Selittäisitkö minulle, miten suoja tarkalleen ottaen muodostuu? Maan pinnalla oleva tutka näkee 1 500 metrin korkeudessa lentävän ilma-aluksen yli 150 kilometrin päästä. Pintaan tietysti päästään nopeammin 1 500 metrin korkeudesta kuin 10 kilometristä, mutta sillä ei ole väliä kahdesta syystä:
1. Jos 150 kilometrin päästä tapahtuva ohjuslaukaisu havaitaan heti laukaisun tapahtuessa tai jopa tutkan hakiessa lukitusta, niin hävittäjä ehtii ajoissa pintaan, oli korkeus sitten 1 500 metriä tai 10 000 metriä.
2. Jos ohjuslaukaisu taas havaitaan vasta, kun ohjuksen oma aktiivitutkahakupää aktivoituu ja RWR alkaa huutaa pilotin korvaan, niin hävittäjä ei kyllä ehdi palaamaan puiden latvojen korkeudelle, ei sitten millään.
Sitä paitsi 1 500 metrin korkeudessa ilmanvastus on suurempi kuin korkeammalla lennettäessä, ja sen lisäksi tuolla korkeudella ollaan alttiita myös olkapääohjuksille ja ammusilmatorjunnalle S-400 -järjestelmien lisäksi.
No ensinnäkin esitin puhtaan esimerkin ja NOIN arvion. Tarkoitus oli muistuttaa että lentokorkeus joudutaan huomioimaan suuressa uhkatilanteessa joka vaikuttaa taktiikkaan vaikka ei estä sitä. Toki 150 km ei ole 200-300 km joten eroa tuossakin tapauksessa on, eikö?
Sanomani on se, että aseiden integrointi eri koneiden välillä kyllä onnistuu. Ei se ole mitenkään mahdotonta tai edes erityisen hankalaa. Onpa jopa sellainen amerikanohjus kuin Amraam nähty Gripenin siiven alla - miten tämä on mahdollista?
AMRAAM on länsimaailman eniten käytetty BVRAAM ohjus joka on hankittu 1990-luvulla suomeen ja ruotsiin. JASSM on integroitu toistaiseksi vain Made in USA koneisiin ja valittuihin maihin (Australia, Suomi, Puola). En ole väittänyt että sitä ei voitaisi tehdä mutta ohjusta ei voi liittää Gripen E:n ennen koelento-ohjelmaa koska koneen runko yms. on uusi ja aerodynamiikkaa pitää testata eri kulmilla ja nopeuksilla + laukaisut. Tämä on jo tehty USAssa F-18C kohdalla ja suomen koneet testattiin JASSM-ER ohjelman integrointiohjelman ohessa China Lakessa.
Siis onnistunee kyllä MUTTA:
- tehdäänkö "automaattisesti" kun kone on export-valmiina vai ei?
- ruotsi ja saksa ovat kehittäneet TAURUS Stand-off aseen Gripeniin joka todennäköisesti on no. 1 myös E-versiossa.
- puheet on puheita ja teot tekoja, ruotsalaiset osaavat kyllä diskuteeraamisen
Mutta ilman muuta, F-15 oli oikeastaan puolikkaan - kokonaisen sukupolven vanhempaa tekniikkaa kuin esim. F-16 ja F-18. Sille oli jo aika hankkia korvaaja, vaikka legendaarinen kone onkin.
Mitä sinä höpötät taas?
- F-15 ensilento 1972 (C/D malli 1979)
- F-16 ensilento 1974
- F-18 ensilento 1978
Sukupolvi on sama eli USA-mallilla .4 gen. Ensilentojen välissä on vain muutama vuosi.
Ota selvää asioista ennenkuin latelet mitä sylki suuhun tuo! Tämäkin tieto löytyy KVG:llä n. 10 sekunnissa kun vaan viittii...
