Ilmavoimien tulevaisuus

[baikal]

Maantietukikohdista... Minkälainen infra Hornet muuten tarvitsee? 1000 metriä asfaltti ei taida riittää? Tarvittaneen jonkinlainen lennonjohto, valot, majakat(?), viestiyksiköt, polttoainetta ja ohjuksia (tietysti). Tarvitseeko Hornetit myös maasähköä, air starter, mekaanikkoja, varaosia? Talvella jäänpoisto... sekä koneiden että "kiitoradan"? Eikö kiitorata/maantiepätkä pidä myös imuroida ja sitä varten on oma kalusto? Siis, aikamoinen organisaatio! Herää kysymys että onko sitä kalustoa tarpeeksi miehittämään kaikkia maantiepätkiä että hajautettu tukikohtaverkko todella toimii...

Aika paljon tuota tarvittavaa kalustoa voitanee ottaa siviilimarkkinoilta.

Melko holjakan reservivahvuuden ilmavoimat taitavat edelleen ilmoittaa. Enimmillään ilmoitettu reservi on ollut 30 tuhatta ukkoa...se tekee 500 ukkoa per hornet. Eli pataljoona ukkoja tarvii hornetin lennätykseen. No, tämä nyt on vain tämmöinen laskukaava.

 

[AKE-ukki]

Lainaus:
Melko holjakan reservivahvuuden ilmavoimat taitavat edelleen ilmoittaa. Enimmillään ilmoitettu reservi on ollut 30 tuhatta ukkoa...se tekee 500 ukkoa per hornet. Eli pataljoona ukkoja tarvii hornetin lennätykseen. No, tämä nyt on vain tämmöinen laskukaava.
<snip>

Muistakaatteen pojjaat, jonkun tarvitsee suojata myös lentiotukiohdan ulkokehää, Ilmavoimat vastaavat oman toiminnan suojamisesta !Lääniä piisaa ja populaa tarvitaan.

 

[Raveni]

Olis vittumaista kun joku posauttais hornetin noususta tai laskusta tantereeseen. Tai kävis barretilla kutittelemassa. Siinä on neliökilometri poikineen joka täytyy olla vahvasti suojattuna, ei mikään helppo homma edes noilla mies määrillä kun otetaan huomioon hajautus tarve.

 

[juhapar]

Taitaa kuulua myös se aisti-ilmavalvonta tuohon porukkaan, joten ei pidä ihmetellä tuota +30000 ilmavoimataistelijaa.

 

[3JK]

laskennallisesti 500 äijää/kone riittänee... kun tietävät mitä tehdä,,,, ja totta että siviilipuolen kalusto osittain käy. Lähinnä huolestuttaa "liikkuvat lennonjohtotornit" joita ilmeisesti tarvitaan (esim saksalaiset käyttävät/käyttivät tällaisia: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:MAN_630_L2.jpg ) Flightforum.fi:ssä puhutaan " Maantietukikohdissa voidaan laskeutumiseen käyttää siirrettävää ILS-järjestelmää (Tactical ILS, TILS)". Toivottavasti niitäkin löytyy tarpeeksi... Siirretäviä valojakin ilmeisesti tarvitaan. Siis, mttaantietukikohdan pystyttäminen ehkä ei ihan niin yksinkertainen homma olekaan.

Tilannekuvista vain että joku kirjoitti että Suomi olisi ainoastaan 70:n maatutkan varassa... Onko se mahdoton ajatus että maatutkien lisäksi olisi itse asiassa jo sovittu ruotsalaisten kanssa että heidän Saab 340 "miniawacsit" lentelisivät pitkin Pohjanlahtea ja antaisivat saamansa tilannekuvaa Suomen käyttöön... tai jopa että jenkit omilla oikeilla Awacseilla, jotka voisivat toimia Norjasta tai Islannista, kommunikoisivat suoraan mediän Hornetien kanssa ja antaisvat ihan riittävästi tietoa vihollisen koneiden liikkumisesta (vastapalveluksesksi mm. siitä että Suomi on Afganistanissa mukana)?

 

[baikal]

Taitaa kuulua myös se aisti-ilmavalvonta tuohon porukkaan, joten ei pidä ihmetellä tuota +30000 ilmavoimataistelijaa.

Onko se enää edes elossa koko AIV-toimintakaan? Koulutuksia en tiedä järjestetyn pitkään aikaan ainakaan Ilmapuolustuspiirin kautta.

