Ilmavoimien tulevaisuus

  • F-35:n häivemateriaaleja on käytetty myös F-22 päivityksissä.

Jos viittaat tutkasäteilyä imevään päällysteeseen, niin sen käyttö päivityksissä ei todista, että F-35 sisältäisi jotakin huippusalaista. Päällyste kun on lähinnä kestävämpää, ei tehokkaammin toimivaa.
"Some of the [low observables] coatings system and gap-fillers that the F-35 had an advantage on, we have incorporated into the Raptor," said Jeff Babione, vice president and general manager of the F-22 program for Lockheed Martin.

The new materials do not alter the F-22's radar cross-section, but do improve on the durability of those coatings. The benefit for the Air Force is a reduced maintenance burden, Babione said.

http://archive.airforcetimes.com/ar...0302/Raptor-use-F-35-radar-absorbent-coatings
 
Alla olevalla videolla "kuumatankataan" USMC:n F-35B koneita harjoitusten lomassa:


Muutama kommentti tuohon havainnolliseen videoon:
  • Parempaa kuin Hornetissa: Tankkausliitin on alempana ja se on alaviistoon (näin oli myös Drakenissa). Letku on varsin raskas, ja liittimen pitää olla just eikä melkein kohdallaan, jotta letkun saa väännettyä koneeseen kiinni. Hornetissa oli ongelma, että liitin oli vaakasuorassa ja aika korkealla. Letku piti käytännössä vääntää booa-käärmeelle, jotta sen sai yhden miehen laittamana kiinni.
  • Huonompaa kuin Hornetissa tai Drakenissa: Drakenissa liitin oli laskutelinetilassa. Hornetissa luukun alla, mutta painonapien alla --> luukku auki ja kiinni sekunnissa. Tuossa videolla näytti olevan avaustyökalu ja aika monta ruuvia. Meneeköhän avaamiseen ja sulkemiseen yhteensä luokkaa minuutti jopa? Sitä ei näytetty kokonaisuudessaan tuossa. Johtunee ehkä stealth-vaatimuksista?
  • Huvittuneisuus. Tuo jenkkien tapa huitoa on aina yhtä hassua. Suomessa ideana on, että huidotaan mahdollisimman vähän ja annetaan selkeitä, erottuvia merkkejä, vain kun on tarve. Jenkit heiluvat ja heiluttelevat käsiä kuin Sakari Oramo musiikkitalossa :)
 
  • Tykkää
Reactions: s91
20% on optimistinen prosentti, kun huomioidaan, ettei kaikkia ohjuksia välttämättä edes koskaan laukaista (Hornet tulee alas ennen aikojaan tai ilma-isku kentälle tuhoaa kuorma-autollisen ohjuksia). Jopa laukaistuille ohjuksille 20% on optimistinen oletus.

10-15%, sen verran lupaan itse Amraamin pudotusmääräksi. Lisää pudotuksia tulee kaartotaistelussa Sidewindereilla ja tykillä.

E: Toivottavasti sulla on dataa, että itänaapurin R-77:n vastaava prosenttiluku ei ole myös mainostamasi 20...

20% oli ennen kaikkea pyöreä luku, josta tuli se 150 pudotusta :)

Pudotustodennäköisyyden arviointi on vähän sama, kuin pohtisi, että kuinka todennäköisesti rynkyn laukaisu osuu viholliseen. Ei sitä varmaan kukaan ole koskaan laskenut, mutta siinä on eroja, että onko kyseessä Rokan "näreen kohdalla siulle tulee noutaja" vai arabisoturin yhdellä kädellä dyynin ylitse hosottama sarja allahu akbar -hengessä.

Vastaavalla tavalla:
  • Korkea todennäköisyys pudotukselle: kohde ei tiedä että sitä kohti edes ammutaan ohjus, ja ohjuksella hyvä energia ja helppo maali: esim. Hornetin ampuma IP-ohjus SU-25:ttä kohti, takaa, talviyönä kohti taivasta, matkaa 500m.
  • Olematon todennäköisyys: äärikantamalla ammuttu BVR-ohjus, jonka ampuja kääntyy pois eikä lähetä päivitettyä maalitietoa, ja maali, joka on valmistautunut tilanteeseen, omaa hyvän energian ja havaitsee ohjuslaukaisun ja ohjuksen tulon (ohjusvaroitin erittäin isona apuna tässä)

Täytyy toivoa, että venäläisten taito ja asenne ei ole parantunut. 2MS hävittäjät roiskivat jo kaukaa minne sattuu ja pommikoneille tärkeintä oli pudottaa pommit - edes jonnekin.
 
