Ilmavoimien tulevaisuus

[Tähystäjä]

En nyt löytänyt mitään lähdettä, mutta muistaakseni Euroopassa tuotanto jatkui 90-luvun alkuun.



Kysyn vaan, että ollaanko me luettu samaa keskustelua? Sanon nyt vielä kolmannen kerran, että MiG-29 oli ainakin muodollisesti mukana kilpailussa siinä vaiheessa kun Hornet otettiin mukaan. Yksimoottorisuutta ei ole mainittu virallisesti missään muussa yhteydessä kuin aivan länsihävittäjän hankinnan alkuvaiheessa 80-luvun loppupuollella. Ja tällöin MiG-29 oli erittäin vahvasti mukana. Siinä vaiheessa kun MiG-29 lopulta pudotettiin pois, ei ollut enää tarvetta tekosyille.

Niin, kannattaa nyt muistaa semmoinen "pikkujuttu", että juuri sopivasti tähän hävittäjähankintaprojektin keskelle osui sattumalta kylmän sodan loppuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen, mikä maalasi koko Suomen turvallisuuspoliittisen paletin aivan uusiksi...

Tämän takia koko hankintaprojektiin liittyi tiettyä epäjohdonmukaisuutta, koska hankinta saatettiin yhtäkkiä suorittaa aivan uusista lähtökohdista. Ilmavoimathan on kovasti mainostanut Hornet-hankinnan olleen ensimmäinen hävittäjähankinta, joka toteutettiin puhtaasti teknis-taloudellisin perustein ilman poliittista ohjausta.Toisaalta eipä tälle ollut juuri tarvettakaan, koska tuonaikaiset länsikoneet olivat yliottaen itäisiä verrokkejaan kehittyneempiä, ja myös suomalaisupseeriston suosiossa...

 

[Juke]

Niin, kannattaa nyt muistaa semmoinen "pikkujuttu", että juuri sopivasti tähän hävittäjähankintaprojektin keskelle osui sattumalta kylmän sodan loppuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen, mikä maalasi koko Suomen turvallisuuspoliittisen paletin aivan uusiksi...

Tämän takia koko hankintaprojektiin liittyi tiettyä epäjohdonmukaisuutta, koska hankinta saatettiin yhtäkkiä suorittaa aivan uusista lähtökohdista. Ilmavoimathan on kovasti mainostanut Hornet-hankinnan olleen ensimmäinen hävittäjähankinta, joka toteutettiin puhtaasti teknis-taloudellisin perustein ilman poliittista ohjausta.Toisaalta eipä tälle ollut juuri tarvettakaan, koska tuonaikaiset länsikoneet olivat yliottaen itäisiä verrokkejaan kehittyneempiä, ja myös suomalaisupseeriston suosiossa...

Joo kyllä...ainut särö taisi tulla siinä, että F-16 ja Mirage -2000 olivat suosikit, mutta silti F-18 valittiin. Tätä ei moni vieläkään ymmärrä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että MS II jälkeen alkanut kilpavarustelu on ollut yksipuolisesti USA / NL kujanjuoksua..jossa Ranska ja Ruotsi on hieman kiilannut väliin. Mutta rujoja massiivisen sodan tappakoneita on kuitenkin ollut lopputuloksena jossa pienen maan on vaikea pysyä mukana..ja isommiksi ja kalliimmiksi menee 5 polven myötä.

 

[VUps]

En nyt löytänyt mitään lähdettä, mutta muistaakseni Euroopassa tuotanto jatkui 90-luvun alkuun.

Fokker sai viimeisen 213:sta kokoonpanemastaan koneesta valmiiksi helmikuussa 1992 (http://www.f-16.net/f-16_users_article8.html). Belgialaiset ilmeisesti panivat pillit pussiin jo aikaisemmin. Turkissa taas aloitettiin F-16C:n kokoaminen 1984.

En ymmärrä mikä intressi lentokonevalmistajalla olisi ollut myydä jotain muuta kuin parasta ja kalleinta. Olisiko taustalla ollut kuitenkin Yhdysvaltain valtionhallinnon jarrutusta, joka sitten vaihtui puolustushaarojen väliseksi kilpailuksi Hornetin tultua mukaan ja YYA-sopimuksen lakattua.

 

[Slammer]

En ymmärrä mikä intressi lentokonevalmistajalla olisi ollut myydä jotain muuta kuin parasta ja kalleinta.

