Hornet suunniteltiin alun perin Yhdysvaltojen laivaston käyttöön ja erityisesti lentotukialuksilta suoritettaviin hävittäjä- sekä rynnäkkötehtäviin. Tämä tarkoitti suunnitteluvaiheessa sitä, että hävittäjällä katsottiin olevan suhteellisen paljon matkalentoa sekä samalla lentotunteihin nähden suhteellisen vähän raskasta liikehtelyä. Suomessa ilmavoimien päivittäiset tehtävät ja harjoitukset torjuntakalustolla ovat kuitenkin erilaiset ja ne poikkeavat siitä lentotoiminnasta, mihin kone alun perin suunniteltiin. 26
Alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä Hornetille ja erityisesti sen rakenteille annettiin lentotunteina määriteltynä eliniäksi 6000 lentotuntia konetta kohden. Ilmavoimissa on selvitetty, ettäHorneteilla tullaan nykyisellä käytöllä lentämään korkeintaan 4500 lentotuntia koneyksilöäkohden. Tämäkin edellyttää sitä, että koneelle tehdään rakennemodifikaatioprojekti, jolla saadaan nostettua lentotuntien määrää alle 4000:sta 4500:aan. Tavoitteena on, että jokainen kone on käynyt läpi rakennemodifikaatioprosessin vuoteen 2017 mennessä. 27
Koneen rakenteiden lyhyempi elinikä johtuu jo aiemmin mainituista erityyppisistä tehtävistä ja harjoituksista, joita Suomen ilmavoimat koneella suorittaa. Lisäksi harjoitusalueiden sijainti Suomessa lähellä tukikohtia lyhentää matkalentoihin käytettyä aikaa, ja näin ollen koneen rakenteita rasittavaa lentämistä kertyy suunniteltua enemmän.28 Hornetin pääkäyttäjät, Yhdysvaltain merivoimat sekä Yhdysvaltain merijalkaväki, lentävät koneella nykyisen elinkaarisuunnitelman mukaan vuoteen 2023 asti, joskin alasajotoimet muiden kuin turvallisuuteen liittyvien päivitysten osalta aloitetaan jo vuonna 2018. Muutama vuosi tämän jälkeen maailmanlaajuinen tuotetuki poistuu, jolloin varaosien ja järjestelmien ylläpito Suomen kaltaisille käyttäjille muuttuu hankalammaksi ja kalliimmaksi.29