Jatkan vielä tuosta pudotusaiheesta.... ...Venäjän ilma-ase kärsii tappioita, mutta ei pysähdy.

Lopetan kuitenkin toteamalla, että kaltaisesi ilmavoimien miehen korkea luottamus puolustushaaraansa lämmittää kaltaiseni Zivilistin sydäntä. Toivon vilpittömästi teikäläisen arvion olevan pätevä. Oma uskoni ei vain ole yhtä vankalla pohjalla. Toivottavasti uskosi perustuu tietoon eikä selkääntaputteluun ryhmässä.

Kirjoitin näin silloin aikaisemmin: Ja kyllä niitä ohjuksia olisi Suomeen lisääkin saatavissa. Jos Suomi olisi yksin Venäjää vastaan, ohjusten saatavuus ei olisi ongelma. Jos taas kaikki länsimaat ovat samassa sopassa mukana, ei Suomen rintamalle idästä montaa konetta riitä. (Lisäksi Suomessakin saattaisi olla länsikoneita).

Vastaan siis vahvalla luottamuksella ilmavoimiin: jos Suomessa on X-määrä ohjuksia, se on varmasti riittävä määrä hillitsemään itänaapurin kykyä toimia meitä vastaan, siihen asti kunnes saadaan täydennystä. Näin on, jos ilmavoimat on näin analysoinut ;)
 
Kirjoitin näin silloin aikaisemmin: Ja kyllä niitä ohjuksia olisi Suomeen lisääkin saatavissa. Jos Suomi olisi yksin Venäjää vastaan, ohjusten saatavuus ei olisi ongelma. Jos taas kaikki länsimaat ovat samassa sopassa mukana, ei Suomen rintamalle idästä montaa konetta riitä. (Lisäksi Suomessakin saattaisi olla länsikoneita).

Vastaan siis vahvalla luottamuksella ilmavoimiin: jos Suomessa on X-määrä ohjuksia, se on varmasti riittävä määrä hillitsemään itänaapurin kykyä toimia meitä vastaan, siihen asti kunnes saadaan täydennystä. Näin on, jos ilmavoimat on näin analysoinut ;)

Näin on. Ja oikeasti noille BVR-ohjuksille on mahdotonta alkaa laskemaan mitään pomminvarmaa osumaprosenttia, koska siihen vaikuttaa niin monet asiat. Myös tuuri.
 
1.Tämä on yleisin harhakuvitelma monella F-35:stä eli jos koneeseen laitetaan edes yksi tikku pystyyn tai antenni niin "konehan näkyy heti tutkassa yhtä hyvin kuin muut". Edelleenkään kaikki eivät ole ymmärtäneet häiveen merkitystä ja pitävät sitä on-off juttuna...

2. Olen sanonut jo aikaisemmin että Gripen NG on varmasti hyvä kone nyt MUTTA se ei ole riittävä enää 2030-luvulla jonne saakka pitää katsoa.

3. Emme tiedä onko SAABin hävittäjä osastoa enää 2030-luvulla olemassa vaan onko sekin osana BAE Systemsiä tai myyty Kiinalle ;)

4. Mikäli meidään koneemme eivät kykenisi edes nousemaan ilmaan ilman joutumista tulituksen kohteeksi tai ne havaittaisiin satojen kilometrien päästä niin mitä hyötyä on tukeutua maantietukikohtiin? Gripen NG ei kykenisi JOINT-taistelutavan eli ilmavoimien tst-tapa 2015 mukaiseen suorituskykyyn vaan koko nyt hankittu ilmasta-maahan kyky pitäisi hylätä tyystin tai tukeutua vain JASSM-ohjuksiin joita on sen 70 kpl ,mikäli ne voidaan edes integroida Gripeniin. Tätäkin voi vähintään epäillä koska USA ei ole myynyt ohjuksia monille maille eikä muille pohjoismaille kuin suomi. Ohjuksen ohjelmisto ei välttämättä sovi ruotsalaiskoneeseen ilman ongelmia. Gripen NG ei ole edelleenkään suunniteltu toimivan korkean it-vaaran alueella kuin korkeintaan ruotsalaisten harhaisissa käsityksissä joissa Gripen tekee fighter-sweeppejä vihollisen lentokentille. Kertoo juuri sen että ruotsalisilla ei ole mitään käsitystä ja kokemusta ilma-operaatioista nykyaikana. Libya ei tuota kokemusta tuonut.

