Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Miten käyttäisit noita ilmavalvontakoneita? Ilmeisesti niitä pitäisi suojata jollain ja kuinka paljon tämä suojaus mahdollisesti syö varsinaista torjuntakapasiteettiä? Kuinka paljon luulet niiden tuovan lisää valvontatehoa (alakatveet pois lukien)? Mikä on keveiden AEW järjestelmien suorituskyky vahvaa ilmavoimaa vastaan?
fulcrum
Greatest Leader
Tietysti ilmavalvontakoneita pitäisi suojata, mutta niinhän pitää suojata nykyisiäkin tutkayksiköitämme joko aktiivisella puolustuksella, tai sitten liikuttamalla niitä jatkuvasti, joten tässä suhteessa ero ei ole iso. Valvontatehon lisäys etenkin tuollaisella vähän kyvykkäämmällä järjestelmällä olisi huomattava, se parantaisi tilannekuvaa selvästi eikä olisi niin altis hyökkäyksille kuin kiinteät tutkat, ja mikäli sitä vastaan hyökätään se voi vetäytyä kauemmaksi, ja jatkaa mittaamista, mitä taas maassa oleva tutka ei voi tehdä. Nykyaikaisessa ilmasodassa tehokas ilmavalvonta on aivan välttämätöntä, etenkin Yhdysvaltojen ilmamahti perustuu pitkälti juuri AWACS-koneisiin ja niiden mahdollistamaan tilannetajuun ja taistelunjohtoon - ei siis mihinkään yksittäiseen hifihävittäjään tai -ohjukseen. Meillä ei Sentryyn ole varaa, mutta johonkin muuhun voisi olla.
AEW-kopteri voisi olla osin taistelukestävämpi sillä sen voisi hajasijoittaa helposti ja mikäli sitä vastaan ruvetaan hyökkäämään, se voi mennä pintoihin ja laskeutua suoja-asemaan ennenkuin vihollinen ehtii paikalle. Toisaalta tutkan kantama ei sitten ole niin hyvä kuin AEW-lentokoneella, eli lähinnä sellainen toimisi vähän niinkuin lentävänä LÄVA-tutkana, joka paikkaisi ja täydentäisi muun ilmavalvonnan tutkakuvaa. EriEYen kantama taas on jo yli 300, jopa 400 kilometriä joten sillä olisi arvoa jo ihan ennakkovaroitusjärjestelmänä.
Toki, kun Finnairille ei ehdotettu sopivaa kompensaatiomallia. Nykyaikaisessa kapitalismissa omistajan ei sovi sanella mitä hänen yrityksensä pitäisi tehdä. Yhtä järjetön ajatus kuin se, että voisin itse omilla rahoillani tehdä mitä lain puutteissa on sallittua. Sinänsä vaikkapa neljän ilmatankkauskoneen hankinta ja vuokraus tehtävien ulkopuolella rahtikoneiksi voisi olla ihan toimiva malli. Ongelmaksi tulee käyttö äkkinäisissä tilanteissa.
Suomi on sangen iso maa. Kun tarkastellaan Hornetien toimintamatkoja, etenkin kun joudutaan lentelemään aika polttoainetta vaativia lentoprofiileja kuten matalalentoa ja äärinopeuksilla menoa, huomataan ettei Hornetin kantama kummoinen ole. Tilanne ei muutu korvaavan hävittäjän myötä. Ilmatankkauksen suurin etu on mahdollisuus keskittää vahvuutta ilmassa ihan eri tavalla kuin ilman.
Otetaan muutama esimerkkiskenaario, esimerkkinä nykyinen Hornet-kalusto mutta pätee toki tulevaisuuden koneidenkin suhteen.
a) Alpha Strike
Ratkaisutaistelun tukemiseksi tarkoitus on käyttää ilmasta-maahan tulivoimaa massiivisesti. Tarkoitus on käyttää 30 Hornetia yhtäaikaisesti. Koneet nousevat eri puolelta maata sijaitsevilta kentiltä.
b) Ratkaisutaistelun ilmasuoja
Ratkaisu-operaation ilmasuojan mahdollistamiseksi konepareja pitäisi pitää ilmassa torjuntavalmiudessa. Ilmatankkaus mahdollistaa tehtävän neljäsosalla konemäärästä.
c) Merioperaation suojaaminen
Tärkeä saattue tulossa, alusilmatorjunnan lisäksi tarkoitus käyttää myös hävittäjiä saattamiseen. Ilmatankkaus mahdollistaa tehtävän neljäsosalla konemäärästä.
