Ilmavoimien tulevaisuus

Siis onko siinä F-35 super cruisea vai eikö ole?
Tästä välillä kuulee vähän ristiriitaista infoa.

Riippuu keneltä kysytään. Lockheed Martinin mielestä ei, koska he ovat määritelleet että supecuise > M1.5 matkalennossa ilman jälkipoltinta. Ja tähän ei pysty muut kuin F-22.

Sen sijaan F-35 pystyy lentämään transoonisella alueella, mitään huippunopeutta sille ei ole määritelty, mutta kuulemm M1.2 on "hyvä nopeus" ilman JP:tä. Voi olla että nopeampaakin pääsisi mutta tuo on optimaallisin polttoaineen kulutuksen suhteen.

Miten sisäinen asekuorma F-35, kuinka monta AMRAAM?

6 AMRAAM:ia block 5:stä eteenpäin.

Lockheed Martinilla on myös kehitteillä pienempi lyhyemmän matkan tutkaohjus joita mahtuu kaksi yhden AMRAAM:in tilalle, eli CUDA.
 
Äänennopeuden ylittäminen perusmoottorilla ei sinänsä ole kummoinen temppu, monikin kone pystyy siihen, mm. Hornet. Olennaista olisi tietää missä konfiguraatioissa, missä korkeuksissa ja kuinka pitkään ylisoonista matkanopeutta pystytään ylläpitämään. Se että lämä tiskissä tietyissä korkeuksissa moottoria huudattamalla päästään nipinnapin yli äänennopeuden ei ole taktisesti vielä kovin mielekästä.
 
Mielenkiintoista, että sisäinen asekuorma on F-35:lle plussa ja Gripenille ulkoinen asekuorma on rasite. Mites, pääseekö F-35 eroon valtaisasta "mahastaan" ammuttuaan ohjuksensa ja yrittäessään viimeistellä pudotuksen tykillä tai irtautuessaan taistelusta ammuttuaan ohjuksensa? Eipä taida. Tässä perinteisempää designia edustavilla koneilla on etumatka.


Häh? Sisäinen asekuorma ja suuri polttoainemäärä on etu koska se ei lisää koneen ilmanvastusta. Sen sijaan ulkoiset aseet ja lisäpolttoainesäiliöt lisäävät ilmanvastusta ja pudottavat koneen suorituskykyä merkittävästi. Ja lisäävät tietysti tutkavastetta.

Ja Gripen NG:hen verrattuna F-35 on hyvin liikehtimiskykyinen hävittäjä.
 
Häh? Sisäinen asekuorma ja suuri polttoainemäärä on etu koska se ei lisää koneen ilmanvastusta.

Vain niin kauan kuin tankki on täynnä ja aseita ei ole käytetty. Tankin ollessa puolityhjä ja aseiden tultua ammutuiksi on koneen runko turhaan valtavan kokoinen, siinä missä Gripen on irroittanut lisäpolttoainesäiliöt ja ampunut ripustimensa tyhjiksi.

Sen sijaan ulkoiset aseet ja lisäpolttoainesäiliöt lisäävät ilmanvastusta ja pudottavat koneen suorituskykyä merkittävästi.

Aseista ja lisäpolttoainesäiliöistä pääsee eroon, F-35 (tai F-22) ei koskaan pääse eroon sisäisistä asekuiluistaan. Nuo ominaisuudet (suuri sisäinen ase/polttoainekuorma) ovat siten hyödyllisiä vain niin kauan kuin niitä tarvitaan, sen jälkeen ne ovat pelkkä rasite.
 
Vain niin kauan kuin tankki on täynnä ja aseita ei ole käytetty. Tankin ollessa puolityhjä ja aseiden tultua ammutuiksi on koneen runko turhaan valtavan kokoinen, siinä missä Gripen on irroittanut lisäpolttoainesäiliöt ja ampunut ripustimensa tyhjiksi.



Aseista ja lisäpolttoainesäiliöistä pääsee eroon, F-35 (tai F-22) ei koskaan pääse eroon sisäisistä asekuiluistaan. Nuo ominaisuudet (suuri sisäinen ase/polttoainekuorma) ovat siten hyödyllisiä vain niin kauan kuin niitä tarvitaan, sen jälkeen ne ovat pelkkä rasite.

Tietääkseni meidän koneilla oli tarkoitus taistellakin, eikä vain lentää karkuun tyhjien ripustimien kera...