Ei minua kiusaa se 30000 hlöä, jonka ilmavoimat on varannut, ei se minulta ole pois. Halusin vain osoittaa, että ainakin väkeä on varattu paljon.

Tuo AIV-toiminta olisi aika sopivaa ikääntyvälle reserville, hommat ymmärtääkseni sellaisia, ettei siinä takavako vaahdossa paineta aivan koko aikaa.

 

[Bodyguard]

Tuo AIV-toiminta olisi aika sopivaa ikääntyvälle reserville, hommat ymmärtääkseni sellaisia, ettei siinä takavako vaahdossa paineta aivan koko aikaa.

Kannatettava ajatus. Viimeinen sijoitus AIV-toimintaan. Ei siis sinne A.I.Virtasen AIV-siiloon vaan Imavoimien AIV:aan.
Kattavasta AIV-verkosta vois olla jonkinlaista hyötyä muillekin puolustushaaroille kuin vain Ilmavoimille.

 

[JOKO]

Luin tuon sj:n ja mosurin laatikkokeskityksen hartaasti läpi. Tarkoitatko, Mosuri, että hyvin suojattu, hyvillä korjauspalveluilla järjestetty ja keskitetty tukikohta, jossa on riittävästi maan sisään juvettuja tiloja, parempi kuin sellainen, jossa pyöritetään riivatunmoista karusellia ilman kuranttia suojaa?

Tarkoitatko, että tämä hehkutettu hajautettu erityisolosuhdemalli on osoitus rahanpuutteen luomasta tilanteesta paremminkin kuin valinnasta sen hyvyyden vuoksi?

Eli ymmärsinkö oikein: sinä perustaisit ilmavoimien tukikohdat harvempiin, hyvin suojattuihin ja aseistettuihin keskittymiin....ja varavaravaralta ylläpitäisit jonkinlaista erityisolosuhdemallia, joka toimii kantatieverkoston pätkillä? Entäs jos olemassa on jokin asia, jota me emme tunne ja joka selittäisi nämä ratkaisut?

Niin siis tälläistä mallia ehdotti tosiaan yksi eversti. Yksi ilmavoimien päätukikohdista voitaisiin suojata Buk patterilla (nykyisin siis Nasamsilla). Nykyisinhän päätukikohdan pahin "syömähammas" on Crotale mutta Buk tai Nasams mahdollistaisi suojaustason nostamisen aivan toiselle tasolle.

Ongelma noissa maantietukikohdissa on nimenomaan halvat GPS/Glonass pommit, vielä 90-luvulla rynnäkkökone olisi voinut toimittaa vain yhden pommin kerrallaan kun rynnäkkökoneen asejärjestelmäupseeri olisi maalannut laserilla tai lukinnut tv-järjestelmällä yhden tai max kaksi pommia kerrallaan kohteeseen. Nyt yksi rynnäkkökone pysty pudottamaan useita Glonass pommeja kerrallaan ja vielä melko korkeista lentokorkeuksista (4500 metriä). Häirittyinäkin noiden pommien järjestelmä ohjaa pommit kymmenien metrien osumatarkkuudella (CEP) maaleihinsa . Ja mikä pahinta Glonass pommit maksaa vain kymmeniä tuhansia entisten täsmäaseiden miljoonien sijasta. Sanotaan nyt ihan maltillisesti, että huonoissa sääoloissa neljä rynnäkkökonetta pääsee pudottamaan kukin kuusi Glonass ohjattua 500 kg:n pommia maantietukikohtaan. Pudotuskorkeus on 4000 metriä. Tukikohdan ilmatorjunta ei edes näe koneita. Kohdetta kohti siis kiitää 24 pommia. Jos toteamme, että niistä 4 vikaantuu niin lentokoneiden seisontapaikoille, rullausteille, kiitoradoille ja huollon tiedustelluille sijoituspaikoille osuu 20 pommia.

Aikaisemmin nuo 24 pommia olisi pitänyt pudottaa neljänä sarjana tutkan tietojen mukaan. Osumatarkkuus olisi ollut todennäköisesti satoja metrejä. Tai sitten rynnäkkökoneet olisi tehneet laser- tai tv-ohjatuilla pommeilla iskun hyvissä sääoloissa pudottaen pommin kerrallaan. Nyt tulos näyttää aivan toiselta ja nuo 20 "melko tarkkaa pommia" pystyvät aiheuttamaan rakennelmille, huoltokalustolle ja koneille melkoiset vauriot.

