Ilmavoimien tulevaisuus

[jokuvaan]

että jos Ruotsille tulee E/F Grippeneitä -20 luvulla

Kai niitä nyt tulee, kun ovat tilanneet 60 konetta ja Brasilian kokonaistarve tulee olemaan yli 100, rakentavat sitä varten omaa tuotantolinjaa sinne. Muita kauppoja on odottavissa ehkä joka kolmas vuosi.

Minusta edelleen parasta olisi 20-luvun Gripen-hankinnan jälkeen ostaa 30-luvun alussa miehittämättömiä häivekoneita, jotka olisivat sensoreina ja aselavetteina taivaalla. Näin meillä olisi optimaali monitoimihävittäjä ja optimaali häive-härveli, eikä näiden kompromissia. Vaihtoehtoisesti jokin 30-luvun tuliterä häivehävittäjä.

 

[Raveni]

Kai niitä nyt tulee, kun ovat tilanneet 60 konetta ja Brasilian kokonaistarve tulee olemaan yli 100, rakentavat sitä varten omaa tuotantolinjaa sinne. Muita kauppoja on odottavissa ehkä joka kolmas vuosi.

Minusta edelleen parasta olisi 20-luvun Gripen-hankinnan jälkeen ostaa 30-luvun alussa miehittämättömiä häivekoneita, jotka olisivat sensoreina ja aselavetteina taivaalla. Näin meillä olisi optimaali monitoimihävittäjä ja optimaali häive-härveli, eikä näiden kompromissia. Vaihtoehtoisesti jokin 30-luvun tuliterä häivehävittäjä.

Noita ei vain ole vielä edes kunnolla piirustuspöydällä. Tuollaiset häive koneet ovat vielä liian helposti häirittävissä ja ongelma on että niissä ei ole älyä itsenäiseen toimintaan/päätöksenteko kykyyn. Meille nuo eivät siis ole vielä vaihtoehto ei ainakaan 20-30 luvulla.

 

[peelo]

Kyllä niillä UCAVeilla JDAMeja tai vastaavia voi pudotella. Ilmataistelu on kyllä vielä kaukainen haave. Tietysti meidän rahoitus kun ei riitä siihen ilmataistelutehtäväänkään niin ei niitä pommikoneitakaan ole tulossa.

 

[Sarek1]

Ei mikään kone pysy ilmassa 24/7 niin, että välillä käydään vaan tankkaamassa. Ei edes F/A-18 tai Su-27. Kaikki koneet seisovat pajalla huollettavina, mutta älä huoli, kyllä se huolto pyritään tekemään suojassa luolassa tai naamioverkon alla.

Esim. täältä voi löytää jotakin arvioita siitä, paljonko miestyötunteja tarvitaan yhtä lentotuntia kohti.

Niin, kaikkia koneita pitää huoltaa eikä niillä voi koko aikaa lentää. En usko vihollisenkaan ihan 24/7 rallia kaikella kalustolla pyörittävän. Huoltoa sielläkin tarvitaan.

Toiset koneet tarvitsevat pitemmän ajan huoltosuoritteisiin kuin toiset ja silloin ne ovat kauemmin pois aktiivisesta toiminnasta. Mitä pitempi aika, sitä vähemmän koneita käytettävissä taistelutoimintaan. Jos koneita on vähän kuten meillä n kappaletta niin rivistä on pois x konetta isommassa tai pienemmässä huollossa. Mitä pienempi on lukujen n ja x välinen erotus, sitä vaikeammaksi lentotehtävien suorittaminen käy. (Edellytyksenä n>x)

Huoltomiestemme pätevyyttä ja kekseliäisyyttä tehtävässään en aseta kyseenalaiseksi enkä myöskään huollon järjestelyjä. Eivät he varmasti maalitauluksi pyri. Ja osoitetaanhan toki joukkoja suojaamaan noita korjauspajoja.

Linkkiketjussa olevat arviot ovat samankaltaisia kuin jossain muuallakin nähdyt. Uusia kehitteillä olevia koneita (F-35 ja Gripen E/F) ei vielä luonnollisesti ole mukana, ne ovat vielä mysteeri.

UCAVit hävittäjien tukena olisivat varmaan aika hyvä lisä, mutta vaativat vielä kehitystyötä. Eikös muuten ruotsalaisilla ollut joku ajatus oikaista vähän ja käyttää Gripeniä kehitysalustana? Onko tästä kuulunut mitään vai onko hanke "entäpä jos" -vaiheessa?