1. Missähän tällainen yleinen harhakuvitelma on. Ainakaan itse en ole tällä foorumilla nähnyt. Olisin kyllä itse huomauttanut saman tien, että mies on metsässä.

Tuo asiahan on todellisuudessa aika monimutkainen ja monisyinen. Kannattaa lukea vastaukseni Peelolle tuohon asiaan liittyen. Erityisen haastavaa siinä on se, että lähes kaikki (erityisesti tarkempi) data on salaista.

Jos Einomies jostain löydät, niin olisi mielenkiintoista löytää jotain osviittaa näihin (olen itse yrittänyt etsiä)
  • Mikä on Gripen NG:n tarkka RCS? Se on alle 0,1 ainakin.
  • F-35:stä vissiin on aika hyvät arvaukset?
  • Mikä on edellisten tutkaheijaste eri ilmatorjuntaohjuskuormalla?
  • Mikä on edellisestä analyysistä sitten saatu havaintoetäisyys eri tilanteissa?
Kuten Peelo esim. on hyvin tuonut esiin, kyseinen käyrä on logaritminen, joten jotta havaintoetäisyys muuttuu oleellisesti, tulee heijasteen muuttua dekadin verran.

Fighter+radar+detection+ranges.png


2. Vahva väite. Olisiko tähän jotain perusteita?

3. Tähän lainaan Barrelin ilmaisua. "No just". :)

4. No just. Tuossa meni nyt kyllä kaikki asennesyistä pieleen... Tulee vähän mieleen se kirjoittaja Ukrainasta, joka totesi, että Ruotsin ilmavoimat eivät pysty nousemaan edes kentiltään ilmaan, jos Venäjä saa vietyä yhdenkin S-300-järjestelmän Gotlannille... JASSM on jo integroitu Gripeniin. Ja sinä saat jotain ihmeellistä hekumaa jostain ihme fighter-sweepeistä...
 
Meilläkin on reservilaivueita olemassa (Hawkeille) mutta mietiskelin että tätä mallia voisi soveltaa meille perusteellisemminkin. Nykyistä taistelukonemäärää tuntuu vaikealta tai mahdottomalta säilyttää seuraavan konetyypin kohdalla mutta ehkä hi-lo -järjestelmällä päästäisiin samaan tai ainakin lähelle.

Mielenkiintoista pohdintaa. Vähän samasta syystä olen tuonut itse esiin ajatusta siitä BVR-stealth-alustasta. Ainakin sen käyttökulut olisivat huomattavasti edullisemmat, kun ei tarvitsisi niin paljon reenata.

Näitä ilmavoimien tulevaisuuteen liittyviä juttuja onneksi pohditaan muuallakin. Ja Suomi voi niitä seurata ja ottaa oppia.

Kanada teki laajan omien Hornettiensa korvaamista pohtivan analyysin - kannattaa kaikkien lukea

http://www.flightglobal.com/news/articles/canada-rates-f-35a-rivals-equal-on-most-missions-407025/

A new Canadian government report suggests other fighter jets are just as capable as the Lockheed Martin F-35A at fulfilling the nation’s most likely mission needs, potentially opening the door to a competitive acquisition process to replace a fleet of 77 Boeing CF-18s.

All aircraft were deemed low-risk candidates to perform each of the missions up to 2030 and beyond, except in fighting another peer nation. In that category, all the aircraft were deemed a higher risk platform beyond 2030 and none distinguished itself.

For now, the Harper Administration in Canada still intends to buy 65 F-35s beginning in 2020. Its third annual report on the cost of potentially replacing its fleet of CF-18s with the jet assumes an average per-unit cost of $88.9 million over the period of acquisition. That tallies up to a total $45.8 billion over the life cycle of the fleet.

Ja itse selvitys

http://www.tpsgc-pwgsc.gc.ca/app-acq/stamgp-lamsmp/eorfcf18-eorcf18ff-eng.html

Ja sieltä yksi vastaus fulcrumin pohdintaan.

