Ilmavoimien tulevaisuus

[Raveni]

Onneksi nämäkin kinat ratkevat 2020 luvulla... maailma voi olla hyvin toisenlainen ja naapurilla hävittäjissä sensori jotka näkee häive koneet 400km päästä tai sitten ei... ehkäpä saamme aikaisemmin kokemusta näiden kandidaatien positiivisista ja negatiivisista puolista ihan käytännön toimista... nyt ollaan aika pitkälti teorian kanssa tekemisissä.

Se sanottakoon että aika harvalla maalla taitaa F35 olla ainut kone? Jenkeillä on F22 ja monella euroopan maalla typhoon. Meillä ei todennäköisesti kahta konetta hommata vaan täytyy tulla toimeen yhdellä.

Silloin tulee miettiä ei sitä mikä on paras vaan mikä on sopivin (voi toki olla samakin) ja millä parhaiten vastataan niihin uhkakuviin joita meillä on nyt ja mahdollisesti 30 vuoden päästä.

Jaoin linkin aiemmin jossa oli että grippen nousee 6-10 huoltomiehen avustuksella uudelleen ilmaan puolen tunnin päästä. F35 vaatii 30 huoltajaa että se on tunnin päästä valmis uuteen tehtävään. Käytännössä koneen ympärille ei mahdu sellaista porukkaa hääräämään eli puhutaan aikamoisesta taktisesta ongelmasta jos koneita saadaan a) riviin liian vähän ja b) niitä ei saada ilmaan silloin kuin tarve on... kun koneet on huollettavana.

 

[Mustaruuti]

Siipikuormitusluvut, varsinkaan ne mitä netissä näkee, eivät ole nykypäivänä enää relevantteja koska koneet eivät ole enää erilliset siivet + runko, vaan runkokin tarjoaa nostetta. Varsinkin F-22 ja F-35 ovat runginkin osalta tietokoneella suunniteltuja ja optimoituja niin että niissä pyritään yhdistämään pieni ilmanvastus ja suuri noste.

Nopeasti vain tähän kommentti, että olet sinänsä oikeassa, että runkokin on tärkeä. Mutta ei se ole varsinaisesti mitään kovin uutta. Jo Drakenilla iso osa nosteesta syntyi rungosta (voi debatoida, oliko siinä siipiä ollenkaan ) ja muistaakseni jonkun legendan mukaan Nasa tuli tutustumaan siihen avaruussukkulaa varten. Ja esim. Hornetissa ja F-16 ne etuliipareet tuottavat myös merkittävän nosteen, erityisesti kun kohtauskulmaa vähän nostetaan.

 

[late347]

Gripenistä löytyy mielenkiintoinen ominaisuus!

wikistä:

Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen

Elikkä jos tarvitsee ampua ennakolla nopeasti ohi viuhahtava (90 asteen kulma) maali niin onnistunee... hyvällä todennäköisyydellä?

ennakolla ampuminen on ollut jo ongelma varmaankin sadan vuoden ajan ilmataistelussa, ensi vuonna tulee satanen täyteen.

Varmaankin homma perustunee tutkalukitukseen ja tietokoneen yhteistoimintaan, tietokoneella ilmeisesti kontrolloidaan ohjauspintoja.

Oikeanaikaisesti, täytyy vain painaa liipaisinta jotta ei mene kuulia liikaa hukkaan.

 

[Sardaukar]

Muistaakseni olen jostain lukenut, että EF Typhoonissa ja Su-27:ssä on ns. "auto-cannon" joka ampuu automaattisesti lyhyen sarjan, kun maali on tykkitähtäimessä. Mutta noissa lentäjän täytyy kyllä itse suunnata konetta.