Ja, kuten mainitsin, ilmatankkauskone on nykyään halvempi kuin hävittäjä. Samalla saa myös kuljetuskoneen jolla on oma käyttönsä. Eri tyypeillä, kuten vaikkapa C-130 / A-310MRTT on omat etunsa ja haittansa.
Ilmavalvontakone vaatii toki suojausta ja se on tuhottavissa, mutta mitä todennäköisemmin huomattavasti hankalammin kuin maatutkat. Samalla saa myös tiedustelukykyä jota ei maatutkilla ole mahdollista saada. Ilmavalvontakopterista en ole niinkään varma. Olipa tutka mikä tahansa, olisi Israelin ratkaisu tutkasta liikesuihkarissa meidän oloihimme sopivin. Liikesuihkarilla liikkuvuus on merkittävästi parempi kuin potkurikoneella mikä mahdollistaa paremmin joustavan taktisen käytön. Tässäkin yhteydessä ilmatankkauksella saadaan etuja kun yhtä konetta voidaan pitää yllä noin vuorokauden.
Mitä tulee ilmatorjuntapainotteiseen ilmapuolustukseen, on siinä tiettyjä etuja verrattuna hävittäjätorjuntaan, mm. jatkuva valmius sotatilanteessa, suurempi hajautettavuus sekä rauhan aikana huomattavasti pienemmät ylläpitokustannukset.
Okei, 40 patteria sitten ja toki olemassa olevat päälle, yht. 48. Jos 30 näistä käytetään ihan kaavamaisesti ilmapuolustuslinjaan välille Tornio-Kotka (600km) sijoittamalla ohjuspatterit 40km välein saadan aikaiseksi kaksi linjaa, eli karkeasti 600x80km torjuntavyöhyke jos yhden patterin kantamaksi oletetaan 20km. Esimerkki on täysin mielivaltainen, mutta palauttanee mieleen että hävittäjähankinnan ollessa hillittömän kallis saataisiin osakin hävittäjien hinnasta ilmatorjuntaan käyttämällä jo todella reilusti kattavuutta.
Tehdäänpä sitten vielä lopuksi vielä huikeampi ilmatorjuntapainotteisen ilmapuolustuksen skenaario.
Tavoitteena on, että koko valtakunnan alue on saatettavissa ilmapuolustuksen ohjustulen alle. Rahaa käytössä 6mrdE, josta 2mrd E käytetään ilmakomponenttiin.
Ilmakomponentti
4x AEW a 250mE, esim. Embraer EMB145
2x tankkauskone C-130 a 50mE
15x Gripen NG a 60mE
Erittäin pitkän kantaman komponentti
5x SM-6 ERAM patteri. Yksi Sodankylässä, yksi Iisalmessa, yksi Heinolassa, yksi Turussa, yksi Vantaalla. Kantama 240km. Käytössä alusilmatorjunnassa, mutta aktiivitutkaohjus ei vaadi itsessään tulenjohtotutkaa ja laukaisukennosto on sinänsä kuorma-autolla siirrettävissä. Kullekin 50 ohjusta, kulut yht 1mrdE.
Pitkän kantaman komponetti
6x SAMP/T kuten aiemmassa esityksessä, yht. 2,1mrdE
Alueilmatorjuntakomponentti
20x NASAMS-ptri, yht 1mrdE + 8 olemassa olevaa
Ilmatorjuntaan vielä 0,9mrdE lähipuolustukseen, varaohjuksiin, SM-6:n vaatimiin Mk-41 kennostoihin ja odottamattomiin kuluihin
Tavoitteena on, että koko valtakunnan alue on saatettavissa ilmapuolustuksen ohjustulen alle. Rahaa käytössä 6mrdE, josta 2mrd E käytetään ilmakomponenttiin.
Ilmakomponentti
4x AEW a 250mE, esim. Embraer EMB145
2x tankkauskone C-130 a 50mE
15x Gripen NG a 60mE
Erittäin pitkän kantaman komponentti
5x SM-6 ERAM patteri. Yksi Sodankylässä, yksi Iisalmessa, yksi Heinolassa, yksi Turussa, yksi Vantaalla. Kantama 240km. Käytössä alusilmatorjunnassa, mutta aktiivitutkaohjus ei vaadi itsessään tulenjohtotutkaa ja laukaisukennosto on sinänsä kuorma-autolla siirrettävissä. Kullekin 50 ohjusta, kulut yht 1mrdE.