 

[jokuvaan]

Saab AB:n mukaan he voivat tehdä Gripenistä miehittämättömän 5-6 vuodessa jos nyt aloitettaisiin paiskia täysillä. Ei vaan taida olla asiakasta joka olisi kiinnostunut moisesta. Heillä on kuitenkin valmiina esim. järjestelmä, joka ottaa koneen hallintaan jos lentäjä menettää tajun ja uhkaisi syöksyä maahan. Ja kyse olisi nimenomaa samasta koneesta, tehtävä-kohtaisesti lentäjä hyppää koneeseen tai ei hyppää.

 

[RPG83]

@Sarek1

Joka tapauksessa en usko, että F-35 olisi meille ongelma tuolta kantilta (sortie generation rate). Norja on todennut, että 48 konetta (+ 4 toisella mantereella) riittää hyvin. Yhtä lailla norjalaisetkin tarvitsevat riittävän määrän lentosuoritteita, koska liittolaisten tukea ei välttämättä ole heti konfliktin alussa. Se tulee sitten joskus, ja ensimmäiset päivät/viikot pitää pärjätä yksin. Meidän budjetti taas (toivon mukaan) riittää tuonne [48 koneen] paikkeille.

Lisäksi meillä on puolellamme se etu, jonka ammattisotilas nosti aikanaan esille Ilmasodan lyhyt oppimäärä -blogikirjoituksessaan: vihollinen tulee kaukaa, me voimme toimia läheltä. Silloin laskettiin vihollisen koneille kolme lentosuoritusta päivässä ja Horneteille viisi. Jos F-35 kykenee vaikka vain kolmeen lentosuoritukseen päivässä (vaatimus A/C-malleille), niin on sekin silti jotain.

E: Ei se mahdollinen joukkopsykoosini norjalaisten kanssa tietenkään tosiasioita muuta, mutta kai norjalaisetkin ovat olleet ihan samojen kysymysten edessä kuin me nyt.

 

[Sarek1]

Norjalaisilla on meihin nähden sellainen ero, että heille on NATOn myötä tulossa liittolaisten apua mahdollisessa konfliktitilanteessa. Meillä ei ainakaan nykyisellään voida laskea sen varaan, että apuja tulee, vaan toiminta on suunniteltava omien muskeleiden kannettavaksi (vaikka salaa toivotaankin vähintään sitä materiaaliapua).

Meidän tilanteessamme kyky lentää tehtäviä (sortie generation rate) ja pysyä ylipäätään ehjänä (attrition rate) muodostavat merkittävän yhtälöparin.

Varsinaiseen konevalintaan (F-35 / Gripen E/F / ??) en ota kantaa muuten kuin sanomalla, että kaikissa tarjokkaissa on useita huomattavia puutteellisuuksia ja paljon kehittämistä. Tämä siis meidän tarpeidemme kannalta tarkasteltuna. Jollekulle muulle asiat voivat näyttäytyä toisin.

@RPG mainitsi F-35:n A ja C -mallien lentosuoritevaatimuksen olevan 3/vrk. Mikä mahtaa olla Gripen E/F:n vastaava? Tai vaikka Typhoonin ja Rafalen todellinen keskimääräinen lentosuoritekyky? Aina kaikki ei mene optimin mukaan. Saksalaisten Typhooneissa taisi olla jotain häikkää viimeksi Baltian vahtivuorolla ja joku muu paikkasi tehtävissä.

Meidän taloutemme elinvoimaisuutta luonnehditaan päivän lööpeissä saarivaltakunnan taholta sanalla "nahjus". Kuvaus on ikävällä tavalla totta ja (inho)realismia on, että budjettikykymme ei taida yltää hankinnoissa länsinaapureidemme tasolle ellei ulkomaankauppaan saada lukuisia vientivetureita jotka vetäisivät talouden kohisten nousuun.

 

[crane]

@RPG mainitsi F-35:n A ja C -mallien lentosuoritevaatimuksen olevan 3/vrk. Mikä mahtaa olla Gripen E/F:n vastaava? Tai vaikka Typhoonin ja Rafalen todellinen keskimääräinen lentosuoritekyky? Aina kaikki ei mene optimin mukaan. Saksalaisten Typhooneissa taisi olla jotain häikkää viimeksi Baltian vahtivuorolla ja joku muu paikkasi tehtävissä.

Eihän nyt tällasia lukuja ole vielä edes olemassa kun ei F-35:ttä ole vielä saatu valmiiksikaan saatika operoimaan missään.

