D
Deleted member 1262
Guest
Hyvää keskustelua on kyllä tullut muutaman päivän hiljaisuuden jälkeen. Keep it up! 
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
En osaa sanoa, miten hyvä tai huono mekaanisen TWS moodi on. Käsittääkseni ihan kohtuullinen. Onhan se idea, että se träkki pysyy siinä kohteessa.
Mutta, AESA on kyllä paljon parempi. On selvää, että mekaaninen skannaus on paljon hitaampi kuin elektroninen. Toki, elektronisessakin on se rajoite, ettei sitä keilausta voi päättömästi pyöritellä, kun muuten ei ole mitään tietoa, mistä suunnasta ne kaiut tulivat takaisin.
Tarvittaisiin varmaan tutka-insinööri kertomaan, miten suuri ja merkitsevä ero on tältä osin käytännössä
Ei ole mitään tutka-moodeja joita muut eivät havaitsisi. Primääritutkan signaalihan kulkee 2x matkan maaliin nähden jolloin yksinkertaisesti ajateltuna signaali on 2x osuessaan maaliin (melko helppoa ESM sensorille). Toki RWR havaittavuutta tällaisella voidaan pienentää ja näin ollen ennakkovaroitusta.
BarrelNut
Kenraali
Tuollainen ratkaisu ei sovi häivekoneeseen.
D
Deleted member 1262
Guest
AMRAAM palaa lähes savuttomasti, josta saa jonkin näköistä etua.
F16.net foorumilta kuulin että Gripenissa kuulemma on olemassa passiivinen moodi tutkalle.
Elikkä toimisi sensori-moodi tutkalle.
Kuulemma paras hyöty saavutetaan ryhmätyöskentelyllä (yksi on passiivisena, muita tutkia aktivoidaan, ja datalinkin välityksellä, tietoja vertaillaan)
Monimutkainen operaatio kyllä, mutta tietokoneen analyysilla lienee mahdollista saada INFORMAATIOTA lentäjille.
Elikkä toimisi sensori-moodi tutkalle.
Kuulemma paras hyöty saavutetaan ryhmätyöskentelyllä (yksi on passiivisena, muita tutkia aktivoidaan, ja datalinkin välityksellä, tietoja vertaillaan)
Monimutkainen operaatio kyllä, mutta tietokoneen analyysilla lienee mahdollista saada INFORMAATIOTA lentäjille.
D
Deleted member 1262
Guest
Siinä onkin BVR-tappelun tärkein asia. Hyvillä tietoyhteyksillä ja ryhmätyöllä saa ihmeitä aikaan.
@Mustaruuti Tutkan signaalit kulkevat jotakuinkin valonnopeudella joten ei siinä hirveän pitkään tarvitse tiettyyn suuntaan kuikuilla.
Sarek1
Ylipäällikkö
Gripenin canardit eivät liene häiveen kannalta optimaalinen ratkaisu ainakaan nykyisen muotoisina. Koneen RCS on pienehkö johtuen osaltaan myös pienestä koosta.
Koneen vahvin ominaisuus Ilmataistelua ajatellen on mielestäni edistyksellinen (ja jo käytössä oleva) datalinkki. NG on tässä vielä parempi.
P.S. TIDLS on ihan eri luokkaa kuin Link-16...
Koneen vahvin ominaisuus Ilmataistelua ajatellen on mielestäni edistyksellinen (ja jo käytössä oleva) datalinkki. NG on tässä vielä parempi.
P.S. TIDLS on ihan eri luokkaa kuin Link-16...
BarrelNut
Kenraali
Edellä???
Kyllähän se tilannetietoisuus on yhtä tärkeää häivekoneessa kuin muissakin. Tämähän vain laajentaa tutkan valvonta volyymiä jota ei välttämättä tarvitse joka tilanteessa hyödyntää.
AESA tutkan yksi myyntivalteista on juurikin se, että siinä ei ole liikkuvia osia joten se on halvempi, kevyempi, sekä helpompi huoltaa. Lienevätköhän EU tutkat huonompia kuin jenkkien vastineet?
