Ilmavoimien tulevaisuus

Eivät kai ne ole samankokoisia? Wikipedia lupaa D-mallille 180 kilometrin kantaman, C-mallille 105 kilometriä ja A- ja B-mallille 55-75 kilometriä. Olisi melkoinen saavutus, jos kaikki olisi mahdutettu samaan runkoon. A/B/C-mallit voivat vielä ollakin samankokoisia, mutta D-mallin kohdalla asia tuskin on näin. Lisäksi NASAMS-keskustelusta on jäänyt itselleni mielikuva, että D-malli olisi liian iso mahtuakseen Nasamsin kanisteriin, eli ohjus olisi isompi kuin aiemmat mallit.

Kaikki aikaisemmat ainakin ovat samankokoisia, ja kantama on tuplaantunut jo niissä. Eihän siinä olisi mitään järkeä tehdä ohjus, joka ei sopisi entisiin paikkoihin? Onko tarkempaa lähdettä epäilyksille?

http://www.deagel.com/Air-to-Air-Missiles/AIM-120D-AMRAAM_a001164006.aspx

The AIM-120D, formerly known as the AIM-120C8, is the latest development of the AMRAAM missile family designed and build by Raytheon and developed under P3I Phase 4 initiative. AIM-120D features a new navigation system and hardened design for internal weapons bay carriage. The United States Air Force (USAF) assessment of the AIM-120C variant on the F/A-22 Raptor aircraft determined that vibration levels in certain frequencies are harmful to the missile's electronics. AIM-120D AMRAAM missile variant tries to fix it. In April 2006 the USAF released that the AIM-120D was undergoing testing on the F-22 aircraft monitored by Raytheon at Edwards Air Force Base, California. AIM-120 new features encompass: an enhanced data link, improved kinematics and GPS Inertial Measurement Unit.
 
Lähde taitaa olla tämä, kuvakaapattu juttu löytyy linkissä olevan lehden sivulta 19. ;)
http://militaryrussia.ru/forum/download/file.php?id=28256

Lehti se on mainoslehtikin.
Upeita kuvia ja kiinnostavia juttuja. Kannattaa kyllä lukea kannesta kanteen jos modernit sotakoneet kiinnostavat, olipa artikkeleissa promootiopuhetta mikä prosenttimäärä (0-100%) hyvänsä.

Tuo on ollut AIR International lehden välissä lisälehdykkänä, mikään mainoslehti se ei ole. Ellei muita vastaavia juttuja muista koneista vaikkapa Siivet-lehdessä lasketa myös mainosjutuiksi.

http://www.airinternational.com/

On mulla tuo PDF itselläninkin, mutta kuva löytyi helpommin ihan Googlen kuvahaulla.
 
Vaikka tämä vastaväittäjä onkin paremmin perillä asioista kuin hlö jolle hän vastaa, niin hänenkin väitteissään on virheitä - hän ei tunnu tietävän eroa IRSTin ja FLIRin välillä, myös väite että LPI-tekniikat päihittävät ESM:n "helposti" on äärettömän kyseenalainen. Oman näkemykseni mukaan juuri sensorifuusio tulee vähentämään häiveteknologian etuja kun pystytään esimerkiksi yhdistämään ESM:n ja tutkan havaintoja samasta kohteesta.

Carlo Koppin näkemykset F-35:stä nyt ovat mitä ovat, mutta häivetekniikoista hän kuitenkin tietää enemmän kuin oikeastaan kukaan muu länsimainen ilmailutoimittaja joten hänen juttujaan ei niiltä osin kannata ohittaa olankohautuksella.

Poimin tämän tänne F-35-ketjusta.

Osaako joku vääntää rautalangasta eron IRSTin ja FLIR:n välillä? Vai onko niillä enää mitään eroa? Minulle rahtusen epäselvää.
  • Toimintaperiaate
  • Havaintoetäisyys
  • Näköala
  • Kulmatarkkuus ja erottelukyky
  • etc
Entä, pystytäänkö infrapunasäteilyä hallitsemaan kuten näkyvää valoa kameran linsseillä. Eli, pystytään katsomaan laajalta, tai zoomaamaan yhteen pisteeseen kauaksi (muutettava polttoväli)?
 
Optiikka taitaa olla aika samanlaista eli juuri sen polttovälin muutoksella saadaan zoomaus (näkökenttä) aikaan. Sensorissa (kenno) tulee erot eli mitä taajuusaluetta kyseinen laite näkee. Paljain silmin erotettava näkyvävalo, NIR (lähi-infrapuna alue eli valonvahvistimet), SWIR (vastaa ilmeisesti valonvahvistimia), MWIR (ohjusten hakupäät) ja LWIR (lämpösäteily, kuvantavat laitteet).

IRST ja FLIR eivät ole sinänsä tekniikaltaan eroavia vaan enemmänkin käyttötarkoitus erottaa kumpaa termiä käytetään. IRST=ilmataistelu ja FLIR=tiedustelu/rynnäköinti. Sen lisäksi IRSTeissä voi olla ominaisuuksia joita FLIR ei löydy eli automaattinen maalien etsintä tai kumanmittaukseen liittyvä paikanmääritys.

FLIR tuntuu olevan termi jota käytetään nykyään hyvin vähän. Lähes aina puhutaan maalinosoituspodeista tai vast.
 
Tässä hyvä postaus toiselta foorumilta:

IRST. The problem here is that you're looking through a really tiny straw at a really big sky - it's like trying to find an ant at your feet, given a drinking straw to look for. The systems work great for identification once the target is acquired, but until that point you're squat out of luck. Furthermore, the F-35 likely has a substantially reduced IR signature thanks to novel internal cooling solutions (which, incidentally, cause the fuel temperature restrictions), and a new IR-reducing engine nozzle. These systems provide the F-35 with an IR signature equal to or smaller than the competition - and remember that the F-35 has a bleeding-edge IRST system of its own. Furthermore, western IRST systems are far ahead of the Russian technology, with IIR missiles widely deployed and targeting pods existing at all. The experience of western pilots in IRST equipped Soviet aircraft is that the IRST systems in those aircraft are not tactically relevant.

