Ilmavoimien tulevaisuus

Ohessa ihan kiinnostava Jäämeren haastattelu.

http://yle.fi/uutiset/ilmavoimien_k...vaa_pitaa_horneteja_koko_ajan_ilmassa/7634898

Mielenkiintoinen yksityiskohta, oli, että Jäämeri totesi, että "Jos hän nyt saisi valita minkä tahansa Euroopassa käytössä olevan hävittäjän, niin ei hän vaihtaisi pois, eli mieluiten nimenomaan pitäisi Hornetin. Näin on nimenomaan, kun katsotaan kokonaisuutta ja todellista operatiivista suorituskykyä".

Se on ymmärrettävää, että esim. Typhoon on vajavainen ja Rafalessakin joitain puutteita. Mutta eikö Gripen ole operatiivisesti täysin valmis?
 
On, muttei se gripen ole hornettia parempi. Voi olla yllätysjoilleki mut näin on

Joo, näin toki on. Rafalella ja Typhoonilla olisi suorituskykyetuja, mutta nyky-Gripenillä ei käytännössä juuri ole.

Onhan se tietyssä mielessä sääli, että Hornetissa tiima tulee täyteen. Niin kauan, kuin Venäjän Pak-Fa on vain prototyyppi, ei olisi mitään kiirettä vaihtaa. No, menee siihen valintaan ja vaihdokseen joka tapauksessa aikaa, että Venäjänkin tilanne ehtii muuttua. Kyllähän ennen Hornettien käyttöiän loppua ehditään vaikka sotia yksi maailmansota ja tehdä rauhakin.
 
Ovat puuhailleet AMRAAMin ja HARMin yhdistämistä yhdeksi ohjukseksi joka mahtuisi.

http://www.flightglobal.com/news/ar...d-to-replace-amraam-and-harm-with-new-365333/

Tosin...

http://www.flightglobal.com/news/articles/usaf-cancels-amraam-replacement-368249/

Kuulostaisi ihan fiksulta idealta. Ihanteellinen olisi varmaan ohjus jossa olisi aktiivitutkahakupää, IIR-hakupää, datalinkki sekä kyky hakeutua radiolähettimeen. Ko. ohjuksia voisi käyttä maa- ja ilmamaaleja vastaan joustavasti. Merellä ilmatorjuntaohjuksia on käytetty tarpeen vaatiessa pintamaaleja vastaan vuosikymmeniä.
 
Kas kas. Kiitän tiedosta. Outo päätös, eikö noita pitäisi alkaa päivitellä jo iänkin puolesta, samalla menisi sovittaminen häivehärveleiden sisälle myös. 15Mrd on vaihtokolikoita jo F35 budjetin rinnalla saatikka koko puolustusbudjetissa. Jatkossa säästöjä juuri kuten kirjoitit saman työkalun käytöstä moniin kohteisiin.

Aika pahaenteinen toi artikkelin loppu kyllä, koneiden vallankumousta pukkaa...

Meanwhile the Defense Advanced Research Projects Agency awarded Boeing and Raytheon contracts to develop a next generation missile propulsion system under the triple target terminator (T3) programme, which was intended to support NGM. The future of the T3 programme is uncertain.
 
Kas kas. Kiitän tiedosta. Outo päätös, eikö noita pitäisi alkaa päivitellä jo iänkin puolesta, samalla menisi sovittaminen häivehärveleiden sisälle myös. 15Mrd on vaihtokolikoita jo F35 budjetin rinnalla saatikka koko puolustusbudjetissa. Jatkossa säästöjä juuri kuten kirjoitit saman työkalun käytöstä moniin kohteisiin.

Aika pahaenteinen toi artikkelin loppu kyllä, koneiden vallankumousta pukkaa...

Aseiden kehitykseen on mennyt todella pieni summa aselavettien kehittelyn sijaan. Voi hyvin kysyä, onko kannattanut kehitellä esimerkiksi koneiden liikkumiskykyä parempien ilmataisteluohjusten sijaan jne.
 
En ole varma, mutta todennäköisesti ei. Se onkin pieni handicappi, jos miettii SEAD-operaatiota.

No, mielestäni HARM ja sen uusin E versio on lähinnä tarkoitettu legacy-koneiden käyttöön, vaikka se varmasti joskus tullaan integroimaankin F-35:een. Nuo HARM-ohjuksethan ovat sellaisia melko automaattisesti maalin löytäviä ja sen tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia.

F-35:n tapauksessa se vihollisen tutka havaitaan vaikkapa koneen elektronisen sodankäynnin järjestelmillä, ja käyttäen vaikka tutkan SAR moodia tai EOTS järjestelmää maali paikallistetaan ja sitä vastaan voidaan laukaista mikä tahansa sopiva täsmäase, vaikkapa GBU-53 SDB II. Samalla kun koneen APG-81 lähettää tutkaan häirintäsignaalia.