Onko tästä TIDLS jotain faktaa laittaa kun se kerran on niin hyvä! Kaikki tuntuvat sitä mainostavan ja harvalla on mitään hajua mitä se tekee tai miten.
BarrelNut
Kenraali
Et ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitin. Häivekoneessa myös sen oma koneen tutkan antennin ja radomin suunnittelulla on suuri merkitys oman koneen tutkaheijasteeseen. Gripen NG ja Typhoon vilkkuvat AESA tutkan tutkanäytöllä satojen kilometrien etäisyydeltä, häivekone taas ei. F-35:n tutkan antenni on muuten kiinteästi radomin sisällä ja sen antennin on tarkoitus kestää koko koneen elinikä. Radomi ei siis ole helposti aukaistava kuten perinteisemmissä koneissa, ja nimenomaan häivesyistä.
F-35:n tilannetietoisuus tutkan näkemän ulkopuolella sen sijaan varmaan on huippuluokkaa sen muiden sensoreiden vuoksi.
Viimeksi muokattu:
Eikös antennin kaltevuus osaltaan paranna RCS-ominaisuuksia. Tärkein suunta mielestäni on kuitenkin suoraan eteenpäin. Onko tällä vaikutusta radomin muotoon?
F-35 nämä muut sensorit eivät varmaankaan korvaa tutkan ominaisuuksia 100%.
Sarek1
Ylipäällikkö
TIDLS jakaa nykyisellään sensoridataa neljän koneen kesken noin 1s viiveellä. Tutkaekspertit voinevat paremmin kertoa, mitä hyötyä on jos esim. 3 lentää "pimeänä" yhden maalatessa maalia. Lähitulevaisuudessa järjestelmä monipuolistuu ja voi hyödyntää myös muiden järjestelmien sensoreita. Linkkaan ja lainaan vähän, miettikää mihin AESA -tutkan ja muiden kehittyneiden sensoreiden kera järjestelmä kykenee. Ihan paska vai?
http://www.secretprojects.co.uk/forum/index.php?topic=93.0
In one sense, you are completely correct. However, once you bring the JAS-39's datalink capabilities into play, things look a little different.
From Bill Sweetman's article for JEDOnline;
Quote
The TIDLS can connect up to four aircraft in a full-time two-way link. It has a range of 500 km and is highly resistant to jamming; almost the only way to jam the system is to position a jammer aircraft directly between the two communicating Gripens. Its basic modes include the ability to display the position, bearing, and speed of all four aircraft in a formation, including basic status information such as fuel and weapons state. The TIDLS is fundamentally different from broadcast-style links like Link 16. It serves fewer users but links them more closely together, exchanging much more data, and operating much closer to real time.
TIDLS information, along with radar, EW, and mapping data, appears on the central MFD. The display reflects complete sensor fusion: a target that is being tracked by multiple sources is one target on the screen. Detailed symbols distinguish between friendlies, hostiles, and unidentified targets and show who has targeted whom.
Today, Sweden is the only country that is flying with a link of this kind, and will retain that status until the F-22 enters service. The Flygvapnet has already proven some of the tactical advantages of the link, including the ability to spread the formation over a much wider area. Visual contact between the fighters is no longer necessary, because the datalink shows the position of each aircraft. Leader and wingman roles are different: the pilot in the best position makes the attack, and the fact that he has targeted the enemy is immediately communicated to the three other aircraft.
A basic use of the datalink is "silent attack." An adversary may be aware that he is being tracked by a fighter radar that is outside missile range. He may not be aware that another, closer fighter is receiving that tracking data and is preparing for a missile launch without using its own radar. After launch, the shooter can break and escape, while the other fighter continues to pass tracking data to the missile. In tests, Gripen pilots have learned that this makes it possible to delay using the AMRAAM's active seeker until it is too late for the target to respond.
