Juuri näin. Ja sitten kun yhdistetään petman, lasertykki, railgun, maalinosoitusjärjestelmä ja rekka-auton ajovalot, sekä lyödään vielä sähköpanssaria kylkiin, niin saadaan jo tällainen.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
fulcrum
Greatest Leader
'Laserpodin' tarkoitus ainakin aluksi olisi infrapunaohjattujen ohjusten torjunta. Etenkin ns. kuvaa tuijottavat hakupäät ovat hyvin herkkiä, ja laserpulssi voi polttaa hakupään käyttökelvottomaksi. Offensiivisiakin käyttötarkoituksia on mietitty mutta ainakaan nykyteknologialla sellaisia ei F-35:n kokoiseen koneeseen saa asennettua.
Einomies1
Respected Leader
Ensinnä, kiitos "F-15 Radar Love" videosta. Hienoa kuvaa jossa paukuteltiin kovia ohjuksia ilmeisesti QF-4 / 16 Droneihin? Lopussa vielä hienosti maalattu F-16 "Aggressor".
En paljon perusta noista ruotsalaisten ilmasodankäynnin arvioista mutta jos tuon perusteella pitäisi arvata niin SE menisi minusta A-A toiminnassa lähelle F-35, jopa tasoihin F-35:n kanssa mutta ilmasta-maahan en tiedä. SE kykenee kantamaan 4 kpl AA-ohjusta täydessä häive-varustuksessa noissa CFT:ssä joten se ei ole paljoa mutta saman verran kuin F-35. Selviytymiskyky tulevaisuudessa 2030-luvulla on sitten eri asia ja siihen meidän pitäisi kehittämisen kannalta katsoa eikä tähän päivään.
Tuosta T3 (Triple-Threat-Terminator) projektista on vähän ja ristiriitaista tietoa. Luin siitä vuosia sitten ja koko projekti taidettiin virallisesti lopettaa. Netin syövereistä kantautuu kuitenkin huhuja että Darpa olisi vienyt kehitystyön loppuun 2013 vuoden aikana.
Tässä kopioitu tieto sivulta(ei vahvistettu):http://www.secretprojects.co.uk/forum/index.php?topic=11188.15
Einomies1
Respected Leader
Hohhoijaa! Olen sitä tehnyt tässä viimeiset pari viikkoa ja kehotan nyt katselemaan noita tekstejäni tarkemmin. No, kertaus on opintojen äiti eli erota 2 asiaa nyt tässä: NYKYHETKI = AJANMUKAINEN TÄLLÄ HETKELLÄ JA TULEVAISUUS=AJANMUKAINEN 10,20 TAI JOPA 30 VUODEN PÄÄSTÄ.
Olen sanonut että Gripen NG pärjää tällä hetkellä hyvin kuten pärjää F-15C ja muut koneet koska niitä on päivitetty jatkuvasti ja rankasti MUTTA 2020-luvulle tullessa niiden taisteluteho heikkenee samoin kuin Gripen C:n ja F-18C:n versiot eivät enää pärjää EU:n itärajalla ilmasodankäynnissä 2020-luvun lopulla. Gripen NG ei ole mainospuheista huolimatta niin paljon tehokkaampi että sen teho MEIDÄN ILMAPUOLUSTUKSESSAMME olisi riittävä 2030-eteenpäin jonne uuden koneen elinkaaren on ulotuttava (2040-50 luvulle tarkemmin sanottuna) NG varmasti pärjää Sveitsissä ja etelä-Amerikassakin mutta jokainen ymmärtää miten erilaiset nuo olosuhteet ovat.
Älä nyt rupea mielensäpahoittajaksi iso mies (jos olet siis)
! Kyllästyttää sori vaan vaan jankata samoja asioita ja perustella perustelujen jälkeen kun et suostu lukemaan noita juttujani ja toistelet samoja kysymyksiä. Onko jankkaminen sitten hyvää käytöstä ja myötätuntoa? Keskustelu ei etene mihinkään kun sinä vääntelet sanomisiasi ja haet uusia tarkoitusperiä. Lopetetaan tämä jaskanjauhaminen nyt, eikö?Tuo 10 sekunnin googletus antaa spesifimpää tietoa kuin sinulla on monissa jutuissasi. No, on tuosta hyötyä kun alkaa tulemaan oikein viittauksia ja täsmennyksiä noiden ranskalaisviivojen sijaan. Tarinoita sinulla kyllä riittää, se on nähtySe on hienoa, että käytit 10s aikaa noiden tietojen googlettamiseen.Mutta, syntyykö siitä ymmärrys asioista?
Hävittäjäsukupolvilla tarkoitetaan karkeasti merkittäviä hyppäyksiä suorituskyvyssä ja selviytymisessä ilmasodassa. Ei siis puhuta teknologiasukupolvista. Taustalla on luonnollisesti sitten isolta osin teknologia.
F-15, F-16 ja F-18 ovat saman hävittäjäsukupolven koneita. Aivan oikein. Mutta, minä puhuinkin puhtaasti tekniikasta. Ja siinä F-16 ja F-18 olivat merkittävästi edellä F-15:sta. Mikä siihen on syynä? Yksinkertaisesti se, että F-15 kehitettiin neljässä vuodessa. Kuulostaa uskomattomalta saavutukselta vai mitä. Se olikin mahdollista vain sillä, että siinä käytettiin jo siihen asti koeteltua teknologiaa. Entä, miksi tällainen kiire? No, se onkin jo pidemmän tarinan väärti se.