 

[Mustaruuti]

Mahtaisiko olla niin, että tälle annetaan liikaa painoarvoa? Suomen ilmavoimien toiminta poikennee aika rajusti suurvalloista: me emme pommita, me emme saata pommikoneita, me emme ole ylivoimaisia - me puolustamme ilmatilaamme, me puolustamme joukkojamme ja me olemme alivoimaisia.

Tuo meikäläinen toiminta johtaa väistämättä siihen, että joudumme napit vastakkain vertaisemme vihollisen kanssa. Enkä minä laittaisi rahojani likoon sen puolesta, että koneemme selviävät kovin monesta kohtaamisesta ehjänä, kuten ei vihollisenkaan.

Pari kommenttia:

• Vähäinen huoltotarve, nopea kääntöaika ja reagointikyky ovat nimenomaan tärkeitä, koska olemme vastaanottavana osapuolena. Jenkit ja Venäläiset voivat päättää, että kolmen viikon kuluttua hyökätään. Ne voivat rauhassa valmistautua, huoltaa kaiken kaluston valmiiksi, tankata koneet rauhassa, lastata aseet ja ryhmittäytyä ilmassa (jos esim. meidän kaukovalvontatutkat jo poissa pelistä)
• Olen nähnyt ilmavoimien simulaatioita, miten konemäärä tippuu erilaisilla oletuksilla, taktiikoilla, toimintatavoilla ja varautumisilla. Jos toimittaisiin tyhmästi, koneet todellakin loppuisivat aika nopeasti. Mutta, ilmavoimien tavoitteena on nimenomaan häiritä vihollisen toimintaa mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman vähillä omilla menetyksillä. Eli, vaikka omien koneiden kumulatiivinen lkm tietysti tuleekin alas konfliktin kestäessä, on käyrä aika lailla eri näköinen kuin ensinmainittu.

 

[Mustaruuti]

En ajatellut tuohon noutamiseen pommeja ensinkään. Ei taida olla tosiaan se päätehtävä. Ohjuksia lähinnä, ilmataistelusellaisia ja JASSmeja... Maassa oleva varustamaton tai huollettava kone on helppo maali lukumääräisesti ylivoimaiselle vastustajalle, siksi maallikkona haikailin koneita lennolta paluun jälkeen nopeasti toimintakuntoon että pääsee äkkiä liikkeelle. Ehtineekö taistelutilanteessa paljoa taukoja pitelemään, en tiedä.

Luulisin, että F-35:denkin saa kyllä suhteellisen nopeasti käännettyä lentojen välillä. Kyse on tankkauksesta ja aseistuksen täydennyksestä. Sisäisen kuilun täydennys ehkä vähän hitaampaa, mutta ei se silti todennäköisesti kymmeniä minuutteja vie.

Suurempi kysymys on, miten paljon kone viettää aikaa "pajalla". Stealth esim. vaatii huolellisempaa työskentelyä ja lisäduunia. Tähän asti koneen luotettavuus on ollut heikko, mutta kyse on edelleen kehityksen alla olevista prototyypeistä (esi/alkusarjan koneista).

 

[s91]

Joo ihan jees jos laitetaan työllistämiskulut muitten kuin PLM momentille.

Samoja veronmaksajien rahoja ne on, vaikka miltä momentilta menisivät

 

[Mustaruuti]

Lopulta vain sillä on merkitystä, että koneella pärjää Suomen todennäköisinta uhkaajaa vastaan.

Tästä vallitsee varmasti liikuttava yksimielisyys

En nyt löytänyt sitä useampaan kertaan mainitsemaani Jäämeren lausuntoa, että, tällä hetkellä, hänen mielestään, Hornet on paras kone, käytössä tällä hetkellä, Euroopassa, Suomelle, operatiivisesti kokonaisuuden kannalta tarkastellen. Voihan siinä olla rahtunen kotiinpäin vetoakin, mutta silti, lausunto pitää sisällään aika paljon viisautta. Kyse ei ole yksittäisestä koneesta, tai sen jostain ominaisuudesta, vaan kokonaisuuden järjestelmän todellisesta suorituskyvystä. Sitä meidän on tietysti hankala arvioida julkisista lähteistä käsin kovinkaan hyvin.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomella-vahvat-ilmavoimat-mutta-kuinka-kauan/

”Hyvin meni, tulos oli 100-6.”