But the use of the link goes beyond this, towards what the Swedish Air Force calls "samverkan," or close-cooperation. One example is the use of the Ericsson PS-05/A radar with TIDLS. An Ericsson paper compares its application, with identical sensors and precise knowledge of the location of both platforms, to human twins: "Communication is possible without explaining everything."
"Radar-samverkan," the Ericsson paper suggests, equips the formation with a super-radar of extraordinary capabilities. The PS-05/A can operate in passive mode, as a sensitive receiver with high directional accuracy (due to its large antenna). Two PS-05/As can exchange information by datalink and locate the target by triangulation. The target's signals will often identify it as well.
The datalink results in better tracking. Usually, three plots (echoes) are needed to track a target in track-while-scan mode. The datalink allows the radars to share plots, not just tracks, so even if none of the aircraft in a formation gets enough plots on its own to track the target, they may do so collectively.
Each radar plot includes Doppler velocity, which provides the individual aircraft with range-rate data. However, this data on its own does not yield the velocity of the target. Using the TIDLS, two fighters can take simultaneous range-rate readings and thereby determine the target's track instantly, reducing the need for radar transmission.
In ECM applications, one fighter can search, while the wingman simultaneously focuses jamming on the same target, using the radar. This makes it very difficult for the target to intercept or jam the radar that is tracking him. Another anti-jamming technique is for all four radars to illuminate the same target simultaneously at different frequencies.
BarrelNut
Kenraali
No, ainakin kallellaan olevaan antenniin saadaan enemmän pinta-alaa ja siten enemmän TRM-moduleita. Noilla moduleilla kun on minimietäsyys toisiinsa (max aallonpituuden puolikas?). F-35:ssä on noita TRM moduleita 1676, Gripen NG.ssä .n 1000. Antennin maksimi lähetysteho on tietysti modulien määrä * yhden modulin lähetysteho. Samoilla moduleilla F-35:n tutkalla olisi yli 67% suurempi maksimilähetysteho.
Totta kai. Mutta yhden nanosekunnin lähetys ei vielä riitä. Tutka joutuu suuntaamaan riittävästi lähetystehoa tiettyyn suuntaan riittävän pitkään, jotta saa luotettavan havainnon takaisin. Tutkan teho suuntaan X on käytännössä lähetysvoimakkuus ajan yli integroituna. AESA tutka voisi pyöritellä keilaa mahdollisesti nopeammin ympäriinsä, mutta silloin ei enää voisi varmasti sanoa, mikä signaali tulee mistäkin suunnasta.
Vertaa. Velocity search mode antaa maksimihavaintoetäisyyden, koska siinä laitetaan niin paljon lähetystä matkaan, että takaisin tulevista kaiuista tiedetään vain summittainen suunta ja kohteen nopeus, mutta ei etäisyyttä tai tarkkaa sijaintia.
Typhoonissa ja Gripenissä uusissa versioissa juuri on AESA:t samoin kuin F-35 tai F22. Eurooppalaisten tutkaa voidaan vain lisäksi kääntää mekaanisesti, jolloin ne voivat katsoa takaviistoon. Tämä ei onnistu jenkeiltä kiinteillä tutkilla, jotka katsovat vain etuviistoon.
Viimeksi muokattu:
Mites Barreli, avaatko vähän tarkemmin tuota häivekoneiden vs. pienennetyn tutkaheijasteen koneiden tutkan ja radomien suunnittelun eroja ja vaikutusta heijastavuuteen.
- Tasopintainen antenni tietysti heijastaa vähemmän kuin lautanen, mutta tämä tilanne kaikissa länsikoneissa
- Vino antenni heijastaa todennäköisesti poispäin toisin kuin pystysuorassa oleva levy, tämä on AESA:n yksi etu.
- En kuitenkaan näe, miten eurooppalaisten liikkuva antenni suoraan heikentäisi stealth-ominaisuuksia. Vinossa se voi olla silti. Liikkuva voi toki vaikuttaa radomin suunnitteluun hankaloittavasti.
- Onko amerikkalaisten stealth-koneiden radomi tutkasäteilylle läpinäkyvä vai ei?