.Toisaalta taas yleistät asioita kun väität F-16 olleen F-15 kehittyneempi. Tosi on että vuodessakin kehitys kehittyy joten ei se ole ihme että FBW ja muut teknologiat kehitettiin 1970-luvun puolivälissä. Se ei silti pidä paikkaansa että F-16 olisi yleisesti parempi. Unohdat nyt tuossa kiihkossasi että F-15A suunniteltiin ilmaherruuden ja vain sen voittamiseen. Eaglella ei ollut mitään muuta roolia USAF:ssa kuin tuo ennen F-15E versiota. F-16 oli monitoimikone jota piti hankkia kantamaan pommeja ja kaikkea muuta ilmasodan lisäksi ja koneen piti olla edullinen ja pieni koska niitä hankittaisiin tuhansia tukemaan F-15 roolia.
F-15 tutkan suorituskyky sekä raaka suorituskyky nimenomaan korkealla tapahtuvaan ilmataisteluun oli se juttu ja se maksaa rahaa. Eaglen siipi suunniteltiin toimimaan optimoidusti 550 solmun nopeudella eli highspeed -kääntöön ja koneen energian piti säilyä hyvin tai erinomaisesti noissa kahinoissa koska dog-fight vaatii paljolti hyvää kaartotaistelukykyä. Tässä F-16 ei pärjää Eaglelle. F-16 on ketterä ilmataistelija matalakorkeuksissa mutta sen APG-66 tutkan heikko suorituskyky ja vain 4 moodia yhdessä korkeasuorituskyvyn kanssa eivät olleet omiaan tekemään siitä ilmataistelijaa jota USAF tarvitsi. F-15 pärjäsi erinomaisesti kaikkia vastustajia vastaan 30 vuoden ajan ilman FBW:ä ja kelpaa vieläkin taisteluun vaikka ei olekkaan enää kukkulan kuningas.
F-15 on käynyt valmistumisestaan saakka läpi jatkuvaa modernisointia tst-järjestelmän ja omasuojan ym. osalta. Nykyinen F-15C varustettuna APG-63V3 AESA tutkalla ja siitä kerrotaan mm. seuraavaa: This is the most capable radar in a fighter aircraft in the world. The system is as advanced as that of the Air Force's most advanced fighter -- the F-22 Raptor.http://www.globalsecurity.org/military/systems/aircraft/systems/an-apg-63.htm
Jatkossa F-15C tosin jäänee pois ylläpidosta ja päivitykset tehdään uudempin export-versioihin sekä F-15E Strike Eagleen joka on monitoimikone joka saa DEWS -järjestelmän ym.http://www.baesystems.com/product/B...&_afrWindowMode=0&_adf.ctrl-state=werjdzzvu_4
Voisiko joku selittää maallikolle, että miksi moottorien määrää pidetään niin tärkeänä tekijänä? Näin tyhmästä se kuullostaa siltä että halutaan kaksi moottoria siltä varalta että toinen pettää.
Osuuko mutu lähellekkään maalia?Voisiko joku selittää maallikolle, että miksi moottorien määrää pidetään niin tärkeänä tekijänä? Näin tyhmästä se kuullostaa siltä että halutaan kaksi moottoria siltä varalta että toinen pettää.
Se riippuu vähän mihin tarkoitukseen kone on. Yhdysvaltojen runsaslukuisin kone on F-16 joka on yksimoottorinen. Kone on runsaslukuisin koska kahdella moottorilla saa kaksi konetta. Kaksimoottorisessa kahdella moottorilla saa yhden koneen. Norja lentää yksimoottorisella F-16 koneella. Norjan ilmavoimat partioi Norjanmerellä ja Islannissa ja Barentsinmerellä. Jos yksimoottorisesta hajoaa moottori niin painovoima kutsuu jääkenttään. Kaksimoottorisella pääsee vielä takaisin tukikohtaan vaikka toinen moottori olisikin hajonnut. Jos itse olisin saanut päättää niin Norja olisi ostanut Hornet F-18 koneen. F-35 koneesta on suunniteltu konetta, joka korvaisi useita eri tyyppejä alkaen A-10 Thunderboltista Harrieriin.
Euroopalla on Eurofighter, joka pärjää kyllä vertailuissa erinomaisesti, jos sitä vertaa samaa aikaikkunaa edustaviin samantyyppisiin muihin koneisiin kuten Dassault Rafale. Se on kuitenkin niin, että Eurofighter oli mahdollisesti vanhentunut jo syntyessään. Nykykoneet ovat sellaisia kuin F-22 jossa on suuttimissa ohjaussiivekkeet tai sellaisia kuin F-35, jonka laivastoversio joka nousee ja laskeutuu suoraan ylös ja alas. Euroopan pitäisi alkaa suunnittelemaan uutta Euroopan virallista konetta, joka ei edusta tämän hetken tekniikkaa vaan se edustaa tulevaisuuden tekniikkaa. Euroopan uuden virallisen lentokoneen pitäisi olla autonominen robotti. Lentävä terminator. Lentävä terminator pystyisi lentämään ilmakehässä ja avaruudessa muuttamalla lennon aikana suihkumoottori rakettimoottoriksi. Lentävän terminatorin aseistuksena olisi lasertykit, joita se käyttäisi ilmattomassa tilassa avaruudessa. Seuraavan sukupolven lentävissä terminaattoreissa olisi fuusiorakettimoottorit, joka antaisi niille mielettömän nopeuden, jolla voisi taittaa taivalta aurinkokunnassa ja valvoa aurinkokunnan turvallisuutta mahdollisia ulkoavaruudesta tulevia tunkeilijoita vastaan etenkin, jos siihen mennessä olisi vastaanotettu tuntemattoman kulttuurin signaali, joka olisi kertonut, että emme ole täällä yksin ja että ne ovat tulossa.