Näin ilkamoi Satakunnan Lennoston komentaja, eversti Kim Jäämeri, kun hän sai ensimmäiset raportit suomalaisten Hornetien menestyksestä Frisian Flag -harjoituksessa Hollannissa. Kuusi suomalaista Hornetia lensi yhdeksän muun maan sotakoneita vastaan ilmataisteluharjoituksissa, joissa suomalaiset ”ampuivat alas” sata konetta ja ”menettivät” vain kuusi.

Se oli yksi osoitus Suomen ilmavoimien nykyisestä tasosta. Muutakin näyttöä on saatu runsaasti, niin muista vastaavista harjoituksista kuin Naton arvioinneistakin.

Amerikkalaisten Hornet-hävittäjien luomalle pohjalle on parissakymmenessä vuodessa sinnikkäällä työllä ja yli neljän miljardin euron investoinneilla rakennettu omassa kokoluokassaan Euroopan vahvimpiin kuuluva ilma-ase.

 

[Mustaruuti]

Minusta edelleen parasta olisi 20-luvun Gripen-hankinnan jälkeen ostaa 30-luvun alussa miehittämättömiä häivekoneita, jotka olisivat sensoreina ja aselavetteina taivaalla. Näin meillä olisi optimaali monitoimihävittäjä ja optimaali häive-härveli, eikä näiden kompromissia. Vaihtoehtoisesti jokin 30-luvun tuliterä häivehävittäjä.

Jep. Jos häive ja BVR on kova sana, niin siihen olisi mahdollista kehittää yhden tehtävän - korkean häiveen, korkealla ja kovaa lentävä - miehittämätön BVR-lavetti.

Mutta, miten pian tällainen olisi tarjolla?

 

[RPG83]

Eihän nyt tällasia lukuja ole vielä edes olemassa kun ei F-35:ttä ole vielä saatu valmiiksikaan saatika operoimaan missään.

Kyllä ne vaatimukset on olemassa. Eri asia on, täyttyvätkö ne koskaan, mutta vaatimukset on olemassa. En nyt löytänyt parempaa lähdettä, joten Scramble saa kelvata:

Another key performance parameter is the sortie rate. The B-model is required to generate four sorties per day, the A and C models are only required to generate three sorties per day.

http://wiki.scramble.nl/index.php/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II#Operational_requirement

 

[Mustaruuti]

Kyllä niillä UCAVeilla JDAMeja tai vastaavia voi pudotella. Ilmataistelu on kyllä vielä kaukainen haave.

BVR-taistelu äärikantamilla on sensorien käyttöä ja verraten yksinkertaista liikehdintää. En pitäisi tuota mitenkään mahdottomana hoitaa etänä tulevaisuudessa. Vaikeampaa se pommien pudottelu Venäjälle olisi, koska siinä pitäisi mennä aika hektiseen ympäristöön ja lisäksi tietoliikenneyhteyksiin tulisi viivettä ja häirinnänkesto heikkenisi, kuin jos toimitaan omalla taivaalla.

 

[Raveni]

On harha kuvitelma ajatella että ucav tulisi miehitettyä halvemmaksi jos sen tehtävä kenttä ja toiminnan tehon ja luotettavuuden tulee olla sama. Ucavia käytettäessä säästö on se lentäjän henki ja yleensä silloin lennetään olosuhteissa joissa ei voida tukeutua omiin muihin joukkoihin ja sensoreihin toisin sanoen vihollisen ilmatilassa.

Meidän etu on että toimimme pääasiassa omien sensoreiden kantamalla ja omalla tukialueella koska täällähän ne vihulaisen tavoitteet ovat. Meidän ei siis tarvitse lähteä etsimään niitä vihollisia vaan ne yrittävät löytää meidät. Tämä tuo isoa etua kunhan taktiikka on oikea järjestelmät hyvin verkotettu.

 

[Mustaruuti]

On harha kuvitelma ajatella että ucav tulisi miehitettyä halvemmaksi jos sen tehtävä kenttä ja toiminnan tehon ja luotettavuuden tulee olla sama.

Ei varmasti. Tulisi varmaan kalliimmaaksi, eikä olisi silti yhtä hyvä. ucav-vaatimukset tulee aina rajoittaa johonkin suppeaan kehykseen.

 

[RPG83]

Norjalaisilla on meihin nähden sellainen ero, että heille on NATOn myötä tulossa liittolaisten apua mahdollisessa konfliktitilanteessa. Meillä ei ainakaan nykyisellään voida laskea sen varaan, että apuja tulee, vaan toiminta on suunniteltava omien muskeleiden kannettavaksi (vaikka salaa toivotaankin vähintään sitä materiaaliapua).