Pitkän kantaman komponetti
6x SAMP/T kuten aiemmassa esityksessä, yht. 2,1mrdE
Alueilmatorjuntakomponentti
20x NASAMS-ptri, yht 1mrdE + 8 olemassa olevaa
Ilmatorjuntaan vielä 0,9mrdE lähipuolustukseen, varaohjuksiin, SM-6:n vaatimiin Mk-41 kennostoihin ja odottamattomiin kuluihin
BarrelNut
Kenraali
Jotta tankkereita ei ammuttaisi heti alas, niin niitä pystyisi todennäköisesti lennättämään vain Oulu-JKL-HKI -linjan länsipuolella.
Ilmatankkaus:
- Hornetit kuluttavat ihan kohtuullisesti löpöä vaikka lentäisivät säästöliekillä CAP:iä siellä Mikkelin yläpuolella
- Koneet joutuisivat jossain vaiheessa lähtemään tankkaamaan lännemmäs
- Esim. neljän koneen tankkaus tankkerista vie aika paljon aikaa
- Parvi ei voi oikein lähteä kesken kaiken, jos yhdellä koneella vain puolet menovettä tankeissa. Tai voi joko osittain, mikä on taktinen puute, tai sitten yhdellä todella vajaat tankit, mikä rajoittaa mahdollisia manöveereja ja on melkoinen riski
- Sieltä Päijänteen länsipuolelta taas menee aikaa siirtyä idemmäs
- Koneet ovat tankit täynnä ja aseistettuna eri asteisessa valmiudessa
- Kentät sijaitsevat osin lähempänä vihollista
- Hornetin saamisessa kiitoradan päähän ei korkeasta valmiudesta montaa hetkeä kestä
- Hornet on sellainen avaruusraketti, että riittävään torjuntakorkeuteen ja vauhtiin pääseminen ei vie kuin luokkaa minuutin. Tilanne on vähän eri, kuin 2 MS potkurikoneilla, joilla todellakin meni aikaa nousta riittävän korkealle ja piti päästä vastustajan pyrstön taakse. Amraami ampuu aika kauas.
- Hävittäjäkoneen ohjaamossa ilmassa istuminen ei ole hirveän rentouttavaa. Erityisesti sota-aikana voi lentäjien lepääminen ylipäänsä olla haaste. Maassa lentäjät voivat syödä, paskoa ja nukkuakin.
- Sotatilanteessa koneet lentävät melkoista karusellia, jossa pyritään mahdollisimman moneen lentosuoritukseen. Koneet käyvät viskaamassa ohjukset kohti vastustajaa ja palaavat hakemaan lisää. Heti taistelun jälkeen niiden pitäisi joka tapauksessa tulla siis kentälle.
- Todennäköisesti vastustaja on suuremman epätietoisuuden vallassa omasta ryhmityksestä, jos koneet ovat hajautetusti maassa, kuin jos ne ovat ilmassa
Nämä seikat huomioonottaen Suomen ei liene järkevää hankkia tankkereita. Me ei tehdä mitään tuhansien kilometrien hyökkäyslentoja, joissa ne välttämättömiä. Sen sijaan tutkavalvontakone olisi ilman muuta hyvä asia. Mutta paras keino sen resurssin hankintaan olisi tehdä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.
55%...
Mutta AEW koneet olisivat vielä haavoittuvaisempia kuin tankkauskoneet. Viholliselle huomattavasti tärkeämpi kohde. Paljon helpompia havaita ja pystytään tunnistamaan satojen jopa lähes tuhannen kilometrin päästä. Joudutaanko näiden seikkojen takia lennättämään liian kaukana jolloin ainakin hiukan häiveominaisuuksia omaavat koneet jäisivät havaitsematta.
5x50 SM-6 ohjusta ilmeisesti. SM-6 ohjuksen yksikkö hinta on jotain hiukan vajaat 4 milj € (lähde SAR) eli ei taida ihan 1 mrd € riittää edes ohjuksiin. Tällaista järjestelmää ei hankita ilman vastaavan tehoista tutkaa sekä laukaisu kennosto on jo melko kookas onhan ohjuksetkin jo 6,5 metrisiä.