Optiikka taitaa olla aika samanlaista eli juuri sen polttovälin muutoksella saadaan zoomaus (näkökenttä) aikaan. Sensorissa (kenno) tulee erot eli mitä taajuusaluetta kyseinen laite näkee. Paljain silmin erotettava näkyvävalo, NIR (lähi-infrapuna alue eli valonvahvistimet), SWIR (vastaa ilmeisesti valonvahvistimia), MWIR (ohjusten hakupäät) ja LWIR (lämpösäteily, kuvantavat laitteet).

IRST ja FLIR eivät ole sinänsä tekniikaltaan eroavia vaan enemmänkin käyttötarkoitus erottaa kumpaa termiä käytetään. IRST=ilmataistelu ja FLIR=tiedustelu/rynnäköinti. Sen lisäksi IRSTeissä voi olla ominaisuuksia joita FLIR ei löydy eli automaattinen maalien etsintä tai kumanmittaukseen liittyvä paikanmääritys.

FLIR tuntuu olevan termi jota käytetään nykyään hyvin vähän. Lähes aina puhutaan maalinosoituspodeista tai vast.

Jos vaihtuva zoomaus onnistuu, niin sehän kyllä parantaa IRSTIN monipuolisuutta huomattavasti. Ja käytännössä on kyse yhdestä ja samasta sensorista. IRST tarkoittaa FLIRiä, joka automaattisesti tunnistaa ja seuraa ilmamaaleja?

Tuo Sardaukarin lainauksessa ollut kaveri oli tosiaan aika väärässä käsityksineen.

Ohessa typhoonin laitteen käytön kuvaus:

http://proceedings.spiedigitallibrary.org/proceeding.aspx?articleid=885409

In a four national program European military aircraft companies are developing and producing the Eurofighter (Typhoon). An essential part of the weapon system is its infrared detection system. It consists of equipment, which includes FLIR and IR search and track capabilities (IRST), together in a compact housing. There are various possibilities for air-to-air and air-to-ground operations. The FLIR/IRST, in conjunction with a sensor data fusion process, considerably enhances the combat effectiveness of the Eurofighter.
  1. One imaging mode of the FLIR/IRST is optimised for landing approach and for visual navigation. The IR video image can be displayed on a head up display, on a multifunction head down display or on a helmet-mounted display. These modes support the pilot during ground taxiing, take off, flying, air-to-ground engagement, low level operation and landing approach.
  2. In the multiple target-tracking (MTT) mode targets within a large field of regard will automatically be extracted from the background and simultaneously be tracked.
  3. A further mode provides tracking of a single target at a high update rate.
  4. Additionally, there is a mode in which the sensor line of sight is steered by an external control, e.g. helmet pointing angles, with the purpose to gain lock to a target.
The basic technical concept of the FLIR/IRST, an overview of the functionality and first test results will be presented.
 
Kanada teki laajan omien Hornettiensa korvaamista pohtivan analyysin - kannattaa kaikkien lukea

For now, the Harper Administration in Canada still intends to buy 65 F-35s beginning in 2020. Its third annual report on the cost of potentially replacing its fleet of CF-18s with the jet assumes an average per-unit cost of $88.9 million over the period of acquisition. That tallies up to a total $45.8 billion over the life cycle of the fleet.

Laskin nuo luvut läpi:

Kanada

CAD

koneita 65 kpl
yksikköhinta 88,9 miljoonaa
Koneet yhteensä 5778,5 miljoonaa
Koko lifecycle 45800 miljoonaa
Pelkkä lifecycle 40021,5 miljoonaa
Lifecycle 40 v
Kulut / vuosi 1000,538 miljoonaa
Lentotunnit / vuosi 11700
Kustannus / lentotunti 85,52 tuhatta


Suomi (edellisestä muokattuna)

1 EUR = 1.32192 CAD

koneita 60 kpl
yksikköhinta 67,34848 miljoonaa
Koneet yhteensä 4040,909 miljoonaa
Koko lifecycle 32027,97 miljoonaa
Pelkkä lifecycle 27987,06 miljoonaa
Lifecycle 40 v
Lifecycle / vuosi 699,6766 miljoonaa
Lentotunnit / vuosi 10800
Kustannus / lentotunti 64,78 tuhatta

Kaksi huomiota: Yksikköhinta tuntuu todella edulliselta - onko pelkkä runko? Suomessa lentotunnit ovat käsittääkseni 8-9.000, eli vähän vähemmän, kuin suhteessa Kanadaan.

--> Kuten tuostakin näkee, vaikka hankinta on kallista, niin käyttö se vasta kallista onkin.
--> Jos nuo luvut ovat mitenkään linjassa, pelkkä F-35-laivaston lentäminen veisi todella ison osan (700 miljoonaa) puolustusvoimien vuotuisesta 2,7 miljardin budjetista. Olisiko kenelläkään tietoa, mikä on ilmavoimien osuus nykyisestä budjetista? Millaista määrää F-35:sia meillä olisi teoriassa varaa lentää? (Huom. alle laskettu vielä Suomen tunneilla, 550M vuodessa)
 
Viimeksi muokattu:
Poimin tämän tänne F-35-ketjusta.

Osaako joku vääntää rautalangasta eron IRSTin ja FLIR:n välillä? Vai onko niillä enää mitään eroa? Minulle rahtusen epäselvää.
  • Toimintaperiaate
  • Havaintoetäisyys
  • Näköala
  • Kulmatarkkuus ja erottelukyky
  • etc
Entä, pystytäänkö infrapunasäteilyä hallitsemaan kuten näkyvää valoa kameran linsseillä. Eli, pystytään katsomaan laajalta, tai zoomaamaan yhteen pisteeseen kauaksi (muutettava polttoväli)?

Vanha viestini aiheesta:
--------------------
IRST, siten kuin termi yleensä ymmäretään, tarkoittaa infrapunasensoria joka skannaa (mekaanisesti) kohtuullisen laajalta alueelta suuren kontrastin kohteita, kuten lentokoneita. FLIR taas on käytännössä lämpökamera. Merkittävin käytännön ero on että FLIR-järjestelmien näkökenttä on hyvin kapea, sitä on verrattu pillin läpi katsomiseen. Tämä näkökenttä riittää kun havainnoidaan jotain maassa olevaa (mieluiten kiinteää) maalia jonka sijainti tiedetään ennalta, mutta se soveltuu varsin huonosti ilmamaalien etsintään pitkiltä matkoilta. Niiden tietojen perusteella mitä olen nähnyt, F-35:n EOTS vaikuttaa enemmänkin FLIR- kuin IRST-tyyppiseltä järjestelmältä. Sen sijaan Eurofighterin PIRATE taas on selkeästi nimenomaan IRST-järjestelmä.