 

[aj77]

Jos puhutaan 2030-luvun hävittäjätaisteluista - eli ajasta jolloin F-35 saapuu suomeen - mielestäni nämä tykkitaistelujutut (äärimmäisen hyvä kaartotaistelukyky) voidaan jättää todella pieneen marginaaliin. Ilmavoimat ei ajata F-35:sta kaartotappeluun, ei edes vaikka vastus olisi tasapäinen. Meillä ei ole varaa menettää koneita suhteessa 1:1.

Mitä tulee F-35:den huoltokustannuksiin, tulee mieleen, että kuinka suuri osa siitä menee häiveominaisuuksien ylläpitoon? Onko se yleensä rauhanaikana mikään välttämättömyys?

En usko. En ymmärrä,mutta en usko. Pitäähän ne koneet torjua. Tavalla tai toisella. Laukaistaan ohjukset ja lähdetään kotiin. Jos näin on,niin vastapuolen esikunnassa on helppoa laskea jokaista tehtävää varten varma onnistuminen. Tshunan laivueen koneet ja tutkapötköjen määrä.

Tuota Grippenin ominaisuutta tykillä ampumiseen mietin juuri tässä taannoin. Miksi ei sellaista ole tehty ennen. Ihminen on aina hitaampi kuin tietokone. Lentäjät valittavavat että se tykillä osuminen on todella vaikeata,niin miksi sitä ei laiteta sensorin päähän. Jos kone on jyvällä kolme sadasosasekuntia,niin tietokoneen reagointiaika riittää siihen.

 

[late347]

En usko. En ymmärrä,mutta en usko. Pitäähän ne koneet torjua. Tavalla tai toisella. Laukaistaan ohjukset ja lähdetään kotiin. Jos näin on,niin vastapuolen esikunnassa on helppoa laskea jokaista tehtävää varten varma onnistuminen. Tshunan laivueen koneet ja tutkapötköjen määrä.

Tuota Grippenin ominaisuutta tykillä ampumiseen mietin juuri tässä taannoin. Miksi ei sellaista ole tehty ennen. Ihminen on aina hitaampi kuin tietokone. Lentäjät valittavavat että se tykillä osuminen on todella vaikeata,niin miksi sitä ei laiteta sensorin päähän. Jos kone on jyvällä kolme sadasosasekuntia,niin tietokoneen reagointiaika riittää siihen.

Pitää paikkansa että ihmisen reaktioaika ei ole hirvittävän nopea.

Homman juju on aivojen ja silmien yhteistyössä (käsittääkseni).

Valosignaalien siiirtyminen aivoihin kestää liian kauan. Kemiallinen siirtyminen.

Äänisignaalit menee paljon nopeammin aivoihin kuin valosignaalit esimerkiksi.

ILMATAISTELUOHJUkset ovat olleet ainoa ratkaisu tähän ongelmaan modernissa ilmasodankäynnissä.

Poislukien gripenin tykki jos se toimii kuin luvattu...

 

[Mustaruuti]

katsoin wikistä:

Tarkoititko tuolla ilmanvastuskertoimella, niinkutsuttua muotokerrointa elikkä C kaavassa?

Jep

Gripenistä löytyy mielenkiintoinen ominaisuus!

wikistä:

Elikkä jos tarvitsee ampua ennakolla nopeasti ohi viuhahtava (90 asteen kulma) maali niin onnistunee... hyvällä todennäköisyydellä?

ennakolla ampuminen on ollut jo ongelma varmaankin sadan vuoden ajan ilmataistelussa, ensi vuonna tulee satanen täyteen.

Varmaankin homma perustunee tutkalukitukseen ja tietokoneen yhteistoimintaan, tietokoneella ilmeisesti kontrolloidaan ohjauspintoja.

Oikeanaikaisesti, täytyy vain painaa liipaisinta jotta ei mene kuulia liikaa hukkaan.

Ei se varmaan ihan tuohon pysty. Ja todennäköisesti tietokone ohjaa myös tykin laukaisua.

Muistaakseni olen jostain lukenut, että EF Typhoonissa ja Su-27:ssä on ns. "auto-cannon" joka ampuu automaattisesti lyhyen sarjan, kun maali on tykkitähtäimessä. Mutta noissa lentäjän täytyy kyllä itse suunnata konetta.