Ne pommithan pitäisi saada perille heti sodan alkajaisiksi. Neljä rynnäkkökonetta on epäilemättä tarpeeksi pommeja ajatellen. Vaan entäpä koneiden saaminen perille? Vastassa voi olla kymmeniin koneisiin nouseva parvi Hornetteja. Hyökkääjä tarvitsee vahvan saaton. Kykeneekö hyökkääjä saattamaan rynnäkkökoneita riittävän monelle kentälle? Mehän emme välttämättä yritä torjua pienillä osastoilla jokaista erillistä yritystä, vaan saatamme iskea suurella voimalla yksittäistä pienempää vihollisosastoa vastaan. Sen uhka pakottanee viholliset toimimaan selvin painopistein ja suurina osastoina.

Entäpä ne AWACS:t? Uskaltaako hyökkääjä tuoda niitä Suomen ilmatilaan? Jotta AWACS koneista olisi hyötyä läntisen Suomen kenttien tuhoamisessa, pitäisi niiden käsittääkseni uskaltautua Suomen ilmatilaan. Meillähän saattaa olla jollain kapealla itä-Suomen maantien soirolla aseistettu ja tankattu Hornet jemmassa. Rullattu sinne tietä pitkin jostain sellaisesta paikasta johon uskaltaa laskeutua. Nousuun riittänee kapeampikin kaista. Sopivalla hetkellä kone taivaalle ja ohjukset AWACS:n perään.

Sama hoitunee ilmatorjunnan lainaamalla BUK:lla

 

[baikal]

K Y M M E N I I N J O L L E I S A T O I H I N nousova Hornet-parvi paremminkin.

 

[Bodyguard]

Taitais loppua cocis ja kerosiini Suomesta aika nopeasti...? Big Macitkin menis kortille...?

 

[AKE-ukki]

Miksi käyttää jotain rynnäkkökonetta? Samanhan voi tehdä vihollinen jollain sopivalla tykistöohjuksella a`la sopiva mix siroitepommeja/miinoja (kiellettyjä tietty, mut ei naapurissa). Eipä tarvi murehtia SA:n ilmatorjunnasta. Ja milläs me moiset torjumme?

 

[kunnas]

Miksi käyttää jotain rynnäkkökonetta? Samanhan voi tehdä vihollinen jollain sopivalla tykistöohjuksella a`la sopiva mix siroitepommeja/miinoja (kiellettyjä tietty, mut ei naapurissa). Eipä tarvi murehtia SA:n ilmatorjunnasta. Ja milläs me moiset torjumme?

Aika kalliita noi ballistiset ohjukset. Esim. ATACMS maksaa sellaisen 700 000$ kappale eli hornetin hinnalla saa 64 ohjusta. Tuollakin määrällä saa pahaa aikaan. :lanssi: Liitopommit olisivat halvempia GPU-39 maksaa 70 000$ kipale. Liitopommit on tosin helppo torjua. Ongelma on että ammus ilmatorjunta on helppo kyllästää riittävällä määrällä pommeja ja ohjusilmatorjunta on kallista.

 

[SJ]

Maantietukikohdista... Minkälainen infra Hornet muuten tarvitsee? 1000 metriä asfaltti ei taida riittää? Tarvittaneen jonkinlainen lennonjohto, valot, majakat(?), viestiyksiköt, polttoainetta ja ohjuksia (tietysti). Tarvitseeko Hornetit myös maasähköä, air starter, mekaanikkoja, varaosia? Talvella jäänpoisto... sekä koneiden että "kiitoradan"? Eikö kiitorata/maantiepätkä pidä myös imuroida ja sitä varten on oma kalusto? Siis, aikamoinen organisaatio! Herää kysymys että onko sitä kalustoa tarpeeksi miehittämään kaikkia maantiepätkiä että hajautettu tukikohtaverkko todella toimii...

Nähdäkseni se 1000 metriä (yleensä kuitenkin 1500 metriä) asfalttia on juuri se kriittinen juttu ja sitä ei saada roudattua mukana, mutta kaikki muu on siirrettävää. Kaikkia sopivia paikkoja ei saada miehitettyä, mutta tarkoitushan onkin vaihdella tukikohtia ja pakottaa vihollinen arvailemaan missä ne nyt luuraa. Tuosta sinun listasta jäi muuten ne jarrukaapeli viritykset, joilla Hornet pysäytetään pariin sataan metriin, jos vaikka kiitorata on montuilla.