IR-sensori toimii kuten kamera tai teleskooppi: mitä kauemmas halutaan nähdä tarkasti, sitä pienemmäksi näkökenttä menee. Esimerkiksi PIRATEssa on useita toimintamoodeja, laajan näkökentän moodi ilmamaalien etsintään ja seurantaan, ja sitten tarkkuusmoodi jolla tunnistetaan tai seurataan yksittäisiä ilmamaaleja. DAS toiminee jokseenkin samalla periaatteella. Selkeästi järjestelmä on kuitenkin tarkoitettu juuri melko lähellä olevien kohteiden havannointiin - kantoraketin laukaisun seuranta on kiva julkisuustemppu, mutta ei sillä käytännön merkitystä juuri ole koska pitkille matkoille sensorin on tarkennettava yhteen kohteeseen jolloin se ei näe mitään muuta.
edit. korjaus, DASissa onkin kiinteä 6x suurennos, eli sillä ei voi tarkentaa.

Passiivisen sensorin ollessa kyseessä irralliset kantamatiedot eivät ole millään muotoa merkityksellisiä, eivätkä kerro järjestelmän suorituskyvystä yhtään mitään. Aivan hyvin voisi kysyä, kuinka kauas ihmissilmällä voi nähdä - no, Andromedan galaksi on sellaiset parin miljoonan valovuoden päässä...
------------------------

Tässä PIRATEn mainosvideo jolla esitellään laitteen ominaisuuksia. Sillä on molempiin käyttötarkoituksiin soveltuvia ominaisuuksia.

edit. FLIR taisi olla alunperin jonkun valmistajan lanseeraama termi lämpökameralleen joka levisi yleiseen käyttöön mutta on pikkuhiljaa jäänyt käytöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Laskin vielä "tupakkiaskin kanteen" laskelman.

Hornet

koneita 60
Hornet Yksikkötuntikulu 10.000 (suorat)
F-35 tuntikulu 20000 (suorat)

Hornet kokonaiskulu 32.000 (oletus, että kulut noudattavat edelläolevaa suhdetta)
Hornet kulut Suomen tunneilla 275 miljoonaa vuodessa

----

Vastaavasti.

F-35-kulut Suomen tunneilla 550 miljoonaa vuodessa.
 
http://www.rts.ch/info/suisse/67159...-la-suisse-sera-a-nouveau-evalue-en-2017.html Sveitsi käynnistää uuden hävittäjähankintakilpailun vuonna 2017. Ilmavalvonnan tilanne on kriittinen, F-5 koneita joudutaan poistamaan käytöstä murtumien takia ja Hornetit eivät edes päivitettynä täytä ilmapuolustuksen tarpeita 20-luvulla mikäli Euroopassa syttyy uusi sota. (olettaen että translate toimi)

Vaikea nähdä, että Rafale pystyisi voittamaan Gripeniä, vaikka onkin saanut kaupat Egyptiin ja Intiaan. Gripenin asema vahvistuu kun kauppoja syntyy ja valmista konetta pukkaa tuotantolinjalta tämän vuosikymmenen lopulla.
 
Missähän tällainen yleinen harhakuvitelma on. Ainakaan itse en ole tällä foorumilla nähnyt. Olisin kyllä itse huomauttanut saman tien, että mies on metsässä.
Tätä keskustelua "häive vs. vasta-häive" on käyty eri asteisena foorumilla mm. "ILMAVOIMIEN TULEVAISUUS" - keskustelussa ja F-35 jne. jne. Tätä on väännetty kauan ennen liittymistäsi tälle kunnianarvoiselle keskustelupalstalle joten ala kahlaamaan noita edeltäviä 200:a sivua tekstiä ym. muuta aihetta niin huomaat ehkä mistä puhun. Sori, en jaksa kaivella noita sinulle vaan saat luvan tyytyä tähän ja etsiä itse vastauksen.
Tuo asiahan on todellisuudessa aika monimutkainen ja monisyinen. Kannattaa lukea vastaukseni Peelolle tuohon asiaan liittyen.
Sinun vastauksesi ovat täynnä kysymyksiä ja spekulaatioita....kuten meidän muidenkin :Djoten pahoittelen että en viitsi.
Jos Einomies jostain löydät, niin olisi mielenkiintoista löytää jotain osviittaa näihin (olen itse yrittänyt etsiä)
  • Mikä on Gripen NG:n tarkka RCS? Se on alle 0,1 ainakin.
  • F-35:stä vissiin on aika hyvät arvaukset?
  • Mikä on edellisten tutkaheijaste eri ilmatorjuntaohjuskuormalla?
  • Mikä on edellisestä analyysistä sitten saatu havaintoetäisyys eri tilanteissa?
Nuo ovat kaikki sotasalaisuuksia joita ei todellakaan paljasteta julkisesti enempää kuin datalinkkien protokollia tms. Turha etsiä faktaa, löydät korkeintaan arvioita jotka ovat lähellä tai kaukana riippuen siitä mistä roikkuu. Oma kanta on muodostettava niistä tiedonmurusista ja spekulattivisista arvioista ja arvoista joita netistä ja kirjallisuudesta kukin löytää. Jos on tuuria voi tuntea jonkun joka on oikeasti faktan kanssa tekemisissä ja ehkä raottaa suurpiirteisesti salaisuuden verhoa. Sotasalaisuuksia tosin noistakaan lähteistä ei saa, senverran salassapitovelvollisuus rajoittaa.

