Ilmavoimien tulevaisuus

[kunnas]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

 

[SJ]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Muissakin koneissa saattaa olla rakenteita, joiden tehtävä on rajoittaa vahinkoa. Kuten vaikka suihkumoottorien välissä oleva palomuuri, joka estää molempia moottoreita tuhoutumasta samalla ohjuksella/turbiiniin joutuneella esineellä.

 

[JOKO]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Irakissa Apachet taisivat kertaalleen ottaa kunnon selkäsaunan. Onko mitään tietoa kärsityistä vahingoista ja korjaamiseen kuluneista tunneista?

 

[baikal]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Irakissa Apachet taisivat kertaalleen ottaa kunnon selkäsaunan. Onko mitään tietoa kärsityistä vahingoista ja korjaamiseen kuluneista tunneista?

38 kappaletta meni remonttiin, muistaakseni 9 siirtyi hylkyosastolle, oliko 6 palasi toimiin kenttäkorjauksen jälkeen ja loput vaativat runsaampaa huolenpitoa. Tämä nyt lukemiston perusteella ulkomuistista.

 

[Heikkilä]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

 

[SJ]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Irakissa Apachet taisivat kertaalleen ottaa kunnon selkäsaunan. Onko mitään tietoa kärsityistä vahingoista ja korjaamiseen kuluneista tunneista?

38 kappaletta meni remonttiin, muistaakseni 9 siirtyi hylkyosastolle, oliko 6 palasi toimiin kenttäkorjauksen jälkeen ja loput vaativat runsaampaa huolenpitoa. Tämä nyt lukemiston perusteella ulkomuistista.

31 kopteria, joista yksi törmäsi maahan nousunyhteydessä kun pöllyävän hiekan takia kuski ei vissiin tiennyt mihin päin oli "ylös". Toinen ammuttiin alas ja yksi kopteri ei ottanut ollenkaan vahinkoa. Muista 28 kopterista löytyi keskimäärin 15-20 osumaa (max 29). 2 kopteria ilmeisesti todettiin korjauskelvottomaksi ja muiden korjaamiseen meni kuukauden verran (johtunee kuitenkin osittain siitä, että osia ei varmaankaan ollut saatavilla tarpeeksi).

 

[baikal]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

Onko se A-10 laajemmin panssaroitu, miten se oli? Ja oliko se niin, että SU-25:ssa on vain sellainen "amme" kuskin alla, joka on panssaroitu?

 

[Heikkilä]

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

Onko se A-10 laajemmin panssaroitu, miten se oli? Ja oliko se niin, että SU-25:ssa on vain sellainen "amme" kuskin alla, joka on panssaroitu?

Molemmissa rynnäkkökoneissa ohjaamon panssarointiin on käytetty titaania, ja se 'kylpyamme' on periaatteessa samanlainen kuin jo toisen maailmansodan aikaan Šturmovikissa, se siis suojaa edestä, sivuilta ja alta. Su-25:ssa sen ammeen takaosa ja pilotin istuimen selkänoja ovat teräslevyä titaanin sijasta ja A-10:ssä on lisäsuojana laminoitua nailonia sirpalesuojaksi panssarilevyjen sisäpuolella, lisäksi molemmissa tuulilasi kestää ainakin etusektorista käsiaseiden luodit ja vastaavat sirpaleet. Su-25:ssä pilotti istuu sen verran alhaalla siellä ammeessa että metallilevyjen antama suojaus on kohtuullisen kattava, mutta näkyvyys vastaavasti huonompi (siellä on periskooppiprisma ihan muidenkin neukkupanssarien tapaan taakse tähystämiseksi). A-10:ssä on korkeampi 'kupu' oletettavasti hyvän ergonomian ja näkökentän saamiseksi mutta siinä pilotti taitaa olla vähän enemmän näkösällä, mutta aika jyhkeää titaania senkin etuosasta löytyy (n. puolitoista tuumaa). Aika samantapainen ohjaamoratkaisu pääpiirteissään kuitenkin.