Jep, ainakin Typhoonissa, näin muistelisin myös.

 

[late347]

Pitää paikkansa että ihmisen reaktioaika ei ole hirvittävän nopea.

Homman juju on aivojen ja silmien yhteistyössä (käsittääkseni).

Valosignaalien siiirtyminen aivoihin kestää liian kauan. Kemiallinen siirtyminen.

Äänisignaalit menee paljon nopeammin aivoihin kuin valosignaalit esimerkiksi.

ILMATAISTELUOHJUkset ovat olleet ainoa ratkaisu tähän ongelmaan modernissa ilmasodankäynnissä.

Poislukien gripenin tykki jos se toimii kuin luvattu...

Tutkan ja tietokoneen voimalla ohjukset katsovat ensiksi minne vihollis-ukko menee.

Sitten ohjautuu tietokoneella ohjus oikealle torjuntakurssille törmäystä varten.

Myös taistelukärki on jytkympi ohjuksessa kuin tykissä. Ja tutkasytytin (herätesytytin) on kuin haulikolla ampuisi.

 

[rukkaskikka]

Häh? Sisäinen asekuorma ja suuri polttoainemäärä on etu koska se ei lisää koneen ilmanvastusta. Sen sijaan ulkoiset aseet ja lisäpolttoainesäiliöt lisäävät ilmanvastusta ja pudottavat koneen suorituskykyä merkittävästi. Ja lisäävät tietysti tutkavastetta.

Ja Gripen NG:hen verrattuna F-35 on hyvin liikehtimiskykyinen hävittäjä.

Lentokone, jossa kulkuvastus ei kasva painon kasvaessa menee jo ikiliikkujien kategoriaan. Yliäänialueella on lisäksi hieman eri säännöt, kuin subsoonisella.

Vastus on neliterminen summakaava, jossa

-- 1. termi riippuu koneen ulkokuoren pinta-alasta
-- 2. ja 3. termi nostovoiman neliöstä. Nostovoima vaakalennossa on yhtä kuin painovoima.
-- 4. termi koneen tilavuuden neliöstä ja koneen pituuden neljännestä potenssista.

Jos halutaan saada kone kiireistä kotimatkaa varten liukkaammaksi, kannattaa pudottaa ripustimissa olevat polttoainesäiliöt ja muu tarpeeton, jolloin pinta-ala pienenee, paino pienenee ja tilavuus pienenee. F-35:ssä tyhjä pommikuilu ja tyhjät polttoainetankit roikkuvat mukana. Asia on vielä varmistettu sillä, että F-35 on lyhyt, 20% lisäpituus puolittaisi nelostermin.

Ei kai Gripen kovin kankea ole. Tuossa onnettomuusvideollakin se lentää täysympyrän jotain 20-22 sekunnissa (16-18 astetta/sekunti) ja tekee vielä kobran.

 

[yrjö]

Voi vittu, maallikot vetelee wikipediasta aerodynaamisia kaavoja. Tää on niin paskaa.

Ei mulla muuta.

 

[elso]

@yrjö: Kyllä tietyistä aerodynamiikan peruslainalaisuuksista saa jotain irti ihan sillä lukion pitkällä matematiikalla. Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näiden analyysien perusteella pidä tietenkään tehdä.

Vähääkään tarkempi aerodynaaminen analyysi jostain lentolaitteesta tarkoittaa ymmärrystä mm. sellaisista asiakokonaisuuksita kuin Navier-Stokesin yhtälöt, tensorilaskenta ja kenttäteoria (hydrodynamiikka).
Toivotaan, että virallinen lentokonesuunnittelijamme @Juke avaa näitä meille (Edit: omassa ketjussaan), mutta jätetään me nämä näistä keskusteluista pois

 

[yrjö]

Jep, ok ei siinä mitään.