Halu olla painamatta parhaan ja kalleimman hintaa niin alas, että se mahtuu asiakkaan budjettiin ja pelko kaupan menettämisestä jos tarjotaan jotain mikä ei mahdu budjettiin? Eli lyhyesti sanottuna on arveltu vanhemman mallin sopivan paremmin Suomen kukkarolle.

 

[fulcrum]

Wikipedian mukaan F-16C:n (block 20>) valmistus alkoi 1984. Olisiko General Dynamics ja USAF koneiden myyjänä vielä valmistanut A-mallia yli kymmenen vuotta myöhemmin?

Tätä kuitenkin vientiin tarjottiin eli F-16A MLU-standardilla. Pitää muistaa että mallimerkinnät 'A' ja 'C' ovat aika merkityksettömiä, ja F-16:n mallit etenevät blokeissa. F-16C block 50 joka oli Suomen hävittäjähankinnan aikoihin uusin versio, katsottiin ilmeisesti liian uudeksi ja hyväksi ei-Nato-maalle myytäväksi, näin ainakin aluksi. Tosin MLU tarjosi melkein saman suorituskyvyn kuin F-16C, isoin ero taisi olla tutka joka oli C:ssä APG-68 ja A:ssa APG-66.

 

[fulcrum]

Mistäs sinä sen pystyt noin varmuudella sanomaan? Mitä sellaista tietoa sinulla on, jota meillä ei ole? Tein tuossa aikaisemmin threadin aiheesta, oliko se nimeltään joku "kalustohankintojen ohjailu". Kannattaa kaivaa arkistosta ja lukea, siellä on aika hyviä pointteja. Kyllä siinä juurikin niin vaikutti Hornetin osalta käyneen, että pelattiin ensin MiGit pois pelistä tuolla yksimoottorisuudella. Sitten kun se oli tehty, ilmestyi kuitenkin kuin varkain kaksimoottorinen hornet, joka sitten valittiin. Jokin tuossa haisee ja pahasti ainakin minun nenääni.

Ei minulla ole mitään sellaista tietoa jota muilla ei ole. Ehkä korkeintaan kyky lukea ja ymmärtää sitä mitä julkisuudessa on sanottu? Kaksimoottorisuus* ei vaikuttanut MiGin ei-valintaan mitenkään vaan se putosi pois yksinkertaisesti siksi että sen elinkaarikustannukset olivat niin korkeat: käyttöelinikä oli puolet Hornetista, eli MiGien kanssa niillä olisivat tulleet tunnit täyteen about nyt, ja edessä olisi todella kallis uudelleenrakennus ja modernisointi. Jos Ilmavoimat olisi heti kärkeen tiennyt haluavansa Hornetin, niin eiköhän se olisi ollut kuvioissa mukana alusta alkaen. Evaluointiprosessi maksoi ilmavoimille paljon rahaa, tuskin sitä ruljanssia olisi tehty jos oltaisiin etukäteen tiedetty voittaja.

*Valintaprosessin alkuaikoina liikkui huhuja yksimoottorisesta MiG-35:stä. Tätä arveltiin julkisuudessa ilmavoimille sopivammaksi kuin MiG-29:ää, mutta konetyyppiä ei ollut olemassa vaan se oli MiG-29:n vaihtoehtoinen konsepti jota ei toteutettu.

 

[Teräsmies]

The story of aviation has always been the story of people who have the courage to fail, to try again, and to one day succeed. And the passion to advance aeronautical design through innovative solutions is ingrained in our culture.

 

[aj77]

Ei minulla ole mitään sellaista tietoa jota muilla ei ole. Ehkä korkeintaan kyky lukea ja ymmärtää sitä mitä julkisuudessa on sanottu? Kaksimoottorisuus* ei vaikuttanut MiGin ei-valintaan mitenkään vaan se putosi pois yksinkertaisesti siksi että sen elinkaarikustannukset olivat niin korkeat: käyttöelinikä oli puolet Hornetista, eli MiGien kanssa niillä olisivat tulleet tunnit täyteen about nyt, ja edessä olisi todella kallis uudelleenrakennus ja modernisointi. Jos Ilmavoimat olisi heti kärkeen tiennyt haluavansa Hornetin, niin eiköhän se olisi ollut kuvioissa mukana alusta alkaen. Evaluointiprosessi maksoi ilmavoimille paljon rahaa, tuskin sitä ruljanssia olisi tehty jos oltaisiin etukäteen tiedetty voittaja.