Summary of Bridging and Mixed Fleet Analysis Findings
The analysis found that a mixed fleet of higher capability aircraft able to fulfil the most challenging NATO missions and lower capability aircraft able to fulfil Canada's NORAD obligations totalling more than 65 aircraft could not provide the same overall capability as the single fleet of 65 higher capability aircraft. Moreover, there was strong evidence that unless the purchase cost of the fleet of lower-capability aircraft was half the purchase cost of the fleet of higher-capability aircraft, a mixed fleet would provide less capability at a higher cost.
 
No, itseasiassa nuo kaikki F-22:n teknologiset kyvyt löytyy kyllä myös F-35 koneesta, tosin päivitettynä ja edelleen kehitettynä. Eli jos syy F-22:n myymättömyyteen oli aikoinaan se että pelättiin arkaluontoisen teknologian leviävän myös muille niin se pätisi aivan samoin F-35:een.

Esimerkkeinä vaikka seuraavat:

  • F-35:n APG-81 on arkkitehtuuriltaan samanlainen kuin F-22:n APG-77, molemmathan ovat Northrop-Grummanin valmistetta, ja käytössä olevia APG-77 tutkia on päivitetty (V)1 versioon uudemman APG-81 tutkan tekniikalla. Aivan kuten tuossa lainauksessakin mainitaan.
  • F-35:n elektronisen sodankäynnin järjestelmä AN/ASQ-239 Barracuda on myös suoraan F-22:n AN/ALR-94 järjestelmän perillinen, molemmat valmistaa BAE Systems Nashuassa New Hampshiren osavaltiossa. Tuo uudempi järjestelmä on vaan hyvin paljon kehittyneempi sekä suorituskykyisempi, ja APG-81 tutka on itseasiassa yksi järjestelmän komponenteista.
  • F-35:n häivemateriaaleja on käytetty myös F-22 päivityksissä.
  • Sen lisäksi F-35:ssä on kehittyneitä järjestelmiä joita F-22:ssa ei ole ollenkaan, DAS ja EOTS. Lisäksi häiveominaisuuksien puolesta F-35 on USAF:n mukaan parempi kuin F-22.
Eli ainakaan tekniikan leviäminen ei voisi olla syynä siihen miksi F-22:ta ei myytäisi kun kerran F-35:ttä myydään. Voi tietysti olla että syyt voisivat olla jotain muitakin.

F-22:n myynti ulkomaille on kielletty lailla. Laki säädettiin muistaakseni 2006, jolloin kyllä oli jo hyvin tiedossa mitä teknologiaa F-35:een tulee. Se että F-22:n myynti silti haluttiin estää viittaa siihen että sen teknologiset ratkaisut ovat edelleen joiltain osin kehittyneempiä kuin F-35:ssä. F-22:n tuotanto päättyi vasta vuonna 2011 joten konetta oltaisiin aivan hyvin voitu markkinoida ihan viime vuosiin asti jos niikseen tulee.
(Tietysti on mahdollista että F-22:sta ei haluttu myydä ulkomaille jottei se kilpailisi F-35:n kanssa).

Se että joku järjestelmä "perustuu" johonkin toiseen ei tee siitä vielä parempaa... Jenkeillä on itse asiassa useinkin tapana suunnitella joku erittäin edistynyt ja kallis hilavitkutin, sitten toisen polven laitteeksi vähän heikkotehoisempi mutta halvempi laite jota voidaan valmistaa isommissa sarjoissa. Esimerkiksi AN/SPY-1A vs 1D, Seawolf vs Virginia -luokka jne. Esimerkiksi AN/ALR-94 käyttää n. 30 sensoria signaalien havaitsemiseen, AN/ASQ-239 kymmentä. Syitä voi toki olla muitakin, mutta ero voi johtua siitä että ALR-94 on tehokkaampi. Väite F-35:n paremmista stealth-ominaisuuksista perustuu Mike Hostagen haastatteluun. Hän on myös sanonut ettei F-35 pärjää ilmataistelukoneena ilman F-22:n apua...
 