Mut edelleen, entäs ne pylonit? http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-199#post-164448

 

[ctg]

Mut edelleen, entäs ne pylonit? http://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-199#post-164448

Irrotettavissa. Joten vedä johtopäätöksiä siitä kun kuvissa on näkynyt sileitä pintoja, sekä niitä missä ripustimen siiven puoleiset vahvisteet on selvästi näkyvissä, mutta ei kuitenkaan niin että tutkavaste kärsii luonnottomasti.

 

[Sarek1]

Tietääkseni meidän koneilla oli tarkoitus taistellakin, eikä vain lentää karkuun tyhjien ripustimien kera...

Jos kerran tämä stealth on vain hömppää, niin miksiköhän USA:n lisäksi mm. Venäjä, Kiina ja Japani kehittävät seuraavan sukupolven häivehävittäjiä?

Jotenkin minun on hyvin vaikea uskoa, että ruotsalaiset minimaalisilla resursseillaan olisivat onnistuneet luomaan kaikkiin muihin nähden täysin ylivertaisen koneen. Ilmataistelu kun pitää sisällään paljon muutakin kuin lentonäytösmanooverejä...

@RPG83 voisi kysellä vaikka sieltä lempifoorumiltaan F-16.netistä, missä on mukana oikeita pilottejakin, mitä siellä ollaan mieltä F-35 vs. Gripen NG -astelmasta, ja tulla vasta sitten tänne pätemään olemattomilla tiedoillaan...

Olematonta tai ei:
Stealth ei ole hömppää, mutta sitä on kallista tehdä ja ylläpitää ja sensoriteknologia ottaa parhaillaan suuria harppauksia poistaakseen saavutettujen häiveominaisuuksien tuomat edut. Kaikkien taistelukoneiden kehittelyssä havaittavuutta (optinen, IR ja tutka) pyritään pienentämään. Pieni RCS on selvä etu piilottelussa mutta havaitsemisen jälkeen lento-ominaisuuksille, liikehtimiskyvylle ja häirintälaitteistolle sekä pakonopeudelle tulee äkkiä kysyntää. Stealth-ominaisuudet eivät tee konetta näkymättömäksi tai mahdottomaksi havaita...

F-35 omaa häiveominaisuuksia, mutta se ei ole suinkaan näkymätön. Se on suunniteltu pääasiassa rynnäköintiin siten, että sillä on riittävä ilmasuoja, jonka tuottavat toiset lentokoneet (jenkeillä F-22, jonka valmistus on lopetettu). Kysynkin tässä samalla, mitä tarkoitusta varten Ilmavoimat tarvitsee ensisijaisesti koneita, kuinka paljon ja minkä verran rahaa on käytettävissä uskottavan toiminnan ylläpitämiseksi? Tänä syksynä äänivalli on paukkunut taas vaihteeksi muutamaan otteeseen.

Gripen ei ole ylivertainen eikä täydellinen, mutta voisiko se olla se sopiva ja kustannustehokas vaihtoehto meille, siitähän tässä ketjussa kai väännetään kättä? Se on ainakin nykymuodossaan pienikokoinen, halpa käyttää, luotettava ja hyvin suunniteltu kevyt hävittäjäkone, jolla on myös monitoimiominaisuuksia. Ko. koneen modulaarisuus mahdollistaa "off the shelf" - päivitykset ja parannukset + yhteensopivuus jokseenkin kaikkien läntisten ja muidenkin asejärjestelmien kanssa on aika kovaa tasoa. Pärjääkö se vastustajille, kas siinä vasta kysymys!