Jos kerran tämä stealth on vain hömppää, niin miksiköhän USA:n lisäksi mm. Venäjä, Kiina ja Japani kehittävät seuraavan sukupolven häivehävittäjiä?

Jotenkin minun on hyvin vaikea uskoa, että ruotsalaiset minimaalisilla resursseillaan olisivat onnistuneet luomaan kaikkiin muihin nähden täysin ylivertaisen koneen. Ilmataistelu kun pitää sisällään paljon muutakin kuin lentonäytösmanooverejä...

@RPG83 voisi kysellä vaikka sieltä lempifoorumiltaan F-16.netistä, missä on mukana oikeita pilottejakin, mitä siellä ollaan mieltä F-35 vs. Gripen NG -astelmasta, ja tulla vasta sitten tänne pätemään olemattomilla tiedoillaan...
 
Tietääkseni meidän koneilla oli tarkoitus taistellakin, eikä vain lentää karkuun tyhjien ripustimien kera...

Tyhjänä palaava kone tulee tyhjänä, eikö totta? Gripen voi tällöin tulla Mach 2, vaikka F-35 tulee vain Mach 1.6. Menomatkalla tilanne voi toki olla se, että Gripen tulee Mach 1.5 ja F-35 tulee Mach 1.6. Paluumatkalla nopeusetu on Gripenillä, kun se pystyy hankkiutumaan eroon ulkoisista ilmanvastuksistaan, F-35 ei koskaan sisäisistä asekuiluista ja isosta polttoainetankista. Sisäinen se, tämä ja tuo ovat siis kaupankäynnin kohde, ei mikään ilmainen lounas. Siitä voidaan sitten kiistellä, onko kauppa edullinen vai ei.

Jos kerran tämä stealth on vain hömppää, niin miksiköhän USAN:n lisäksi mm. Venäjä, Kiina ja Japani kehittävät seuraavan sukupolven häivehävittäjiä?

En ole väittänyt näin missään vaiheessa! Yritän vain sanoa, ettei F-35 todennäköisesti ole mikään "10 kertaa tehokkaampi kuin 4. sukupolven hävittäjät" minä sitä mainostetaan. Häiveominaisuuksista on hyötyä, mutta ne eivät ratkaise kaikkea nälänhädästä HIV-tartuntoihin! Eikä minua voi syyttää F-35-vastaisuudestakaan, päinvastoin, puolustin esim. ir-sensoreita hiljattain ja tänään korjasin esitetyn käsityksen F-35:n vähäisistä aseista:

http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-198#post-164373
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-191#post-162889
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-191#post-162858
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-193#post-163132
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-193#post-163243
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-193#post-163269
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-192#post-163041
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-195#post-163710
http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-194#post-163576

Jotenkin minun on hyvin vaikea uskoa, että ruotsalaiset minimaalisilla resursseillaan olisivat onnistuneet luomaan kaikkiin muihin nähden täysin ylivertaisen koneen. Ilmataistelukun pitää sisällään paljon muutakin kuin lentonäytösmanooverejä...

En väitä Gripeniä ylivertaiseksi! En myöskään niele pureksimatta väitteitä, että kyseessä olisi täysin paska kone. Muistutan taas, että ehdotin F-35/Gripen E sekoitusta (olettaen koneita tilattavan pitkälti toista sataa), jossa F-35 olisi dominoivassa roolissa. Gripen E:n heikompi suorituskyky voidaan mielestäni sietää, jos siitä saadaan jotakin hyötyä, esim. poliittisella puolella paperiin kirjattu puolustusliitto Ruotsin kanssa. Sekin on mielestäni etu, ettemme olisi täysin yhden koneen varassa, ihan jo huoltovarmuussyistä. Mutta varmasti olen Gripen-fanboy tämän seurauksena...

@RPG83 voisi kysellä vaikka sieltä lempifoorumiltaan F-16.netistä, missä on mukana oikeita pilottejakin, mitä siellä ollaan mieltä F-35 vs. Gripen NG -astelmasta, ja tulla vasta sitten tänne pätemään olemattomilla tiedoillaan...

Hohhoijaa... Gripen vs. F-35 on sellainen skenaario, josta toivon mukaan en koskaan joudu lukemaan. Pikemminkin pitäisi kysyä, mitä mieltä ollaan Gripen E vs. Su-35 asetelmasta...
 