F-15:sta on tehty 1990 ja 2000-luvuilla useita päivitettyjä vientiversioita kuten F-15I, F-15K, F-15SG. Niissä on päivitetyt järjestelmät ja ne ovat kaikinpuolin ajamukaisia ja vähintään yhtä kykeneviä kuin SU-30/35 sarja.
Tuollakin on varmasti merkitystä. Samoin Suomen valinnassa oli merkitystä sillä, että Hornetit koottiin Suomessa. Saatiin tasoloikka omaan osaamiseen.
No se pointti kotimaisen työn lisäksi lienee se että HN:n liittyen piti saada kotimaahan luotua ylläpitojärjestelmä joka takaa että jokaista tupakansytytintä ei tarvitse asentaa USA:ssa. Myös varaosia piti hankkia varastoon ja tietty osaaminen niiden asentamiseen.
Ymmärrän hyvin, mitä kirjoitat. Mutta, ymmärrätkö sinä vastaavasti? Kyse oli siitä, että jos F-35:een laitetaan ulkoista kuormaa, sen havaittavuus tutkassa onkin sitten jo about samaa luokkaa kuin Gripen NG:llä. Ja tällä on sitten merkitystä esim. siinä, että kannattaako F-35:een asentaa lähitaisteluohjuksia. Hyvin todennäköisesti ei, koska häive heikkenee merkittävästi. Ilman niitä ei taas sitten todellakaan kannata antautua lähitaisteluun.
No laitetaan nyt vielä lihavoituna ja alleviivattuna tuo asia joka on se virhe sinun puhtaassa spekulaatiossasi.
Minä en (about)allekirjoita tuota väitettä! Tuliko nyt selväksi? Mistä sinä keksit sen että uusinta uutta oleva häivekone muuttuu edellisen sukupolven koneeksi jos siihen laittaa pari ohjusta siiven alle? Kone näkyy silti vain noiden kantamusten osalta enemmän EIKÄ F-35 MUUTU GRIPEN E:si TUOSSA. Ymmärrätkö sinä nyt?
Gripen NG ei pahemmin taida tarvita lisäpolttoainesäiliöitä
Vahvaa spekulaatiota. Kysyitkö minulta? Kun olet Gripen-fani , etsippä se tieto itse ja postaa kun kommentoit muutenkin jokaista viestiä tyhjillä argumenteilla. Tässäpä kysymys: saavuttaako Gripen NG sen 800km taistelulentosäteen ilman lisätankkia? F-35A:n combat radius on 1093 km (pelkkä sisäinen polttoaine).
Mitä tulee ilmanvastukseen, jonka otit esille, on totta, että ulkoiset ohjukset lisäävät ilmanvastusta. Mutta, kai muistat myös kolikon toisen puolen. F-35 on kyllä sulavapintainen, mutta samalla aikamoisen paksu, jotta ohjukset ja löpö mahtuvat sisään. Se lisää ilmanvastusta, kuten varmasti tiedät.
Kyllä varmasti mutta muotoilun ja muun teknologian vuoksi varmasti vähemmän kuin siipien alle ripustettuina. Kantamukset vaikuttavat aerodynaamiseen liikehtimiskykyyn myös aika paljon ja tuohon jo mainittuun tutkapinta-alaan.
Esim. Gripenin ilmanvastus pienenee, kun se ampuu ohjuksia pois tai pudottaa ylimääräistä kuormaa. F-35 sen sijaan kuljettaa kaikissa tilanteissa mukana paksua ja raskasta runkoaan.
Kyllä mutta tuskin kone pudottelee jatkuvasti lisätankkejaan koska niitäkään ei riitä loputtomasti varastossa.
Olit sitä mieltä, että Gripen on auttamatta vanhentunut 30-luvulla. Siten myös esim. US NAVY ottaa aikamoisen riskin, kun tilaa uusia Superhornetteja tässä vaiheessa. Tai sitten ei ota. Samoin Brasilia otti juuri melkoisen riskin.