Meidän tilanteessamme kyky lentää tehtäviä (sortie generation rate) ja pysyä ylipäätään ehjänä (attrition rate) muodostavat merkittävän yhtälöparin.

Sarek1, sivuutat sen seikan, ettei Norjallakaan mahdollisesti/luultavasti/todennäköisesti ole liittolaisten tukea käytettävissä heti konfliktin alussa. Se tuki tulee joskus myöhemmin, päivien tai viikkojen kuluttua, ja siihen saakka pitää pärjätä itse (= mm. saada koneista irti riittävästi lentosuoritteita).

Jos Norjassa riittää 52(-4) konetta, niin miksei sitten Suomessa? Pitemmällä tähtäimellä me otamme joka tapauksessa pahasti turpaan, jolloin koneista saatavien lentosuoritteiden määrä ei ole niin tärkeä (esim. jos jäljellä on 10 konetta, niin ilmassa on kerrallaan korkeintaan 10 konetta, saatiinpa noista koneista sitten 30 tai 50 lentosuoritusta päivässä).

• Vähäinen huoltotarve, nopea kääntöaika ja reagointikyky ovat nimenomaan tärkeitä, koska olemme vastaanottavana osapuolena. Jenkit ja Venäläiset voivat päättää, että kolmen viikon kuluttua hyökätään. Ne voivat rauhassa valmistautua, huoltaa kaiken kaluston valmiiksi, tankata koneet rauhassa, lastata aseet ja ryhmittäytyä ilmassa (jos esim. meidän kaukovalvontatutkat jo poissa pelistä)
• Olen nähnyt ilmavoimien simulaatioita, miten konemäärä tippuu erilaisilla oletuksilla, taktiikoilla, toimintatavoilla ja varautumisilla. Jos toimittaisiin tyhmästi, koneet todellakin loppuisivat aika nopeasti. Mutta, ilmavoimien tavoitteena on nimenomaan häiritä vihollisen toimintaa mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman vähillä omilla menetyksillä. Eli, vaikka omien koneiden kumulatiivinen lkm tietysti tuleekin alas konfliktin kestäessä, on käyrä aika lailla eri näköinen kuin ensinmainittu.

1. Jokaisen vihollisen ilma-aluksen torjunta ei liene osa noita taktiikoita, joilla maksimoidaan häirintä (oletan sinun tarkoittavan pudotusmäärää)? Olen lukenut (Rannikon Puolustaja), että ilmavoimat valikoivat tarkasti ne kohteet, joita lähdetään torjumaan.
2. Maksimaaliset pudotukset saavutetaan varmaankin sillä, että voimaepäsuhta on mahdollisimman edullinen meille, eikö totta? Vihollisen laivuetta ei siis lähdetä torjumaan parvella, vaan mieluiten asialle laitetaan oma laivue tai kaksi.
3. Kahdesta edellisestä kohdasta voidaan vetää se johtopäätös, että Hornetit lähtevät joka tapauksessa torjuntaan kentältä, ei ilmasta. Koska jokaiseen vihollisen ilma-alukseen ei reagoida, ja koska ilmassa ei päivystetä, niin kääntöajat ja huoltotarve ovat vähemmän merkityksellisiä kuin jos ilmassa pidettäisiin koko ajan esimerkiksi kahta parvea, joiden vastuulla olisi lähteä torjumaan vihollista. (Tietysti se on jo huono juttu, jos kone makaa jokaista lentotuntia kohti 48 tuntia pajalla mekaanikkojen huomassa, mutta näin heikkoa hävittäjää tuskin on olemassakaan?)

+

-Jos kaukovalvontatutkat ovat poissa pelistä, niin jäljellä on vielä yhtä kauas näkevät keskivalvontatutkat (KEVA 2010). Jos taas nekin on tuhottu, niin en kyllä jaksa uskoa, että Hornetit saavat aikaan mitään kovin merkittävää omien tutkiensa, LÄVA-tutkien ja aisti-ilmavalvonnan varassa. Ainakin nuo hienot simuloidut tulokset voi heittää silloin romukoppaan, kun vihollisen tilannekuva on omaamme monin verroin parempi.

 

[Raveni]

Sarek1, sivuutat sen seikan, ettei Norjallakaan mahdollisesti/luultavasti/todennäköisesti ole liittolaisten tukea käytettävissä heti konfliktin alussa. Se tuki tulee joskus myöhemmin, päivien tai viikkojen kuluttua, ja siihen saakka pitää pärjätä itse (= mm. saada koneista irti riittävästi lentosuoritteita).

