Ilmavoimien tulevaisuus

[StmSvejk]

Noita lämpökameroita ja muitakin apuvälineitä on ilmeisesti aisti-ilmavalvonta joukoilla testattu mutta ilmeisesti juuri valvonta tällaisilla normaaliolosuhteissa ei tuo merkittävää etua (tai sitten kyse ollut vain rahasta). Suurin osa ajasta on ainakin osittain pilvistä ja silloin kohteen havaitsee kiikareilla melkein yhtä hyvin. Sateella ei toimi ollenkaan. Käytännössä havaintoetäisyydet jäävät reilusti alle tuon 30km. Aisti-ilmavalvonnassakin kuuloaisti on tärkein väline.

Hintaansa nähden ei mielestäni tuo etua tavalliseen AIV touhuun verrattuna.

Tulenjohtokäyttöön lämpökamerat automaattisella etsinnällä ja seurannalla ovat varmasti hyviä tai aluksien omasuojaan. IRST laitteita ei Suomessa löydy kuin Merivoimien aluksilla.

Lämpökamerat ovat halventuneet reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siviilikäytöstä löytyy 20000USD listahinnoilla lämpökameroita jotka soveltuisivat käyttöön. Vaikka vehje maalattaisiin vihreäksi, ei nykyään enää puhuta miljoonista vaan kymmenistä tai sadoista tuhansista. Toki linkkiasematorni sopisi hyvin myös akustiseen valvontaan. Aisti-ilmavalvojaa kun voi olla vaikea pistää linkkitornin huipulle tai tuulivoimalan nokkaan. Noita erilaisia savupiippuja, torneja, tuulivoimaloita jne. löytyy nykyään todella reippaasti.

Kuten mainitsin, kyse olisi avustavasta välineestä. Kuitenkin, vaikka kyse olisi optisestakin seurannasta uskoisin että nykypäivänä homma olisi luotettavampaa jonkinlaisella automatisoidulla järjestelmällä kuin B-miehellä kiikarin kanssa. Ihmisen rooli olisi varmistaa kohteen laatu ennen syöttämistä ilmatilannekuvaan.

Jonkinlainen standardoitu setti joka ei olisi sidottu yhteen tornirakennelmaan olisi varmastikin paras.

 

[Slammer]

Matkapuhelinverkko on riippuvainen valtakunnallisesta sähköverkosta ja epäilen, että kohteiden automaattinen tunnistaminen ei myöskään onnistuisi kovin luotettavasti.

 

[StmSvejk]

Matkapuhelinverkko on riippuvainen valtakunnallisesta sähköverkosta ja epäilen, että kohteiden automaattinen tunnistaminen ei myöskään onnistuisi kovin luotettavasti.

Tottahan toki, ei sensorisetin tarvitsisi toimia pelkästään verkkovirralla. Pääasiahan on se linkkitorni, tuulivoimala, savupiippu tai vaikkapa korkea kerrostalo, ei suinkaan virran saatavuus. Riittävä virta syntyisi varmastikn aurinkokennolla, tuuligenulla + varavoimakoneella jos päävirrat ovat poikki. Ei automatisoidun järjestelmän tarvitsisi tunnistaa kohdetta, ainoastaan havaita liikkuva kohde jonka jälkeen ihminen voi rauhassa kahvikupin äärellä tarvittaessa pysäytyskuvasta zoomailla mikä härpätin on kyseessä.

 

[fulcrum]

Kun puhetta on ollut havaintojärjestelmistä niin pohdin itse sellaista, että Suomessahan on tuhansia ja tuhansia matkapuhelimien tukiasemia. Voisikohan osaa niistä hyödyntää laittamalla nokkaan lämpökameran joka pyörii rauhalliseen tahtiin jatkuvasti ympäri. Materiaali kuvantunnistusohjelmistoon joka ohjelmoidaan tunnistamaan lentävät riittävän nopeasti riittävät kappaleet. Jossain keskusasemalla voidaan nämä hälytystiedot suodattaa ja syöttää maali ilmatilannekuvaan. Samalla voidaan ottaa kamera tarkempaan ohjaukseen ja zoomata se kohti kohdetta tarkemman tiedon saamiseksi ja / tai lisätä systeemiin synkronoitu valonvahvistimella varustettu kaukoputki jolla voidaan hakea visuaalista tietoa kohteesta.