Gripenillä lentävät svedujen lisäksi myös muut. Jostain syystä käyttäjillä tuppaa olemaan itsevarma virne naamallaan ja on mahdollista, että sillä saattaa olla jotain tekemistä ajopelin toimivuuden kanssa. Tai sitten lentotuntien. No, voihan tuokin olla mainosta mutta leasingaikoja on näköjään jatkettu. Pelkkä lentäminen on toki vain yksi tekijä, asejärjestelmillä, taktiikalla, eri asejärjestelmien yhteistoiminnalla sekä verkottumisominaisuuksilla on merkitystä. Toki harjoittelun määrä ja laatu ovat sen keskeisen komponentin, lentäjän, kannalta aika olennaisia seikkoja. Gripenin ei tarvitse hävetä tässä suhteessa kenenkään seurassa. Miksi? TIDLS. Meteor. Luotettavuus. Operationaalinen valmius. Vähäinen ja helppo huolto. Milloin? Nyt. Huomenna vielä paremmin.

Oikeista piloteista ja puolueettomista sellaisista ei liene kukaan ole lentänyt molemmilla koneilla (F-35 & Gripen E/F) siten, että voisi arvioida niiden keskinäistä paremmuutta meidän tarpeisiimme. Se, kumpaa näistä väitetään paremmaksi hävittäjäkoneeksi, riippuu hyvin pitkälti kielelle levitetyn liukuvoiteen alkuperämaasta.

Usko, varsinkin sokea sellainen, käy monen pyllähdyksen edellä. Suomella ei ole varaa "hölmön tölmäyksiin" näin hintavassa ja tärkeässä asiassa. Jatkettakoon asioiden tutkimista ja säilytettäköön avoin ja faktoihin nojautuva näkökulma. Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä.

 

[elso]

@Sarek1: Ehdotat siis, että lentäisimme n. vuodesta 2030 eteenpäin jollain 4.sukupolven nuhapumpulla Venäläistä stealth-tekniikkaa vastaan? Vai onko E-Gripeniin kehitteillä tutka joilla PAK-FA voidaan ottaa seurantaan aikaisemmin kuin se saa Gripenin seurantaan?

Edit: Kerrottakoon myös, että minusta on melkoista haihattelua heittää ilmoille väite, kuten "kyllä kehittyvät tutkat pistävät Stealth-koneet näkyviin". Fakta on kumminkin se, että 2030 Suomi saisi Gripeniinsä tällä hetkellä kehitteillä olevan AESA-tutkan. Tämän jälkeen ei ole päivitystä tulossa, koska se maksaa luokkaa *ihanvitusti*. Joten tässä tulee se haihatteluosuus; kun paska osuu tuulettimeen, meillä on tasan tarkkaan Gripenissä kiinni se hankintahetkellä ollut tekniikka, ja jos sillä ei kyetty hankintahetkellä havaitsemaan häivekonetta ajoissa, ei sillä kyetä sitä tekemään kriisihetkelläkään.

Edit2: Odotankin mielenkiinnolla tietoa Gripen E:n ES-05 AESA-tutkasta, joka kykenee ottamaan lukitukseen 0,001m^2 RCS:n omaavan maalin sanotaan nyt vaikka 100km päästä

 

[Peuhkis]

http://mobile.nytimes.com/2014/07/26/opinion/Rough-Ride-for-the-F-35.html?referrer=&_r=0

Tällainen ylikallis romu joka hintansa takia pakottaa pudottamaan koneiden kappalemäärää tällä suorituskyvyllä?

 

[Mustaruuti]

@Sarek1:
Edit2: Odotankin mielenkiinnolla tietoa Gripen E:n ES-05 AESA-tutkasta, joka kykenee ottamaan lukitukseen 0,001m^2 RCS:n omaavan maalin sanotaan nyt vaikka 100km päästä

Taidat puhua nyt jostain muusta kuin PAK-FA:sta?

Jos joku jaksaa ja ehtii, niin voisi kaivaa tiedot PAKFA:n ja Gripen NG:n sekä F-35 tutkista ja RCS:stä. Jos siihen saa vielä päälle ohjusten probable kill zonet mukaan, niin aina parempi.