 

[baikal]

Ovatko nuo rynnäkkökoneet sitten muutenkin rakennettu sikäli raskaammin, että ne kestävät reijittämistä eivätkä repeile aivan samoin kuin muut hävittäjät? Joskus silloin tällöin esitellään kuvia, joissa kentälle on nilkuttanut tosi pahannäköiseen kuntoon paukutettu rynnäkkökone. Olen niitä kuvia joskus pähkäillyt ja vähän sellainen vaikutelma on syntynyt, että ainevahvuudet/materiaalit ovat vankempia?

 

[kunnas]

Miten lentokoneet ja helikopterit on panssaroitu? Onko panssari "kertakäyttöistä", kuten luotiliivien suojalevyt?

Kärittääkseni ainoastaan rynnäkkökoneet on panssaroitu ja nekin vain ohjaamon ja moottorin osalta. Sekä tietenkin taisteluhekot

Tiedän toki.

Ajatus kysymykseen tuli kirjallisuuden perusteella. Iivanan IL-2 Sturmovik koneista luodit kimpoilivat vahinkoa tekemättä. Panssarointi oli terästä, joten suurta huoltotarvetta ei ollut, vaikka panssariin olisi tullut lukuisia osumia. Päteekö sama nykyään, vai meneekö osumia saanut kone tai helikopteri suurempaan remonttiin? Äkkiseltään kuvittelisi luotiliivien kaltaisen komposiittipanssarin olevan terästä tehokkaampi ja kevyempi, mutta osumien jälkeen panssarointi pitäisi vaihtaa.

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

Samoin SU-34:n ohjaamo on 17 mm titaani panssaria

 

[JOKO]

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

Onko se A-10 laajemmin panssaroitu, miten se oli? Ja oliko se niin, että SU-25:ssa on vain sellainen "amme" kuskin alla, joka on panssaroitu?

Molemmissa rynnäkkökoneissa ohjaamon panssarointiin on käytetty titaania, ja se 'kylpyamme' on periaatteessa samanlainen kuin jo toisen maailmansodan aikaan Šturmovikissa, se siis suojaa edestä, sivuilta ja alta. Su-25:ssa sen ammeen takaosa ja pilotin istuimen selkänoja ovat teräslevyä titaanin sijasta ja A-10:ssä on lisäsuojana laminoitua nailonia sirpalesuojaksi panssarilevyjen sisäpuolella, lisäksi molemmissa tuulilasi kestää ainakin etusektorista käsiaseiden luodit ja vastaavat sirpaleet. Su-25:ssä pilotti istuu sen verran alhaalla siellä ammeessa että metallilevyjen antama suojaus on kohtuullisen kattava, mutta näkyvyys vastaavasti huonompi (siellä on periskooppiprisma ihan muidenkin neukkupanssarien tapaan taakse tähystämiseksi). A-10:ssä on korkeampi 'kupu' oletettavasti hyvän ergonomian ja näkökentän saamiseksi mutta siinä pilotti taitaa olla vähän enemmän näkösällä, mutta aika jyhkeää titaania senkin etuosasta löytyy (n. puolitoista tuumaa). Aika samantapainen ohjaamoratkaisu pääpiirteissään kuitenkin.

Kertooko nailonin laminointi titaanin sirpaloitumisongelmasta? Miksi terästä käytetään paikoitellen panssarointina? Eikö titaani kestä useampaa osumaa samalle suunnalle?

Tuhottu SU-25:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/53/Destroyed_Iraqi_Su-25.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Iraqi_Su-25_-_Gulf_War_1991.jpg

Isommat kuvat linkkeinä. Etuosan panssariamme jäänyt melkolailla ehjäksi? Välillä on ollut puhetta moottorien välissä olevasta panssarista, mutta näissä kuvissa sellaista ei näy. Mahtaako sellaista olla alkuunkaan?

 

[baikal]

Ainakin Su-25:n ohjaamon panssarointi on titaania.

Onko se A-10 laajemmin panssaroitu, miten se oli? Ja oliko se niin, että SU-25:ssa on vain sellainen "amme" kuskin alla, joka on panssaroitu?