Väitetään jossain kehitellyn sellaista järjestelmää joka ohjelmoisi kännykkäverkon toimimaan ikäänkuin multistaattisena tutkana. En tiedä onnistuisiko tämä sitten oikeasti käytännössä.

 

[peelo]

Väitetään jossain kehitellyn sellaista järjestelmää joka ohjelmoisi kännykkäverkon toimimaan ikäänkuin multistaattisena tutkana. En tiedä onnistuisiko tämä sitten oikeasti käytännössä.

Jotenkin pystyn arvaamaan ketkä tämä monipaikkatutka saa liikkeelle.

Muutamia asioita joita kannattaa ton kännykkäverkon osalta miettiä. Lähetysteho, tukiasema-antennien säteilykuviot ja miten kaikki ne tukiasemat saadaan pelaamaan yhteen. Toki voimme luoda tukiasemaverkon joka on tarkoitettu ilmavalvontaan mutta tietoliikenteeseen se ei sen jälkeen kyllä enää sovellu.

 

[Slammer]

Tottahan toki, ei sensorisetin tarvitsisi toimia pelkästään verkkovirralla. Pääasiahan on se linkkitorni, tuulivoimala, savupiippu tai vaikkapa korkea kerrostalo, ei suinkaan virran saatavuus. Riittävä virta syntyisi varmastikn aurinkokennolla, tuuligenulla + varavoimakoneella jos päävirrat ovat poikki. Ei automatisoidun järjestelmän tarvitsisi tunnistaa kohdetta, ainoastaan havaita liikkuva kohde jonka jälkeen ihminen voi rauhassa kahvikupin äärellä tarvittaessa pysäytyskuvasta zoomailla mikä härpätin on kyseessä.

Sitten voikin kysyä minkä takia kännykkämastojen virransaantia ei ole nykyisellään varmistettu ja oikea vastaus on tietenkin kustannukset. Tuossa paketissa alkaa äkkiä olla aika paljon tekniikkaa ja hintalappu kasvaa samaa vauhtia.
Tunnistamisella tarkoitin nimenomaan kohteen tunnistamista kuvasta.

 

[StmSvejk]

Sitten voikin kysyä minkä takia kännykkämastojen virransaantia ei ole nykyisellään varmistettu ja oikea vastaus on tietenkin kustannukset. Tuossa paketissa alkaa äkkiä olla aika paljon tekniikkaa ja hintalappu kasvaa samaa vauhtia.
Tunnistamisella tarkoitin nimenomaan kohteen tunnistamista kuvasta.

http://www.infradex.com/pdf/MU_MV.pdf

Jos nyt otetaan äkäisin lämppäri mikä siviilikäyttöön löytyy, FLIR Systemsin MV-604CL jossa on myös CCD ja näkyvän valon kamera valmiina, on sillä listahintaa 115kE ja virrankulutus 200 wattia. Varavoimakone pihalle ja Nafta-Nasu vaaleanpunaiseksi maalattuna viereen jolloin varavoimakone pyörinee muutaman kuukauden. Nafta-Nasun ovh on 4kE tietämillä, varavoimakoneen noin tonnin.

Esimerkkinä sitten sotilaskäyttöön tarkoitetusta vielä pidemmän matkan lämppäristä tämä:

http://www.infradex.com/pdf/TV3000MS.pdf

Elektroniikan hinta, etenkin valonvahvistimien ja lämpökameroiden, on vaan halventunut huimasti. Veikkaisin äänisensorien kertovan samaa tarinaa. Itse asiassa äänisensorit voisi laittaa linkkimaston tms. harusvaijereihin jolloin jonkinmoinen kanta syntyisi mittauksia varten.

Jotenkin kuitenkin uskoisin että kohteen tunnistaminen kahvia siemaillen vaikkapa videopätkästä jota voi esim. katsella loputtomiin uudelleen, zoomata ym. olisi helpompaa kuin kiikarin läpi linkkitornin huipulta katsellen.

 

[Mustaruuti]

Perehtymättä asiaan sen kummemmin: Eikö laajan keilan käyttäminen ole riskiltista havaitsemisen kannalta? Kapeaa ja nopeasti siirtyilevää keilaa saattaa, siis saattaa, olla vaikeampi paikantaa.

