Se että jotain havaitaan ei tarkoita vielä että se voitaisiin tuhota. Ylipäätään vaikka mittaus etäisyydet ovat pitkiä niin niihin voidaan vaikuttaa häirinnällä. S400 on paperilla kova järjestelmä mutta ne maksimi kantamat ovat lähinnä matkustaja kone kokoluokan maaliin jolla on sen matkustaja koneen liikehtimis kyky, kun mennään grippenin tai muun hävittäjän koko luokkaan niin ne etäisyydet putoavat aika radikaalisti. Tähän päälle vielä tehokas häirintä niin ei se lentäminen suomessa mahdotonta ole vaikka ei stealth konetta olisikaan. Ja onhan se nyt jo tiedossa että naapurilla on kaukovalvonta tutkia jotka näkevät stealth koneet. Se ei kuitenkaan tarkoita että niihin voidaan vaikuttaa.
En ole väittänyt niin että voitaisiin tuhota jos nähdään. Tämähän se pointti X-aaltoalueen tutkahäiveessä on! Vaikka näet, et voi ampua...
Olen myös itse dissannut aina niitä jotka väittävät täällä että s-400 tuhoaa kaiken kärpäsestä härkäseen maan ja avaruuden välillä. Mitään maksimitorjuntaa tuolla systeemillä ei selvästikkään voida tehdä ainakaan hävittäjämaaliin mutta se on selvää että korkean suorituskyvyn järjestelmillä on vaikutusta siihen miten ilmavoimat operoivat oman rajamme sisällä. Se on muuttunut 20-30 vuodessa paljon. Nykyisellä Hornetillamme voidaan hyvinkin lentää ja operoida mutta rajoituksia tulee olemaan. Ilmatorjunta ja hävittäjätorjunta jakavat torjuntavastuun 10km:n korkeuden molemin puolen, siellä missä NASAMS toimii (NASAMS:n SL-AMRAAM maksimitorjuntakorkeus). Se on selvää että yli 10 km:n korkeudessa hävittäjä huomataan kaukaa ja sen tulittaminen S-400 järjestelmällä on mahdollista. Se mikä etäisyys on eli puhutaanko 100, 150 vai 200 km en tiedä mutta joka tapauksessa etäisyys on paljon BUK M1/2 pidempi. Häiveettömän koneen ainoa keino väistää valvontaa/ohjusjärjestelmää on alhainen lentokorkeus katveiden suojassa. En puhu mistään matalalennosta mutta esim. 1500 m korkeudessa voidaan pysytellä huomattavan paljon enemmän suojassa. Toinen tapa millä taktista haittaa voitaisiin vähentää (oper.lentokorkeuden muutos) olisi stand-off häirintä mutta siihen meillä ei ole soveltuvaa lavettia.
Tämä on juuri se asia, mitä olen koettanut selittää. Jopa F-16, joka ei todellakaan ole mikään häivekone, niin jo sillä ulkoinen kuorma muodostaa merkittävän osan, ehkä jopa suuremman kuin itse kone. Jos F-35:stä tai Gripen NG:stä on kyse, niin tämä ulkoisen kuorman merkitys vielä korostuu. Näin ollen vastaavalla tavalla ulkoisesti kuormattujen F-35:den ja Gripen NG:n havaintoetäisyys on käytännössä hyvin lähellä toisiaan, vaikka F-35 itse rungon osalta onkin tietysti stealthimpi.
Kannattaa nyt huomata millä ja miten kuormataan. Gripen joutuu kantamaan pääsääntöisesti mukanaan lisäsäiliöitä jotka eivät ole häive-optimoituja. F-35 ei tarvitse niitä jollei siitä tehdä pommikonetta. Myös BVRAAM ohjukset tuovat lisädraggia (vastusta) joka lisää pa-kulutusta= vähentää kantamaa joka vaatii lisää polttoainetta. F-35 on pitkälti vapaa näistä ja vaatisi korkeintaan AA-toimintaan jossain määrin 2 kpl AIM-9x ohjusta siipien kärkiinsä.
Vastaava ulkoinen lasti Gripen NG:llä olisi min.4 x BVRAAM, min. 1x PA-tankki (keskellä) ja 2 x IP ohjus. Selkeä ero vastuksessa ja tutkanäkyvyydessä.
JASSM-ohjus on itsessään häiveohjus joten sen kantaminen ei lisää hirveästi pinta-alaa ainakaan eteenpäin. Myös laukaisuetäisyys on niin pitkä että edes nykyisellä HN:llä ei ongelmia ilmatorjunnan kanssa tulisi.
Joitakin kysymyksiä
- Miksi suuret Euroopan maat edelleen luottavat Typhooneihinsa ja Rafaleihinsa? Miksi kyseisiä koneita edelleen myydään myös koko ajan uusiin maihin?
- Miksi Ruotsi ostaa itselleen uusia Gripeneitä? Jos se on täysin viraton 15 vuoden kuluttua, niin olisihan se aika edesvastuutonta toimintaa? Toki, Ruotsi on jo sitä osoittanut
Mutta, muutkin maat ostavat Gripeniä.
- Miksi US NAVY on tilannut Superhornetteja ihan näihin hetkiin asti?