Vastaus siis kysymyksiisi en tiedä kuin nuo arvioita joita täällä on jo väläytelty mutta ne kertovat vain arvion esim. koneen etusektorista tulevaa säteilyä vastaan(X-alueen tutkasäteily?) ja se on melko rajallinen arvio. En lähde noilla enempää spekuloimaan ja etsimään, minulle riittää nämä julkisesti saatavat tiedot, vaikka osa onkin mainoksia. Koetan itse ajatella kokonaisuutta ja yhdistellä tiedonmurusia.
. Vahva väite. Olisiko tähän jotain perusteita?
Ei ole. Mielipide. Perusteet löytyvät kirjoituksistani+lainauksista, kannattaa lukea ja perehtyä niihin ;).
No just. Tuossa meni nyt kyllä kaikki asennesyistä pieleen... Tulee vähän mieleen se kirjoittaja Ukrainasta, joka totesi, että Ruotsin ilmavoimat eivät pysty nousemaan edes kentiltään ilmaan, jos Venäjä saa vietyä yhdenkin S-300-järjestelmän Gotlannille... JASSM on jo integroitu Gripeniin. Ja sinä saat jotain ihmeellistä hekumaa jostain ihme fighter-sweepeistä...
Kerro miten Gripen NG kykenee estämään S-300, S-400 ja AWACS:n havaitsemisen ja millä keinoilla kone kykenee selviytymään jos sitä vastaan hyökätään? Ruotsin ilmavoimat kyllä kykenevät lentämään ja nousemaan tuolla ihmeellään mutta suomessa tilanne on eri. Ruotsissa vihollinen ei kykene mittaamaan 150-200 km syvyydelle heidän ilmatilaansa ja tulittamaan melko kattavasti sinne ainakaan jos meissä henki pihisee.

Jos omat maavoimat taistelevat vihollista vastaan lähellä valtakunnan rajaa, on niitä kyettävä suojaamaan edes jonkun verran puhumattakaan omien joukkojen siirrosta alueelle. Tähän ei yksin ilmatorjunta kykene ja on selvää että meidän koneidemme on kyettävä toimimaan vasta-ilmaoperaatiossa lähellä taisteltavaa aluetta jotta vihollisen taistelukoneet ja pommittajat kyetään karkottamaan tai ampumaan alas. Jos vihollisen tehokasta ilmatorjuntaa vastaan ei kyetä toimimaan tai sen tehoa edes kyetä vähentämään noissa toimissa, ilmavoimat ei kykene suorittamaan tehtäväänsä.

Äläkä höpötä, pelkkää kukkua JASSM-Gripen sepityksesi! "The AGM-158 JASSM is currently integrated on B-2A Spirit stealth bombers, B-1B Lancer, and B-52H Stratofortress bombers. On the fighter front, its platforms include the F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (MLU standard & Block 50), and the Royal Australian Air Force’s upgraded F/A-18 AM/BM Hornets. Finland is following suit for its own F/A-18C/D Hornets. The USAF says that AGM-158B JASSM-ER will eventually be integrated with as very similar plane set: B-1 Lancer, B-2 Spirit, B-52 Stratofortress, F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (Block 25+), F/A-18E/F Super Hornet, and F-35A-C Lightning II." http://www.defenseindustrydaily.com...ds-family-of-stealthy-cruise-missiles-014343/
JASSM ei ole sovelias käytettäväksi Gripenissä vaan ainoastaan jenkkikoneissa. Asejärjestelmän integrointi ei ole mikään hokkus-pokkus juttu vaan vaatii ohjelmistojen ajamisen tietokoneelle, lentotestauksen konetyyppiä varten, koulutuksen moduulin lisäämisen konetyypin ilmasta-maahan toimintaan, taktiikkaharjoittelua, logistiikan huomioinnin yms. Näytä kuva tai faktatieto että JASSM on kiinni ja integroituna Gripeniin! Gripen C kykenee tiettävästi ainakin kuvien perusteella kantamaan RBS-15 ja TAURUS KEPD 350 - stand-off ohjuksia. JASSM ei ole listalla C- tai NG- malleihin, ehkä tulee joskus, ehkä ei.

Anteeksi vaan mutta sinun postauksissasi on ollut niitä linkkejä joissa kyllä mässäiltiin ajatuksilla että JAS kykenisi tekemään noita sweepejä vihollisen alueella ja hyökkäilemään lentokentille. Katso taaksepäin ja muistele! Minulla ei ole harhakuvitelmia tuosta taktiikasta ainakaan meidän tapauksessamme. Defensiiviseen vasta-ilmaoperaatioon ja taktisiin iskuihin valikoituja maaleja vastaan meidän on kyettävä. Sen isäksi rajoitettu tuki maavoimille pahoissa paikoissa on tarpeen ja se kyky on nyt hankittu.
 
Laskin nuo luvut läpi:

Kanada

CAD

koneita 65 kpl
yksikköhinta 88,9 miljoonaa
Koneet yhteensä 5778,5 miljoonaa
Koko lifecycle 45800 miljoonaa
Pelkkä lifecycle 40021,5 miljoonaa
Lifecycle 40 v
Kulut / vuosi 1000,538 miljoonaa
Lentotunnit / vuosi 11700
Kustannus / lentotunti 85,52 tuhatta


Suomi (edellisestä muokattuna)

1 EUR = 1.32192 CAD

koneita 60 kpl
yksikköhinta 67,34848 miljoonaa
Koneet yhteensä 4040,909 miljoonaa
Koko lifecycle 32027,97 miljoonaa
Pelkkä lifecycle 27987,06 miljoonaa
Lifecycle 40 v
Lifecycle / vuosi 699,6766 miljoonaa
Lentotunnit / vuosi 10800
Kustannus / lentotunti 64,78 tuhatta

Kaksi huomiota: Yksikköhinta tuntuu todella edulliselta - onko pelkkä runko? Suomessa lentotunnit ovat käsittääkseni 8-9.000, eli vähän vähemmän, kuin suhteessa Kanadaan.

--> Kuten tuostakin näkee, vaikka hankinta on kallista, niin käyttö se vasta kallista onkin.
--> Jos nuo luvut ovat mitenkään linjassa, pelkkä F-35-laivaston lentäminen veisi todella ison osan (700 miljoonaa) puolustusvoimien vuotuisesta 2,7 miljardin budjetista. Olisiko kenelläkään tietoa, mikä on ilmavoimien osuus nykyisestä budjetista? Millaista määrää F-35:sia meillä olisi teoriassa varaa lentää? (Huom. alle laskettu vielä Suomen tunneilla, 550M vuodessa)

Jenkit ovat itse arvioineet että elinkaaren hinnaksi tulisi 500-600milj€/kone nykyisellä iflaatiolla. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä ne koneet ovat tulleet maksamaan ennen kuin ne poistetaan käytöstä. Varmaa on että noiden käyttäminen on todella kallista ja syö pv:n toiminta menoja. Taitaa käydä niin että tämä näkyy konemäärässä ja siinä että yhä enemmän lentämistä suoritetaan simulaattorissa.