Esim näin:
 
No, mielestäni HARM ja sen uusin E versio on lähinnä tarkoitettu legacy-koneiden käyttöön, vaikka se varmasti joskus tullaan integroimaankin F-35:een. Nuo HARM-ohjuksethan ovat sellaisia melko automaattisesti maalin löytäviä ja sen tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia.

F-35:n tapauksessa se vihollisen tutka havaitaan vaikkapa koneen elektronisen sodankäynnin järjestelmillä, ja käyttäen vaikka tutkan SAR moodia tai EOTS järjestelmää maali paikallistetaan ja sitä vastaan voidaan laukaista mikä tahansa sopiva täsmäase, vaikkapa GBU-53 SDB II. Samalla kun koneen APG-81 lähettää tutkaan häirintäsignaalia.

Jep. Jenkeillä on kyllä paljon erilaisia pommeja ja ohjuksia, joilla maakohteita voidaan tuhota. Se vaatii kuitenkin sitten sitä, että F-35 tunnistaa, paikantaa ja joissain myös ohjaa maaliin.

HARM on fire and forget. Lisäksi sen kantama on n. 150 km, mikä on tuplaten sen mikä esim. tuolla GBU-53 SDB II:lla. Vähemmänkin stealthi kone pystyy Harmilla tuohoamaan vastustajan ilmapuolustusjärjestelmiä. F-35 ei välttämättä sitä tarvitse, mutta olisihan se kiva.

Ongelma on, että jos Harmin pulttaa F-35:den ulkopuolelle, niin stealthi menee.

Tuo aikaisemmin linkitetty suunnitelma Amraamin ja Harmin yhdistämisestä olisi ollut aika mielenkiintoinen. Olisi sopinut hyvin Suomellekin.
 
Uusia aseita USA:lla toki on kehitteillä, esimerkiksi GBU-X uuden sukupolven konfiguroitavaksi täsmäaseeksi.

GBU-X infot noista alla olevista dokkareista:

• Replace 50+yrs old MK series; modular weapons family - affordability in numbers
• Smaller size, same lethality for internal carriage
• Cooperative engagement, highly survivable in A2AD GPS-denied environment
• Propulsion, speed, range, effects complexity, performance, survivability & maneuver modules interchangeable on common vehicle architecture

• Internal Carriage – High Load-out
• Survivable
• Adaptable Effects
• Range up to 400nm
• Stand-in Delivery Vehicle
• Low Cost
• Collaborative with DARPA’s Low Cost Cruise Missile Program under ADI


http://www.dtic.mil/ndia/2014SET/Wilcox.pdf
http://www.ndiagulfcoast.com/events/archive/40th_Symposium/AFRL_WilcoxAAS2014.pdf

Noissa dokkareissa on myös kiinnostavaa tietoa Lockheed Martinin CUDA ohjuksesta, joka ilmeisesti on ilmavoimien projektina nimeltään SACM-T:

• Flexible hyper-agile airframes, high impulse propulsion, affordable wide field of view seeker, anti-jam guidance integrated fuze, aim-able kinetic and non-kinetic effects
• Increased A/C loadout ---> increased sortie effectiveness
• Increased Pwe with kinematic advantage & increased lethality

• High Load-Out
• AMRAAM Complement
• Counter 4th/5th Gen A/C & Cruise Missiles
• Low Cost
• Working Collaboration with DARPA under ADI


Vuoden 2011 dokkareista löytyy kuva josta voisi päätellä että tuo SACM-T/CUDA on tarkoitettu torjumaan myös ilmataistelu- ja ilmatorjuntaohjuksia. Ja perustuuhan sen ohjausjärjestelmä Patriot PAC-3 hit-to-kill ohjukseen, molempien eturungoissa on tuollaiset kiinteän polttoaineen thrusterit ihan terminaalivaiheen osumisen varmistamiseen.
 
Varmaan yhteenvetona voisi pohdiskella, että hävittäjien kappalehinnan lähestyessä sotalaivojen kappalehintaa hävittäjiinkin tullaan pitkällä tähtäimellä liittämään mm. ohjustentorjuntakykyä. Samalla kun aseiden tarkkuus paranee ja elektroniikka keventyy ja halventuu voidaan päätyä tilanteeseen jossa hävittäjälentokone voi kenties kantaa jopa kymmeniä ohjuksia joita voidaan tarpeen mukaan käyttää ilmamaaleja (it-ohjukset mukaanlukien) ja pintamaaleja vastaan.

