Eikä tuosta säästökeinoksikaan ole, vaikka sitä sellaisena usein esitellään. SAMP/T-patteriston ( 3 patteria ) hinnan mainittiin taannoin olevan miljardin euron luokkaa, joten ei noitakaan montaa saataisi. Jos osa rahasta käytettäisiin kevyempiin syysteemeihin, niin 4-5 patteristoa olisi realistinen hankintamäärä ihan maksimissaan, ja silloin hävittäjistä luovuttaisiin samalla kokonaan. En pitäisi tuota kovinkaan hyvänä vaihtokauppana.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Eikä tuosta säästökeinoksikaan ole, vaikka sitä sellaisena usein esitellään. SAMP/T-patteriston ( 3 patteria ) hinnan mainittiin taannoin olevan miljardin euron luokkaa, joten ei noitakaan montaa saataisi. Jos osa rahasta käytettäisiin kevyempiin syysteemeihin, niin 4-5 patteristoa olisi realistinen hankintamäärä ihan maksimissaan, ja silloin hävittäjistä luovuttaisiin samalla kokonaan. En pitäisi tuota kovinkaan hyvänä vaihtokauppana.
Raveni
Greatest Leader
Kyllä ilma- ja hävittäjä torjunta ovat toisiaan täydentäviä eivätkä korvaavia järjestelmiä. Kumpikin maksaa paljon koska tekniikka ja sen kehittäminen maksaa. Maalit ovat moninaiset ja tänäpäivänä yhä vaikeammin torjuttavissa. Euroja/taaloja saa latoa tiskiin vinon pinon jos haluaa puolustuksen pitää uskottavana. Jos ilmapuolustuksesta lähtee tinkimään tai sen laiminlyö on se ja sama kuinka monta leopardia, pasia tai ällitälliä on rivissä, kuinka paljon meillä on pst ohjuksia jne... Niillä ei yksinkertaisesti voiteta sotaa, ei saada tasapeliä eikä edes nosteta paljoa hyökkäyskynnystä jos vastusja pystyy itse teknisesti ja taktisesti käyttämään tämän heikkouden hyväksi.. Naapurin panostuksista päätellen yritys ja kehitys on ainakin kovaa tuollakin saralla. Mitä viime sotija on seurannut niin kyllä ne on poikkeuksetta "voitettu" ilmassa. Tätä on seurannut maa operaatio. Venäjällä taktiikka on tosin ollut ennemmän maa toiminta painotteinen... Toisaalta eipä vastustajatkaan ole niin ihmeellisiä olleet.
Muutama kysymys:
Minkälaisella kalustolla suomi valvoo ilmatilaa?
Kuinka vastatoimien kestävä ja kauanko se on toiminta kykyinen tosipaikan tullen vaikkapa venäjää vastaan?
Jos ilmatilanvalvontaa ei enää ole, niin miten hävittäjä löytää maalin?
Onko häivekone enää häivekone jos se joutuu käyttämään omaa tutkaa ilmatilan valvontaan ja maalin etsimiseen?
Jos oma ilmatilan valvontajärjestelmä on menetetty, niin voiko hävittäjällä suorittaa ilmasta maahan hyökkäyksiä?
Minkälaisella kalustolla suomi valvoo ilmatilaa?
Kuinka vastatoimien kestävä ja kauanko se on toiminta kykyinen tosipaikan tullen vaikkapa venäjää vastaan?
Jos ilmatilanvalvontaa ei enää ole, niin miten hävittäjä löytää maalin?
Onko häivekone enää häivekone jos se joutuu käyttämään omaa tutkaa ilmatilan valvontaan ja maalin etsimiseen?
Jos oma ilmatilan valvontajärjestelmä on menetetty, niin voiko hävittäjällä suorittaa ilmasta maahan hyökkäyksiä?
Kyllä runsas IT on ollus verrattain tehokasta, ja verrattain taloudellista eräissä sodissa jos sotahistoriaa katsotaan.
Esimerkki Vietnamin sota. Vietnamin sota oli varmaankin yksi ensimmäisistä sodista joissa oli ilmatorjunta ohjuksia käytetty.