*Valintaprosessin alkuaikoina liikkui huhuja yksimoottorisesta MiG-35:stä. Tätä arveltiin julkisuudessa ilmavoimille sopivammaksi kuin MiG-29:ää, mutta konetyyppiä ei ollut olemassa vaan se oli MiG-29:n vaihtoehtoinen konsepti jota ei toteutettu.

Minä kuulin tuon kaksi ja yksimoottorisuus jutun televisiosta jossain ajankohtaisohjelmassa kauan kauan sitten. Sieltä se jäi itselle päähän. Kerrottiin "faktana" tämä tarkoituksellinen itäkoneen tiputtaminen pois.

 

[Atsomuti]

No, piti kaivaa Haavelasku ja kerrata. Tammikuussa 1989 lähetettiin ensimmäiset kirjeet Ranskaan (Mirage 2000) USAan (F-16 C/D), Ruotsiin (Gripen) ja NLon (MiG-29). Kauppapoliittisena lähtökohtana oli MiG-21:n korvaaminen -29:llä, muut (DK:t) länsikalustolla. Jo tässä vaiheessa Hornet arvioitiin suorituskyvyltään näitä paremmaksi, mutta käytettävissä olevien hintatieojen perusteella sitä ei otettu ehdokkaaksi. Varsinainen tarjouspyyntö lähti 1990. Koneita lähdettiin koelentelemään valmistajatehtaille. MiG-29:sta kerrotaan, että huoltotuntien määrää lentotuntia kohti ei saatu selville, se oli ilmavoimien, ei tehtaan asia... Silmiinpistävää oli myös ohjaamofilosofia tai pikemminkin kakofonia. Koneessa ei liioin ollut fly-by-wire -ohjausta. Saman vuoden keväällä tuli ensimmäinen yhtyeydenotto Hornet-leiristä. Ne jatkuivat ja alkoi vaikuttaa, että koneen hinta olisi kilpailukykyinen. Vuonna 1991 päätettiin taloussyistä hankkia vain yksi hävittäjätyyppi. Kun F-18 mahtui talousraamiin, lähetettiin tarjouspyyntö siitäkin. Huom. GD tarjosi aluksi F-16A/B -malliin, mutta Hornetin tultua kuvioihin se vaihdettiin F-16C/D:hen, jota Suomi alunperin pyysi.
MiGillä lennettiin toisen kerran syksyllä 1991, jolloin selvisi että kone oli erittäin janoinen, toiminta-aika lyhyt, elektroniikka 10 vuotta amerikkalaisten jäljessä ja Su-27 oli ykköspaikalla Venäjän omassa kalustossa. Koneen kustannusrakenne oli myös niin paljon muita korkeampi, ettei se nousisi kärkisijalle. Niinpä sillä ei enää Suomessa lennetty testejä kuten muilla. Vertailulaskelmat osoittivat Horneitin voittajaksi.
Yksi/kaksimoottorisuudesta ei tässä vaiheessa puhuta mitään. No, Siivet-ledhdessä 8/2013 komentaja evp. Pertti Jokinen kertoo hankinnan ehdoksi asetetun yksimoottorisuuden, jollaista NL:ssä ei ollut tarjolla. Mutta kuten Haavelaskusta ilmenee, Hornet oli jo mukana, kun MiG-29:kin sinnitteli muodolliseei muttei kai enää tosiasiallisesti kisassa. Mitä tästä Jokisen heitosta pitäisi nyt ajatella?
Muuten, tuoreessa Suomen Sotilaassa oli iso hehkutusartikkeli Gripen NG:n puolesta...

 

[Slammer]

No, Siivet-ledhdessä 8/2013 komentaja evp. Pertti Jokinen kertoo hankinnan ehdoksi asetetun yksimoottorisuuden, jollaista NL:ssä ei ollut tarjolla. Mutta kuten Haavelaskusta ilmenee, Hornet oli jo mukana, kun MiG-29:kin sinnitteli muodolliseei muttei kai enää tosiasiallisesti kisassa. Mitä tästä Jokisen heitosta pitäisi nyt ajatella?