Jos Norjassa riittää 52(-4) konetta, niin miksei sitten Suomessa? Pitemmällä tähtäimellä me otamme joka tapauksessa pahasti turpaan, jolloin koneista saatavien lentosuoritteiden määrä ei ole niin tärkeä (esim. jos jäljellä on 10 konetta, niin ilmassa on kerrallaan korkeintaan 10 konetta, saatiinpa noista koneista sitten 30 tai 50 lentosuoritusta päivässä).



1. Jokaisen vihollisen ilma-aluksen torjunta ei liene osa noita taktiikoita, joilla maksimoidaan häirintä (oletan sinun tarkoittavan pudotusmäärää)? Olen lukenut (Rannikon Puolustaja), että ilmavoimat valikoivat tarkasti ne kohteet, joita lähdetään torjumaan.
2. Maksimaaliset pudotukset saavutetaan varmaankin sillä, että voimaepäsuhta on mahdollisimman edullinen meille, eikö totta? Vihollisen laivuetta ei siis lähdetä torjumaan parvella, vaan mieluiten asialle laitetaan oma laivue tai kaksi.
3. Kahdesta edellisestä kohdasta voidaan vetää se johtopäätös, että Hornetit lähtevät joka tapauksessa torjuntaan kentältä, ei ilmasta. Koska jokaiseen vihollisen ilma-alukseen ei reagoida, ja koska ilmassa ei päivystetä, niin kääntöajat ja huoltotarve ovat vähemmän merkityksellisiä kuin jos ilmassa pidettäisiin koko ajan esimerkiksi kahta parvea, joiden vastuulla olisi lähteä torjumaan vihollista. (Tietysti se on jo huono juttu, jos kone makaa jokaista lentotuntia kohti 48 tuntia pajalla mekaanikkojen huomassa, mutta näin heikkoa hävittäjää tuskin on olemassakaan?)

+

-Jos kaukovalvontatutkat ovat poissa pelistä, niin jäljellä on vielä yhtä kauas näkevät keskivalvontatutkat (KEVA 2010). Jos taas nekin on tuhottu, niin en kyllä jaksa uskoa, että Hornetit saavat aikaan mitään kovin merkittävää omien tutkiensa, LÄVA-tutkien ja aisti-ilmavalvonnan varassa. Ainakin nuo hienot simuloidut tulokset voi heittää silloin romukoppaan, kun vihollisen tilannekuva on omaamme monin verroin parempi.

Norjalla on pohjoisinta Lappia lukuunottamatta kaksi maata sen ja venäjän välissä. Sekin pohjoinen kaistale on suhteellisen huonoa maastoa millekään raskaammalla invaasiolle. Suurin uhka Norjalle on merellinen ja siellä on monella muullakin maalla intressejä. Norja on ylipäätään "sivussa" hyökkäys suunnasta jos NATOn ja venäjän välinen konflikti pääsisi syntymään. Jos konflikti on taas jäämeren ja Pohjanmeren alueelle liittyvä niin siellä on sekä britit, USA ja Kanada hyvin edustettuina. Toisin sanoen norja ei ole tuolla yksin. Norjalle siis 52 konetta voi olla optimi. Suomi taasen on NATOn ja venäjän kriisissä välittömästi mukana ja samoin mikäli on vain maiden välinen. Suomella ei ole vaikea kulkuista maastoa luksuksena ja lyhyttä maa rajaa. Suomella täytyy tänäpäivänä olla ilmavoimat jotka kykenevät olemaan leikissä mukana ja se valitettavasti vaatii myös määrää eikä vain laatua joka on muuten edelleenkin F35:n suhteen kyseenalainen ja auki.. Toki myös grippenin kohdalla. Jos sota hävitään ilmassa niin se hävitään myös maassa. Ilmatorjunta on se millainen tahansa ei voi korvata puuttuvaa ilma komponentia..

 

[crane]

Kyllä ne vaatimukset on olemassa. Eri asia on, täyttyvätkö ne koskaan, mutta vaatimukset on olemassa. En nyt löytänyt parempaa lähdettä, joten Scramble saa kelvata:



http://wiki.scramble.nl/index.php/Lockheed_Martin_F-35_Lightning_II#Operational_requirement

Niin ennalta suunnitellut vaatimukset. Mitäpä jos mennäänkin yli vaatimuksista?