 

[SJ]

Miksi käyttää jotain rynnäkkökonetta? Samanhan voi tehdä vihollinen jollain sopivalla tykistöohjuksella a`la sopiva mix siroitepommeja/miinoja (kiellettyjä tietty, mut ei naapurissa). Eipä tarvi murehtia SA:n ilmatorjunnasta. Ja milläs me moiset torjumme?

Sirotteet ja miinat eivät ole kiellettyjä meilläkään. Mutta muuten tuo on ihan totta tuo on yksi niitä syitä joiden takia en oikein usko tuohon Mosurin esille tuomaan malliin.

 

[kunnas]

Miksi käyttää jotain rynnäkkökonetta? Samanhan voi tehdä vihollinen jollain sopivalla tykistöohjuksella a`la sopiva mix siroitepommeja/miinoja (kiellettyjä tietty, mut ei naapurissa). Eipä tarvi murehtia SA:n ilmatorjunnasta. Ja milläs me moiset torjumme?

Sirotteet ja miinat eivät ole kiellettyjä meilläkään. Mutta muuten tuo on ihan totta tuo on yksi niitä syitä joiden takia en oikein usko tuohon Mosurin esille tuomaan malliin.

Mosurin mallista voi toteutua jos vihollinen tuhoaa ballistisella ohjuksella kiitotiet ja suorittaa pommituksen ennen kuin kiitotiet saadaan kuntoon. Mahdolliset ilmaan saadut hävittäjät ammutaan alas.

 

[Mosuri]

​

Jaaha vai oikein "mosurin mallin" mukaan... Täällähän alkaa oikein kertyä ansiotonta arvonnousua?

"Tukikohtien hajautettu toiminta rakentuu kolmen erityyppisen yksikön
varaan. Ensimmäisen luokan tukikohdat vastaavat normaaliolojen päätukikohtien
ympärille rakennettavaa varakiitoteiden verkostoa. Siviililentoasemat luetaan toisen
ja maanteiden varalaskupaikat kolmannen luokan tukikohdiksi. Tyyppejä erottaa
valmiiksi rakennettujen tukikohtarakenteiden määrä ja toiminnallisesti niillä on
erilaiset valmiudet huoltaa lentokoneita. Ensimmäisen luokan tukikohdat voivat
vastata kaikista nykyisistä operatiivisista vaatimuksista, kun taas toisen ja kolmannen
luokan tukikohdissa ei esimerkiksi tiettyjä huoltoja voida mahdollisesti tehdä.
Ensimmäisen luokan tukikohdan periaatteellinen rakenne on esitetty kuvassa 5-148

Keskitetyssä ryhmityksessä lennostot toimivat ensimmäisen luokan
tukikohdista eli käytännössä maantieteellisesti samoissa paikoissa kuin normaalioloissakin. Hajautetussa mallissa kukin lennosto toimii useammasta tukikohdasta, joilla voi olla eri luokitus. Poikkeusoloissa voidaan käyttää kumpaakin lähestymistapaa. Hajautetun mallin etuna on vastustajan toiminnalta suojautumisen ohella voimankäytön joustavuus. Hävittäjätorjunnan painopistettä on tällöin mahdollista muuttaa helpommin kuin keskitetyssä mallissa. Tukikohtien sisällä toiminta voi kuitenkin olla vaikeampaa, jos joudutaan työskentelemään osin puutteellisten tukikohtarakenteiden varassa. Hajautus saattaa myös hankaloittaa eri materiaalitoimintojen, esimerkiksi polttoainekuljetusten, järjestelyä ja yleisesti joukkojen toiminnankoordinointia."

http://www.sal.tkk.fi/publications/pdf-files/tmat02.pdf

 

[SJ]

​

Jaaha vai oikein "mosurin mallin" mukaan... Täällähän alkaa oikein kertyä ansiotonta arvonnousua?

