Ei missään tapauksessa pidä antautua taistelutta tai luovuttaa ilmatilaa vihulaiselle. Siksi juuri pienen maan kannattaisi keskittyä hyvään ilmatorjuntaan, käsittääkseni se on huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin älyttömän kalliit lentokoneet. Toki niitäkin tarvitaan joitakin, mutta niiksi minusta kelpaisi hyvin esimerkiksi tämä gripen, kelpaahan se ruotsalaisillekkin, niin miksei meille
Ilmatorjuntaa tarvitaan suhteessa paljon enemmän kattamaan koko maan pinta-ala ja siltikin jää katveita joihin maasta katsova tutka ei näe. Ja kun ei näe, ei voi torjua.
Tuo ilmatorjunnan halvempi hinta-väite on kyseenalainen koska äsken mainitsemani katve-ongelman lisäksi it:n tarvitsee olla kerrosteinen jotta eri maalit voitaisiin torjua eri korkeuksilla. Yksi hyvä systeemi ei riitä vaan alue-, kohde- ja EKITOon tarvitaan omat järjestelmänsä ja niitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Jos it-ohjuksia ja tutkia ei ole kattamaan koko maata rajoilta rajoille niin miten esim. lapista tulevaan ilmauhkaan voidaan reagoida riittävän nopeasti? Samalla hetkellä eripuolilta valtakuntaa hyökkääviä risteily-ohjuksia, rynnäkkö- ja pommikoneita ei voida torjua tehokkaasti koko valtakunnan alueella maalaveteilta varsinkaan jos niitä ei ole reilusti.
Korkean suorituskyvyn it-järjestelmiä ei osteta oravannahoilla ja siksi hintavertailu ilmatorjunnan eduksi suhteessa hävittäjävoimaan jää enemmän kuin kyseenalaiseksi. Muistutan että edelleenkään yksikään euroopan maa lukuunottamatta kääpiövaltioita, ei hoida ilmapuolustustaan pelkästään ilmatorjunnalla. Miksi meidän pitäisi lähteä siihen varsinkin kun sen hyödystä ei ole kuin epärationaalisia spekulaatioita? Ilmatorjunta on puolustajan ase mutta se ei kykene viemään taistelua viholliselle mikä on aktiivisessa puolustuksessa välttämätöntä.
Ruotsille kelpaa hävittäjätorjunta joka päivystää 8-16 arkipäivinä(pl. arkipyhät) kuten on nähty. Gripen NG:ä mainostetaan näyttävästi afrikassa tapahtuvassa kriisinhallintaskenaariossa johon se sopii varmasti hyvin. Se jää nähtäväksi miten Gripenin testilennot onnistuvat ja miten hyvä on ES-05 Raven tutka. Niistä riippuu Gripenin tulevaisuus vakavasti otettavana hävittäjänä tai sitten se jää kääpiövaltioiden tunnistuskoneeksi ja kolmansien maiden kriisinhallintatyökaluksi.
Olen valmis itse hyväksymään Gripen hankinnat mutta vain siinä tapauksessa että:
- aikanaan järjestettävässä vertailussa kone läpäisee kaikilta osin suorituskykyrajat JA suorituskyky pisteytetään suhteessa 60/40 kokonaisedullisuuteen suhteutettuna.
- Gripenin taistelujärjestelmä tulee olla vähintään Typhoonin ja Rafalen tasolla ja kaikki ase-integraatiot koelentoineen suoritettuina kun valintaa tehdään.
- Gripenin BVR-kyky, lähitaistelukyky+ ilmasta-maahankyky on oltava selvästi parempi kuin F-18C MLU-koneissa. Mm. gen. 4++ tst-koneet on pystyttävä havaitsemaan ja torjumaan vähintään 150 km etäisyyksillä. Koska koneessa ei ole EO-DAS tyyppistä taistelu/varoitusjärjestelmää, Gripenin on kyettävä yli 90 asteen hyökkäyskulmiin ja jatkuvaan kaartoon yli 10 km:n korkeudessa menettämättä energiaa. Koneen täytyy pystyä torjumaan yhtä-aikaa maa- ja ilmamaaleja (BVR).
- Yhdysvalloista tarvitaan kirjallinen valtiosopimus Gripeniin tarvittavien vara-osien ja komponenttien toimituksesta hävittäjän elinkaaren (30v.)ajaksi. Näin koska Gripen on 30% valmistettu USA-yhteistyönä.
Muuten olen yhä enemmän sitä mieltä että ruotsin tie ei ole meidän tiemme ja syvempi liittoutuminen palvelee enemmän ruotsia kuin meitä. En olisi uskonut että sanon koskaan näin mutta mielestäni meidän on yritettävä valtiosopimusta suoraan Yhdysvaltojen kanssa (tyyliin Israel)sotilasavun, tiedustelun ja puolustusyhteistyön osalta mikäli NATOon ei päästä.
)