@Mustaruuti

Juu, varmasti on moraalilla vaikutusta, ja se on kenties yksi merkittävimmistä vahvuuksistamme. Sotataidossa ero ei sitten välttämättä olekaan niin suuri kuin toivomme sen olevan. Krim opetti ainakin itselleni, että Venäjä on oppinut taktikoimaan. Ollaanko naapurissa vielä länsimaisella tasolla, ehkä tai ehkä ei, mutta parempaan suuntaan naapuri on joka tapauksessa menossa.

Viestisi jälkimmäistä osiota lukiessa itselleni tulee mieleen, että toivottavasti Hornet onnistuu puikkelehtimaan saatohävittäjien ohi sen Su-25:n tai Su-24:n kimppuun. Varmaan tuohonkin on olemassa kikkoja, mutta itse pelkään silti, että ne saattohävittäjät pitää pudottaa ennen kuin helpot maalit saadaan tähtäimeen.
 
All aircraft were deemed low-risk candidates to perform each of the missions up to 2030 and beyond, except in fighting another peer nation.

Mitäköhän nuo muut tehtävät ovat? Minä en keksi ilmavoimille kuin tunnistuslennot ja toista maata vastaan sotimisen...

("Peer nation" on ikävän hankala termi kääntää, mutta ei kai nyt voi olla kyse siitäkään, että kanadalaiset laskevat sotivansa sekä itseään heikompia että itsensä veroisia ja voimakkaampia valtioita vastaan? Onko tuollaisessa erottelussa mitään järkeä? Kyllähän JDAM:t voi pudottaa Talibanin niskaan vaikka pikku-Cessnasta, jos niikseen tulee, eli ei ole järkeä vertailla koneita sellaisella suorituskykyalueella.)
 
Viestisi jälkimmäistä osiota lukiessa itselleni tulee mieleen, että toivottavasti Hornet onnistuu puikkelehtimaan saatohävittäjien ohi sen Su-25:n tai Su-24:n kimppuun. Varmaan tuohonkin on olemassa kikkoja, mutta itse pelkään silti, että ne saattohävittäjät pitää pudottaa ennen kuin helpot maalit saadaan tähtäimeen
Ilmapuolustus on kokonaisuus. Siihen liittyy myös valelaitteet. Valesignaalit, maastalaukaistavat ohjukset. Omat "tutkat". Kaikki pyritään yhdistämään optimaalisesti. Hornet on vain yksi osa systeemiä.
 
F-22:n myynti ulkomaille on kielletty lailla. Laki säädettiin muistaakseni 2006, jolloin kyllä oli jo hyvin tiedossa mitä teknologiaa F-35:een tulee. Se että F-22:n myynti silti haluttiin estää viittaa siihen että sen teknologiset ratkaisut ovat edelleen joiltain osin kehittyneempiä kuin F-35:ssä. F-22:n tuotanto päättyi vasta vuonna 2011 joten konetta oltaisiin aivan hyvin voitu markkinoida ihan viime vuosiin asti jos niikseen tulee.
(Tietysti on mahdollista että F-22:sta ei haluttu myydä ulkomaille jottei se kilpailisi F-35:n kanssa).

Se että joku järjestelmä "perustuu" johonkin toiseen ei tee siitä vielä parempaa... Jenkeillä on itse asiassa useinkin tapana suunnitella joku erittäin edistynyt ja kallis hilavitkutin, sitten toisen polven laitteeksi vähän heikkotehoisempi mutta halvempi laite jota voidaan valmistaa isommissa sarjoissa. Esimerkiksi AN/SPY-1A vs 1D, Seawolf vs Virginia -luokka jne. Esimerkiksi AN/ALR-94 käyttää n. 30 sensoria signaalien havaitsemiseen, AN/ASQ-239 kymmentä. Syitä voi toki olla muitakin, mutta ero voi johtua siitä että ALR-94 on tehokkaampi. Väite F-35:n paremmista stealth-ominaisuuksista perustuu Mike Hostagen haastatteluun. Hän on myös sanonut ettei F-35 pärjää ilmataistelukoneena ilman F-22:n apua...

F-22:n myynnin ulkomaille kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1998, vuonna 2006 laki vain uudistettiin. En muista onko laki jo rauennut mutta se on sinänsä akateemista kun koko kone ei ole enää tuotannossa.

AN/ASQ-239 on parannettu versio aiemmasta ja siinä on käytetty uusia teknologioita joita ei vielä silloin ollut olemassa kun AN/ALR-94 suunniteltiin. Lisäksi näin artikkelin taannoin jossa kerrottiin kuinka lisääntynyt prosessointisuorituskyky on mahdollistanut paremman suorituskyvyn.

