Ainakin Persianlahden sodassa ja Bosniassa 1990-luvulla vastaavat järjestelmät toimivat ihan hyvin, tietysti kehitys kehittyy koko ajan, joten nykytilanteesta on vaikea sanoa mitään...
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Ainakin Persianlahden sodassa ja Bosniassa 1990-luvulla vastaavat järjestelmät toimivat ihan hyvin, tietysti kehitys kehittyy koko ajan, joten nykytilanteesta on vaikea sanoa mitään...
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Vihollisen ylijohto ja komentokeskukset olisivat varmaankin herkullisin maali risteilyohjuksille. Tiedustelutietoa voi vain olla vaikea saada sodanjohdon liikkeistä ja sijaintipaikoista.
Leningradin piiritykseen suomalaiset osallistuivat kaupungin pohjoispuolella Suomenlahdelta Laatokkaan. Saksalaiset olivat etelässä. Ihmetystä herättää lähinnä se, miksi saarron sulkemista yritettiin Laatokan itäpuolella (Syvärillä) eikä lähempänä länsipuolella Lempaala-Pähkinälinna –linjalla.
Ilmavoimien tulevaisuutta en näe kovin valoisana. Pienten valtioiden puolustusmäärärahat eivät jatkossa enää riitä kummoisiinkaan ilmavoimiin. Ilmavoimattomuus yleistyy.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Leningradin ympärillä oli linnoitusvyohykkeitä, joiden eteen suomalaiset pysähtyivät. Ne eivät kuitenkaan tietääkseni ulottuneet koko kannaksen halki Laatokan laitaan. Karjalan kannaksen itälaidalla olisi ollut mahdollisuus jatkaa etenemistä - talvella vaikka Laatokan jäätä pitkin koukaten. (Lisää otsikon "Muurmannin rata poikki, Leningrad matalaksi" alla)
Ilmavoimien menneisyydestä sen verran, että suomalaiset eivät tiettävästi pommittaneet Leningradia.
No, jos otetaan sellainen oletus, että meikäläisillä oli tarkoitus auttaa Leningradin valtaamisessa, niin ylijohdolla oli varmaankin sellainen näkemys, että ukkoja ei saa mennä liikaa, joten tietyt operaatiot pitää saada tehtyä muutenkin kuin jostakin kolosta läpi tunkien tai bunkkerilinjan läpi. Eli tuo mainitsemasi väylä katsottiin hommaan soveltumattomaksi.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Menee off topicin puolelle, mutta Wolf Halsti (Kesäsota 1941) on toista mieltä:
"Suomalaisilla oli omasta takaa niin runsaasti käytettävissä kenttätykistöä, kevyttä ja raskasta, että se hyvin olisi riittänyt aikaansaamaan suppealla alueella ensimmäisen suuruusluokan tulenkeskityksen. Samoin heillä oli vapaasti käytettävissään täysin riittävä määrä jalkaväkeä syöttämään hyökkäystä eteenpäin. Pelkästään Kannaksen rintaman takana oli vapaana nelisen divisioonaa. Etulinjan divisioonien kaistoja olisi vaaratta voinut levittää siten, että vielä olisi ollut saatavissa kaksi divisioonaa lisää. Mikäli vahvennuksia vielä olisi tarvittu, olisi niitä saatu Laatokan Karjalasta, jos päähuomio olisi kiinnitetty Leningradin suuntaan eikä ajateltu hyökkäyksen jatkamista Laatokan itäpuolitse tai Petroskoin suuntaan ennen kuin Kannaksen operaatio oli päättynyt. Käytännöllisesti katsoen koko keski- ja ylijohdon tykistö olisi voitu irrottaa murtamaan Leningradin pohjoisrintamaa.
Hyökkäys olisi voitu keskittää ahtaalle alueelle. Lyhin tie Rajajoelta Leningradiin olisi ehkä tullut hyvinkin vaikeaksi, sillä se oli tiettävästi vahvimmin linnoitettu ja miehitetty. Mutta hyökkäystä ei olisikaan pitänyt sijoittaa sinne, vaan ehkä Lempaalanjärven kummallekin puolelle. Sisäänmurto olisi myös voitu suorittaa niin kapealla alueella, että korkeimman luokan tulentiheys oli taattu, ja hyökkäystä olisi voitu viedä eteenpäin kapeana kiilana, koska etäisyys Nevan niskan saksalaisiin joukkoihin oli lyhyt.