Molemmissa rynnäkkökoneissa ohjaamon panssarointiin on käytetty titaania, ja se 'kylpyamme' on periaatteessa samanlainen kuin jo toisen maailmansodan aikaan Šturmovikissa, se siis suojaa edestä, sivuilta ja alta. Su-25:ssa sen ammeen takaosa ja pilotin istuimen selkänoja ovat teräslevyä titaanin sijasta ja A-10:ssä on lisäsuojana laminoitua nailonia sirpalesuojaksi panssarilevyjen sisäpuolella, lisäksi molemmissa tuulilasi kestää ainakin etusektorista käsiaseiden luodit ja vastaavat sirpaleet. Su-25:ssä pilotti istuu sen verran alhaalla siellä ammeessa että metallilevyjen antama suojaus on kohtuullisen kattava, mutta näkyvyys vastaavasti huonompi (siellä on periskooppiprisma ihan muidenkin neukkupanssarien tapaan taakse tähystämiseksi). A-10:ssä on korkeampi 'kupu' oletettavasti hyvän ergonomian ja näkökentän saamiseksi mutta siinä pilotti taitaa olla vähän enemmän näkösällä, mutta aika jyhkeää titaania senkin etuosasta löytyy (n. puolitoista tuumaa). Aika samantapainen ohjaamoratkaisu pääpiirteissään kuitenkin.

Kertooko nailonin laminointi titaanin sirpaloitumisongelmasta? Miksi terästä köytetään paikoitellen panssarointina? Eikö titaani kestä useampaa osumaa samalle suunnalle?

Tuhottu SU-25:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/53/Destroyed_Iraqi_Su-25.jpg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Iraqi_Su-25_-_Gulf_War_1991.jpg

Isommat kuvat linkkeinä. Etuosan panssariamme jäänyt melkolailla ehjäksi? Välillä on ollut puhetta moottorien välissä olevasta panssarista, mutta näissä kuvissa sellaista ei näy. Mahtaako sellaista olla alkuunkaan?

Mitä kovempaa tavaraa käytetään, sen suurempi tarve on ottaa kiinni sirpaleita.

Kyllä moottorien välissä pitäisi olla joku rakenne, kuten SJ kirjoitti. Onko se sitten "väliseinä" sanan tunnetussa merkityksessä?

 

[SJ]

Mitä kovempaa tavaraa käytetään, sen suurempi tarve on ottaa kiinni sirpaleita.

Kyllä moottorien välissä pitäisi olla joku rakenne, kuten SJ kirjoitti. Onko se sitten "väliseinä" sanan tunnetussa merkityksessä?

Siitä en tiedä minkälainen se rakenne siellä on, mutta huomatkaa, että Ryssät alkoivat asentaa niitä rakenteita vasta kun Stingerit oli vahingoittaneet useita SU-25:ia ja sitten tulipalo oli levinnyt moottorista toiseen ja tuhonneet koko koneen. Veikkaisin, että Saddam hommasi omat SU-25:t ennen tätä muutostyötä, joten ellei niitä asennettu jälkeenpäin, niin Saddamin koneissa ei ole moista ominaisuutta.

 

[JOKO]

Mitä kovempaa tavaraa käytetään, sen suurempi tarve on ottaa kiinni sirpaleita.

Kyllä moottorien välissä pitäisi olla joku rakenne, kuten SJ kirjoitti. Onko se sitten "väliseinä" sanan tunnetussa merkityksessä?

Siitä en tiedä minkälainen se rakenne siellä on, mutta huomatkaa, että Ryssät alkoivat asentaa niitä rakenteita vasta kun Stingerit oli vahingoittaneet useita SU-25:ia ja sitten tulipalo oli levinnyt moottorista toiseen ja tuhonneet koko koneen. Veikkaisin, että Saddam hommasi omat SU-25:t ennen tätä muutostyötä, joten ellei niitä asennettu jälkeenpäin, niin Saddamin koneissa ei ole moista ominaisuutta.

Siis tulipalo olisi viereisen moottorin tuhoava voima? Silloin ei varmaan tarvita polttoaineen katkaisua kummempaa. Sen tosin kuvittelisi olevan ihan vakiona. Olen kuvitellut koneissa olevan juurikin jonkin panssarilevyn, jonka on tarkoitus estää Stingerin taistelukärkeä vahingoittamasta kumpaakin moottoria samalla kertaa. Luonnollinen paikka levylle olisi pystyssä moottorien välissä ja vähän moottorien takapuolella. Gergian sodassa vaurioituneissa koneissa näkyy olevan lähinnä tyhjää takarungossa.