Kaikki on suhteellista. Tutka on vähän kuin taskulamppu pimeässä - näkyy paremmin kuin sillä näkee. Se säteilee muihinkin suuntiin, kuin mihin se suoraan osoittaa.

Esim. tuolta voi tutustua lisää.
http://www.radartutorial.eu/06.antennas/Antenna Characteristics.en.html

Sellainen tarkennus vielä, jäin miettimään asiaa, ja AESA on tuonut vallankumouksen tutkatekniikkaan sitten sen ajan, kun joskus sitä opiskelin. AESA-tutka muodostuu käytännössä sadoista (jopa luokkaa tuhat) mikrotutkista, joiden singnaalien kokonaisuus yhdistetään ja muokataan interferenssin kautta. Tällä saadaan mm. merkittävästi vähennettyä hajasäteilyä. Lisäksi AESA:ssa myös monia muita teknologisia mahdollisuuksia (kyky toimia useilla eri taajuuksilla), joita soveltamalla tutkan jäljitettävyyttä on saatu radikaalisti heikennettyä.

 

[Mikoyan]

Niin tarkoitin sanoa että jos tutka on optimoitu pitkän kantaman ballististen ohjusten havaitsemiseen niin ei sillä kyllä hävittäjiä katsella... mutta kuten sanottu naapurilla on aivan varmasti sen verran kalustoa meidänkin ilmatilan tarkkailuun ilman että meidän täytyy huolehtia noista jalkapallokentän kokoisista tutka asemista.

Paitsi että korkealla Suomen ilmatilassa lentävät ilma-alukset, voidaan havaita Karjalaan sijoitetuilla ennakkovaroitusjärjestelmillä, vaikka niiden toiminta-ajatus olisi osittain myös ballististen ohjusten havainnointi. Samalla järjestelmällä havaitaan myös erittäinkorkealla Venäjän ilmatilaan tunkeutuneet länsimaiset tiedustelukoneet. Venäjä myös kykenee halutessaan tulittamaan Suomen ilmatilassa lentäviä ilma-aluksia, rajan läheisyyteen sijoitetuilla pitkänkantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä.

 

[Raveni]

Ei tietenkään mutta olishan se nyt ihan helvetin tyhmää lennettää niitä leijoja +10km korkeudessa... Vai mitä? Tämäkään ei muutu vaikka kuinka inttäisit vastaan.

 

[Mikoyan]

Ei tietenkään mutta olishan se nyt ihan helvetin tyhmää lennettää niitä leijoja +10km korkeudessa... Vai mitä? Tämäkään ei muutu vaikka kuinka inttäisit vastaan.

Tiedustelukoneet lentävät +10 kilometrin korkeudella, myös Suomen omat. Tunnistuslennolla oleva hävittäjä lentää tyypillisen usein +10 kilometrin korkeudella.

 

[Raveni]

Toinen asia on kun täällä nyt ollaan taas pommittamassa koko venäjä ja sen sodanjohto maan tasalle niin ottakaa nyt ihan aikuisten oikeasti huomioon reaaliteetit. Meillä on ihan oikeasti nyt 64 konetta ja tulevaisuudessa vielä vähemmän... Naapurin koneiden määrästä ja kunnosta ei tiedä kuin naapuri mutta niitä on tasan tarkaan enemmän. Ja hei ne osaa lentää. Ne mitkä on kiinan rajalla voidaan lennättää alle vuorokaudessa tuohon suomen rajalle ja hei sinne kiinan rajalle riittää silti koneita.

En esmäisenä myöskään lähtisi pommittamaan naapurin ennakkovaroitusjärjestelmää kun se voidaan tulkita niin monella tavalla. Vaikka ydinhyökkäyksen valmisteluksi. Ennen kuin joku kerkee sanomaan että suomella ei ole ydinohjuksia niin ei olekkaan mutta monella muulla maalla on. Meidän ongelma ei tule sodalla olemaan maalien määrä koska niitä on aivan varmasti tarpeeksi, ongelma on niiden löytäminen ja niihin vaikuttaminen. kas ne 64 hornettia on oikeasti pirun vähän kun ajatellaan että jollain täytyisi niitä naapurin ilmahärveleitäkin tiputtaa.