Tuo hankintahinta muuten on kanssa sellainen että siitä on liikkunut kanssa aikalailla sellaisia huhuja että tulee olemaan iso työ että se painetaan tuonne tavoite hintaluokkaan. Nythän se on melkein tuplaten tuon.... Onhan väläytetty sellaistakin ratkaisua että A mallin hintaa hilattaisiin alas siirtämällä kustannuksia B ja C mallin käyttäjille...
 
Tätä keskustelua "häive vs. vasta-häive" on käyty eri asteisena foorumilla mm. "ILMAVOIMIEN TULEVAISUUS" - keskustelussa ja F-35 jne. jne. Tätä on väännetty kauan ennen liittymistäsi tälle kunnianarvoiselle keskustelupalstalle joten ala kahlaamaan noita edeltäviä 200:a sivua tekstiä ym. muuta aihetta niin huomaat ehkä mistä puhun. Sori, en jaksa kaivella noita sinulle vaan saat luvan tyytyä tähän ja etsiä itse vastauksen.

Sinun vastauksesi ovat täynnä kysymyksiä ja spekulaatioita....kuten meidän muidenkin :Djoten pahoittelen että en viitsi.

Nuo ovat kaikki sotasalaisuuksia joita ei todellakaan paljasteta julkisesti enempää kuin datalinkkien protokollia tms. Turha etsiä faktaa, löydät korkeintaan arvioita jotka ovat lähellä tai kaukana riippuen siitä mistä roikkuu. Oma kanta on muodostettava niistä tiedonmurusista ja spekulattivisista arvioista ja arvoista joita netistä ja kirjallisuudesta kukin löytää. Jos on tuuria voi tuntea jonkun joka on oikeasti faktan kanssa tekemisissä ja ehkä raottaa suurpiirteisesti salaisuuden verhoa. Sotasalaisuuksia tosin noistakaan lähteistä ei saa, senverran salassapitovelvollisuus rajoittaa.

Vastaus siis kysymyksiisi en tiedä kuin nuo arvioita joita täällä on jo väläytelty mutta ne kertovat vain arvion esim. koneen etusektorista tulevaa säteilyä vastaan(X-alueen tutkasäteily?) ja se on melko rajallinen arvio. En lähde noilla enempää spekuloimaan ja etsimään, minulle riittää nämä julkisesti saatavat tiedot, vaikka osa onkin mainoksia. Koetan itse ajatella kokonaisuutta ja yhdistellä tiedonmurusia.

Ei ole. Mielipide. Perusteet löytyvät kirjoituksistani+lainauksista, kannattaa lukea ja perehtyä niihin ;).

Kerro miten Gripen NG kykenee estämään S-300, S-400 ja AWACS:n havaitsemisen ja millä keinoilla kone kykenee selviytymään jos sitä vastaan hyökätään? Ruotsin ilmavoimat kyllä kykenevät lentämään ja nousemaan tuolla ihmeellään mutta suomessa tilanne on eri. Ruotsissa vihollinen ei kykene mittaamaan 150-200 km syvyydelle heidän ilmatilaansa ja tulittamaan melko kattavasti sinne ainakaan jos meissä henki pihisee.

Jos omat maavoimat taistelevat vihollista vastaan lähellä valtakunnan rajaa, on niitä kyettävä suojaamaan edes jonkun verran puhumattakaan omien joukkojen siirrosta alueelle. Tähän ei yksin ilmatorjunta kykene ja on selvää että meidän koneidemme on kyettävä toimimaan vasta-ilmaoperaatiossa lähellä taisteltavaa aluetta jotta vihollisen taistelukoneet ja pommittajat kyetään karkottamaan tai ampumaan alas. Jos vihollisen tehokasta ilmatorjuntaa vastaan ei kyetä toimimaan tai sen tehoa edes kyetä vähentämään noissa toimissa, ilmavoimat ei kykene suorittamaan tehtäväänsä.

Äläkä höpötä, pelkkää kukkua JASSM-Gripen sepityksesi! "The AGM-158 JASSM is currently integrated on B-2A Spirit stealth bombers, B-1B Lancer, and B-52H Stratofortress bombers. On the fighter front, its platforms include the F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (MLU standard & Block 50), and the Royal Australian Air Force’s upgraded F/A-18 AM/BM Hornets. Finland is following suit for its own F/A-18C/D Hornets. The USAF says that AGM-158B JASSM-ER will eventually be integrated with as very similar plane set: B-1 Lancer, B-2 Spirit, B-52 Stratofortress, F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (Block 25+), F/A-18E/F Super Hornet, and F-35A-C Lightning II." http://www.defenseindustrydaily.com...ds-family-of-stealthy-cruise-missiles-014343/
JASSM ei ole sovelias käytettäväksi Gripenissä vaan ainoastaan jenkkikoneissa. Asejärjestelmän integrointi ei ole mikään hokkus-pokkus juttu vaan vaatii ohjelmistojen ajamisen tietokoneelle, lentotestauksen konetyyppiä varten, koulutuksen moduulin lisäämisen konetyypin ilmasta-maahan toimintaan, taktiikkaharjoittelua, logistiikan huomioinnin yms. Näytä kuva tai faktatieto että JASSM on kiinni ja integroituna Gripeniin! Gripen C kykenee tiettävästi ainakin kuvien perusteella kantamaan RBS-15 ja TAURUS KEPD 350 - stand-off ohjuksia. JASSM ei ole listalla C- tai NG- malleihin, ehkä tulee joskus, ehkä ei.