Viimeksi muokattu:
Slammer
Kenraali
Voisiko joku selittää maallikolle, että miksi moottorien määrää pidetään niin tärkeänä tekijänä? Näin tyhmästä se kuullostaa siltä että halutaan kaksi moottoria siltä varalta että toinen pettää.
Siitä on juuri ensisijaisesti kyse, isommissa koneissa se voi olla myös perusteltua jotta saadaan riittävästi työntövoimaa. Moottorien luotettavuus on kuitenkin nykyään sillä tasolla, että kahden moottorin vaikutusta ei voi koneen eliniän aikanakaan pitää kovin valtavana.
RPG83
Soome Majori
Tähän viestisi jälkiosaan en ole vielä vastannut, mutta... vastaus on, että riippuu aseesta. Osa on puolustusvälineteollisuuden omia härveleitä (esim. F-20), ja osa on liittovaltion lähes avoimia shekkejä (esim. F-35). Wikipediassa kerrotaan hieman JSF:n tarjouskilvasta.
Yhdysvallat kerää osan kehityskuluista takaisin ainakin FMS-ohjelman jaksottomilla kustannuksilla. Tosin tietyin edellytyksin (mm. liittolaisuus) asiakas voidaan armahtaa noilta kuluilta.
Ihan halvalla ei irtoa nämä eurokoneet ja vaikka tuohon kauppaan kuuluu aseet sun muut on hinta erittäin suolainen.
http://finance.yahoo.com/news/france-qatar-seal-6-3-093321784.html
Minkäslaisella aikataululla Hornetin korvaajahanke on tarkoitus esitellä julkisesti? Luulis että hanke esitellään jo paljon ennen varsinaista tilausajankohtaa, joka sijoittuu vähän lähteestä riippuen aikavälille 2018-2020? Vai tehdäänkö tämäkin hanke täysin suljettujen ovien takana?
Eiköhän hanke esitellä heti sen jälkeen kun päätös siitä on tehty. Tämä ajoittunee seuraavan hallituksen alkutaipaleelle mikäli tälläkin kertaa mennään täydet neljä vuotta. Ennen tuota ei tietenkään edes voi olla mitään esiteltävää. Sama pätee myös konetyypin valintaan ja tulevan kaupan sisältöön. Vaiheittain edetään ja matkan varrella tippuu joitain tiedon murusia jotka ovat osin oikeita ja osin silkkaa huttua. Ja ihan varmasti valmistellaan tälläkin kertaa pääosin suljettujen ovien takana. Kuinkas muutenkaan? Uskoisin että Hornet-hankinnan tekninen toteutustapa toimii tälläkin kertaa hyvänä sapluunana. Jos uusi kone tulee käyttöön 2025 niin noin vuonna 2022 pitäisi tulla tieto päätöksestä.
Muistaakseni toukokuussa olisi tarkoitus valmistua 1. vaiheen analyysi. Eri asia, mitä siitä julkaistaan yleisölle.
Hohhoijaa! Olen sitä tehnyt tässä viimeiset pari viikkoa ja kehotan nyt katselemaan noita tekstejäni tarkemmin. No, kertaus on opintojen äiti eli erota 2 asiaa nyt tässä: NYKYHETKI = AJANMUKAINEN TÄLLÄ HETKELLÄ JA TULEVAISUUS=AJANMUKAINEN 10,20 TAI JOPA 30 VUODEN PÄÄSTÄ.
Olen sanonut että Gripen NG pärjää tällä hetkellä hyvin kuten pärjää F-15C ja muut koneet koska niitä on päivitetty jatkuvasti ja rankasti MUTTA 2020-luvulle tullessa niiden taisteluteho heikkenee samoin kuin Gripen C:n ja F-18C:n versiot eivät enää pärjää EU:n itärajalla ilmasodankäynnissä 2020-luvun lopulla. Gripen NG ei ole mainospuheista huolimatta niin paljon tehokkaampi että sen teho MEIDÄN ILMAPUOLUSTUKSESSAMME olisi riittävä 2030-eteenpäin jonne uuden koneen elinkaaren on ulotuttava (2040-50 luvulle tarkemmin sanottuna) NG varmasti pärjää Sveitsissä ja etelä-Amerikassakin mutta jokainen ymmärtää miten erilaiset nuo olosuhteet ovat.
Älä nyt rupea mielensäpahoittajaksi iso mies (jos olet siis)
Tuo 10 sekunnin googletus antaa spesifimpää tietoa kuin sinulla on monissa jutuissasi. No, on tuosta hyötyä kun alkaa tulemaan oikein viittauksia ja täsmennyksiä noiden ranskalaisviivojen sijaan. Tarinoita sinulla kyllä riittää, se on nähty
Älä minusta huoli. Minulla on aika paksu nahka. Sen sijaan toisten kirjoittajien väheksyminen, huutomerkkien käyttö, HUUTAMINEN, jne eivät anna kovin fiksua kuvaa kirjoittajasta. Jos haluat jatkaa kyseisellä linjalla, niin toki ihan kaikin mokomin.
En haluaisi jankata. Olet vain esittänyt aika vahvan mielipiteen siitä, että Gripen NG, Rafale, Typhoon ja Superhornet eivät enää selviydy ja kykene toimimaan tästä 15 vuotta eteenpäin. Olen yrittänyt kysyä tähän jotain perusteita, mutta jälleen kerran osoitat, ettet niitä halua antaa. Joten, turha jankata, ei jatketa enempää.
Mukava aina lukea juttuja ihmiseltä, joka selkeästi rakastaa teemaansa
Mutta samalla osoitat jälleen, ettet joko lue, tai et ymmärrä, mitä muut kirjoittavat.Jos kerrataan. Kirjoitin sivulauseessa toiselle henkilölle, että F-16 ja F-18 teknologia oli monelta osin sukupolven edellä F-15:ta.