 

[Raveni]

Tiedustelukoneet lentävät +10 kilometrin korkeudella, myös Suomen. Tunnistuslennolla oleva hävittäjä lentää tyypillisen usein +10 kilometrin korkeudella.

Ai jaa. No mitäs tiedustelukoneita suomella on jotka lentävät +10km korkeudella? Sodassa tuskin tunnistuslentoja lennellään enään kovin hirveästi... Rauhan aikana se on se ja sama mitä naapuri tutkillansa tiirailee.

 

[Mikoyan]

Ai jaa. No mitäs tiedustelukoneita suomella on jotka lentävät +10km korkeudella? Sodassa tuskin tunnistuslentoja lennellään enään kovin hirveästi... Rauhan aikana se on se ja sama mitä naapuri tutkillansa tiirailee.

SA:n Ranger-tiedustelulennokin normaali lentokorkeus on abouttiarallaa mainittu 10 km. Myös ilmavoimien hävittäjiä ja Casa-kuljetuskoneita käytetään tiedustelutehtävissä.

Naapuri voisi vaikkapa Suomenhallintoa provotakseen, lasauttaa tunnistelennolla olevan Hornetin tonttiin. Viimeaikoina näiitä provoamisyrityksiä on nähty jos jonninmoisia, joten en poissulkisi tälläista mahdollisuutta rauhanaikana.

 

[Raveni]

SA:n Ranger-tiedustelulennokin normaali lentokorkeus on abouttiarallaa mainittu 10 km. Myös ilmavoimien hävittäjiä ja Casa-kuljetuskoneita käytetään tiedustelutehtävissä.

Ne tiedot mitä itse olen rangerista nähnyt niin lentokorkeus on jäänyt alle 6km. Yleensä raskaammat uavit kykenevät vain lentämään tuollaisissa korkeuksissa tai korkeammallakin. Vaatii myös aika pitkälti koneesta sar tutkan että löytää jotain muulloinkin kuin pilvettömältä taivaalta. Casa tuskin lentelee sodan aikana sellaisessa paikassa että on jäämässä vihollisen jalkoihin jolloin myös se ja sama näkyykö jossain pitkänkantaman tutkassa ja hävittäjienkin suhteen epäilen että lentoja hirveästi tuollaisissa korkeuksissa tehtäisiin jos ollaan vihollisen asevaikutuksen alueella. Muutoin sillä ei ole merkitystä koska tuollaisissa tutkissa alakatve on sen verran suuri niin sillä ei koskaan tulla saamaan sellaista tietoa jota voitaisiin kunnolla tiedustelussa hyödyntää.

Spoiler: Ranger

vFlying at an altitude of 18,000ft (5,486m), the UAV can provide real-time intelligence da ta on a battlefield by executing surveillance, reconnaissance, target acquisition and damage assessment operations over a large area.
http://www.airforce-technology.com/projects/rangerunmannedaerial/

 

[Mikoyan]

Ne tiedot mitä itse olen rangerista nähnyt niin lentokorkeus on jäänyt alle 6km. Yleensä raskaammat uavit kykenevät vain lentämään tuollaisissa korkeuksissa tai korkeammallakin. Vaatii myös aika pitkälti koneesta sar tutkan että löytää jotain muulloinkin kuin pilvettömältä taivaalta. Casa tuskin lentelee sodan aikana sellaisessa paikassa että on jäämässä vihollisen jalkoihin jolloin myös se ja sama näkyykö jossain pitkänkantaman tutkassa ja hävittäjienkin suhteen epäilen että lentoja hirveästi tuollaisissa korkeuksissa tehtäisiin jos ollaan vihollisen asevaikutuksen alueella. Muutoin sillä ei ole merkitystä koska tuollaisissa tutkissa alakatve on sen verran suuri niin sillä ei koskaan tulla saamaan sellaista tietoa jota voitaisiin kunnolla tiedustelussa hyödyntää.