Häh? Sisäinen asekuorma ja suuri polttoainemäärä on etu koska se ei lisää koneen ilmanvastusta. Sen sijaan ulkoiset aseet ja lisäpolttoainesäiliöt lisäävät ilmanvastusta ja pudottavat koneen suorituskykyä merkittävästi. Ja lisäävät tietysti tutkavastetta.

Ja Gripen NG:hen verrattuna F-35 on hyvin liikehtimiskykyinen hävittäjä.

Hmm. Gripenin Ilmanvastus vähenee kun lasti hiljalleen purkautuu. Huippunopeudeltaan koneet ovat hieman eri kategoriassa, sillä Gripenillä pääsee lujaa ja tuolla toisella ei pääse edes karkuun. Lähtökohtaiset vastustajat ovat aika lailla nopeampia. Gripen jää n. 0,3-0,5M huippunopeudessa ja F-35 0,75-1M noin keskimäärin jälkipoltin päällä. Supercruisella erot tasoittuvat hieman mutta sielläkin Gripenin kintut ovat pidemmät (jenkkikoneen supercruise on vain pyrähdys).

Tuosta F-35:n liikehtimiskyvystä tarvitaan kyllä vankkaa näyttöä, tähänastiset arviot ja lausunnot kansainvälisissä lähteissä ovat olleet aivan toista mieltä; liikehtimiskykyä on verrattu lähinnä lentävään silitysrautaan kun vertailukohteena ovat itäkoneet. Siipikuormaa verratessa liikutaan Gripenin ja F-35:n kesken aivan eri sataluvuilla ja ellen ole väärin ymmärtänyt, ko. tekijällä on merkitystä juuri ketteryyden ollessa tarkasteltavana. F-35:ta ei ole tehty ketteräksi ilmataistelukoneeksi vaan rynnäköintikyky on ollut etusijalla. Ilmataistelussa esim. IRST on kova sana ja se on kaikissa koneissa sijoitettu nokan yläpuolelle. F-35:n sensorit tähyävät alapuolta ja IRST loistaa poissaolollaan siellä pilotin puolella konetta. Kone voi olla toimiva rynnäkkökone silloin kun sillä on riittävä ilmasuoja. Korkea siipikuormitus voidaan saada aisoihin UFOteknologioista tutulla painovoimaa vähentävällä laitteistolla, mutta ko. teknologian olemassaolo ja käyttö on vielä suurempaa spekulaatiota kuin nykyinen juupas-eipäs mutu kehittelyvaiheessa olevista koneista. Vähentämällä esim. 50-70% koneen massasta F-35 saattaisi hyvinkin pyöritellä toiset solmuun niin että heilahtaa.

Tunnustan: olen maallikko ja nojatuolipilotti. Ehkä joku oikea lentämisen ja ilmataistelun asiantuntija voisi hieman konsultoida tässä ketteryysasiassa. Omat näkemykseni perustuvat muilla mailla kirjoitettuihin juttuihin ja perustasolla tapahtuvaan fysiikan lakien tulkintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tällainen pieni lainaus...

Gripen the world's most easy-to-maintain fighter. According to independent estimations, the Gripen requires three to five man-hours of maintenance per flight hour. That means, after an hour-long mission, 6-10 technicians require only 30 minutes to put the fighter back in the air.

In contrast, the Rafale is estimated to require 15 maintenance man-hours per flight hour; while the F-35 Lightening II requires 30-35 man-hours.

According to a Jane's study, the operating cost of the Gripen is $4,700 per hour. The Rafale is thrice as expensive, at $15,000 per hour.

http://wap.business-standard.com/ar...hooses-gripen-over-rafale-114103000027_1.html
 
Onko supercruisesta muuta hyötyä kuin matkan joutuminen? Eli tarjoaako se esimerkiksi ohjusten laukaisua ajatellen jonkin merkittävän edun?
 
Onko supercruisesta muuta hyötyä kuin matkan joutuminen? Eli tarjoaako se esimerkiksi ohjusten laukaisua ajatellen jonkin merkittävän edun?

Erittäin merkittävä etu on polttoaineen kulutuksen väheneminen yliääninopeuksilla. Jälkipoltinta käytettäessä käy tankissa hurrikaanin kokoinen pyörre. Enemmän käytettävissä olevaa löpöä = pidempi toiminta-aika = väljemmät toiminnalliset mahdollisuudet.
 