Ongelma on, että jos Gripen ei näe PAKFAA, niin sitten ei näe F-35:kään. Ja sitten ollaan VWR-kisailussa. Ja siinä voi F-35:dellä olla tekemistä, eikä toki Gripenilläkään kyllä helppoa.

 

[fulcrum]

Siipikuormitusluvut, varsinkaan ne mitä netissä näkee, eivät ole nykypäivänä enää relevantteja koska koneet eivät ole enää erilliset siivet + runko, vaan runkokin tarjoaa nostetta. Varsinkin F-22 ja F-35 ovat runginkin osalta tietokoneella suunniteltuja ja optimoituja niin että niissä pyritään yhdistämään pieni ilmanvastus ja suuri noste. USAF:n mukaan F-35A on liikehtimiskyvyltään samaa luokkaa kun F-16 ja F/A-18.

Muutenkaan Gripen ei kyllä ole tunnettu erityisen ketteränä koneena, ilmanäytöksissä ainakin meidän Horneteilla vedetään selvästi näyttävämpiä ohjelmia. Ja onko Gripen NG:n siipiä kasvatettu vanhaan malliin verrattuna? Kun koneen tyhjäpainokin on noussut yli tonnilla?

Yleensä siipikuormituslukuihin on laskettu mukaan rungon nostovoima, erityisillä kertoimilla. F-22 ja F-35 ovat runkomuodoltaan melko konservatiivisia, niissä ei ole esimerkiksi eturunkoa levitetty juuri ollenkaan. Ilmeisesti toimintasädevaatimukset jossain määrin rajoittavat aerodynaamisia ratkaisuja - koneen vastus matkalennossa on pitänyt saada mahdollisimman alhaiseksi mutta sinne on samalla pitänyt saada mahtumaan mahdollisimman paljon polttoainetta. Todennäköisesti tästä syystä amerikkalaiset eivät myöskään suosi canardeja, sillä canard+deltasiipi -yhdistelmän vastus on suurempi kuin perinteisen pyrstöratkaisun.

Deltasiipisille koneille on tyypillistä suuri hetkellinen kaartokyky, mutta siiven vastuksen vuoksi kone menettää liike-energiaa nopeasti. Jatkuvaa kaartoa deltasiipiset koneet eivät pysty vetämään yhtä hyvin kuin suora- tai nuolisiipiset. Perinteisesti amerikkalaisessa hävittäjäsuunnittelussa on painotettu pitkää toimintasädettä ja hyvää jatkuvan kaarron suorituskykyä, eurooppalaisessa taas on painotettu ylisoonisia ominaisuuksia, kiihtyvyyttä ja hetkellistä kaartokykyä. 'Teen series' -tyyppiset isoilla siiven johtoreunan jatkeilla varustetut 'lituskarungot' tyyliin F-16, Hornet, MiG-29 jne edustavat kompromissia näiden ominaisuuksien välillä.

 

[elso]

Jos joku jaksaa ja ehtii, niin voisi kaivaa tiedot PAKFA:n ja Gripen NG:n sekä F-35 tutkista ja RCS:stä

Jep. WuorenVarmaaJulkistaTietoa kaikki.

Ongelma on, että jos Gripen ei näe PAKFAA, niin sitten ei näe F-35:kään. Ja sitten ollaan VWR-kisailussa. Ja siinä voi F-35:dellä olla tekemistä, eikä toki Gripenilläkään kyllä helppoa.

Jos PAKFA saa Gripenin seurantaansa ennen kuin Gripen saa PAKFA:n, se tietää suurella todennäköisyydellä sitä, että VWR taisteluun ei tarvitse enää mennä, koska Gripen on saanut osuman tutkaohjuksesta. Ja tämä on hyvin todennäköinen vaihtoehto juuri sen vuoksi, koska Gripen ei ole häivekone, toisin kuin PAKFA.

F-35 ja PAKFA ovat "radioalueen" suorituskyvyssä jotakuinkin samalla hehtaarilla, toisin kuin PAKFA ja Gripen.