Jos verrataan lentokonetappioita lentokonetappioihin niin USA + liittolaiset kärsivät jotain 3000 ilma-alus tappiota. P-Vietnamin kommarit kärsivät n.200 ilma-alustappiota. Koska P-Vietnamin ilmavoimat olivat pienikokoiset, tästä on yksinkertaisella logiikalla pääteltävissä että P-Vietnamin IT järjestelmät olivat verrattain tehokkaita. (eivät ihan turhia sentään)
On toisaalta huomioitavaa, että Neuvostoliitto subsidoi lähes kokonaan P-Vietnamin ilmapuolustusjärjestelmän.
Kosovon ilmasodasta, on varmaankin vaikea vetää mitään yleispäteviä johtopäätöksiä. Ilmavoimat eivät onnistuneet tuhoamaan tynkä-Jugoslavian (serbi) armeijaa kun se vetäytyi asemistaan. Valemaalit (wanha keksinto muinaisilta ajoilta) olivat toimineet verrattain tehokkaasti.
Toisaalta on myös huomioitava sodan kylmä lopputulos, tynkä-Jugoslavia otti pataan. Serbi-IT puolustus ei ollut läheskään yhtä tappavalla tasolla kuin uskoisi sen olleen. (verrattuna P-Vietnamiin pari vuosikymmentä aiemmin)
Liittoutuneet eivät kärsineet tyyliin ollenkaan pilotti tappioita Kosovon sodassa (noin esimerkin vuoksi). 2 pilottia kuoli, helikopterionnettomuuksissa.
Toisaalta, Kosovon pommitukset eivät tuhonneet serbi-armeijaa mikä oli varsinainen pettymys sotilaspiireissä. Toisaalta, siviilikohteita pommitettiin verrattain tehokkaasti. Meidän yliopiston proffa oli aikoinaan "salakuljettanut itsensä" Yugoslaviaan ennen tuota sotaa, tarkoituksena oli tehdä siis väitöskirjaa. Pitää kattella jos häneltä saisi kysyttyä jotain vähän tarkemmin että minkälaista siellä oli.
Lt Gen Mike Short, USAF, Retired—has commented about the air war over Serbia, “This was little more than random bombing of military targets that achieved victory by happenstance.”
Jos meillä olisi 150 hävittäjää, niin tulisi todella kalliiksi kouluttaa 150 high-g kunnossa olevaa tyyppiä ja pitää heitä siinä kunnossa.
Siksi pitäisi olla kaartotaistelukoneet ja pilotit erikseen, esim 20 kpl. Amraamien ampumiseen ja pommien pudottamiseen kelpaa eläkepilotti tai reserviläinen. Kyllä, ilmavoimilla voi olla Finnairin yms pilotteja reservissä. Usein ovat nimittäin entisiä hävittäjälentäjiä.
Siksi pitäisi olla kaartotaistelukoneet ja pilotit erikseen, esim 20 kpl. Amraamien ampumiseen ja pommien pudottamiseen kelpaa eläkepilotti tai reserviläinen. Kyllä, ilmavoimilla voi olla Finnairin yms pilotteja reservissä. Usein ovat nimittäin entisiä hävittäjälentäjiä.
crane
Ylipäällikkö
Mistäpä sinä tiedät,moneenko koneeseen on tälläkin hetkellä lentäjiä?
Einomies1
Respected Leader
Meidän tapauksessamme F-35 ei juuri joudu lentelemään hyökkääjän ilmatilassa rynnäköimässä joten me emme ole niin riippuvaisia ilmaherruushävittäjästä puolustuksessa. Suomi ostaa ilmatankkauspalvelut USAFilta (vuodesta 2001) ja jenkeiltä saadaan varmasti sopimuksella tietoliikennepalveluita satelliittien toimesta. Sitäpaitsi eihän meillä ole koskaan ollutkaan varsinaista ilmaherruushävittäjää kuten F-15C! F-18 C on monitoimihävittäjä kuten F-35. Molemmat kykenevät suorittamaan myös ilmataistelutehtäviä hyvällä tasolla mutta jokainen ymmärtänee silti eron F-15 Eagleen tai F-22:en.