Luitko mitä kirjoitin US NAVY:n osalta asiasta? Ymmärsitkö? Entä linkki? US NAVYllä ei ole vaihtoehtoja koska sen pitää pitää yllä operatiivista kykyään jatkuvasti ja näyttää voimaansa ympäri maailman. Tämä on puhdasta strategiaa piti tai ei. F-18E/F on huomattavasti iskukykyisempi rynnäkkökone kuin esim. Gripen ja se soveltuu aselavetiksi, tankkeriksi ja ELSO-alustaksi. Konetta ei tarvitse ajaa A2/AD ympäristössä pahimpaan paikkaan mutta se kykenee päivitettynä valvonta-ja AA-torjuntatehtäviin sekä pintatorjuntaan (LRASM).
Se on jossain määrin ristiriitaista, että sanot, että ei kannata ennustaa tulevaa, mutta sitten sujuvasti ennustat, että F-35 pärjää 30-luvulla ja Gripen ei pärjää.
Ehkä, mutta näen että F-35 on suunniteltu enemmän lähitulevaisuuden uhkakuvia vastaan kuin Gripen NG, joita on suurimmalta osalta SA-ohjusjärjestelmät ja tutkat. Gripenkin pärjää mutta ei ilman mittavaa tukea (ELSO ) ja keskinkertaisessa uhka-ympäristössä.
Esim. US NAVY:n jatkuvat superhornet hankinnat ja Brasilian päätös indikoivat, että ehkä näin ei ole`?
Edelleen: tutustu US NAVYn tilanteeseen niin tuo ehkä aukeaa vai onko se niin vitun vaikeata tarkastella noita muiden laittamia linkkejä? Ehkä siinä on riski että löytää vahingossa muutakin tietoa kuin mitä Wikipediasta ja Gripenblogista löytää...??
Brasilian naapurit: Argentiina (huu!), Venezuela(aah!), Columbia, Peru(apuva!), Bolivia, Paraguay, Uruguay ja nippu pikkubanaanivaltioita(iikh!). No todellakin! Brasilian täytyy nyt ehdottomasti varautua häivekoneilla pahojen Uruguaylaisten hyökkäykseen..kö???
Suomen naapuri: Venäjä, Venäjä, Venäjä
No jaa, ehkä nuo tietyt Einomies1:n mielipiteet kannattaa jättää omaan arvoonsa?
No ihan samat sanat sinulle
Jokainen arvonsa itse ansaitkoon.
Nimenomaan yritän tuoda esille sitä näkemystä, että hävittäjävalinta tulee tehdä tarkastellen Suomen koko ilmapuolustuksen kokonaissuorituskykyä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Noniin! Nythän päästiin samalle pituudelle tai ainakin lähelle sitä. Minäkin olen korostanut kokonaiskykyä. Ehkä tästä päästään eteenpäin? Myönnän kyllä että olen ollut F-35:n kannalla alusta saakka ja näen sen edelleen ainoaksi konetyypiksi jolla voimme ylläpitää tulevaisuudessa hävittäjäilmavoimia. Sinä taas olet liputtanut Gripeniä. Tosiasia on kuitenkin inhorealismi joka sanoo että rahaa ei F-35 koneeseen ole ja Gripen valitaan halpana kun muuhun ei rahaa riittävässä määrin ole
Lisävaikuttimena se että ruotsin kanssa kepu haluaa liiton NATO-vastineena ettei joudu tekemään ikäviä päätöksiä.
Kahteen konetyyppiin en usko.
En osaa itse sanoa. Vahvimmat ehdokkaat, F-35 ja Gripen NG ovat molemmat vielä kehitysvaiheessa. Molemmilla on puolensa ja puolensa. Alla vielä tuo yksi Saabin hahmotus vaihtoehdoista. Minkä itse poimisit, jos tuo olisi absoluuttinen totuus? Hankala sanoa tuonkin perusteella.