Varmaankin lähinnä, että ihmisen muisti on jännä otus. Kaikenlaisia valemuistoja muodostuu kaikilla ja niillä on vieläpä taipumus voimistua ajan myötä. Veikkaan, että jostain tällaisesta on kyse. Valemuiston syntymistä auttaa jos se on miellyttävä ja onhan toki paljon jännempää kertoa miten itänaapuria vedettiin nenästä.
Melko pientähän tuo on jos vertaa vaikka Hasse Windin satuiluun Hitlerista ja savupiipusta. Olisi mielenkiintoista tietää oliko tarinan kertojalle tuossa tapauksessa syntynyt valemuisto vai oliko kyseessä silkka kalavale.

 

[rukkaskikka]

Markus Janssonin Hornet-kirjoitelmassa on kohta: "Kun uusien torjuntahävittäjien hankintaa suunniteltiin, Suomen Ilmavoimat oli erityisesti painottanut, että se haluaa yksimoottorisen hävittäjän, mikäli koneet hankitaan samalta valmistajalta [9]." [9] = Aavelasku, sivu 23. Kellä on Aavelasku hyllyssä, sopii vilkaista. Minulla ei ole.

Olisiko Fulcrumilla mennyt Aavelasku ja Haavelasku sekaisin? Parodianimen omaava kirja, jonka kirjoittanut joku epämääräinen Eval Team ei nyt varsinaisesti herätä luottamusta. Sisältökin on ehkä paljastavasti täyttä Hornet-hurmosta. En antaisi tuollaisten tyyppien tehdä hankintapäätöstä mistään euroa arvokkaammasta.

Aavelaskun kirjoittajista Heikki Hiilamo on todellakin Heikki Hiilamo ja Simo Sipolakin on saanut Tieto-Finlandian, ei tosin Aavelaskusta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Hiilamo

 

[Slammer]

Markus Janssonin Hornet-kirjoitelmassa on kohta: "Kun uusien torjuntahävittäjien hankintaa suunniteltiin, Suomen Ilmavoimat oli erityisesti painottanut, että se haluaa yksimoottorisen hävittäjän, mikäli koneet hankitaan samalta valmistajalta [9]." [9] = Aavelasku, sivu 23. Kellä on Aavelasku hyllyssä, sopii vilkaista. Minulla ei ole.

Olisiko Fulcrumilla mennyt Aavelasku ja Haavelasku sekaisin? Parodianimen omaava kirja, jonka kirjoittanut joku epämääräinen Eval Team ei nyt varsinaisesti herätä luottamusta. Sisältökin on ehkä paljastavasti täyttä Hornet-hurmosta. En antaisi tuollaisten tyyppien tehdä hankintapäätöstä mistään euroa arvokkaammasta.

Ei tuossa ole sinänsä mitään uutta. Aivan alkuvaiheissa kun tarkoitus oli hankkia noin 40 länsihävittäjää Drakeneita korvaamaan, niin ilmavoimat lähti siitä, että hävittäjä on yksimoottorinen. Mutta täysin Aave- ja Haavelaskuista riippumaton fakta on se, että Hornet ja MiG-29 olivat ehdolla samaan aikaan, eli väite MiG-29:n pelaamisesta ulos moottorivaatimuksella on yksinkertaisesti mahdoton.

Mitä luottamukseen tulee, niin Haavelaskun takaa löytyy paras tietämys hankinnasta mitä Suomessa on. Kirja on totta kai puolueellinen ja se pitää ottaa huomioon. Mitä hurmokseen tulee, niin sen kirjoittajat olivat mukana valitsemassa konetta ja tietenkin pitävät valintaa parhaana mahdollisena. Mutta Aavelaskun nimettömät norjalaiset asiantuntijat yms eivät herätä sen enempää luottamusta kun kommentit ovat luokkaa "vihollisella on joka tapauksessa enemmän koneita, joten ihan sama onko meillä 40 vai 60". Vesterinen taas herättäisi luultavasti enemmän luottamusta nimettömänä.