Tämän ymmärsit väärin ja rupesit keuhkoamaan, miten 10s googletus olisi kertonut, että ne ovat ihan perättäisiltä vuosilta ja edustavat kaikki ns. 4. sukupolven suihkuhävittäjiä. Kuka ei tiedä tätä?
Sitten selitin sinulle, että ei, olit ymmärtänyt väärin. Kyse oli ihan vain teknologiasta, ja osoitin, miten F-16 ja F-18 olivat todellakin edellä.
F-15 osalta kirjoitin näin.
Kirjoitin siis, että:
- F-15 suunniteltiin yksinomaan ilmataistelua varten
- Koneessa oli ensimmäisenä todella tehokas, kunnollinen look-down shoot-down tutka
- Koneessa oli uudet massiivisen tehokkaat moottorit
- Koneessa oli valtavat siivet. Yhdessä tehokkaiden moottorien ja valtavien siipien kanssa se pystyi voittamaan kaikki sen aikaiset koneet ilmataistelussa.
- Kone pärjäsi erinomaisesti ilmataistelussa ja siitä tuli legenda
Sen jälkeen, vastaat viestiini näin:
- F-15 suunniteltiin yksinomaan ilmataistelua varten
- Koneessa oli todella tehokas tutka
Koneessa oli uudet massiivisen tehokkaat moottorit- Koneessa oli valtavat siivet. Niiden kanssa se pystyi voittamaan kaikki sen aikaiset koneet ilmataistelussa.
- Kone pärjäsi erinomaisesti ilmataistelussa
- F-16 oli paljon huonompi
Mutta, kun noita katkelmia tuossa ylhäällä vertaa, niin onhan tuo jo aika huvittavaa
Jos olemme jostain asiasta noin täydellisen samaa mieltä, ja silti onnistut olemaan viestissäsi eri mieltä, niin vaikea on keskustella jostain, mistä emme ole täydellisen samaa mieltä...
Einomies1
Respected Leader
Lupasin että en jankkaa mutta nyt en voi vastustaa noita saivarteluja....yritän olla asiallinen
Olematta puolueellinen, jenkit niitä ilmasotia ovat hieman enemmän käyneet viime vuosina kuin ruotsalaiset.
F-18E/F, F-15C ja eurocanardit (Dassault Rafale M/C, Typhoon) ovat edelleenkin taistelukelpoisia lähitulevaisuudessa mutta niiden rooli ei ole mikään pommitus tai ilmaheruus(vihollisen ilmatorjunnan vaikutusalueella) silloin kun vastassa on venäjän tapainen, kehittynyt vihollinen. Noilla ns. Gen 4+ koneilla ei ole asiaa korkean suorituskyvyn ilmatorjunnan piiriin. Nykyiset koneet voivat turvautua stand-off aseisiin ja vastata kauempaa kehittyneen ilmapuolustuksen uhkaa vastaan ja näin ollen haitata vihollisen torjuntaa/valvontaa mutta koska koneet eivät ole häivelavetteja niin ne eivät selviydy tulevaisuudessa tarpeeksi hyvin.
En ole tarkoittanut että meidän uusien koneiden, olivat ne sitten F-35 tai Gripen NG, tarvitsisi tai pitäisi lentää pommituslentoja naapurimaan ilmatilassa MUTTA niiden on ehdottomasti oltava selviytymiskykyisiä omassa ilmatilassa ja kyettävä käyttämään meille jo hankittuja ilmasta-maahan asejärjestelmiä tehokkaasti vihollisen tärkeitä kohteita vastaan ja omien maajoukkojen tukemiseksi. Tästä periaatteesta (Joint-ajattelu) on turha edes väitellä koska se on arkipäivää ja sisältyy ilmavoimien uuteen taistelutapaan enkä minä ole sitä keksinyt.
Kehotan katsomaan Discoveryn tuottaman dokumentin jossa pohditaan tulevaisuuden taistelukentän haasteita mm. ilmassa:
SA-ohjusjärjestelmät edustavat 2020-luvun suurinta uhkaa ilmassa ja se on kyllä varsin yleinen näkemys maailmalla. Olisin halunnut lainata kauan sitten tullutta A-Studion dokumenttia "Uuden ajan aseet" vuodelta 1999 tai 2000 mutta en löytänyt jälkeäkään siitä. Dokkarissa suomalainen toimittaja kävi USA:ssa kyselemässä tulevaisuuden tuulia ja haastatteli monia silloisen aseteollisuuden ja Pentagonin asiantuntijaa. Mieleeni jäi jo silloin että USA:ssa ennustettiin että kaikki ei-häivettä käyttävät asejärjestelmät tulevat tarpeettomiksi tulevaisuudessa eli eivät selviä.
Häiveteknologia on mahdollistanut ilmavoimille suorituskyvyn muiden kykyjen ohessa suorittaa tehtävänsä myös tulevaisuudessa. On jotenkin naiivia väittää että häivetekniikka olisi aikansa elänyt kun USA:n lisäksi häiveteknologiat ovat yleisesti käytettyjä ilmassa, maalla ja merellä. USA:n lisäksi vasta nyt muutkin suurvallat kehittävät häivetekniikkaa koneisiinsa.
EU ja ruotsalaiset vaan jatkavat samaan malliin väittäen että se on turhaa ja vanhassa vara parempi. Euroopan teollisuus menee "vanhoilla tärpeillä " huomiseen ja todennäköisesti herää karuun todellisuuteen joskus tulevaisuudessa?