Monella NATO-maalla ei ole nilläkään ilmaherruushävittäjää koskaan ollutkaan vaan halvempi perushävittäjä esim. F-16 joka on sekin ihan hyvä kone oikein käytettynä. Miksi nyt jotkut kuvittelevat että F-35 on pelkkä kevyt pommikone kun sen käyttö perustuu ihan samanlaiseen Hi-Lo mixiin F-22:n kanssa kuin aikaisemmin F-15/F-16?
F-35 on kyllä kallis, kyllä minä sen tiedän! Voi hyvin olla että meillä ei ole siihen varaa jos hankintamäärä jää liian pieneksi mutta minä en usko mitenkään skeptikkojen väitettä että 110-120 miljoonaa maksava F-35 on pelkkää paskaa tinapaperissa ja Gripen se on vaan paljon parempi tai yhtä hyvä kone vaikka maksaa miljoonia vähemmän! Kumpikaan kone ei ole vielä valmis operatiiviseen käyttöön joten kummastakaan ei voi sanoa varmasti mihin ne kykenevät lopulta. On vain odotettava ja katsottava.
Koneisiin asennettavat järjestelmät kertovat kuitenkin jotain. USA aikoo käyttää F-35 konetta tulevaisuuden taistelukentillä venäläisvalmisteisia ja kiinalaisvalmisteisia ensilinjan koneita vastaan. USNAVY käyttää konetta ilman F-22 apuja, osana taistelujärjestelmäänsä. Voidaanko olettaa faktana että kaikki itäkoneet pyyhkäisevät F-35:n alsa taivaalta kuin märän rätin? Mihin tämä perustuu? F-35:n kovaan hintaanko? Painoon? Lentonopeuteen? Ovatko nämä asiat tärkeimpiä taistelukoneessa? Ehkä olivat 1900-luvulla mutta ei nyt ja tulevaisuudessa. Jarmo Lindberg sanoi taannoin että tärkein valintakriteeri on koneen taistelujärjestelmä. Onko tätä kritisoitu tai arvioitu F-35:n kohdalla vs. Gripen NG? F-35 painaa koska se on täynnä kuparia (kaapelit)ja jalometalleja (tietokoneet).
F-35:n tutka, tietokoneet ja sensorit ovat kehittyneempiä kuin Gripenin joka rahoitetaan huomattavasti vähemmällä rahalla ja globaalisti katsottuna pikkufirman (Selex-Galileo) kanssa yhdessä ruotsin puolustusvoimien rahoituksesta repien. Koska F-35:n järjestelmät ovat selvästi kattavammat ja kehittyneemmät (EO-DAS, AESA-ominaisuudet, datafuusio, Stealth) jo paperilla niin ihmettelen miksi väitetään että näistä ominaisuuksista ei ole meille paljon hyötyä vaikka muut maat ovat katsoneet ne eduksi?
Onko kyseessä taas meikäläiset "erikoisolosuhteet" kun naapurissa on alueellinen suurvalta? Sveitsillä ja Brasilialla ei tätä ongelmaa ole ja niille kelpaa "halpa ja hyvä" jolla voi lennellä ne pakolliset tunnistuslennot ja ampua siviilikoneet alas hypoteettisessa terroristi-skenaariossa.
Se F-35 tilanteessa on parempaa että moni maa ottaa sen käyttöönsä ennenkuin meidän tarvitsee tehdä hankintapäätöksiä ja kokemuksia on kertynyt jo jonkun verran siihen menessä. Gripen NG:n on tilannut nyt Sveitsi ja Brasilia jotka tuskin osallistuvat mihinkään kelvolliseen koitokseen 10 v. sisällä.
RPG83
Soome Majori
Cranelle +1.
Mielestäni ilmatorjunta pitää keskittää juurikin niihin arvokkaisiin kohteisiin, eikä pitkin Lapin jänkhää. Ja patteristosta sitten sellainen kokonaisuus, ettei sen suojaamaan kohteeseen pääse hyökkäämään millään risteilyohjusta halvemmalla, ts. kantaman tulee riittää liitopommeja kantavien koneiden pääsyn estämiseen. Lisäksi järjestelmän tulisi kyetä minimissään risteilyohjusten ja mielellään myös ballististen ohjusten torjuntaan, jotta ne voidaan torjua jos niiden kohteena on jokin erityisen arvokas maali (tutka, platalla rullaaleva hävittäjäparvi).