Anteeksi vaan mutta sinun postauksissasi on ollut niitä linkkejä joissa kyllä mässäiltiin ajatuksilla että JAS kykenisi tekemään noita sweepejä vihollisen alueella ja hyökkäilemään lentokentille. Katso taaksepäin ja muistele! Minulla ei ole harhakuvitelmia tuosta taktiikasta ainakaan meidän tapauksessamme. Defensiiviseen vasta-ilmaoperaatioon ja taktisiin iskuihin valikoituja maaleja vastaan meidän on kyettävä. Sen isäksi rajoitettu tuki maavoimille pahoissa paikoissa on tarpeen ja se kyky on nyt hankittu.
Se että jotain havaitaan ei tarkoita vielä että se voitaisiin tuhota. Ylipäätään vaikka mittaus etäisyydet ovat pitkiä niin niihin voidaan vaikuttaa häirinnällä. S400 on paperilla kova järjestelmä mutta ne maksimi kantamat ovat lähinnä matkustaja kone kokoluokan maaliin jolla on sen matkustaja koneen liikehtimis kyky, kun mennään grippenin tai muun hävittäjän koko luokkaan niin ne etäisyydet putoavat aika radikaalisti. Tähän päälle vielä tehokas häirintä niin ei se lentäminen suomessa mahdotonta ole vaikka ei stealth konetta olisikaan. Ja onhan se nyt jo tiedossa että naapurilla on kaukovalvonta tutkia jotka näkevät stealth koneet. Se ei kuitenkaan tarkoita että niihin voidaan vaikuttaa.
 
Yksi fakta lienee kuitenkin selvä modernissa ilmataistelussa


TUTKA on aina edelläkävijä suhteessa puolustuksellisiin järjestelmiin. Tämä on se nyrkkisääntö.

tutka-teknologia on edistyneempää kuin RWR varoittimet.

On aika vaikeaa kehittää vastajärjestelmiä, jollei ole ensiksi joku hyökkäävä järjestelmä (tutka) jota yritetään puolustaa.

Kuten todettua, tuota "hard dataa" ei oikein löydy helpollla ohjusten ja sotilastutkien ominaisuuksista.

Eikös kuitenkin modernilla AESA tutkalla ideana olekin se että signaalia voidaan jotenkin manipuloida, ja yrittää voittaa se vastajärjestelmä RWR.

RWR kuitenkkin on ohjelmoitu tulkitsemaan tietyt signaalit tietyllä tavalla. Ei se mikään Jumalan kaikkinäkevä silmä käsittääkseni ole.
 
Pistetään nyt tasapainotuksen vuoksi.

http://www.expressen.se/nyheter/hemliga-dokument-jas-har-allvarliga-fel/
Secret documents: Jas has serious errors
Published April 21, 2015 23:16

JAS 39 Gripen has several serious errors, TV4 has revealed.

Screens that shuts down, landing aids (ILS) which have frozen and a g-suit without pressure.

- It may be wrong. But it is unacceptable when it becomes error on error on error, says Alf Ingesson Thoor, aviation specialist psychologist and former fighter pilot.


TV4 has studied the internal documents where serious errors at Jas 39 Gripen are revealed.

All planes are still flying, but many of them have limitations.

Landing aids ILS stops working, sometimes up to four times a day and it's been situation for the past three years.

"I consider it serious that pilots do not feel they can rely on such a fundamental feature as the aircraft landing aids," writes one employee in documents TV4 read.

Robert Persson, aviation security officer in the Air Force, recognizing that the problems lasted for a while.

- We handle it by taking some form of limitation in activity, he says.

A second problem is that the pressure in G-suit, which equalizes the effects of G-forces, disappears at some height.This is achieved by limiting the pilot's altitude. So it has been for five years.

- It has been a problem that has been quite protracted for the Gripen, says Robert Persson in TV4.

Finally the cockpit screens in the plane shuts down. Sometimes just one, at worst all of them. (navigation and radar screens, bumtish)

The plane can not be fully utilized becomes particularly serious when the threat against Sweden is increasing, according to many analysts.

The Defence Committee Chairman Allan Widman (FP) is surprised faults.

- I very much want the Armed Forces informs the Defence Committee of the limitations that arise. Especially in the serious situation we are in, he told TV4.


http://www.dn.se/ekonomi/envisa-teknisk ... ar-gripen/
One problem with the Swedish weapons system is that pilots pressurized suits malfunctions, which has made the Armed Forces have introduced restrictions on how high the plane may fly and how hard they may turn.
 

Heh, ei ole helppoa sieläkään leirissä :) Joskus taisin pohtia ketjussa ääneen sitä, että Gripenin ongelmista ei ole kuulunut, mutta ehkä siksi, että ylipäänsä ei ole kuulunut juuri yhtään mitään.

Mistä nuo bongasit? Onko esim. Ruotsissa jotain foorumia, josta Gripenin kehitystä voisi vähän seurata?
 
1. Tätä keskustelua "häive vs. vasta-häive" on käyty eri asteisena foorumilla mm. "ILMAVOIMIEN TULEVAISUUS" - keskustelussa ja F-35 jne. jne. Tätä on väännetty kauan ennen liittymistäsi tälle kunnianarvoiselle keskustelupalstalle joten ala kahlaamaan noita edeltäviä 200:a sivua tekstiä ym. muuta aihetta niin huomaat ehkä mistä puhun. Sori, en jaksa kaivella noita sinulle vaan saat luvan tyytyä tähän ja etsiä itse vastauksen.

Sinun vastauksesi ovat täynnä kysymyksiä ja spekulaatioita....kuten meidän muidenkin :Djoten pahoittelen että en viitsi.

Nuo ovat kaikki sotasalaisuuksia joita ei todellakaan paljasteta julkisesti enempää kuin datalinkkien protokollia tms. Turha etsiä faktaa, löydät korkeintaan arvioita jotka ovat lähellä tai kaukana riippuen siitä mistä roikkuu. Oma kanta on muodostettava niistä tiedonmurusista ja spekulattivisista arvioista ja arvoista joita netistä ja kirjallisuudesta kukin löytää. Jos on tuuria voi tuntea jonkun joka on oikeasti faktan kanssa tekemisissä ja ehkä raottaa suurpiirteisesti salaisuuden verhoa. Sotasalaisuuksia tosin noistakaan lähteistä ei saa, senverran salassapitovelvollisuus rajoittaa.