On myös edelleenkin syytä huomioida se että vaikka oletetun vihollisen asevoimat eivät voi estää F-18 koneidemme lentoja ilmatilassamme, ne kykenevät vaikuttamaan rajojemme sisälle paljon kauemmas ja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Tämä yhdessä hyökkääjän ilmavoimien kapasiteetin kanssa tekee vasta-ilmatoiminnasta todellisen haasteen meidän piloteille, sodanjohdolle ja koneillemme. Tarvitsemme todennäköisesti myös kehittyneempää ja suorituskykyisempää ilmatorjuntaa ainakin pääkaupunkiseudulle uuden koneen lisäksi.
Five Generations of Jets
The notion of aircraft generations, a term that applies to only jet rather than propeller driven fighter aircraft, appeared in the 1990s and attempted to make sense of the leap-frogging improvements in performance to jet fighter aircraft brought about through major advances in aircraft design, avionics, and weapon systems. While the rationale that constitutes a generational shift is debatable, a generational shift in jet fighter aircraft occurs when a technological innovation cannot be incorporated into an existing aircraft through upgrades and retrospective fit-outs.
Fourth generation jet fighters (1970 to late 1980s)
Through the 1970s and 80s the trend of improvement in avionics such as head-up displays and optimised aerodynamic design continued with the development of ‘fly by wire’ fighters such as the MiG-29, Su-27, F/A-18, F-15, F-16, and Mirage-2000.
Four and half generation jet fighters (late 1980s and into the 90s)
The concept of having a half generation increment stemmed from a forced reduction in military spending, which resulted in a restriction in aircraft development. It became more cost-effective to add ‘stealth’, radar absorbent materials, thrust vector controlled engines, greater weapons carriage capacity and to extend the range of fourth generation fighters, such as the Hornet, Eagle and Flanker, than to design new aircraft. The F/A-18E/F Super Hornet is an example of a 4.5 generation fighter evolved from a fourth generation aircraft. The addition of an Active Electronically Scanned Array (AESA) radar was a significant enough game-changing combat capability for these redesigned fighters to be deemed a generation of their own, hence the generation 4.5 rating. Some manufacturers designed new platforms, such as the Eurofighter Typhoon, Saab JAS 39 Gripen and Dassault Rafale, which incorporate many of the generation 4.5 advanced characteristics.
Fifth generation jet fighters (2005 to date)
The F-22 Raptor, introduced in 2005, is considered the next generation fighter aircraft. Soon to follow are aircraft designs like the F35-Joint Strike Fighter, the Sukhoi PAK FA (and the planned joint Russian/India variant) as well as the Chinese Chengdu J-20 which is believed to reflect features of this generation of fighter. A quantum improvement in the fighter’s lethality and survivability has been a qualifying requirement to achieve generational change and the fifth generation fighters personify these traits. The advances over earlier generational fighters include nose-to-tail low observable or stealth technologies as part of the aircraft’s design that make it almost impossible for even other generation five fighters to detect them; improved situational awareness through having multi-spectral sensors located across all aspects of the airframe which allows the pilot to ‘look’ through the airframe of the aircraft without having to manoeuvre the fighter to obtain a 360 degree picture which in turn, enhances the aircraft’s ability to use its suite of weapons to engage and neutralise an adversary without the adversary even being aware of the threat. These aircraft are also ‘born’ networked which allows them to receive, share and store information to enhance the battlespace picture. Fifth generation fighter capabilities are largely defined by their software and it will be the ongoing development of their software that will ensure they maintain their edge against evolving threats. The F-35 has more software than any other air combat aircraft, with 7 million lines of code in the aircraft, and a further 7 million lines of code in the supporting ground systems. An example of the complexity and sophistication of the F-35 software is that it uses about 100 times the number of parameters than a fourth generation fighter does to define a potential threat. Ultimately, a fifth generation aircraft allows the pilot to maintain decision superiority over an adversary. This provides greater chances of survivability, which when combined with effective lethality, assures battlespace dominance.
http://www.fighterworld.com.au/az-of-fighter-aircraft/five-generations-of-jets
Ottamatta kantaa miten koneet luokitellaan, F-15 luetaan kyllä kuuluvaksi samaan 4. sukupolveen kuin F-16 vaikka F-15 ei olekaan monitoimikone. Noissa koneissa on eroja avioniikassa ja taistelujärjestelmissä mutta mitään teknologia sukupolvia niiden välillä ei ole.
Kuten huomattavaa, yllä mainitun luokittelun mukaan Gripen C tai NG eivät ole 5. sukupolveen kuuluvia koneita vaan Gripen C on gen. 4/4.5 ja NG on pikemminkin 4.5 sukupolven kehittynyt versio mutta sen järjestelmät ja suunnittelu eivät ole samankaltaisia kuin esim. F-35:n, F-22A:n tai vaikkapa Chengdu J-20:n.
Selvennän hieman väitteitäsi joita kerrot minun nimissäni:
F-15A/C siipi pinta-ala: Wing Area 608 ft² (56.48 m²)
F-14A siipi pinta-ala: Wing Area 565 ft² (52.49 m²)
F-22A siipi pinta-ala: Wing Area 838 ft² (78.0 m²)
F-35C siipi pinta-ala: 620 ft² (57.6 m²)
Mig-25 pinta-ala: Wing Area 662 ft² (61.52 m²) http://www.aerospaceweb.org/aircraft/fighter/
Kuten huomaat, ei F-15:n siipi ole mikään valtava verrattuna aikalaisiinsa tai 5.sukupolven koneisiin.
Olemme siis eri mieltä aika monesta asiasta vaikka väität muuta. Eipä mitään jokaisella on olkoon mielipiteenvapaus ja vapaus kertoa se vaikka sitten väiteltäisiin asioista.