Huippunopeudeltaan koneet ovat hieman eri kategoriassa, sillä Gripenillä pääsee lujaa ja tuolla toisella ei pääse edes karkuun. Lähtökohtaiset vastustajat ovat aika lailla nopeampia. Gripen jää n. 0,3-0,5M huippunopeudessa ja F-35 0,75-1M noin keskimäärin jälkipoltin päällä. Supercruisella erot tasoittuvat hieman mutta sielläkin Gripenin kintut ovat pidemmät (jenkkikoneen supercruise on vain pyrähdys).


Tuo nyt on rehellisesti sanottuna aivan täyttä paskaa.

Kyselepä ihan oikeilta piloteilta että kuinka paljon oikeasti noilla koneilla lennetään lähelläkään teoreettisia huippunopeuksia (korkealla, kone sileänä ilman aseita, puhtaana, uutena ja pienellä polttoainekuormalla). Noin ei vaan tapahdu, lähellä huippunopeutta lentäminen vaatii lisäksi sen että lennetään täydellä jälkipoltolla joka vie polttoainetta älyttömästi, eikä koneella ole lentoaikaa paljon.

Kukaan oikeasti asioista mitään tietävä ei ole kiinnostunut noiden koneiden huippunopeuksista ja niiden vertailuista! Ne ajat ovat menneet ohi jo vuosikymmeniä sitten. Voi luoja mitä keskustelua täällä taas onkaan...

 
Onko supercruisesta muuta hyötyä kuin matkan joutuminen? Eli tarjoaako se esimerkiksi ohjusten laukaisua ajatellen jonkin merkittävän edun?

F-22:n tapaiselle ilmaherruushävittäjälle kyllä. Näin niillä pystytään valvomaan suurempaa aluetta kohtuullisella polttoaineen kulutuksella. Ohjuslaukaisuissa sillä on pieni merkitys. F-22:n arvioitu huippunopeus ilman jälkipoltinta on M1.7, sillä on suuri prosentuaalinen etu verrattuna alisooniseen M0.9 matkalentoon, tai edes transooniselle alueelle M1.2 kykenevään koneeseen.

Mutta pitää tietysti muistaa että supercruiseen kykenevät moottorit ovat sellaisia joissa ohivirtaussuhde on melko pieni, eli niiden spesifinen polttoaineen kulutus on suurempi kuin suuremman ohivirtaussuhteen moottoreilla. F-35:n moottori perustuu F-22:n moottoriin, mutta siinä on mm. suurempi ohivirtaussuhde.
 
Miten legacy-koneissa ripustimet toimivat? Kun ohjus, polttoainesäiliö tai muu on käytetty niin jääkö ripustimiin sen jälkeen vielä jotain? Eli "ripustin" tai joku sen osa, vai onko se paikka sen jälkeen ihan "sileä"? Onko legacy-koneen alusta täysin sileä kun ohjukset on ammuttu ja säiliöitä tai muuta ei ole?
 
Täällä heräsi kova poru :) Minullakaan ei todellakaan ole mitään F-35:sta vastaan, jos ilmavoimat arvioi sen parhaaksi.

Oma käsitykseni F-35:
+ Stealth
+ DAS

- vähän ohjuksia. Stealth ei paljon auta, jos tikat loppuu kesken, kun todennäköisesti suurin osa ei kuitenkaan osu. 6 Amraamia rupeaisi sitten jo riittämään paremmin
- kone ei ole ensi sijaisesti suunniteltu hävittäjäksi lento-ominaisuuksiltaan. Teho/ilmanvastus, teho/paino, siipikuormitus, nopeus, "supercruise" eivät ole missään nimessä maailman kärkeä.

Tuosta F-35:sen "supercruisesta", tässä jokuvaanin linkittämästä artikkelista:

As it can be seen, it can only maintain supersonic flight at low afterburner settings, which would be around 30.000 lbf or 13.608 kgf. At SFC of 2 kg/kgf h (real value is far higher as the cited value is for the most efficient – maximum – afterburner setting), it will be consuming 27.216 kg per hour, or 9.072 kg in 20 minutes. Two minutes of combat will use up 1.300 kg of fuel. Since F-35C has fuel capacity of 8.860 kg, and both other variants have less than that, it means that unlike the Rafale and the F-22, F-35 cannot achieve even the barest minimum requirement to be defined as a supercruising aircraft. Its cruise speed at maximum dry thrust is Mach 0,95. F-/15 is actually in similar situation – a clean F-15 at Mach 1,3 would maintain supersonic speed for several minutes in dry thrust.


