Ilmavoimien tulevaisuus


Mielenkiintoinen on tuon hävittäjäpommittajan prototyypin kolmimoottorinen moottoriratkaisu, ei voi muuta sanoa. Siinä missä länsimaissa kehitellään polttoainetaloudellisia moottoreita suurella rahalla ratkaisevat kiinalaiset ongelman laittamalla keskelle siviilikoneen moottorin! Saa nähdä päätyykö sarjatuotantoon ja jos niin koska?
 
Mielenkiintoinen on tuon hävittäjäpommittajan prototyypin kolmimoottorinen moottoriratkaisu, ei voi muuta sanoa. Siinä missä länsimaissa kehitellään polttoainetaloudellisia moottoreita suurella rahalla ratkaisevat kiinalaiset ongelman laittamalla keskelle siviilikoneen moottorin! Saa nähdä päätyykö sarjatuotantoon ja jos niin koska?
Mihin lähteeseen tämä siviilikoneen moottori perustuu? Joka tapauksessa ei tuo ole mikään 6. Sukupolven hävittäjä, se on ulkonäkönsä perusteella miehittämätön häivepommittaja.
 
Mielenkiintoinen on tuon hävittäjäpommittajan prototyypin kolmimoottorinen moottoriratkaisu, ei voi muuta sanoa. Siinä missä länsimaissa kehitellään polttoainetaloudellisia moottoreita suurella rahalla ratkaisevat kiinalaiset ongelman laittamalla keskelle siviilikoneen moottorin! Saa nähdä päätyykö sarjatuotantoon ja jos niin koska?
Onko siinä kolme moottoria??? Jos on, voisiko syy olla tämä:

IMG_0369.webp
 

Liitteet

  • IMG_9801.webp
    IMG_9801.webp
    11.9 KB · Luettu: 48
Nopeudesta en tiedä, täysin vakaimettomalla lentävällä siivellä ei ole taidettu vielä lentää yliääninopeudella. Teoriassa se tietysti on mahdollista, mutta huomattavia ongelmia vakavuuden suhteen pitää ratkoa.
Omat ongelmansa, mutta myös hyötynsä. X-44 ei edennyt lentävään prototyyppiin asti, mutta näytti askelmerkkejä siihen suuntaan. NGAD vaikuttaisi olevan vakaimeton, ei yllättäisi että Kiina seuraisi siinäkin jenkkien perässä. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan kehitys menee.
 
J-36 analyysia:

Pari otetta:
The J-36 (if that really is its name) is designed to combine supersonic performance with all-aspect stealth. That’s also the goal of the US Next Generation Air Dominance program, currently stalled by budget and policy issues.

There may be more. Anonymous Chinese internet commenters with better records for accuracy than others say that the new arrivals are part of an air warfare ‘tea set’ and that we have not yet seen the ‘teapot’—the long-expected H-20 stealth bomber; this will probably be an analogue to the Northrop Grumman B-21.

The J-36 planform unequivocally speaks of stealth and supersonic speed. It is a modified version of the Hopeless Diamond, the first shot by Lockheed’s Skunk Works at all-aspect stealth, which got that name because it could not be made to fly with 1970s technology. Another variation on the planform was tried in 2003 with Northrop Grumman’s X-47A Pegasus unmanned combat aircraft demonstrator, which did fly. Once.

On the J-36, the diamond is stretched into a double-delta to reduce transonic and supersonic drag. It has a leading-edge kink, a change in sweep angle. That’s not ideal from the standpoint of radar cross-section but, as Northrop Grumman’s cranked-arrow designs have shown, it can be lived with. There is an unbroken edge and chine line around the aircraft, and all sensor apertures are inside it (not the case with the J-20 and other fighters). That is the foundation of all-aspect stealth.
 
Ei tulevaisuutta vaan historiaa. T&T uudelleenjulkaisu vuodelta 2022. Pitkä juttu Horneteista ja vertailusta edesmenneeseen kalustoon Jyrki Laukkasen kirjan/haastattelun pohjalta. Hieman teknisiä ja suorituskyvyllisiäkin kuvauksia jutussa, sekä hyviä tarinoita, mita kaikkea hönöillä on tehty/tehdään sekä muistelua DX-hankkeen vaiheista.

Ei maksumuuria.

Ilmavoimien F-18 Hornet antoi 153 konetyypin lentäjälegenda Jyrki Laukkaselle kaikkein hurjinta suihkukonekyytiä – ”Kone tuli 11 kilometristä 3 km pyrstö edellä alaspäin”​



Hornetin mukanaan tuoma suorituskykyloikka oli merkittävä. Laukkanen kertoo kirjassaan esimerkiksi, että koneen Hughes AN/APG-73-pulssidoppler-monitoimitutka näkee etsintämoodissa miltei 250 kilometrin päähän, ja kykenee varoittamaan lentäjää nopeasti lähestyvistä maaleista.

Mikä oli Drakenin ja MiG-21BIS:n tutkien vastaava suorituskyky?

”Nolla pois”, Laukkanen nauraa.

”Parhaimmillaan MiGin tutkalla olen nähnyt Finnairin DC-10:n noin 45 kilometrin päästä, ja maali oli korkealla yläpuolella. Hävittäjämaali näkyi noin 25 kilometristä, mutta koneen alapuolelta sitä ei nähnyt ollenkaan. Tutkasta sai kyllä maakaiut pois, mutta se poisti myös lentokoneen. Drakenin tutka oli vähän parempi.”
 
Ei tulevaisuutta vaan historiaa. T&T uudelleenjulkaisu vuodelta 2022. Pitkä juttu Horneteista ja vertailusta edesmenneeseen kalustoon Jyrki Laukkasen kirjan/haastattelun pohjalta. Hieman teknisiä ja suorituskyvyllisiäkin kuvauksia jutussa, sekä hyviä tarinoita, mita kaikkea hönöillä on tehty/tehdään sekä muistelua DX-hankkeen vaiheista.

Ei maksumuuria.





Mainio tyyppi tuo Laukkanen. Todellinen yhden asian liike koko mies. Aikansa voisi ( ja voi ) toki käyttää paljonkin huonommin, kuin lentämällä.

Kannattaa katsoa miehestä kertova dokkari Areenasta. Jos täällä on joku, joka ei ole sitä vielä katsonut.
 
Ei tulevaisuutta vaan historiaa. T&T uudelleenjulkaisu vuodelta 2022. Pitkä juttu Horneteista ja vertailusta edesmenneeseen kalustoon Jyrki Laukkasen kirjan/haastattelun pohjalta. Hieman teknisiä ja suorituskyvyllisiäkin kuvauksia jutussa, sekä hyviä tarinoita, mita kaikkea hönöillä on tehty/tehdään sekä muistelua DX-hankkeen vaiheista.

Ei maksumuuria.





Sanoivat, että Mig-21bis tutka oli kyvyltään alle AIM-120 ohjuksen tutkan.
 
En ole varma näkisikö AMRAAM DC-10:n 45 kilometrin etäisyydeltä. Digitaalisena pulssidoplertutkana se on kuitenkin haastavammissa maalitilanteissa (maata vasten, ELSO jne…) huikeasti MIG-21 bis -koneen tutkaa suorituskykyisempi. Ei se Migin tutkan antennin halkaisijakaan ole paljoa AMRAAM:ia kummempi (pinta-ala toki on). MIG-21F:n tutka oli ainoastaan etäisyyden mittausta varten.
 
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top