Kun nyt saataisiin edes kaksi tuollaista uskottavaa patteristoa, toinen Helsinkiin ja toinen Tampere-Pirkkalaan, niin hyvä olisi. Nasams on jo, Patriot tai Samp/T siihen isoveljeksi ja sveitsiläistä 35mm ammusilmatorjuntaa (Skyshield) suojaamaan ohjuspattereita.
Syvän rauhan tilassa (etupäässä kiinteillä) tutkilla ja Hornet-hävittäjillä. Täällä sentään saadaan se muutama kone ilmaan tunnistuslennolle milloin hyvänsä, toisin kuin esim. Ruotsissa ja Sveitsissä.
Sodan aikana mukaan kuvaan tulee sitten aisti-ilmavalvonta ja liikkuva tutkakalusto + mahdollinen ystävällismielisen valtion alueelle lähettämä AWACS.
Riippuu paljon siitä, onko valmiutta ehditty kohottamaan ja millä tavoin. Suomen ilmavoimat voitaisiin lamauttaa täydellisesti esim. ampumalla ensin Iskandereja ilmavoimien tukikohtiin, minkä jälkeen vihollisen rynnäkkökoneet pommittaisivat lennostoja estäen korjaustyöt ja tuottaen tappioita. Rauhan aikanahan lennostoissa ei pahemmin ilmatorjuntaa ole. Vihollinen ei välttämättä edes tarvitsisi isoa määräylivoimaa, jos Hornetit olisivat jumissa tukikohdissaan, jolloin periaatteessa koko homma voisi hoitua alle 100 koneella, jotka on helppo pitää lähialueillamme herättämättä suurempaa huomiota.
Tutkaa ei tarvitse pitää koko aikaa päällä, ja yksi kone voi jakaa tutkakuvansa datalinkin välityksellä. Maalin voi löytää myös lämpökameralla (F-35:n IRST).
Olettaen, että tarkoitat termillä "ilmatilan valvontajärjestelmä" maassa olevia tutkia, niin vastaus on kyllä. JASSM on laukaistavissa hyvin pian ilmaan pääsyn jälkeen.
Mielestäni ilmatorjunta pitää keskittää juurikin niihin arvokkaisiin kohteisiin, eikä pitkin Lapin jänkhää. Ja patteristosta sitten sellainen kokonaisuus, ettei sen suojaamaan kohteeseen pääse hyökkäämään millään risteilyohjusta halvemmalla, ts. kantaman tulee riittää liitopommeja kantavien koneiden pääsyn estämiseen. Lisäksi järjestelmän tulisi kyetä minimissään risteilyohjusten ja mielellään myös ballististen ohjusten torjuntaan, jotta ne voidaan torjua jos niiden kohteena on jokin erityisen arvokas maali (tutka, platalla rullaaleva hävittäjäparvi).
Kun nyt saataisiin edes kaksi tuollaista uskottavaa patteristoa, toinen Helsinkiin ja toinen Tampere-Pirkkalaan, niin hyvä olisi. Nasams on jo, Patriot tai Samp/T siihen isoveljeksi ja sveitsiläistä 35mm ammusilmatorjuntaa (Skyshield) suojaamaan ohjuspattereita.
Syvän rauhan tilassa (etupäässä kiinteillä) tutkilla ja Hornet-hävittäjillä. Täällä sentään saadaan se muutama kone ilmaan tunnistuslennolle milloin hyvänsä, toisin kuin esim. Ruotsissa ja Sveitsissä.
Sodan aikana mukaan kuvaan tulee sitten aisti-ilmavalvonta ja liikkuva tutkakalusto + mahdollinen ystävällismielisen valtion alueelle lähettämä AWACS.
Riippuu paljon siitä, onko valmiutta ehditty kohottamaan ja millä tavoin. Suomen ilmavoimat voitaisiin lamauttaa täydellisesti esim. ampumalla ensin Iskandereja ilmavoimien tukikohtiin, minkä jälkeen vihollisen rynnäkkökoneet pommittaisivat lennostoja estäen korjaustyöt ja tuottaen tappioita. Rauhan aikanahan lennostoissa ei pahemmin ilmatorjuntaa ole. Vihollinen ei välttämättä edes tarvitsisi isoa määräylivoimaa, jos Hornetit olisivat jumissa tukikohdissaan, jolloin periaatteessa koko homma voisi hoitua alle 100 koneella, jotka on helppo pitää lähialueillamme herättämättä suurempaa huomiota.