Jaahas, no meillä PV:n harjoituksissa se Rangerin lentokorkeus oli tutkanmukaan aina se mainittu 10km, eikä 6km. Voihan se tietenkin olla että meillä harjoituksissa maalien korkeustiedot olivat tekaistuja tunnelman luomiseksi. ITO05 ei ainakaan kyennyt visuaalisesti havaitsemaan ympärillä pörräävää rangeria, joten voi olla että kamppeen myyntitiedot eivät vastanneet täysin todellisuutta, tai sitten Suomen käyttämää Ranger-mallia on modattu ja se lentää yli 6km:ssa.

Mitä tutkien alakatveisiin tulee, niin Suomen rajalla se on vielä aika pieni, jotta se tekisi havainnointia mahdottomaksi, mikäli tarkoitus on tarkkailla Suomenpuolella lentäviä koneita. Suomen itärajan tutka-asemillakin havaitaan vastaavasti Venäjän puolella lentäviä koneita.

 

[Raveni]

Jaahas, no meillä PV:n harjoituksissa se Rangerin lentokorkeus oli tutkanmukaan aina se mainittu 10km, eikä 6km. Voihan se tietenkin olla että meillä harjoituksissa maalien korkeustiedot olivat tekaistuja tunnelman luomiseksi. ITO05 ei ainakaan kyennyt visuaalisesti havaitsemaan ympärillä pörräävää rangeria, joten voi olla että kamppeen myyntitiedot eivät vastanneet täysin todellisuutta, tai sitten Suomen käyttämää Ranger-mallia on modattu ja se lentää yli 6km:ssa.

Mitä tutkien alakatveisiin tulee, niin Suomen rajalla se on vielä aika pieni, jotta se tekisi havainnointia mahdottomaksi, mikäli tarkoitus on tarkkailla Suomenpuolella lentäviä koneita. Suomen itärajan tutka-asemillakin havaitaan vastaavasti Venäjän puolella lentäviä koneita.

En tiedä millä korkeuksilla pv noita lennättelee tiedän että valmistaja ei tuollaista lupaa ja tiedän että koneessa ei ole sar tutkaa joten sillä ei ainakaan pilvilessä ilmalla tuollaiselta korkeudelta kuvata yhtäänmitää vaikka se jollaine ilveellä sinne pääsisikin.

 

[SJ]

Jaahas, no meillä PV:n harjoituksissa se Rangerin lentokorkeus oli tutkanmukaan aina se mainittu 10km, eikä 6km. Voihan se tietenkin olla että meillä harjoituksissa maalien korkeustiedot olivat tekaistuja tunnelman luomiseksi. ITO05 ei ainakaan kyennyt visuaalisesti havaitsemaan ympärillä pörräävää rangeria, joten voi olla että kamppeen myyntitiedot eivät vastanneet täysin todellisuutta, tai sitten Suomen käyttämää Ranger-mallia on modattu ja se lentää yli 6km:ssa.

Mitä tutkien alakatveisiin tulee, niin Suomen rajalla se on vielä aika pieni, jotta se tekisi havainnointia mahdottomaksi, mikäli tarkoitus on tarkkailla Suomenpuolella lentäviä koneita. Suomen itärajan tutka-asemillakin havaitaan vastaavasti Venäjän puolella lentäviä koneita.

En usko, että myyntitiedoissa on mitään vikaa. Kantamatiedot annetaan yleensä hieman helpommin havaittaviin maaleihin, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia.

Miten muuten on, kirjoititko tänne aikaisemmin eri nimellä, vai onko meillä toinenkin ITO05 koulutettu? (joskin se edellinen taisi lähteä täältä)

 

[Mikoyan]

En usko, että myyntitiedoissa on mitään vikaa. Kantamatiedot annetaan yleensä hieman helpommin havaittaviin maaleihin, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia.

Miten muuten on, kirjoititko tänne aikaisemmin eri nimellä, vai onko meillä toinenkin ITO05 koulutettu? (joskin se edellinen taisi lähteä täältä)

Laitteen käyttöön on koulutettu jo useampi saapumiserä monessa eri varuskunnassa pelkästään Suomessa. Koulutettuja lienee lähes 10.000 + palkattu henkilökunta.

 

[SJ]

Laitteen käyttöön on koulutettu jo useampi saapumiserä monessa eri varuskunnassa pelkästään Suomessa. Koulutettuja lienee lähes 10.000 + palkattu henkilökunta.

Puhutaanko nyt muuten ITO05:stä vai ITO05M:stä?