No eipä siltä tunnu kun pelkät huutomerkitkín jo ahdistavat. En ole huutanut kenenkään korvaan enkä voi sitä tehdäkään. Voit jättää vastaamatta ihan hyvin minun kommentteihini jos ärsyttää mutta jos vastaat niin sitten pitää olla valmis väittelemään asioista myös. Jätän huutomerkit pois mutta kerro ketä kirjoittajia olen väheksynyt? Kukaan muu ei itke täällä kuin sinä ja syy on se että täällä asiat kiistelevät, eivät ihmiset katsos. Älä ota nyt väittelyä henk.kohtaisesti.
En ole nimennyt Typhoonia ja Superhornettia mutta olen kirjoittanut että 4- sukupolven koneet eivät pysty tekemään mitään "fighter-sweeppeja" esim. venäjän ilmatilassa lentokentille ym. Kommenttini oli vasta-argumentti sinun lainauksille Gripen-blogista eli vielä kerran tikulla silmään ja tästä:
Eli kyllähän ko. taistelukoneet kykenevät toimimaan vielä tulevaisuudessa mutta niiden päivityksistä huolimatta hävittäjien rooli muuttuu ja supistuu. En vain usko että Gripen NG:n mainosvideolla näytetty skenaario jostain afrikan sisällisodasta olisi jotenkin samankaltainen meidän tilanteemme kanssa. Saab voi väittää että heidän koneensa kykenee estämään vihollisen ilmavoimien käytön Offensive Counter-Air tehtävässä ja lentämällä vihollisen ilmatilassa mutta se onnistuu vain afrikassa ja ruotsalaisten märissä päiväunissa. Voit olla erimieltä ja uskoa tuohon hölynpölyyn mutta minä en usko.
Olematta puolueellinen, jenkit niitä ilmasotia ovat hieman enemmän käyneet viime vuosina kuin ruotsalaiset.
F-18E/F, F-15C ja eurocanardit (Dassault Rafale M/C, Typhoon) ovat edelleenkin taistelukelpoisia lähitulevaisuudessa mutta niiden rooli ei ole mikään pommitus tai ilmaheruus(vihollisen ilmatorjunnan vaikutusalueella) silloin kun vastassa on venäjän tapainen, kehittynyt vihollinen. Noilla ns. Gen 4+ koneilla ei ole asiaa korkean suorituskyvyn ilmatorjunnan piiriin. Nykyiset koneet voivat turvautua stand-off aseisiin ja vastata kauempaa kehittyneen ilmapuolustuksen uhkaa vastaan ja näin ollen haitata vihollisen torjuntaa/valvontaa mutta koska koneet eivät ole häivelavetteja niin ne eivät selviydy tulevaisuudessa tarpeeksi hyvin.
En ole tarkoittanut että meidän uusien koneiden, olivat ne sitten F-35 tai Gripen NG, tarvitsisi tai pitäisi lentää pommituslentoja naapurimaan ilmatilassa MUTTA niiden on ehdottomasti oltava selviytymiskykyisiä omassa ilmatilassa ja kyettävä käyttämään meille jo hankittuja ilmasta-maahan asejärjestelmiä tehokkaasti vihollisen tärkeitä kohteita vastaan ja omien maajoukkojen tukemiseksi. Tästä periaatteesta (Joint-ajattelu) on turha edes väitellä koska se on arkipäivää ja sisältyy ilmavoimien uuteen taistelutapaan enkä minä ole sitä keksinyt.
Kehotan katsomaan Discoveryn tuottaman dokumentin jossa pohditaan tulevaisuuden taistelukentän haasteita mm. ilmassa:
SA-ohjusjärjestelmät edustavat 2020-luvun suurinta uhkaa ilmassa ja se on kyllä varsin yleinen näkemys maailmalla. Olisin halunnut lainata kauan sitten tullutta A-Studion dokumenttia "Uuden ajan aseet" vuodelta 1999 tai 2000 mutta en löytänyt jälkeäkään siitä. Dokkarissa suomalainen toimittaja kävi USA:ssa kyselemässä tulevaisuuden tuulia ja haastatteli monia silloisen aseteollisuuden ja Pentagonin asiantuntijaa. Mieleeni jäi jo silloin että USA:ssa ennustettiin että kaikki ei-häivettä käyttävät asejärjestelmät tulevat tarpeettomiksi tulevaisuudessa eli eivät selviä.
Häiveteknologia on mahdollistanut ilmavoimille suorituskyvyn muiden kykyjen ohessa suorittaa tehtävänsä myös tulevaisuudessa. On jotenkin naiivia väittää että häivetekniikka olisi aikansa elänyt kun USA:n lisäksi häiveteknologiat ovat yleisesti käytettyjä ilmassa, maalla ja merellä. USA:n lisäksi vasta nyt muutkin suurvallat kehittävät häivetekniikkaa koneisiinsa.
EU ja ruotsalaiset vaan jatkavat samaan malliin väittäen että se on turhaa ja vanhassa vara parempi. Euroopan teollisuus menee "vanhoilla tärpeillä " huomiseen ja todennäköisesti herää karuun todellisuuteen joskus tulevaisuudessa?
On myös edelleenkin syytä huomioida se että vaikka oletetun vihollisen asevoimat eivät voi estää F-18 koneidemme lentoja ilmatilassamme, ne kykenevät vaikuttamaan rajojemme sisälle paljon kauemmas ja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Tämä yhdessä hyökkääjän ilmavoimien kapasiteetin kanssa tekee vasta-ilmatoiminnasta todellisen haasteen meidän piloteille, sodanjohdolle ja koneillemme. Tarvitsemme todennäköisesti myös kehittyneempää ja suorituskykyisempää ilmatorjuntaa ainakin pääkaupunkiseudulle uuden koneen lisäksi.