Tutkaa ei tarvitse pitää koko aikaa päällä, ja yksi kone voi jakaa tutkakuvansa datalinkin välityksellä. Maalin voi löytää myös lämpökameralla (F-35:n IRST).
Olettaen, että tarkoitat termillä "ilmatilan valvontajärjestelmä" maassa olevia tutkia, niin vastaus on kyllä. JASSM on laukaistavissa hyvin pian ilmaan pääsyn jälkeen.
Hanski
Ylipäällikkö
Vietnamin sodan osalta tulee huomioida muutamia seikkoja: Jenkit asettivat itse itselleen rajoituksia, heille mm. oli kiellettyä lentää xx leveyspiirin yli ja tämän rajan pohjoispuolelta löytyi sitten Pohjois-Vietnamin IT.
Ahti Lappi hehkuttaa kirjassaan "ilmapuolustus kylmässä sodassa" Pohjois-Vietnamin ilmapuolustuksen tehokkuutta. Samassa yhteydessä hän toteaa, että vaadittiin noin 100 ohjuslaukausta yhden jenkkikoneen tiputtamiseen. Tuollaisella tapposuhteella Suomelta loppuisi ohjukset aika äkäseen!
Wikipedia tietää kertoa USAFin tappiosta Vietnamissa seuraavaa:
United States Air Force[edit]
All told, the U.S. Air Force flew 5.25 million sorties over South Vietnam, North Vietnam, northern and southern Laos, and Cambodia, losing 2,251 aircraft: 1,737 to hostile action, and 514 in accidents. 110 of the losses were helicopters and the rest fixed-wing. A ratio of roughly 0.4 losses per 1,000 sorties compared favorably with a 2.0 rate in Korea and the 9.7 figure during World War II.
RPG83
Soome Majori
"Onneksi" YLE on raportoinut ko. luvun hyvinkin tarkasti. Jos Karjalan lennostossa on n. 30 Hornetia, ja lentäjiä n. 70, niin oletettavasti ilmavoimilla on n. 140 lentäjää kaiken kaikkiaan (olettaen suhdeluvun olevan sama Lapin lennostossa).
Äkkiseltään tuo luku vaikuttaa hieman korkealta ottaen huomioon jo koneen huoltoon kuluvan ajan. Hävittäjälentäjiä taidetaan kuitenkin yleensä laskea se n. 1,5 per kone. Tuo suomalainen luku, n. 2,26 viittaa mielestäni vahvasti siihen, että koneita oletetaan saatavan lisää hädän hetkellä (tai sitten "ylimääräisiä" lentäjiä ylläpidetään palkkalistoilla Hawkia varten, tiedä häntä). Jos nuo "ylimääräiset" ovat kuitenkin Hornetille koulutettuja ja heidän oletetaan lentävän Hawkia sotatilanteessa, niin nuo lentäjät sietäisi siirtää kokonaan Hawkin puikkoihin. Ei meinaan ole Hornetin lentotunti mitenkään halpa, ja Hornet-lentäjien lentotunnithan ovat alhaalla jopa venäläisiin lentäjiin verrattuna...
Raveni
Greatest Leader
Ajat ovat vain kovin muuttuneet noista ajoista.. Toki kummankin asejärjestelmän suhteen.. IT on omalta osaltaan vain jäänyt jälkeen kun ne keillä on varaa kalliita järjestelmiä kehittää, panostavat kovasti ilmavoimiin... Siinä missä vietnamin sodassa toimittiin ammusilmatorjunnan ulottuvilla, pommituskorkeuden ollessa todella matala niin tänäpäivän homma voidaan hoitaa tarkasti kilometrien korkeudesta ja tarpeen vaatiessa kymmenien tai satojen kilometrien päästä.. Siinä missä ennen samaan tehtävää jouduttiin sitomaan useita koneita niin tänäpäivänä hommaan saattaa riittää se yksi kone.