Suurin kysymys voisi olla, miksi isoja rahoja joita on pistetty hävittäjien (=lavettien) kehittelyyn ei ole käytetty aseiden kehittelyyn.
 
Ovat puuhailleet AMRAAMin ja HARMin yhdistämistä yhdeksi ohjukseksi joka mahtuisi.

http://www.flightglobal.com/news/ar...d-to-replace-amraam-and-harm-with-new-365333/
Tuo uutinen on vuodelta 2011. Samalla saitillakin löytyy 2012 alkuvuodesta juttu T3 ja muiden vast. ohjusprojektien hyllyttämisestä säästösyistä. Kaikki hillot laitettiin AIM-120D ohjuksen kehittämiseen joka lähti US NAVYn ja USAFin aloitteesta. Uudessa AARGM- säteilyyn hakeutuvassa ohjuksessa lienee käytetty T3 - projektin ideoita kuten millimetrialueen tutkaa loppulähestymisessä ja ehkä jotain on suodattunut AIM-120D projektiin.
 
T3 kummittelee vielä DARPAn sivuilla. Onko webmaster laiska päivittelemään vai onko se ns. hiljaisella liekillä odottamassa mahdollista uutta kiinnostusta ja rahoitusta?

http://www.darpa.mil/Our_Work/TTO/Programs/Triple_Target_Terminator_(T3).aspx

Lähetä sähköpostia sille projektijohtajalle ja kysy, osoitehan on heti tuossa sivulla. Eri asia sitten toki, että vaivautuvatko vastaamaan siviilille, mutta voihan sitä esitellä itsensä vaikkapa Suomen Sotilaan freelancer-toimittajaksi.
 
Ohessa ihan kiinnostava Jäämeren haastattelu.

http://yle.fi/uutiset/ilmavoimien_k...vaa_pitaa_horneteja_koko_ajan_ilmassa/7634898

Mielenkiintoinen yksityiskohta, oli, että Jäämeri totesi, että "Jos hän nyt saisi valita minkä tahansa Euroopassa käytössä olevan hävittäjän, niin ei hän vaihtaisi pois, eli mieluiten nimenomaan pitäisi Hornetin. Näin on nimenomaan, kun katsotaan kokonaisuutta ja todellista operatiivista suorituskykyä".

Se on ymmärrettävää, että esim. Typhoon on vajavainen ja Rafalessakin joitain puutteita. Mutta eikö Gripen ole operatiivisesti täysin valmis?

Voiko Jäämeri sanoa Hornetista muuta kuin hyvää? Omaan kalustoon ja toimintaan on pakko olla luottoa, muuten ei homma pelitä. Enkä arvostaisi Eurofighter Typhoonia kovin alas, on siinä monia parannuksia Hornetiin nähden.
 
Secret projects foorumilta.
6gR6bQB.jpg
 
Varmaan yhteenvetona voisi pohdiskella, että hävittäjien kappalehinnan lähestyessä sotalaivojen kappalehintaa hävittäjiinkin tullaan pitkällä tähtäimellä liittämään mm. ohjustentorjuntakykyä. Samalla kun aseiden tarkkuus paranee ja elektroniikka keventyy ja halventuu voidaan päätyä tilanteeseen jossa hävittäjälentokone voi kenties kantaa jopa kymmeniä ohjuksia joita voidaan tarpeen mukaan käyttää ilmamaaleja (it-ohjukset mukaanlukien) ja pintamaaleja vastaan.

Suurin kysymys voisi olla, miksi isoja rahoja joita on pistetty hävittäjien (=lavettien) kehittelyyn ei ole käytetty aseiden kehittelyyn.

Otsaluun takana lymyää muistijälki siitä, että tuota torjuntakykyä voidaan kuljettaa jo ainakin osittaisesti mukana, esim. IRIS-T lienee kykeneväinen myös torjumaan kohti lentäviä ohjuksia kypärätähtäimen avustuksella. Kirjoituksessa hahmoteltu ns. yleiskäyttöinen ohjus se ei kuitenkaan taida olla eikä niitäkään aivan mahdottomasti taida kyytiin sopia.

Ohjusten kehitys saattaa johtaa ainakin joiltain osin niiden käyttöalueen laajentumiseen. Sitä, viekö tie kohti yhtä totuutta vai kohti harvempaa mutta monikäyttöisempää arsenaalia, on vielä vaikea sanoa. Veikkaisin, että jälkimmäinen vaihtoehto on lähempänä tulevaisuudessa. Hakupäiden yms. kehittyminen mahdollistaa monipuolisten toimintojen pakkaamisen samoihin kuoriin ja avaa tietä suoraviivaisemman logistisen ketjun syntymiselle.
 
Back
Top