Sinulla tuntuu nyt edelleen olevan nuo taistelukoneiden sukupolvet vähän haussa käsitteenä. Kun puhut teknologiasta ja sukupolvista hävittäjien osalta niin asiaa ei voi sanoa noin selvästi koska rajat ovat hieman hämärät. Sukupolvilla kuitenkin halutaan helpottaa eri aikakausien hävittäjien eroja.
Five Generations of Jets
The notion of aircraft generations, a term that applies to only jet rather than propeller driven fighter aircraft, appeared in the 1990s and attempted to make sense of the leap-frogging improvements in performance to jet fighter aircraft brought about through major advances in aircraft design, avionics, and weapon systems. While the rationale that constitutes a generational shift is debatable, a generational shift in jet fighter aircraft occurs when a technological innovation cannot be incorporated into an existing aircraft through upgrades and retrospective fit-outs.
Fourth generation jet fighters (1970 to late 1980s)
Through the 1970s and 80s the trend of improvement in avionics such as head-up displays and optimised aerodynamic design continued with the development of ‘fly by wire’ fighters such as the MiG-29, Su-27, F/A-18, F-15, F-16, and Mirage-2000.
Four and half generation jet fighters (late 1980s and into the 90s)
The concept of having a half generation increment stemmed from a forced reduction in military spending, which resulted in a restriction in aircraft development. It became more cost-effective to add ‘stealth’, radar absorbent materials, thrust vector controlled engines, greater weapons carriage capacity and to extend the range of fourth generation fighters, such as the Hornet, Eagle and Flanker, than to design new aircraft. The F/A-18E/F Super Hornet is an example of a 4.5 generation fighter evolved from a fourth generation aircraft. The addition of an Active Electronically Scanned Array (AESA) radar was a significant enough game-changing combat capability for these redesigned fighters to be deemed a generation of their own, hence the generation 4.5 rating. Some manufacturers designed new platforms, such as the Eurofighter Typhoon, Saab JAS 39 Gripen and Dassault Rafale, which incorporate many of the generation 4.5 advanced characteristics.
Fifth generation jet fighters (2005 to date)
The F-22 Raptor, introduced in 2005, is considered the next generation fighter aircraft. Soon to follow are aircraft designs like the F35-Joint Strike Fighter, the Sukhoi PAK FA (and the planned joint Russian/India variant) as well as the Chinese Chengdu J-20 which is believed to reflect features of this generation of fighter. A quantum improvement in the fighter’s lethality and survivability has been a qualifying requirement to achieve generational change and the fifth generation fighters personify these traits. The advances over earlier generational fighters include nose-to-tail low observable or stealth technologies as part of the aircraft’s design that make it almost impossible for even other generation five fighters to detect them; improved situational awareness through having multi-spectral sensors located across all aspects of the airframe which allows the pilot to ‘look’ through the airframe of the aircraft without having to manoeuvre the fighter to obtain a 360 degree picture which in turn, enhances the aircraft’s ability to use its suite of weapons to engage and neutralise an adversary without the adversary even being aware of the threat. These aircraft are also ‘born’ networked which allows them to receive, share and store information to enhance the battlespace picture. Fifth generation fighter capabilities are largely defined by their software and it will be the ongoing development of their software that will ensure they maintain their edge against evolving threats. The F-35 has more software than any other air combat aircraft, with 7 million lines of code in the aircraft, and a further 7 million lines of code in the supporting ground systems. An example of the complexity and sophistication of the F-35 software is that it uses about 100 times the number of parameters than a fourth generation fighter does to define a potential threat. Ultimately, a fifth generation aircraft allows the pilot to maintain decision superiority over an adversary. This provides greater chances of survivability, which when combined with effective lethality, assures battlespace dominance.
http://www.fighterworld.com.au/az-of-fighter-aircraft/five-generations-of-jets
Ottamatta kantaa miten koneet luokitellaan, F-15 luetaan kyllä kuuluvaksi samaan 4. sukupolveen kuin F-16 vaikka F-15 ei olekaan monitoimikone. Noissa koneissa on eroja avioniikassa ja taistelujärjestelmissä mutta mitään teknologia sukupolvia niiden välillä ei ole.
Kuten huomattavaa, yllä mainitun luokittelun mukaan Gripen C tai NG eivät ole 5. sukupolveen kuuluvia koneita vaan Gripen C on gen. 4/4.5 ja NG on pikemminkin 4.5 sukupolven kehittynyt versio mutta sen järjestelmät ja suunnittelu eivät ole samankaltaisia kuin esim. F-35:n, F-22A:n tai vaikkapa Chengdu J-20:n.
No kyllä sanat "kehittyneempi" ja "sukupolven edellä teknologiassa" kyllä ihan suoraan viittaavat väitteeseen. Kannattaa olla selvempi sanoissaan ettei tarvitse jälkikäteen sivukaupalla selvittää asiaa.
Emme ole samaa mieltä kaikista asioista, tämä on käynyt jo selväksi. Jollet sitten alla olemaan yhtä mieltä minun kanssaniMutta, kun noita katkelmia tuossa ylhäällä vertaa, niin onhan tuo jo aika huvittavaa
Selvennän hieman väitteitäsi joita kerrot minun nimissäni:
Noniin, näinhän se onkin. SAMAA MIELTÄ
EI SAMAA MIELTÄ. Sanoin että parempi =kehittyneempi kuin F-16:n APG-66 mutta saman sukupolven kone silti. Minulle kehittyneempi on sama kuin parempi mutta en tiedä mitä se on teillä kotona Laihialla...
EI SAMAA MIELTÄ vaan höpöä!(oho, sori huutomerkki). En ole väittänyt siivistä muuta kuin että F-15 siivet on optimoitu ilmataisteluun n. 550kts. nopeudessa ja korkeassa ilmanalassa.