 

[SJ]

Mitä kovempaa tavaraa käytetään, sen suurempi tarve on ottaa kiinni sirpaleita.

Kyllä moottorien välissä pitäisi olla joku rakenne, kuten SJ kirjoitti. Onko se sitten "väliseinä" sanan tunnetussa merkityksessä?

Siitä en tiedä minkälainen se rakenne siellä on, mutta huomatkaa, että Ryssät alkoivat asentaa niitä rakenteita vasta kun Stingerit oli vahingoittaneet useita SU-25:ia ja sitten tulipalo oli levinnyt moottorista toiseen ja tuhonneet koko koneen. Veikkaisin, että Saddam hommasi omat SU-25:t ennen tätä muutostyötä, joten ellei niitä asennettu jälkeenpäin, niin Saddamin koneissa ei ole moista ominaisuutta.

Siis tulipalo olisi viereisen moottorin tuhoava voima? Silloin ei varmaan tarvita polttoaineen katkaisua kummempaa. Sen tosin kuvittelisi olevan ihan vakiona. Olen kuvitellut koneissa olevan juurikin jonkin panssarilevyn, jonka on tarkoitus estää Stingerin taistelukärkeä vahingoittamasta kumpaakin moottoria samalla kertaa. Luonnollinen paikka levylle olisi pystyssä moottorien välissä ja vähän moottorien takapuolella. Gergian sodassa vaurioituneissa koneissa näkyy olevan lähinnä tyhjää takarungossa.

Eihän siihen toki muuta tarvita, jos moottorit ovat samassa "tilassa", jos sitten välissä on jotakin mikä kestää toisessa moottoritilassa olevan tulipalon, niin muut tekniset ratkaisut lienevät varsin yksinkertaisia järjestää. Ja nimenomaan olen kuullut, että kyseessä on nimenomaan "palomuuri" ja ollaan mainittu, että sen jälkeen noita koneita ei menetetty ohjuksen aiheuttamien tulipalojen takia.

Tuli muuten mieleen sellainen juttu, että se moottorien välissä oleva sirpalesuoja saattaa olla ollut siellä jo valmiiksi, mutta se ei vaan ole suojannut tulipaloilta riittävästi. Myöskin tuli mieleen juttu Hornet kauppojen ajoilta, jossa joku ilmailu alan lehti oli käynyt tukialuksella vierailulla ja siinä toimittajalle oli esitelty hornettia, joka oli menettänyt lennolla moottorin tulipalon takia ja jonka oli pelastanut tuollainen moottorien välissä oleva titaani suojus.

 

[Ana Kango]

Tällästä oli uutisissa nyt: Ilmavoimat poistaa käytöstä kymmeniä Hawk-hävittäjiä.. Koneet poistetaan rungon ja siipien metallien väsymisen vuoksi.. Ilmavoimat jättää käyttöön 26 vähiten lentänyttä konetta. Niiden ohjaamo uusitaan ja digitalisoidaan. Koneita on tarkoitus käyttää 2030-luvun alkuun saakka. Ilmavoimat käy myös keskusteluja Ruotsin ilmavoimien kanssa Vinka-alkeiskoulukoneen korvaamisesta.


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...ittäjiä/1135261417912?ref=tf_iHSuutisboksi_p1

 

[Einomies1]

Todennäköisesti MK51A:t ja Sveitsistä hankitut MK60:t jäävät ja vanhat Mk51:et on poistettavia.

 

[juhapar]

Ei mahda sitä Puolan-kauppaakaan tulla noista Mk51:stä...

 

[Bodyguard]

Ei mahda sitä Puolan-kauppaakaan tulla noista Mk51:stä...

Taitaa olla liian vähän käyttöikää kunnostettavilla koneilla hintaan verrattuna...

 

[JOKO]

Onko sen tammikuussa pudonneen Hornetin putoamissyystä kuulunut mitään?