Hyökkäys olisi alusta alkaen voitu saattaa sopusointuun saksalaisten toiminnan kanssa. Ensimmäinen operatiivinen päämäärä oli tällöin ollut Leningradin eristäminen Laatokasta, toinen saartorenkaan supistaminen.
Voitaneen pitää sangen varmana, että sisäänmurto olisi onnistunut, kun vastassa olivat Karjalan kannaksen taisteluissa sekaisin menneet ja raskaita tappioita kärsineet venäläiset joukot. Silloin kun hyökkäys keskeytyi, oli etulinjassa suomalaisten tiellä harva, suin päin miehitetty ja vaillinaisesti johdettu puolustajien tukikohtien ketju. Edellä esitetty tarkastelu osoittanee, että hyökkäystä olisi myös voitu kehittää. Venäläiset joukot joutuivat äärimmäisen kovalle koetukselle jo taistellessaan väsyneitä ja huonosti huollettuja saksalaisia joukkoja vastaan, joten ne tuskin olisivat kestäneet sitä lisäpainetta, minkä Suomen armeijan päävoimien hyökkäys ahtaalla alueella olisi tuottanut. Vaikeampaa sensijaan on arvioida kuinka paljon aikaa sellainen kaksoishyökkäys etelästä ja pohjoisesta olisi vienyt. Vähintään siihen ehkä olisi mennyt pari viikkoa. Siinä ajassa olisi saartorengasta luultavasti voitu kiristää niin, että saksalaisten pohjoisryhmän päävoimat olisi voitu irrottaa uusiin tehtäviin."
Siitä vaan hankintaan (jos rahaa olisi), kyllä tuolle HARM:ille ja MALD-J:lle olisi käyttöä meilläkin...
RPG83
Soome Majori
Onko jollakulla jotain hyvää (mieluiten nettilähdettä) tuohon tarjouskilpailuun, jonka lopputuloksena ilmavoimat saivat Hornetin? Kiinnostaisi sellainen asia, että oliko Panavia Tornado mukana ja jos ei, niin oliko syynä koneen saksalaisuus ja Pariisin rauhansopimuksen pykälät? PR muistaakseni kumottiin (lukuunottamatta atomiase-pykälää) NL:n kaatumisen jälkimainingeissa, ja samoihin aikoihin päädyttiin ostamaan kaikki koneet lännestä, kun idän painostus hölleni.
Ei ollut mukana, koska sen ei katsottu olevan nykyaikainen hävittäjä. Muita ehdokkaita oli F-16, Grippen Mirage 2000-5 ja Mig-29.
fulcrum
Greatest Leader
Mika Vuollen kirja 'Haavelasku' on aika perinpohjainen selvitys (ei pidä sekoittaa samasta aiheesta kertovaan kirjaa 'Aavelasku' joka on täyttä tuubaa). Löytyy divareista suht edullisesti, tai melkein kaikista kirjastoista.
Tornadoa ei varmaan missään vaiheessa harkittu, ehkä ihan alussa se on voitu listata mahdollisena ehdokkaana. Australia harkitsi aikoinaan Tornadoa, mutta päätyi Hornettiin.
Onneksi ei ollut edes mukana, sen verran surkea tuo on ilmataistelutehtävissä, jotka kuitenkin olivat ja ovat edelleen Ilmavoimien päätehtävä...
Raveni
Greatest Leader
Tuohon suuntaanhan tuo on menossa... Aseet saavat vasta-aseita. Hävittäjä määrät pienenevät jolloin tehon ja selviytymiskyvyn on kasvettava.
ajs178
Respected Leader
Muistan nähneeni jonkun ilmailuaiheisen lehden vuodelta 1987, jossa puhuttiin, että hävittäjähankinta oli käynnistetty. Tässä sanottiin, että Karjalan lennoston MiG-21 tullaan korvaamaan MiG-29 hävittäjällä joita tilataan 20 kpl (tätä ei edes spekuloitu, vaan pidettiin satavarmana asiana). Tämän lisäksi kilpailutetaan 40 kpl länsihävittäjää, joista muistaakseni Mirage 2000 pidettiin kaikkein todennäköisimpänä. Osoittaa hyvin miten nopeasti tilanne muuttui tämän jälkeen. Amerikkalaiset hävittäjät eivät olleet realistisia vaihtoehtoja 1987 ja ymmärrettävästi Mirage 2000 oli paras silloin nähtävissä ollut vaihtoehto: Jas Gripen ensilento oli vasta 1988 ja Viggen oli jo vanha. En muista mainittiinko Tornadoa tässä yhteydessä.