 

[RPG83]

Jaoin linkin aiemmin jossa oli että grippen nousee 6-10 huoltomiehen avustuksella uudelleen ilmaan puolen tunnin päästä. F35 vaatii 30 huoltajaa että se on tunnin päästä valmis uuteen tehtävään. Käytännössä koneen ympärille ei mahdu sellaista porukkaa hääräämään eli puhutaan aikamoisesta taktisesta ongelmasta jos koneita saadaan a) riviin liian vähän ja b) niitä ei saada ilmaan silloin kuin tarve on... kun koneet on huollettavana.

Löysin sellaisen mielenkiintoisen tiedon, että A-mallin F-35:ltä vaaditaan vain 3 lentosuoritusta vuorokaudessa, B-mallilta 4. Tämä voi olla - tai voi olla olematta - merkityksellistä Suomen kannalta. Totuus tietysti on se, että ilmavoimat eivät nykyiselläänkään pysty pitämään täydellistä ilmasuojaa koko ajan, vaan kyse on enemmän tappioiden tuottamisesta vihollisen ilma-aseelle. Muistutan kuitenkin, että Ammattisotilas-blogin kirjoittaja ehdotti Hornetille 5 lentosuoritusta vuorokauteen, ja nyt F-35A:ltä vaaditaan vain kolmea. Mikä on todellisuudessa tuon eron koko, sitä en pysty sanomaan eikä tällä kirjoituksella ole tarkoitus ottaa kantaa Gripenin puolesta. Minulle on samantekevää, kestääkö ilmavoimilta kaksi vai kolme viikkoa tehdä 120 pudotusta.

Lähde: Scramble

Gripen ei ole ylivertainen eikä täydellinen, mutta voisiko se olla se sopiva ja kustannustehokas vaihtoehto meille, siitähän tässä ketjussa kai väännetään kättä?

No jotkut ehkä, minä en.

Ehdotin sekä F-35:n että Gripenin hankkimista, niin että F-35 muodostaisi enemmistön koneista. Tämä edellyttäen koneita hankittavan yhteensä pitkälti toista sataa. Gripen on minun silmissäni huonompi kuin F-35, mutta ei täysin surkea. Tällaisella kahden koneen järjestelmällä tavoittelin huoltovarmuutta (ihan oikeasti, jos syystä tai toisesta koko maailman F-35:t alkavat hajoilemaan yhtä aikaa, on F-35:n huoltojonossa ensimmäisenä Yhdysvallat ja sitten Israel ja muut tärkeimmät kumppanit, vasta niiden jälkeen muut kaverit) ja poliittista etua (puolustusliitto Ruotsin kanssa).

Jos Ruotsi on haluton liittoutumiseen, siinä tapauksessa on vakavasti syytä harkita, onko huoltovarmuus niin suuri seikka, että yksinomaan sen vuoksi kannattaisi ostaa huonomman suorituskyvyn Gripeneitä. Mutta liittoutumiselle antaisin aika paljon arvoa näissä oloissa, ja jos jokusen kymmenen Gripenin osto sitä yhtään helpottaisi... Ottaisin mieluummin Nato-liiton kuin Ruotsi-liiton, mutta näyttää siltä, että ensin mainittu ei oikeasti ole vaihtoehto (vai hidasteleeko kokoomus muuten vain?).

Jos PAKFA saa Gripenin seurantaansa ennen kuin Gripen saa PAKFA:n, se tietää suurella todennäköisyydellä sitä, että VWR taisteluun ei tarvitse enää mennä, koska Gripen on saanut osuman tutkaohjuksesta. Ja tämä on hyvin todennäköinen vaihtoehto juuri sen vuoksi, koska Gripen ei ole häivekone, toisin kuin PAKFA.

Millä perusteilla PAK FA on häivekone?

http://www.chinesedefence.com/forum...fa-fgfa-where-do-they-stand-11.html#post22806