"Tukikohtien hajautettu toiminta rakentuu kolmen erityyppisen yksikön
varaan. Ensimmäisen luokan tukikohdat vastaavat normaaliolojen päätukikohtien
ympärille rakennettavaa varakiitoteiden verkostoa. Siviililentoasemat luetaan toisen
ja maanteiden varalaskupaikat kolmannen luokan tukikohdiksi. Tyyppejä erottaa
valmiiksi rakennettujen tukikohtarakenteiden määrä ja toiminnallisesti niillä on
erilaiset valmiudet huoltaa lentokoneita. Ensimmäisen luokan tukikohdat voivat
vastata kaikista nykyisistä operatiivisista vaatimuksista, kun taas toisen ja kolmannen
luokan tukikohdissa ei esimerkiksi tiettyjä huoltoja voida mahdollisesti tehdä.
Ensimmäisen luokan tukikohdan periaatteellinen rakenne on esitetty kuvassa 5-148

Keskitetyssä ryhmityksessä lennostot toimivat ensimmäisen luokan
tukikohdista eli käytännössä maantieteellisesti samoissa paikoissa kuin normaalioloissakin. Hajautetussa mallissa kukin lennosto toimii useammasta tukikohdasta, joilla voi olla eri luokitus. Poikkeusoloissa voidaan käyttää kumpaakin lähestymistapaa. Hajautetun mallin etuna on vastustajan toiminnalta suojautumisen ohella voimankäytön joustavuus. Hävittäjätorjunnan painopistettä on tällöin mahdollista muuttaa helpommin kuin keskitetyssä mallissa. Tukikohtien sisällä toiminta voi kuitenkin olla vaikeampaa, jos joudutaan työskentelemään osin puutteellisten tukikohtarakenteiden varassa. Hajautus saattaa myös hankaloittaa eri materiaalitoimintojen, esimerkiksi polttoainekuljetusten, järjestelyä ja yleisesti joukkojen toiminnankoordinointia."

http://www.sal.tkk.fi/publications/pdf-files/tmat02.pdf

Jahah. Olihan tämä odotettavissa, mutta nolottaapahan silti. Näyttää siltä, että PV:n malli on se toimivin. Nyt kun vielä saisi IT:n kuntoon jollakin systeemillä joka kantaa vaikkapa yli 100km, niin se voisi kattaa paljon muutakin kuin vain yhden tukikohdan.

 

[JOKO]

K Y M M E N I I N J O L L E I S A T O I H I N nousova Hornet-parvi paremminkin.

Eipäs mutista siellä takana. :nettikytta:

Yhden laivueen Hornetit on jo enempi, kuin monen maan ilmavoimat.

 

[JOKO]

​

"
Ensimmäisen luokan tukikohdan periaatteellinen rakenne on esitetty kuvassa 5-148
."

http://www.sal.tkk.fi/publications/pdf-files/tmat02.pdf

Yritinpä laittaa tuon kuvan tänne, mutta ei onnistu. Siinä on kuitenkin tukikohdan varsinainen kiitotie ja kolme muuta kiitotietä muutaman kilometrin päässä. Niille menee rullaustiet. Tuollaisenkin lamauttaminen syö pommeja runsaasti.

 

[SJ]

Yritinpä laittaa tuon kuvan tänne, mutta ei onnistu. Siinä on kuitenkin tukikohdan varsinainen kiitotie ja kolme muuta kiitotietä muutaman kilometrin päässä. Niille menee rullaustiet. Tuollaisenkin lamauttaminen syö pommeja runsaasti.

Minä olen nähnyt tuon kuvan ennenkin. Susi1:n aikoihin mainitsin asiasta tyyliin, että noita laskeutumispaikkoja pitää katsoa hieman suuremmassa skaalassa. Taisin tuolloin mainita Lusin laskeuumispaikan (tai sitten en halunnut kirjoittaa kaikkea nettiin...) jonka kaikki löytää kyllä Google earthilla. Tuossa tukikohdassa on minun mittaukseni mukaan 2,6:n kilsan pituinen kiitorata, ne koneiden odotuspaikat ovat suunnilleen siinä keskellä tuota matkaa. Kysymys kuitenkin kuuluu, että mitä muuta tuolla on? Miten paljon leveyttä tiellä pitää olla, jotta Hornet kykenee nousemaan siitä tai ainakin rullaamaan siinä? Siis tuon virallisen laskeutumispaikan lisäksi monestako kohtaa siellä pääsee ilmaan tai moneenko paikkaan voidaan laittaa kone parkkiin jos aletaan seurata tietä lusin ja tähtihovin väliltä? Tai sitten onko esim. Lusintie (tie 140) joka kulkee tuossa rinnalla tarkoitettu johonkin käyttöön? Tai VT4 joka jatkuu Lusilta pohjoiseen kelvollinen nousukiitoon? Olettaisin, että tarkoitus ei kuitenkaan olisi rullata tarvittaessa Mikkeliin tai Joutsalle, joskin se voisi olla mahdollistakin (ja hinaamalla säästyisi polttoainetta).