Allaoleva on kuvakaappaus yhdestä lehtiartikkelista:
ixx2Boc.png
 
Ilmapuolustus on kokonaisuus. Siihen liittyy myös valelaitteet. Valesignaalit, maastalaukaistavat ohjukset. Omat "tutkat". Kaikki pyritään yhdistämään optimaalisesti. Hornet on vain yksi osa systeemiä.

Kuvittelet, etten tietäisi tuota? Juttu nyt vain on kuten kirjoitin.

Vertaisin hävittäjäsaattoa henkilösuojaukseen. Meidän ongelmamme on, miten houkuttelemme henkivartijat kauas suojattavasta, jotta voimme tappaa suojattavan. Koska henkivartijoita on monta, heidän houkuttelu kauemmas suojattavasta voi epäilemättä onnistua osittain, jos/kun osa henkivartijoista yrittää neutralisoida hyökkääjän jo hyvän matkan päässä suojattavasta. Ongelmaksi vain muodostuu se, että suojattavaa ei silti jätetä yksin, jos ei ole aivan pakko. Pakko taas on varsin epätodennäköinen, kunhan suojattava siirretään pois paikalta heti hyökkäyksen alettua.
 
Onko jollakin tietoa (tai valistunutta arvausta) siitä, mahtuuko D-mallin Amraam tuplaripustimiin ja Hornetin runkoripustimeen(?)? Lähde olisi myös kova juttu.
 
Summary of Bridging and Mixed Fleet Analysis Findings
The analysis found that a mixed fleet of higher capability aircraft able to fulfil the most challenging NATO missions and lower capability aircraft able to fulfil Canada's NORAD obligations totalling more than 65 aircraft could not provide the same overall capability as the single fleet of 65 higher capability aircraft. Moreover, there was strong evidence that unless the purchase cost of the fleet of lower-capability aircraft was half the purchase cost of the fleet of higher-capability aircraft, a mixed fleet would provide less capability at a higher cost.

Eli suomeksi 65 x F-35 on parempi ja myöskin halvempi vaihtoehto kuin esim. 45 kpl F-35 + 35 kpl Aermacchi M-346 = 80 konetta, vaikkakin kokonaiskonemäärä olisi korkeampi? Ja ellei M-346:n hinta jää alle 50% F-35:n hinnasta, niin lopputulos yhdistelmälaivueessa on, että rahaa palaa enemmän ja suorituskyky huonompi kuin jos olisi vain ostettu F-35:ttä.
 
Eli suomeksi 65 x F-35 on parempi ja myöskin halvempi vaihtoehto kuin esim. 45 kpl F-35 + 35 kpl Aermacchi M-346 = 80 konetta, vaikkakin kokonaiskonemäärä olisi korkeampi? Ja ellei M-346:n hinta jää alle 50% F-35:n hinnasta, niin lopputulos yhdistelmälaivueessa on, että rahaa palaa enemmän ja suorituskyky huonompi kuin jos olisi vain ostettu F-35:ttä.

Kyse ei ole sinänsä välttämättä F-35, vaikka todennäköisesti sitä vahvasti peilattiin, vaan tuossa oli enemmänkin vain geneerisesti High & Low-yhdistelmästä.

Mutta, näin se on. Käytännössä kyseessä on Nato-Kanadan kyvystä sotia Venäjän kanssa. Ja on selvää, että siinä tehtävässä esim. Aermacchi ei tarjoaisi vastaavaa kykyä kuin oikea hävittäjä.

Suomessakin esim. Hawkeja käytetään varatukena kurmoottamaan rynnäkkökoneita. Mutta Hornettien vähentäminen ja Hawkien lisääminen ei nostaisi suorituskykyä.

Mixed Fleet Analysis
The idea of a mixed fleet is not new to Canada. Prior to the introduction of the current CF-18 fleet, the Royal Canadian Air Force operated three separate fighter aircraft: the McDonnell Douglas CF-101 Voodoo, the Canadair CF-104 Starfighter, and the Canadair CF-5 Freedom Fighter. With the introduction of multi-role fighters like the CF-18, nations such as Canada have moved away from the operation of mixed fleets towards the operation of a single multi-purpose fleet, capable of fulfilling a number of fighter aircraft functions at a reduced cost associated with training and maintenance support.