 

[rukkaskikka]

Haavelasku:

Varsinainen hankintaprosessi aloitettiin keväällä 1989. Tällöin suunniteltiin hankitta-
vaksi 2 eri konetyyppiä, kumpaakin noin laivueellinen eli yhteensä 25+25 konetta. En-
simmäinen tarjouspyyntö 20 yksipaikkaisesta ja 5 kaksipaikkaisesta koneesta lähetettiin
valmistajille 23.2.1990.
Ilmavoimien tekemä vertailu osoitti kuitenkin yhden konetyypin mallin tulevan käy-
tössä taloudellisesti merkittävästi halvemmaksi kuin kahden konetyypin malli. Ilmavoi-
mien esityksen perusteella Puolustusministeriö päätyi yhden konetyypin malliin. Uudet
tarjouspyynnöt 60 yksipaikkaisesta ja 7 kaksipaikkaisesta koneesta lähetettiin 3.1.1991
Dassault Aviationille Ranskaan, General Dynamicille USA:n ja Saab-Scanialle Ruotsiin
sekä 12.4.1991 myös McDonnell Douglasille USA:n. Vastaukset pyydettiin 15.7.1991
mennessä.

Wikipedia (Thulinista Hornetiin):

Maaliskuussa 1990 lähetettiin tarjouspyynnöt koskien Dassault Mirage 2000, General Dynamics F-16 ja Saab 39 Gripen -hävittäjiä. MiG-29-hävittäjästä ei tehty tarjouspyyntöä ja se putosi pois ehdokkaiden joukosta marraskuuhun 1990 mennessä. McDonnel Douglas F/A-18 Hornet liittyi tarjouskilpailuun vasta huhtikuussa 1991.

Heikki Nikunen Pihiksen (Pirkanmaan Ilmailuhistoriallinen) haastattelussa:

Oliko siinä mitään ongelmaa, kun loppuvaiheessa ei ollut ollenkaan venäläisiä tyyppejä mukana?

Ei ollut. Se ratkesi, kun päätimme hankkia yhtä konetyyppiä ja kaikki kerralla. MiG-29 oli yhden maalin kone ja analogiatekniikalla toteutettu. Se ei ollut kilpailukykyinen.

Kai noista saa Hornetin ja Mig-29:n yhtäaikaisen mukanaolon väännettyä, jos omaa erittäin omaperäisen käsityksen ajanlaskusta 1900-luvulla.

 

[JOKO]

Haavelaskun lukemista voin suositella. Ainakin sen pohjalta päätyminen Hornettiin vaikuttaa perustellulta. Siinä muuten sanottiin Hornetin olleen toiseksi halvin. Ikävä yllätys oli varaosien niukkuus. Kolmen vuoden palikat kuului tilaukseen. Liekkö varastoa sittemmin kasvatettu?

 

[Juke]

Löydän tästä paljon samaa ikään kuin lapsellista kokeilua erillaisilla asioilla ilman päämäärää tai realismia..kuten neuvostoliiton lentokonekokeilut ennen sotaa...ilmeisesti tällaista "hokkuspokkusta" tarvitaan jotta näyttäisi että jotain on tapahtumassa.

VRT 50 min kohdalla täällä;

 

[BarrelNut]

Mua ihmetyttää koko tämä MiG-29 keskustelu. Jo hankinnan aikana kävi hyvin selväksi ettei se ole missään nimessä kilpailukykyinen länsikaluston kanssa (ja taisipa se hinnaltaankin olla toiseksi kallein, Miragen jälkeen), miksi se olisi siis pitänyt valita?

Miksi?

 

[BarrelNut]

Ja joo, siinä Suomen Sotilaassa toveri Aleksei Kettusen oli hävittäjäartikkeli (en lukenut tarkkaan) erilaisine taulukoineen. Lähinnä se viba tuosta pikaisesti tarkasteltuna tuli "että mikä tahansa muu kuin F-35". Mitään lähdeaineistoa ei ollut taulukon datalle mainittu, ja ainakin hinnat olivat revitty stetsonista...

 

[Hande]

Mua ihmetyttää koko tämä MiG-29 keskustelu. Jo hankinnan aikana kävi hyvin selväksi ettei se ole missään nimessä kilpailukykyinen länsikaluston kanssa (ja taisipa se hinnaltaankin olla toiseksi kallein, Miragen jälkeen), miksi se olisi siis pitänyt valita?

Miksi?

Koska kyseessä on itäteknologinen ihmekone. Mytologiassahan itäaseet ovat teknisesti ylivertaisia ja hinnaltaan lähes ilmaisia. Joidenkin ihmisten uskonnollista vakaumusta loukattiin, kun koneet hankittiin lännestä. Ei kai tämä enempiä perusteluja kaipaa.