5x50 SM-6 ohjusta ilmeisesti. SM-6 ohjuksen yksikkö hinta on jotain hiukan vajaat 4 milj € (lähde SAR) eli ei taida ihan 1 mrd € riittää edes ohjuksiin. Tällaista järjestelmää ei hankita ilman vastaavan tehoista tutkaa sekä laukaisu kennosto on jo melko kookas onhan ohjuksetkin jo 6,5 metrisiä.
Kyseessä ei ole joko-tai vaan sekä-että. Tankkerit vaan ovat niin edullisia että esitetyillä hävittäjäkoneiden hinnalla ei ole oikein mitään järkeä olla sellaisia hankkimatta, varsinkin kun samat koneet toimivat kuljetuskoneina. Eteen työnnettyjen hajautettuje tukikohtien elo muuttuu lisäksi tulevaisuudessa yhä vaikeammaksi kun kauaskantoinen tulivoima entisestään lisääntyy.
Tutkakoneiden osalta Ruotsin nykyinen kalusto ei ole oikein Suomen etulinjaoloihin aerodynaamisesti riittävän suorituskykyistä = Saabin lentoaika ja suorituskyky on heikko.
Ohjuksessa itsessään on aktiivinen hakupää ja maalitieto voi tulla muualta. Kyseessähän oli esimerkki jossa oli jätetty 0,9mrdE satunnaisia kuluja varten, joilla nyt kehittänee hydraulisen nosturin kennostolle ja hankkii maastokuorma-autot niitä varten. Jos halutaan suoraan kaupan hyllyltä oleva esimerkkijärjestelmä niin vaihdetaan parametrit näin:
5x SAMP/T ptri a 2,1mrdE
22x Barak-8 MRSAM ptri a 85mE / kpl yht 1,9mrdE. Brosyyritietojen mukaan kantama noin 70km, kattavuus noin 15000km2. Suomen kokonaispinta-ala on 340000km2. Esimerkki on toki mielivaltainen, kaikki ei tule katetuksi hyvin, eikä toisaalta kaikkea aluetta tarvi kattaa mutta valaisee kenties sitä että perinteinen "hävittäjät tulevat edulliseksi kun pitää kattaa iso pinta-ala" ei oikein pidä enää paikkaansa.
Hävittäjiähän olisi edelleen esimerkissäni jonkun verran ra-toimintaa, joustavaa voimankäyttöä sekä ilmapuolustuksen hetkittäistä vahventamista varten. Toki hävittäjä tuottaa myös tilannetietoa ilmapuolustuksen tietojärjestelmään eli toimii tavallaan aew-koneena. Esimerkkihinnoilla aew-koneen karsiminen nostaisi Gripen NG-määrää 30:n koneeseen, eli kohtalaiseen määrään.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
7 tunnin toiminta-aika on liian huono? No, Saabia ei enää valmisteta joten tutkan alustana olisi kuitenkin jokin muu konetyyppi, varmaan Embraer. Tai vaikka CASA, siitäkin on kehitelty tutkakoneversiota. Lentoajan ja taloudellisuuden puolesta matkustajakonepohjainen ratkaisu voisi olla kuitenkin parempi.
En tiedä mistä olet keksinyt että ilmatankkauskoneet ovat halpoja? Kolme Airbus MRTT:tä maksaisi noin miljardin. Jos CASAn ilmatankkausversio toimii niin silloin niitä voisi olla fiksua hankkia - yksi. Tai modata yksi nykyisistä koneista ilmatankkaukseen. Koska suoritamme vähemmän pommituslentoja, niin Hornettien lentoonlähtöpainoa voi käyttää lisäpolttoainesäiliöihin mikä lienee yleisesti ottaen halvempaa kuin ilmatankkaus. Lähinnä ilmatankkauksella voisi pidentää ilmavalvontakoneiden toiminta-aikaa. Vrt. Ruotsilla on yksi ilmatankkaus-Hercules.
Tutkakone ei missään nimessä ole yhtä haavoittuva kuin tankkeri koska tutkakone nostaa ilmapuolustuksen kykyä tuntuvasti, jopa ratkaisevasti. Tutkakone mahdollistaa mm. sen, että maassa olevat tutkat voidaan pitää kiinni, eli piilossa, viimeiseen asti. Myös hävittäjät voivat minimoida omien tutkiensa käytön koska ne saavat tilannekuvan tutkakoneelta. Venäjän kiinteä, pitkän kantaman tutkaverkosto olisi arvatenkin aika korkella Suomen risteilyohjusten kohdelistalla. Sen jälkeen Venäjä tarvitsi omia tutkakoneita nähdäkseen pitkälle Suomen puolelle.