That said, there are still countries that operate mixed fleets of fighter aircraft by choice. In particular, some countries with large air forces have chosen to employ a "high-low" mix that include a larger number of cheaper, less capable aircraft along with a smaller number of more expensive, more capable aircraft. The US Air Force, for example, has long employed this model with the McDonnell Douglas F-15 Eagle and the General Dynamics F-16 Falcon.

Australia initially acquired its F/A-18 Super Hornets as a "bridge" between the retirement of its F-111 Aardvarks and the planned procurement of up to 100 F-35 Lightning-II Joint Strike Fighters. It has since decided to operate a mixed fleet of 24 F/A-18 Super Hornets and 12 E/A-18 Growlers (specialized for electronic warfare) alongside its F-35s.

Methodology
The viability of a mixed fleet was assessed through the use of the Air Force Structure Analysis (ASTRA) model. The ASTRA model was used to calculate the resources, in both aircraft and pilots, needed to meet the Canada First Defence Strategy commitments for a fighter aircraft, using the single fleet and the mixed fleet options respectively. The ASTRA model did not take into account additional concerns, such as the technological risks involved in implementing one solution or the other.

The calculations were based on real-world figures supplied during consultations with the fighter community. Domestic requirements were completed on the basis of the NORAD agreement. Requirements for expeditionary missions were calculated on the basis of Canadian Armed Forces commitments to NATO.

The analysis did not assess every combination of available fighter options. Instead, the analysis was based on an assessment of a generic combination of two fighters capable of fulfilling NORAD and NATO commitments and in keeping with the roles and missions identified by the Canada First Defence Strategy.

The analysis was based on a number of assumptions, including:
  • A minimum of 65 fighter aircraft is needed to meet the mission requirements that are outlined in the Canada First Defence Strategy.
  • Of the two aircraft types in a mixed fleet, one would be a lower-capability, lower-cost aircraft that could complete NORAD missions but not all NATO missions. The other platform would be of a higher-capability, most likely a higher-cost fleet, capable of completing all NORAD and NATO missions.
 
F-22:n myynnin ulkomaille kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1998, vuonna 2006 laki vain uudistettiin. En muista onko laki jo rauennut mutta se on sinänsä akateemista kun koko kone ei ole enää tuotannossa.

AN/ASQ-239 on parannettu versio aiemmasta ja siinä on käytetty uusia teknologioita joita ei vielä silloin ollut olemassa kun AN/ALR-94 suunniteltiin. Lisäksi näin artikkelin taannoin jossa kerrottiin kuinka lisääntynyt prosessointisuorituskyky on mahdollistanut paremman suorituskyvyn.

Allaoleva on kuvakaappaus yhdestä lehtiartikkelista:
ixx2Boc.png

Lähde taitaa olla tämä, kuvakaapattu juttu löytyy linkissä olevan lehden sivulta 19. ;)
http://militaryrussia.ru/forum/download/file.php?id=28256

Lehti se on mainoslehtikin.
Upeita kuvia ja kiinnostavia juttuja. Kannattaa kyllä lukea kannesta kanteen jos modernit sotakoneet kiinnostavat, olipa artikkeleissa promootiopuhetta mikä prosenttimäärä (0-100%) hyvänsä.
 
Eikö ne ole kaikki samankokoisia? Tai C-mallista lähtien siivekkeet tietenkin pienemmät.

Eivät kai ne ole samankokoisia? Wikipedia lupaa D-mallille 180 kilometrin kantaman, C-mallille 105 kilometriä ja A- ja B-mallille 55-75 kilometriä. Olisi melkoinen saavutus, jos kaikki olisi mahdutettu samaan runkoon. A/B/C-mallit voivat vielä ollakin samankokoisia, mutta D-mallin kohdalla asia tuskin on näin. Lisäksi NASAMS-keskustelusta on jäänyt itselleni mielikuva, että D-malli olisi liian iso mahtuakseen Nasamsin kanisteriin, eli ohjus olisi isompi kuin aiemmat mallit.

E: Pisteet @Sarek1 päivän mediateosta! Itseänikin vähän ihmetytti, kun peräti kuva jaksettiin laittaa, mutta ei mitään lähdetietoa...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top