Vastaus siis kysymyksiisi en tiedä kuin nuo arvioita joita täällä on jo väläytelty mutta ne kertovat vain arvion esim. koneen etusektorista tulevaa säteilyä vastaan(X-alueen tutkasäteily?) ja se on melko rajallinen arvio. En lähde noilla enempää spekuloimaan ja etsimään, minulle riittää nämä julkisesti saatavat tiedot, vaikka osa onkin mainoksia. Koetan itse ajatella kokonaisuutta ja yhdistellä tiedonmurusia.

2. Ei ole. Mielipide. Perusteet löytyvät kirjoituksistani+lainauksista, kannattaa lukea ja perehtyä niihin ;).

3. Kerro miten Gripen NG kykenee estämään S-300, S-400 ja AWACS:n havaitsemisen ja millä keinoilla kone kykenee selviytymään jos sitä vastaan hyökätään? Ruotsin ilmavoimat kyllä kykenevät lentämään ja nousemaan tuolla ihmeellään mutta suomessa tilanne on eri. Ruotsissa vihollinen ei kykene mittaamaan 150-200 km syvyydelle heidän ilmatilaansa ja tulittamaan melko kattavasti sinne ainakaan jos meissä henki pihisee.

4. Äläkä höpötä, pelkkää kukkua JASSM-Gripen sepityksesi! "The AGM-158 JASSM is currently integrated on B-2A Spirit stealth bombers, B-1B Lancer, and B-52H Stratofortress bombers. On the fighter front, its platforms include the F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (MLU standard & Block 50), and the Royal Australian Air Force’s upgraded F/A-18 AM/BM Hornets. Finland is following suit for its own F/A-18C/D Hornets. The USAF says that AGM-158B JASSM-ER will eventually be integrated with as very similar plane set: B-1 Lancer, B-2 Spirit, B-52 Stratofortress, F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (Block 25+), F/A-18E/F Super Hornet, and F-35A-C Lightning II." http://www.defenseindustrydaily.com...ds-family-of-stealthy-cruise-missiles-014343/
JASSM ei ole sovelias käytettäväksi Gripenissä vaan ainoastaan jenkkikoneissa. Asejärjestelmän integrointi ei ole mikään hokkus-pokkus juttu vaan vaatii ohjelmistojen ajamisen tietokoneelle, lentotestauksen konetyyppiä varten, koulutuksen moduulin lisäämisen konetyypin ilmasta-maahan toimintaan, taktiikkaharjoittelua, logistiikan huomioinnin yms. Näytä kuva tai faktatieto että JASSM on kiinni ja integroituna Gripeniin! Gripen C kykenee tiettävästi ainakin kuvien perusteella kantamaan RBS-15 ja TAURUS KEPD 350 - stand-off ohjuksia. JASSM ei ole listalla C- tai NG- malleihin, ehkä tulee joskus, ehkä ei.

5. Anteeksi vaan mutta sinun postauksissasi on ollut niitä linkkejä joissa kyllä mässäiltiin ajatuksilla että JAS kykenisi tekemään noita sweepejä vihollisen alueella ja hyökkäilemään lentokentille. Katso taaksepäin ja muistele! Minulla ei ole harhakuvitelmia tuosta taktiikasta ainakaan meidän tapauksessamme. Defensiiviseen vasta-ilmaoperaatioon ja taktisiin iskuihin valikoituja maaleja vastaan meidän on kyettävä. Sen isäksi rajoitettu tuki maavoimille pahoissa paikoissa on tarpeen ja se kyky on nyt hankittu.

1. Kiitos, olen koettanut kyllä lukea kaikki relevantit ketjut, mm. nuo mainitsemasi. Ja lueskelin kyllä foorumia parin vuoden ajan, ennen kuin liityin mukaan.

RistoJ postasi tänään mielenkiintoiset linkit norjalaisen hävittäjälentäjän kokemuksista.

http://blogg.regjeringen.no/kampfly...the-right-stuff-top-gun-eller-noe-helt-annet/

Sieltä Google-käännös englanniksi.

In daily training between their F-16 and meet with our allies, we experience in practice what radar signature and electronic antidotes means. Our old F-16 is "slim" on radar and are detected late, compared to other modern fighter aircraft. We also notice the effect of external load; the heaviest loaded planes are detected at the furthest distance because the external load increases radar signature.

Tämä on juuri se asia, mitä olen koettanut selittää. Jopa F-16, joka ei todellakaan ole mikään häivekone, niin jo sillä ulkoinen kuorma muodostaa merkittävän osan, ehkä jopa suuremman kuin itse kone. Jos F-35:stä tai Gripen NG:stä on kyse, niin tämä ulkoisen kuorman merkitys vielä korostuu. Näin ollen vastaavalla tavalla ulkoisesti kuormattujen F-35:den ja Gripen NG:n havaintoetäisyys on käytännössä hyvin lähellä toisiaan, vaikka F-35 itse rungon osalta onkin tietysti stealthimpi.


2. Harmi. Jos olisit esittänyt jotain perusteita, niin sitten oltaisiin voitu käydä keskustelua tästä. Se on vähän hassua, että peräänkuulutat muilta perusteita, mutta et itse niitä anna.

Se pitää vielä todeta, että tiedän kyllä hyvin, miten Stealth toimii ja mitkä sen edut ovat. Mutta, ei se yksistään välttämättä riitä, erityisesti tulevaisuudessa. Lisäksi siinä on etujensa vastapainona myös rasitteensa. Hävittäjän valinnassa tuleekin arvioida koko ilmapuolustusjärjestelmän tarpeet ja suorituskyky kokonaisuutena, eri näkökulmat huomioiden ja punniten.