 

[ajs178]

Mua ihmetyttää koko tämä MiG-29 keskustelu. Jo hankinnan aikana kävi hyvin selväksi ettei se ole missään nimessä kilpailukykyinen länsikaluston kanssa (ja taisipa se hinnaltaankin olla toiseksi kallein, Miragen jälkeen), miksi se olisi siis pitänyt valita?

Miksi?

http://www.16va.be/mig-29_experience.htm

Ovatko kaikki nähneet tämän artikkelin? Tähän on koottu Luftwaffen Oberstleutenant Johann Koeck:n arvioita MiG-29 -hävittäjästä Saksan ilmavoimien palveluksessa Saksan yhdistymisen jälkeen. Herra oli Luftwaffen MiG-29 squadronin komentaja. Arviot ovat tietysti NATO-ilmavoimien yhteistoiminnan näkökulmasta tehty, joten kaikki kohdat eivät välttämättä sinänsä olisi koskeneet Suomen ilmavoimia. Yhteenvetona:

• Toimintaa rajoittaa rajusti pieni polttoainemäärä (3500kg sisäisesti, 4400kg ulkopuolisella keskitankilla). Normaali torjuntatehtävässä toimintasäde on maksimissaan 275 km. Ilmatankkaus ei ole mahdollista. Ulkopuolisella tankilla nopeus rajoitettu 540 solmuun.
• TACAN-navigaatiojärjestelmä on erittäin epäluotettava, Bullseye:ta ei pystytyä näyttämään ja ainoastaan kolme waypointia voidaan ohjelmoida navigaatiota varten.
• Koneessa on vain yksi radio, joten omalle siipimiehelle puhuminen kuuluu myös saatettaville pommikoneille
• Tutka on ainakin yhden sukupolven jäljessä AN/APG-65 -tutkaa. Tutkaa ei voi huoltaa kentällä, vaan mikä tahansa tutkaongelma tarkoittaa, että kone menee hangaariin. Tutkan näyttö on surkea, mikä johtaa lentäjän heikkoon tilannetajuun. Tutkassa on lookdown/shootdown ongelmia ja tutkan erottelukyky muodostelmassa lentäviä kohteita vastaan on huono: ainoastaan muodostelman johtokoneeseen voi lukita tutkan - perässä tulevaan ei onnistu. Tästä johtuen kyky itsenäiseen taistelutoimintaan ilman maatutka-asemia on huono
• Ainoat soveliaat NATO-tehtävät MiG-29:lle ovat kohdepuolustus, ilmataisteluharjoitusvastustajana toimiminen ja siipikoneena Mixed Fighter Force Operaatioissa (en tiedä mitä tämä tarkalleen tarkoittaisi). Toimintasäde ei riitä mihinkään saattotehtäviin, tutka ja tutkavaroitin ovat liian heikot ja BVR-aseilla on liian lyhyt kantama tehokkaaseen toimintaan.

Kannattaa muistaa, että kyseessä on siis Fulcrum A, joka olisi ollut Suomeenkin tullut versio. MiG-29SMT tai MiG-35 ovatkin sitten ihan eri koneita ja niitä ei voi verrata tähän. Itse asiassa sanovat, että nämä myöhemmät kehitysversiot on kehitetty nimenomaan vastaamaan ylläolevaan NATO-kritiikkiin.

Mitä taas tulee positiivisiin puoliin Johann Koeckin mukaan:

• Lyömätön lähitaistelussa mukaanlukien F-15, F-16 ja F/A-18 -koneita vastaan johtuen paremmasta aerodynaamiikasta ja kypärätähtäimestä. Kuulemma harjoituslennoilla Block 50 F-16:ta vastaan Luftwaffen MiG-29 kypärätähtäimellä ja Archer-ohjuksella oli käytännössä lyömätön. Tämä siis, kun ollaan 20km sisällä kohteesta. F-16 kääntyy 26 astetta/sekunti ja MiG-29 kääntyy 28 astetta/sekunti ja Archer lukittuu luotettavasti kohteisiin 45-astetta off-boresight.

 

[fulcrum]

Olisiko Fulcrumilla mennyt Aavelasku ja Haavelasku sekaisin?

Voin vakuuttaa ettei sellaisesta ole pelkoa. "Aavelasku"-kirjassa ei ole montaa totuuden sanaa, jos yhtäkään.