Serbian sodastakin tekniikka on kehittynyt huomattavasti.. Tiedusteluun on tänäpäivänä laittaa muutakin satelliitti kun toimitaan vihamielisessä ilmatilassa. Maalit löytyvät helpommin ja niihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti niin ajallisesti kuin tuhovoimaltaakin..
Mielestäni vertailua on ylipäätään vaikea tehdä juuri teknologian kehittymisen vuoksi.. Sota- ja tiedustelu teknologia menevät eteenpäin isoin harppauksin ja se taktiikka joka toimi 10 vuotta sitten, 20 vuotta sitten puhumattakaan siitä joka toimi 50 vuotta sitten ei tarkoita että se toimisi tänäpäivänä..
Itse näkisin asian niin että ilmatorjuntaa tarvitaan tänäpäivänä ennen kaikkea nostamaan vihollisen toiminta korkeutta sekä estämään matalalta suoritettavaa tiedustelua. Lisäksi ilmatorjuntaa tarvitaan mielestäni (tai tarvittaisiin) entistä enemmän heitteiden torjuntaan. Lavetit voivat tarpeen vaatiessa pysyä kantaman ulkopuolella varsinkin jos kohteet saadaan tiedusteltua. Hävittäjä torjuntaa mielestäni tarvitaan lavettien ja näiden saattajien torjuntaan.
crane
Ylipäällikkö
Eihän tuo nyt tarkoita,että kaikki lentävät hn-kalustoa. Onhan niitä muitakin koneita Ilmavoimilla. Silti aika typerää julkisesti huudella,paljonko lentäjiä on hallinnollisesti* tietyn lennoston palkkalistoilla.
*Hallinnollisesti ei silti tarkoita henkilöstön olevan juuri siinä tukikohdassa töissä.
Einomies1
Respected Leader
Et taida olla kyllä oikea evp.majuri kun tollasia veistelet? Tai sitten olet tykistöstä tms.
On ihan selvää että Ilmavoimat ei varaa pilotteja tyyliin 1/kone. Tarkka lukumäärä on sotasalaisuus mutta kyllähän nyt herrantähden määrässä huomioidaan menetykset (haavoittumiset, kaatumiset, kadonneet).
Toiminta on lisäksi senluonteista että yhtä konetta lentää useampi pilotti koska ei voida olettaa että se yksi ja sama lentäjä lentää tehtävä tehtävän perään kunnes kuolee alasampumiseen tai uupumukseen! Kun/jos kone palaa tehtävältä niin tuskin seuraavalle lähtee sama mies vaan toinen pilotti kun edellisen täytyy levätä, syödä ja jopa nukkuakkin vaikka sota jatkuu taukoamatta.
Kone pyritään saamaan lentokuntoon ja aseistettua tehtävän vaatimalla tavalla mahdollisimman nopeasti jotta tuore pilotti voi hypätä koppiin heti kun tarvitaan. Lentosuoritteita voidaan tehdä aktiivivaiheessa useita vuorokaudessa ja läpi yönkin eikä 2-3 tunnin taistelulento ole mikään huviajelu puistossa vaan kovaa henkistä ja fyysistä eloonjäämistaistelua, periaatteessa samanlaista kuin muidenkin aselajien taistelutilanne.
Kaikki joukot tarvitsevat välillä lepoa ja huoltoa palautuakseen. Kyllä kai tykistössäkin?
Oma arvioni on että pilottien määrä voisi olla 3-4 lentäjää Hornettia kohden.
Tuo eläke-pilotti tai reserviläinen ilmasodassa on meikäläisessä järjestelmässä hieman surkuhupaisa väite. Jenkeillä ja Israelilla on noita reservilentäjiä mutta ne käyttötilanteet ja konemäärät on hieman eri juttu kuin meillä pienessä suomessa. Ei ne hommat nyt sielläkään ihan noin mene kuin väität.
Hanski
Ylipäällikkö
Muistaako muuten joku, paljonko Israelilla on spekuloitu olevan lentäjiä per hävittäjä? Minulla on jotenkin jäänyt Yom Kippur -sodan ajoilta mieleen, että lentäjiä olisi silloin ollut n. 3*konemäärä...Et taida olla kyllä oikea evp.majuri kun tollasia veistelet? Tai sitten olet tykistöstä tms.