Saksan yhdistyttyä Tekniikan Maailmassa spekuloitiin voitaisiinko Suomeen ostaa Itä-Saksan MiG-29 hävittäjät, koska niitä oli sattumalta juuri sopiva määrä (n. 24 kpl), mutta myös ajateltiin, että Neuvostoliitto tuskin suostuisi tähän, vaan länsivaluutan toivossa edellyttäisi, että Suomi tilaa koneet suoraan NL:sta.
Lopullisessa tarjouskilpailussa, johon kuuluivat perusteelliset testilennot talviolosuhteissa, mukana oli
F-16
F-18
Mirage 2000
Jas Gripen
Muistaakseni MiG-29 testilennettiin erikseen ja se ei ollut mukana samaan aikaan yllämainittujen kanssa tehdyissä testilennoissa.
Kun tarjouskilpailun voittaja oli ilmoitusta vaille valmis, niin Boris Jeltsin vielä heitti viime metreillä vielä pienen kapulan rattaisiin lähettämällä tarjouksen Suomelle MiG-29 ja MiG-31 hävittäjistä. Tätä pidettiin lähinnä humalaisen höpötyksenä, mutta tarjous kuitenkin käsiteltiin hyvien naapurisuhteiden mukaisesti ja asiallisesti ja tämä viivästytti tarjouskilpailun voittajan julkistamista noin yhdellä viikolla. En tiedä, julkistettiinko Jeltsinin tarjouksen sisältöä koskaan. Olisi mielenkiintoista lukea, mitä koneita, kuinka paljon, millä varustuksella ja mihin hintaan tarjottiin tässä vaiheessa (vuonna 1992).
En oikein usko. Muistaakseni lehdissä oli otsikko "Jeltsin: Myykää MiG-31 hinnalla millä hyvällä!". Yleensä tuollainen kommentti ei kuitenkaan tarkoita, että mitään oltaisiin antamassa ilmaiseksi.
Siivet-lehdessä kerrotiin muistaakseni MiG-29:n torpatun sillä, että suomalaiset halusivat yksimoottorisen koneen. Siinä vaiheessa Hornet ei vielä ollut mukana.
Muiden lähteiden perusteella: Gripen oli vielä keskeneräinen, Mirage oli vanhaa suunnittelua, pohjautui 1950-luvun Mirage III:een, F-16 ja F-18 kisasivat kovasti, mutta Hornetin hintaa satiin tingittyä joten... Tornado ei ollut mukana, sen hävittäjäversio perustui rynnäkkökoneeseen ja maiden yhteisharjoituksissa Miragetkin pyörittelivät Tornadoa miten tahtoivat. Tornado F.3:n ominta alaa olivat pitkät torjuntalennot Brittein saarten ja Islannin välillä. Saudi-Arabia taisi olla sen ainut ulkomainen ostaja.
Nyt voisi Gripen 39E olla kova tarjokas...
Muiden lähteiden perusteella: Gripen oli vielä keskeneräinen, Mirage oli vanhaa suunnittelua, pohjautui 1950-luvun Mirage III:een, F-16 ja F-18 kisasivat kovasti, mutta Hornetin hintaa satiin tingittyä joten... Tornado ei ollut mukana, sen hävittäjäversio perustui rynnäkkökoneeseen ja maiden yhteisharjoituksissa Miragetkin pyörittelivät Tornadoa miten tahtoivat. Tornado F.3:n ominta alaa olivat pitkät torjuntalennot Brittein saarten ja Islannin välillä. Saudi-Arabia taisi olla sen ainut ulkomainen ostaja.
Nyt voisi Gripen 39E olla kova tarjokas...
aj77
Greatest Leader
Niin, vai oliko näin,että Hornetin tiedettiin kyllä tulevan vaihtoehdoksi. Vaatimus yhdestä moottorista tiputtu kätevästi ja kohteliaasti itäkoneet pois ja sitten otettiin kuitenkin kahden moottorin Hornet
Mistäpä sen tietää... ei kai ole kukaan julkisesti kertonut. Muistelen sen ajan lehtijuttujen spekulaation menneen siihen tapaan, että ei ole varaa kaksimoottoriseen, mutta onpahan nyt mukana sopassa.