Joitakin kysymyksiä
- Miksi suuret Euroopan maat edelleen luottavat Typhooneihinsa ja Rafaleihinsa? Miksi kyseisiä koneita edelleen myydään myös koko ajan uusiin maihin?
- Miksi Ruotsi ostaa itselleen uusia Gripeneitä? Jos se on täysin viraton 15 vuoden kuluttua, niin olisihan se aika edesvastuutonta toimintaa? Toki, Ruotsi on jo sitä osoittanut ;) Mutta, muutkin maat ostavat Gripeniä.
- Miksi US NAVY on tilannut Superhornetteja ihan näihin hetkiin asti?
- Kanadan ilmavoimat arvioi, että F-35 ei edes tällä hetkellä tarjoaisi kovin riskitöntä konetta? Harmi, ettei eri koneita sen tarkemmin yksilöity, mutta näinhän se tietysti on.

http://www.tpsgc-pwgsc.gc.ca/app-acq/stamgp-lamsmp/eorfcf18-eorcf18ff-eng.html

Range of Risk Ratings: Integrated Assessment
State-on-State War Fighting
Missions 2020-2030 Medium to High risk
Beyond 2030 Medium to Very High risk

Tuossa vielä Janesin pohdintaa evaluaatiosta.

http://www.janes.com/article/46967/canada-releases-cf-18-replacement-report

Entä, miksi USA:n NAVY, joka jo valmistelee seuraavan sukupolven konetta, kommentoi seuraavaa?

http://defensetech.org/2015/02/05/cno-next-generation-navy-fighter-might-not-need-stealth/

Next-Generation Navy Fighter Might Not Need Stealth

“You know that stealth may be over-rated,” Greenert said during a speed at the Office of Naval Research Naval Future Force Science and Technology Expo, Washington D.C. “I don’t want to necessarily say that it’s over but let’s face it, if something moves fast through the air and disrupts molecules in the air and puts out heat – I don’t care how cool the engine can be – it’s going to be detectable.”

There has been some discussion among industry experts and analysts suggesting that state-of-the-art stealth technology may be less effective against increasingly modern, next-generation air defenses. Newer technologies for air defenses allow them to detect on multiple frequency bands, network to one another through faster processing speeds and track approaching aircraft at further and further distances.


3. Tässä on hyvä pohtia esim. sitä, että kun ilmavoimat supisti päätukikohtien määrän kahteen, niin miksi ihmeessä ne keskittivät toimintaa Rissalaan, jos sieltä ei pysty edes nousemaan ilmaan? Ehkä ne ilmavoimissa kuitenkin olivat muistaneet ottaa huomioon että niillä venäläisillä on niitä ohjuksiakin olemassa? Tässä nyt kuitenkin pitäisi vielä 15 vuotta pärjätä Hornetin kanssa...


4. Tämän mukaan se jo olisi.
http://saab.com/globalassets/commer...gripen-ng---performance-facts-and-figures.pdf

Siellä alanurkassa sivulla 17 kyllä lukee sitten, että Current level of integration may differ. En tiedä tarkkaa statusta.

Joka tapauksessa, ei sinulla ole mitään perusteita, miksei sitä saisi integroitua Gripeniin. Esim. Meteor integroitiin Gripeniin ensimmäisenä, koska se oli ilmeisesti siinä helpointa.

Jassm on jo integroitu vaikka mihin koneisiin. Miksi se ei istuisi Gripeniin?

Tästä esim. juttu. http://www.hs.fi/ulkomaat/a1398345427125

Ruotsin hallitus haluaa hävittäjiin risteilyohjukset

Puolustusvoimat on nyt maininnut mahdolliseksi ohjusmalliksi amerikkalaisvalmisteisen JASSM:n, jollaisia Suomi on hankkinut Yhdysvalloista Hornet-hävittäjiinsä. Ohjusten kantama on satoja kilometrejä.

"Se osoittaa mahdollisella viholliselle, että voimme taistella pitkienkin matkojen päästä, eversti Johan Hansson sanoi Ruotsin Radiolle..


5. Ilmavoimat on hankkinut ilmasta-maahan kyvyn Horneteille. Jos niillä pärjätään, niin miksi Gripenillä ei pärjättäisi, kun Gripen on kuitenkin kehittyneempi kone kuin Hornet? Minä en usko, että ilmavoimat lähettäisi F-35:ttäkään rynnäköimään Venäjälle.
 
Tässä jonkin sortin vastine:
http://blogg.forsvarsmakten.se/flyg...stabens-kommentarer-angaende-inslaget-i-tv-4/

Mitä siitä ymmärrän, koneen jatkuvan kehitysohjelman takia osassa järjestelmistä on välillä toimintarajoituksia. " Military Flight Safety Inspectorate (FLYGI), has not found it necessary to direct any criticism of how the Air Force manages these temporary restrictions". Mutta tämä voisi selittää miksi Brasilian kauppaan liittyy muutostyöt koneen paineistuksessa, virallisestihan se liittyi siihen, että koneella halutaan lentää korkeammalla.

Asiaan liittyen, erästä vuodesta 2003 toiminutta Gripen lentäjää ilmeisesti huvittaa TV4:n juttu?


"Tar TV4:s "avslöjande" med jämnmod. Restriktionerna på F-16 och framförallt Eurofighter och Rafale är klart "intressanta"

"Har fullt förtroende. Jag har fortfarande inte förlorat en enda kurvstrid mot en F-15, F-16 eller F-18." Henkilökohtaisesti ei yhtäkään ilma(lähi?)taistelutappiota F-15, F-16 tai F-18 koneita vastaan.
 
F-22:n myynnin ulkomaille kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1998, vuonna 2006 laki vain uudistettiin. En muista onko laki jo rauennut mutta se on sinänsä akateemista kun koko kone ei ole enää tuotannossa.

Vuonna 2006 kone oli kuitenkin edelleen tuotannossa ja myös F-35:n järjestelmät oli tuolloin jo "jäädytetty" eli oli tiedossa mitä liittolaisille kaupattaisiin, ei kuitenkaan F-22:sta.
Kuten sanoin, syy tähän voi kuitenkin olla poliittinenkin.

Tuo on ollut AIR International lehden välissä lisälehdykkänä, mikään mainoslehti se ei ole. Ellei muita vastaavia juttuja muista koneista vaikkapa Siivet-lehdessä lasketa myös mainosjutuiksi.

http://www.airinternational.com/

On mulla tuo PDF itselläninkin, mutta kuva löytyi helpommin ihan Googlen kuvahaulla.

Air Internationalissa on usein välissä "Supplementteja" jotka käsittelevät tiettyä konetta ja välistä taas ihan puhtaita mainoslehtisiä jotka ovat täysin valmistajan kustantamia, näitä on joskus aika vaikea erottaa toisistaan.
 
Back
Top