On ihan selvää että Ilmavoimat ei varaa pilotteja tyyliin 1/kone. Tarkka lukumäärä on sotasalaisuus mutta kyllähän nyt herrantähden määrässä huomioidaan menetykset (haavoittumiset, kaatumiset, kadonneet).
Toiminta on lisäksi senluonteista että yhtä konetta lentää useampi pilotti koska ei voida olettaa että se yksi ja sama lentäjä lentää tehtävä tehtävän perään kunnes kuolee alasampumiseen tai uupumukseen! Kun/jos kone palaa tehtävältä niin tuskin seuraavalle lähtee sama mies vaan toinen pilotti kun edellisen täytyy levätä, syödä ja jopa nukkuakkin vaikka sota jatkuu taukoamatta.
Kone pyritään saamaan lentokuntoon ja aseistettua tehtävän vaatimalla tavalla mahdollisimman nopeasti jotta tuore pilotti voi hypätä koppiin heti kun tarvitaan. Lentosuoritteita voidaan tehdä aktiivivaiheessa useita vuorokaudessa ja läpi yönkin eikä 2-3 tunnin taistelulento ole mikään huviajelu puistossa vaan kovaa henkistä ja fyysistä eloonjäämistaistelua, periaatteessa samanlaista kuin muidenkin aselajien taistelutilanne.
Kaikki joukot tarvitsevat välillä lepoa ja huoltoa palautuakseen. Kyllä kai tykistössäkin?
Oma arvioni on että pilottien määrä voisi olla 3-4 lentäjää Hornettia kohden.
Tuo eläke-pilotti tai reserviläinen ilmasodassa on meikäläisessä järjestelmässä hieman surkuhupaisa väite. Jenkeillä ja Israelilla on noita reservilentäjiä mutta ne käyttötilanteet ja konemäärät on hieman eri juttu kuin meillä pienessä suomessa. Ei ne hommat nyt sielläkään ihan noin mene kuin väität.
Einomies1
Respected Leader
Tuo Wikipedia tieto on harvoin oikeassa. Olen itse lukenut että jenkkien helikopterien menetykset olivat vaihtelevien arvioiden mukaan jopa 4900 kpl! Luin jostain suomensukuisesta kaverista joka toimi Vietnamin sodassa, ammuttuja hekoja kunnostavassa porukassa. Ne raahasivat viidakosta koneita ja kunnostivat niitä lentokuntoon sodan aikana jopa 2500 kpl!
Jokatapauksessa tuo 110 kpl heko-menetyksiä kuullostaa aivan liian pieneltä määrältä.
Hanski
Ylipäällikkö
Huom. klippasin ainoastaan USAFia koskevan kappaleen. Voi hyvin olla, että USAF menetti ainoastaan 110 kopteria. Valtaosa koptereistahan oli US Armyllä...
Raveni
Greatest Leader
Tokihan lentäjiä on yli konemäärän edellä mainituista syistä johtuen... Lentäjät tarvitsevat lepoa, osa ammutaan alas, osa kuolee, vammautuu tai katoaa... Lentäjän kouluttaminen on kuitenkin sen verran pitkä prosessi että niitä täytyy olla varalla jos vaikka saataisiinkin koneita hommattua.
RPG83
Soome Majori
No voi pakana, ehdin jo innostua.
Karjalan lennostoon näyttäisi kuuluvan yhteyslentue, ja siinä sitten vähän kaikennäköistä konetta... ja ilmavoimilla on niitä muita koneita (kuin Horneteja) 3*CASA, 1*Fokker, 3*Learjet ja 6*Pilatus. Jos lasketaan kaikkiin menevän kahden hengen miehistö, niin siitä tulee jo 26 lentäjää... Ei sittenkään niin kovin montaa lentäjää Hornetia kohden, ehkä reilu 1,5.
Edit: Tukilentolaivue ---> Yhteyslentue
Valaiskaapa, miten Suomi kykenee pitämään Hornet-kaluston operatiivisessa vedossa, mutta nyt pelätään, että F-35:n kanssa se ei onnistukaan? Miten ihmeessä? Miten esim. muut ko. koneen hankkivat sotavaltiot aikovat lennättää koneensa? Minusta tuo tuntuu kaukaa haetulta.