- Kanadan ilmavoimat arvioi, että F-35 ei edes tällä hetkellä tarjoaisi kovin riskitöntä konetta? Harmi, ettei eri koneita sen tarkemmin yksilöity, mutta näinhän se tietysti on.
Rafalen ja EFA:n (EF 2000) kehitystyö on alkunut 1980-luvulla ja kehitystyö on ollut pitkä ja kallis kuten uusilla koneilla aina. Mitä muuta ne voivat tarjota asiakkaille kun tällä hetkellä aloittavien hävittäjäprojektien maaliin saattaminen tapahtuisi joskus 2030-luvun alussa(n. 15 v. min)? Eurooppa on puolustusmateriaalin osaltakin putoamassa kelkasta koska tuotekehitykseen ei santsattu kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tuudittauduttiin kriisinhallintaan (kuten ruotsi) ja puolustusbudjettien alasajo merkitsi supistunutta puolustusteollisuutta ja näivettyneitä markkinoita. Toisin oli maailmanpoliisi USA:lla joka kävi valloitussotia ja santsasi jatkuvasti paljon uusiin ratkaisuihin joita kokemukset ohjasivat.
Ruotsi taas on perinteisesti ylpeä ja itsenäinen jopa fanaattisuuteen saakka. Rajoitetuin resurssein ruotsi saa aikaan huomattavia projekteja kuten oman sukellusveneaseen ja hävittäjän. On tosin hieman naiivia kuvitella että raha ei näkyisi esim. Gripen-projektissa. Häive on vain yksi asia joka vaatii rahaa. Ruotsin hallitus on joutunut tukemaan rahapulassa olevaa Gripen projektia budjetillaan enkä usko että Gripenkään koskaan tuottaa mitään, niin kustannustehokas se ei ole. Markkinan muruset Sveitsissä ja Brasiliassa eivät vielä kesää tee vaan jatkokehitys on hyvin riippuvainen muistakin markkinoista. Pelkkä ruotsalaisten uhoaminen ja diskuteeraaminen eivät vakuuta minua Gripen NG:n osalta.
Jos tuotetta pitää "myydä" myymällä ja selitellä jatkuvasti joka paikassa miksi ja miten kone kykenee samaan (oletettavasti) kuin F-35, ollaan metsässä.
Gripen on varmasti yhdessä paras: se on halpa lentää ja ylläpitää ja sitä jos jotain kyllä muistetaan mainostaa. Muistakaa miten käy sille joka ostaa "halvan ja hyvän": ostat ensin sen halvan ja senjälkeen sen hyvän.
US NAVY tilaa F-18E/F Block 2 konetta siksi että F-35 myöhästyy ja laivaston F-18 C/D ym. koneet ovat olleet kovilla jatkuvissa operaatioissa 2000-2010 luvulla. Konekantaa on uudistettava jatkuvasti kun käydän oikeata sotaa.
F-18E/F:llä on rooli toki tulevaisuudessakin US NAVYssä mutta se on adaptiivinen riippuen operaatiosta ja uhkasta. Kehotan perehtymään US NAVYN F-35 ja NIFC-CA (Naval Integrated Fire Control-Counter Air) tyyppisiin ratkaisuihin:
http://thediplomat.com/2014/08/the-f-35-vs-the-vhf-threat/
Entä, miksi USA:n NAVY, joka jo valmistelee seuraavan sukupolven konetta, kommentoi seuraavaa?
Sitä kommentoi yksi mies eli laivaston operaatiopäällikkö joka on sukellusvenemies
Sitäpaitsi tuo lause puhuu enemmän lämpöjäljestä ja viittaa 6.gen konseptiin jota ei tule ihan hetkeen. Lähimmät 30 vuotta ovat tärkeämmät ja siinä 5.gen koneet pärjäävät. Turha ennustaa tulevaisuutta kun se on liian vaikeaa.
Joka tapauksessa, ei sinulla ole mitään perusteita, miksei sitä saisi integroitua Gripeniin. Esim. Meteor integroitiin Gripeniin ensimmäisenä, koska se oli ilmeisesti siinä helpointa.
Jassm on jo integroitu vaikka mihin koneisiin. Miksi se ei istuisi Gripeniin?
Meteor on eri valmistajan kuin AMRAAM tai JASSM. Gripen toimi testialustana METEORille. Ohjusten lisääminen voi onnistuakin mutta ei ilman mainitsemaani ohjelmaa konetyypille. Nuo ovat vain optioita ja liittyvät enemmän kuormaukseen ja ripustimiin kuin muuhun.
Ei SAABilla ole JASSM-dummyjä tms. itsellään joilla ne testaisivat. Ohjusjärjestelmän (JASSM) ohjelmiston lisääminen ruotsalaistietokoneeseen ja tst-järjestelmään ei systeemien monimutkaisuuden vuoksi voi luottaa että se tapahtuisi plug-and-play tyyppisesti. Sitä tarkoitan. Ongelmia voi tulla kun valmistajat on eri maista.
Integrointi on vain mainoksissa totta. Lue linkittämäsi mainos tarkemmin weapon load-outista:
This image shows examples of the weapons that can
be used on Gripen NG. Current level of integration may
differ.http://saab.com/globalassets/commer...gripen-ng---performance-facts-and-figures.pdf