Kun puhutte noista tutkakoneista, niin jenkit on päivittäneet heidän viiskyt vuotista tukialukselta laukaistavaa kalustoaan uudelle tasalla.
http://defensetech.org/2014/10/20/navy-to-deploy-new-e2d-advanced-hawkeye-radar-plane/
On se kumma juttu kun kyse on maavoimien yksiköiden ilmasuojasta tai vaikka niistä kuljetushelikoptereista niin Horneteista ei ole tietoakaan ja kun tilanne on että pitäisi suojata tutkakoneita/tankkereita niin silloin Hornetit ovat 24/7 paikalla antamassa 100% suojan vastapuolen ilma-aseelta sekä niiltä S-400 IT-järjestelmiltä. Kukaan ei ole vielä tuonut niitä keskusteluun mukaan vaikka kuitenkin joidenkin mielestä ne tekevät Ilmavoimien toiminnan mahdottomaksi aina HKI-JKL-Oulu linjasta itään.
Kun pohditaan tätä tutkakone asiaa niin ensimmäisenä voisi mainita että meillä ei ole tulossa E-3 tyyppisiä raskaita järjestelmiä. Eli puhutaan huomattavasti pienemmistä ja suorituskyvyltään heikommista laitteista. Tämä vaikuttaa esimerkiksi mittausetäisyyteen. Mikä on esimerkiksi Erieyen mittausetäisyys hävittäjä kokoluokan maaliin tai vaikka häivekoneisiin (PAK FA)? Mitä tämä tarkoittaa koneen käytön kannalta ja erityisesti omasuojan kannalta? Edelleenkin vihollinen näkee jo pelkästään omilla tutkilla nämä tutkakoneet hyvin kaukaa (300-500km) sen lisäksi havainnointi voi tapahtua jo huomattavasti suuremmilta etäisyyksiltä käytettäessä passiivisia laitteita (kunhan tutka päällä). Ennenkaikkea näillä tunnistaminen onnistuu hyvin kaukaa. Tutkakoneet ovat melko suuria maaleja jonka lisäksi liikehtimiskyky huonompi ja vastapuoli tietää aina kun tutkalla mitataan missä kone sijaitsee jonka jälkeen myös vastatoimet huomattavan yksinkertaiset. E-3 tai vaikka E-2 tyyppisillä koneilla voisi olla toimintamahdollisuuksia tehokkaamman tutkan ansiosta mutta muuten ollaan liikaa hävittäjäsuojan varassa. Toleranssia ei hirveästi ole jos vastapuolella on suuren nopeusedun omaavia hävittäjiä.
Maahan sijoitettua tutkaa ei ole mitenkään kovin helppo tuhota. Otetaan esimerkiksi KEVA 2010 joka saadaan mittausvalmiiksi varmaan 15-30 min ja takaisin liikkeelle suunnilleen samassa ajassa. Tutka havaitaan kyllä mitatessaan passiivisilla laitteilla mutta maasta sen tarkkaa sijaintia on huomattavasti vaikeampi todentaa jolloin kaukoaseiden vaikutus on lähes mitätön jos vaan pystytyään vuorottelemaan ja vaihtamaan paikkaa riittävästi. KEVA 2010 tutkan veikkaisin olevan hiukan suorituskykyisempi kuin Erieyen ja liikkuvuudenkin hyvällä tasolla. Hinta vain murto-osan (n. 15 milj €) kuinkas monta näitä saa yhden koneen hinnalla. Alakatveita syntyy mutta niitä voidaan paikata myös kevyemmillä tutkilla. Kyse ei myöskään ole maalinosoituksesta jolloin aisti-ilmavalvontakin soveltuu ennakkovaroituksen antoon ja ilmatilannekuvan täydentämiseen.
Mikä tämä Venäjän kiinteä tutkaverkko oikein on? Itse olen ollut siinä käsityksessä että lähes kaikki ellei jopa kaikki venäläisten tutka on perävaunuun asennettuja.
Hävittäjät saavat tällä hetkelläkin tilannekuvaa Ilmavoimien järjestelmästä.
Raveni
Greatest Leader
Se on se ennakko varoitusjärjestelmä... sillä mitataan muita juttuja kuin lentokoneita... toki naapurilla varmaan on kiinteitä tutkia niin kuin suomellakin mutta eiköhän siellä pyritä samalla lailla ne mobilisoimaan kuin suomessakin...