Häh? Sisäinen asekuorma ja suuri polttoainemäärä on etu koska se ei lisää koneen ilmanvastusta. Sen sijaan ulkoiset aseet ja lisäpolttoainesäiliöt lisäävät ilmanvastusta ja pudottavat koneen suorituskykyä merkittävästi. Ja lisäävät tietysti tutkavastetta.

Ja Gripen NG:hen verrattuna F-35 on hyvin liikehtimiskykyinen hävittäjä.

Kuten RPG yritti mainita, koneen ilmanvastus riippuu sen poikkipinta-alasta ja ilmanvastuskertoimesta. F-35:lla on varmasti hyvä ilmanvastuskerroin, mutta poikkipinta-alaltaan se on aika möhkö. Ja siitä ei pääse eroon.

Tuo Gripen NG:n ja F-35:sen välinen liikehtimiskyky, on hankala uskoa, että F-35 olisi yhtä hyvä tai ainakaan parempi liikehtimään kuin Gripen, koska sen siipikuormitus on 50% korkeampi. Lentokone lentää kurvaa siiven nostovoimalla. Nostovoimaa voi kasvattaa vetämällä sauvasta taaksepäin AoA kasvattamalla, mutta se lisää vastusta, ja jos potku persiissä ei riitä, energia loppuu.

Toisaalta, ilmeisesti ei se F-35 ilmeisesti myöskään totaalisen huono ole, vaan on liikehtimiskyvyltään ilmeisesti noin Super-hornetin luokkaa?

Muistetaan myös, että Suomi valitsi 90-luvulla Gripenin sijaan Hornetin. Miksi Suomi valitsisi 30 vuotta myöhemmin Gripenin, voidaan kysyä, vaikkei kysymys olekaan ehkä kaikilta osin ihan reilu.

Onko joku jututtanut suoraan suomalaisia Hornet-lentäjiä, tai onko hyvää lähdettä - Miten Suomi-Hornet ja Gripen pärjäävät keskinäisessä kisailussa?
 
Jokatapauksessa tässä keskustelussa keskitytään taas lillukanvarsiin eikä nähdä sitä kokonaiskuvaa eikä sitä miten häivekoneet ovat varsinainen game changer verrattuna ei-häivekoneisiin.

F-35:n tapaisella häivekoneella varustetun lento-osaston etu tavanomaisella kalustolla varustettuun viholliseen nähden on se, että vihollinen ei näe sitä, mutta sillä taas on erinomainen verkotettu tilannekuva vihollisen toiminnasta. Vihollisella voi olla karkea tieto siitä että ehkä meillä on häivekoneita ilmassa, muttei tarpeeksi tarkkaa tietoa niiden paikantamiseen.

Näin ollen häivekoneella varustetun osaston on mahdollista pysytellä vihollisen sensoreiden ulottumattomissa ja suorittaa torjunta kaukaa ja rauhassa tuhoten viholliset mahdollisimman pienillä tappioilla ja riskeillä käyttäen sopivasti myös elektronista häirintää mm. tutkalla vihollisen vaarattomaksi tekemiseen.

Gripenillä tai muilla ei-häivekoneilla ei tuonkaltainen toiminta ole yksinkertaisesti mahdollista!
 
Jokatapauksessa tässä keskustelussa keskitytään taas lillukanvarsiin eikä nähdä sitä kokonaiskuvaa eikä sitä miten häivekoneet ovat varsinainen game changer verrattuna ei-häivekoneisiin.

F-35:n tapaisella häivekoneella varustetun lento-osaston etu tavanomaisella kalustolla varustettuun viholliseen nähden on se, että vihollinen ei näe sitä, mutta sillä taas on erinomainen verkotettu tilannekuva vihollisen toiminnasta. Vihollisella voi olla karkea tieto siitä että ehkä meillä on häivekoneita ilmassa, muttei tarpeeksi tarkkaa tietoa niiden paikantamiseen.

Näin ollen häivekoneella varustetun osaston on mahdollista pysytellä vihollisen sensoreiden ulottumattomissa ja suorittaa torjunta kaukaa ja rauhassa tuhoten viholliset mahdollisimman pienillä tappioilla ja riskeillä käyttäen sopivasti myös elektronista häirintää mm. tutkalla vihollisen vaarattomaksi tekemiseen.