F-15A/C siipi pinta-ala: Wing Area 608 ft² (56.48 m²)
F-14A siipi pinta-ala: Wing Area 565 ft² (52.49 m²)
F-22A siipi pinta-ala: Wing Area 838 ft² (78.0 m²)
F-35C siipi pinta-ala: 620 ft² (57.6 m²)
Mig-25 pinta-ala: Wing Area 662 ft² (61.52 m²) http://www.aerospaceweb.org/aircraft/fighter/
Kuten huomaat, ei F-15:n siipi ole mikään valtava verrattuna aikalaisiinsa tai 5.sukupolven koneisiin.
Olemme siis eri mieltä aika monesta asiasta vaikka väität muuta. Eipä mitään jokaisella on olkoon mielipiteenvapaus ja vapaus kertoa se vaikka sitten väiteltäisiin asioista.
Sarek1
Ylipäällikkö
Ollaan eri mieltä asioista mutta pysytään asioissa ja jätetään henkilöt ulkopuolelle, ok? Ollaan jo aika lähellä.
Häive on eittämättä plussaa, sen absoluuttisen vaikutuksen määrästä ollaan täällä selvästi useampaakin eri mieltä. Häiveen vaikutuksia heikentävä tekniikka tuppaa kehittymään sekin sillä saavutettu etu halutaan kuroa umpeen suurella panostuksella havaitsemiskeinojen kehittelyyn joten tarvitseeko häive tai matala RCS jatkossa ELSOa tuekseen? Ja millaista? Onko meillä mahdollisuuksia hankkia ko. kykyä?
F-35:n tsiljoonat koodit ovat edelleen monelta osin solmussa niin koneessa kuin tukijärjestelmässä. Mitä monimutkaisempi putkisto, sitä helpommin se menee tukkoon. Vasta äsken taidettiin pyydellä lisää rahaa ohjelmoinnin virheiden korjaamiseen. Monimutkainen on monimutkaista myös korjattaessa. Monimutkaisia ne muutkin nykykoneet ovat, joten tästä ei kenenkään kannata vetää hernettä nenään. Leuka kohti rintaa ja työhön mars.
Teknologian kehitttyminen on useimmiten matalien portaiden askeltamista. Yksi ottaa askelen siellä, toinen täällä. Koneiden luokittelu "sukupolvien" mukaan pohjautuu x määrään uusia kykyjä ja/tai entisten parannuksia sekä ajalliseen eroon tuotteiden kehitystyön ja rakentamisen aloittamisen välillä..
Häive on eittämättä plussaa, sen absoluuttisen vaikutuksen määrästä ollaan täällä selvästi useampaakin eri mieltä. Häiveen vaikutuksia heikentävä tekniikka tuppaa kehittymään sekin sillä saavutettu etu halutaan kuroa umpeen suurella panostuksella havaitsemiskeinojen kehittelyyn joten tarvitseeko häive tai matala RCS jatkossa ELSOa tuekseen? Ja millaista? Onko meillä mahdollisuuksia hankkia ko. kykyä?
F-35:n tsiljoonat koodit ovat edelleen monelta osin solmussa niin koneessa kuin tukijärjestelmässä. Mitä monimutkaisempi putkisto, sitä helpommin se menee tukkoon. Vasta äsken taidettiin pyydellä lisää rahaa ohjelmoinnin virheiden korjaamiseen. Monimutkainen on monimutkaista myös korjattaessa. Monimutkaisia ne muutkin nykykoneet ovat, joten tästä ei kenenkään kannata vetää hernettä nenään. Leuka kohti rintaa ja työhön mars.
Teknologian kehitttyminen on useimmiten matalien portaiden askeltamista. Yksi ottaa askelen siellä, toinen täällä. Koneiden luokittelu "sukupolvien" mukaan pohjautuu x määrään uusia kykyjä ja/tai entisten parannuksia sekä ajalliseen eroon tuotteiden kehitystyön ja rakentamisen aloittamisen välillä..
Yritin kaivaa tekstistä ytimen. Mielestäni ylläoleva on monelta osin ihan hyvää, neutraalia pohdintaa ja olen pääosin samaa mieltä. En kuitenkaan näe, mistä siitä löytyvät perustelut sille, että ns. Gen 4+ -koneet olisivat virattomia viidentoista vuoden kuluttua. Vahvin peruste sille viestin perusteella oli ymmärtääkseni Venäjän pitkän kantaman ohjuspuolustus.
Tässä on hyvä muistaa, että Venäjällä on jo nyt montaa eri sorttia kehittyneitä S-300 ja S-400 -järjestelmiä Pietarin ja Kuolan alueella. Tuskinpa Venäjä on 15 vuoden kuluttua saamassa käyttöönsä jotain S-1000-ohjusta, joka olisi kertaluokkaa parempi kuin nykyiset. Jos ilmavoimat arvioi pystyvänsä jo "vanhalla" Hornetilla hoitamaan sekä ilmapuolustuksen että A2G-tehtävät nykyisessä korkean uhan ilmatorjunnan ympäristössä, niin miksi se ei pystyisi siihen huomattavasti kehittyneemmillä Gen 4+ -koneilla? Niiden etuina ovat alhaisempi heijaste, paremmat tutkavaroittimet, paremmat häirintälaitteet, ohjushavaintojärjestelmät ja ylipäänsä parempi tilannetietoisuus.
P.S.
- Video ei toiminut
- Mikä on SA-ohjusjärjestelmä? Tarkoitat varmaan S-X00?
Kerroit juuri syyn siihen, miksi Suomeen on hankittu Hornetista laukaistavia risteilyohjuksia. Satelliittipaikannus S400-järjestelmän sijainnista saataneen tarvittaessa Natolta.