Gripenillä tai muilla ei-häivekoneilla ei tuonkaltainen toiminta ole yksinkertaisesti mahdollista!

Kuten aina, pitää hyödyntää omat vahvuudet. F-35:lla pitäisi ampua kaukaa ja pysyä kaukana. Toimiva taktiikka voisi olla jopa jonkinlainen hajanainen vinokiila, jossa ensimmäinen kone ampuu kohti vihollista, kääntyy pois, jolloin seuraava seuraa maaleja tutkallaan ja välittää sijaintitiedon ohjukselle, ampuu omansa ja kääntyy pois, jolloin seuraava kone välittää sijaintitiedot kahdelle ammutulle kunnes ampuu omansa jne, kunnes rinki alkaa alusta. Kun amraamit ammuttu, niin sitten vain niin kovaa pois kun pääsee.
 
Täällä heräsi kova poru :) Minullakaan ei todellakaan ole mitään F-35:sta vastaan, jos ilmavoimat arvioi sen parhaaksi.

Oma käsitykseni F-35:
+ Stealth
+ DAS

- vähän ohjuksia. Stealth ei paljon auta, jos tikat loppuu kesken, kun todennäköisesti suurin osa ei kuitenkaan osu. 6 Amraamia rupeaisi sitten jo riittämään paremmin
- kone ei ole ensi sijaisesti suunniteltu hävittäjäksi lento-ominaisuuksiltaan. Teho/ilmanvastus, teho/paino, siipikuormitus, nopeus, "supercruise" eivät ole missään nimessä maailman kärkeä.

Tuosta F-35:sen "supercruisesta", tässä jokuvaanin linkittämästä artikkelista:

As it can be seen, it can only maintain supersonic flight at low afterburner settings, which would be around 30.000 lbf or 13.608 kgf. At SFC of 2 kg/kgf h (real value is far higher as the cited value is for the most efficient – maximum – afterburner setting), it will be consuming 27.216 kg per hour, or 9.072 kg in 20 minutes. Two minutes of combat will use up 1.300 kg of fuel. Since F-35C has fuel capacity of 8.860 kg, and both other variants have less than that, it means that unlike the Rafale and the F-22, F-35 cannot achieve even the barest minimum requirement to be defined as a supercruising aircraft. Its cruise speed at maximum dry thrust is Mach 0,95. F-/15 is actually in similar situation – a clean F-15 at Mach 1,3 would maintain supersonic speed for several minutes in dry thrust.



Kuten RPG yritti mainita, koneen ilmanvastus riippuu sen poikkipinta-alasta ja ilmanvastuskertoimesta. F-35:lla on varmasti hyvä ilmanvastuskerroin, mutta poikkipinta-alaltaan se on aika möhkö. Ja siitä ei pääse eroon.

Tuo Gripen NG:n ja F-35:sen välinen liikehtimiskyky, on hankala uskoa, että F-35 olisi yhtä hyvä tai ainakaan parempi liikehtimään kuin Gripen, koska sen siipikuormitus on 50% korkeampi. Lentokone lentää kurvaa siiven nostovoimalla. Nostovoimaa voi kasvattaa vetämällä sauvasta taaksepäin AoA kasvattamalla, mutta se lisää vastusta, ja jos potku persiissä ei riitä, energia loppuu.

Toisaalta, ilmeisesti ei se F-35 ilmeisesti myöskään totaalisen huono ole, vaan on liikehtimiskyvyltään ilmeisesti noin Super-hornetin luokkaa?

Muistetaan myös, että Suomi valitsi 90-luvulla Gripenin sijaan Hornetin. Miksi Suomi valitsisi 30 vuotta myöhemmin Gripenin, voidaan kysyä, vaikkei kysymys olekaan ehkä kaikilta osin ihan reilu.

Onko joku jututtanut suoraan suomalaisia Hornet-lentäjiä, tai onko hyvää lähdettä - Miten Suomi-Hornet ja Gripen pärjäävät keskinäisessä kisailussa?


katsoin wikistä:
8a0722d65125230031f0339ab5ef5c86.png


Tarkoititko tuolla ilmanvastuskertoimella, niinkutsuttua muotokerrointa elikkä C kaavassa?



A= poikkipinta-ala
p= ilman tiheys
v= koneen nopeus
C= muotokerroin
F= ilmanvastus

lisää wikistä:
  • kitkavastus johtuu ilman viskooseista ominaisuuksista
  • kappaleen pinnan läheisyydessä on rajakerros (lentokoneella 0,01 mm – muutama millimetri pinnasta ulospäin, maapallon ilmakehässä rajakerrosta on satoja metrejä), jossa virtaus hidastuu s.e. pinnan ja ilman välinen suhteellinen liike loppuu pinnassa
  • niin kauan kuin rajakerros on laminaarinen, kitkavastus on pieni; kun rajakerros irtoaa pinnasta ja muuttuu pyörteiseksi (turbulentti virtaus), se kasvaa
  • transitionopeus riippuu kappaleen koosta, muodosta ja pinnankarheudesta
  • painevastus riippuu kappaleen painejakaumasta kappaleen liikkuessa ilmassa. Kappaleen virtaviivaisuus vähentää painevastusta. Tämän takia muun muassa autojen ja ammusten perää muotoillaan juohevammaksi, jotta peräpainevastus pienenee
  • indusoitunut vastus riippuu siiven nostovoimasta, ja se on ominainen lentokoneille
  • interferenssivastus syntyy eri pintojen yli virtaavien virtausten jälleen yhdistyessä
  • loisvastus syntyy kaikista pienosista, muun muassa radioantenneista, elektroniikan jäähdytysilmanottoaukoista yms.
 
Kuten RPG yritti mainita, koneen ilmanvastus riippuu sen poikkipinta-alasta ja ilmanvastuskertoimesta. F-35:lla on varmasti hyvä ilmanvastuskerroin, mutta poikkipinta-alaltaan se on aika möhkö. Ja siitä ei pääse eroon.

En kyllä pitäisi tuota minään möhkönä tai erityisen epäaerodynaamisena:

f18vsf35et6.jpg


rafalevsf35aey6.jpg


typhoonvsf35aly3.jpg


Tuo Gripen NG:n ja F-35:sen välinen liikehtimiskyky, on hankala uskoa, että F-35 olisi yhtä hyvä tai ainakaan parempi liikehtimään kuin Gripen, koska sen siipikuormitus on 50% korkeampi. Lentokone lentää kurvaa siiven nostovoimalla. Nostovoimaa voi kasvattaa vetämällä sauvasta taaksepäin AoA kasvattamalla, mutta se lisää vastusta, ja jos potku persiissä ei riitä, energia loppuu.


Siipikuormitusluvut, varsinkaan ne mitä netissä näkee, eivät ole nykypäivänä enää relevantteja koska koneet eivät ole enää erilliset siivet + runko, vaan runkokin tarjoaa nostetta. Varsinkin F-22 ja F-35 ovat runginkin osalta tietokoneella suunniteltuja ja optimoituja niin että niissä pyritään yhdistämään pieni ilmanvastus ja suuri noste. USAF:n mukaan F-35A on liikehtimiskyvyltään samaa luokkaa kun F-16 ja F/A-18.

Muutenkaan Gripen ei kyllä ole tunnettu erityisen ketteränä koneena, ilmanäytöksissä ainakin meidän Horneteilla vedetään selvästi näyttävämpiä ohjelmia. Ja onko Gripen NG:n siipiä kasvatettu vanhaan malliin verrattuna? Kun koneen tyhjäpainokin on noussut yli tonnilla?

Ja joka tapauksessa niinkuin aikaisemmin kirjoitin niin Gripen NG:hen verrattuna F-35A:n työntövoiman ja painon suhde on selvästi parempi vertailukelpoisilla kuormilla.
 
Jos puhutaan 2030-luvun hävittäjätaisteluista - eli ajasta jolloin F-35 saapuu suomeen - mielestäni nämä tykkitaistelujutut (äärimmäisen hyvä kaartotaistelukyky) voidaan jättää todella pieneen marginaaliin. Ilmavoimat ei ajata F-35:sta kaartotappeluun, ei edes vaikka vastus olisi tasapäinen. Meillä ei ole varaa menettää koneita suhteessa 1:1.

Mitä tulee F-35:den huoltokustannuksiin, tulee mieleen, että kuinka suuri osa siitä menee häiveominaisuuksien ylläpitoon? Onko se yleensä rauhanaikana mikään välttämättömyys?
 
Back
Top