Ilmavoimien tulevaisuus

Minusta Ilmavoimille ei pitäisi mennä hankkimaan tutkakoneita nykyisessä budjettitilanteessa - Rajavartiostolle kyllä mieluusti vaikka neljä Dornierin tyyppistä konetta lisää. Toki sen "merivalvonta"tutkan voisi mieluusti päivittää isompaan malliin, että voitaisiin vahtia "Koivistoon matkaavia tankkereita" jo Kaliningradin tasalta. ;)

Nooo ehkä nykyisessä rahoitustilanteessa ne ovat hiukan haihattelua (kahden koneen hankinta olisi minimissään 200 miljoonan investointi) mutta tuossa naapuriketjussa esittämääni "ilmavoimien minimaaliseen kalustoratkaisuun" ne kuitenkin ihan hyvin mahtuivat. Eli tulevaisuudessa asiaa tullee miettiä.
 
Minusta Ilmavoimille ei pitäisi mennä hankkimaan tutkakoneita nykyisessä budjettitilanteessa - Rajavartiostolle kyllä mieluusti vaikka neljä Dornierin tyyppistä konetta lisää. Toki sen "merivalvonta"tutkan voisi mieluusti päivittää isompaan malliin, että voitaisiin vahtia "Koivistoon matkaavia tankkereita" jo Kaliningradin tasalta. ;)

Tulipahan mieleen, että voisikohan tuollaisen Dornierin päivittää JASSM:ia kantamaan kykeneväksi? Toisaalta, nuo taisi tulla käyttöön -95, joten paljonkohan noilla on käyttöikää jäljellä?
 
Nooo ehkä nykyisessä rahoitustilanteessa ne ovat hiukan haihattelua (kahden koneen hankinta olisi minimissään 200 miljoonan investointi) mutta tuossa naapuriketjussa esittämääni "ilmavoimien minimaaliseen kalustoratkaisuun" ne kuitenkin ihan hyvin mahtuivat. Eli tulevaisuudessa asiaa tullee miettiä.

Millaisia taktisia käyttöperiaatteita ajattelit? S-400 et al. eivät varmasti tee operoinnista kovin helppoa, ja jos jokin maali pudotetaan maksimikantamalta, niin juurikin tuollainen hidas ja kömpelö AEW&C-kone. Tietysti kone voidaan pitää 400 kilometrin päässä rintamasta ja tyytyä valvomaan omaa aluetta, mutta onko siinä sitten paljoa järkeä? Maasijoitteisilla tutkilla jää ehkä alakatveita, mutta eivät kai ne ihan tuollaisia toimenpiteitä vaadi?
 
R
Nooo ehkä nykyisessä rahoitustilanteessa ne ovat hiukan haihattelua (kahden koneen hankinta olisi minimissään 200 miljoonan investointi) mutta tuossa naapuriketjussa esittämääni "ilmavoimien minimaaliseen kalustoratkaisuun" ne kuitenkin ihan hyvin mahtuivat. Eli tulevaisuudessa asiaa tullee miettiä.

Kyllähän sitä miettiä kannattaa, ja myös jo olemassa olevan kaluston latentteja kapasiteetteja. Dornierin tutkan AEW- ja maavalvontaominaisuudet eivät ehkä ole niin tärkeitä rajavalvonnassa, kun molemmat hoituvat halvemmalla ja aukottomammin maastoon sijoitettavalla kalustolla. Mutta maanpuolustustilanteessa ne voivat olla hyvinkin hyödyllisiä. Etenkin itä-Ukrainan tyyppisessä tilanteessa voisin kuvitella mahdollisuuden seurata liikennettä ilmassa ja maassa yli 150km etäisyydeltä olevan erittäinkin suureksi avuksi.

Tulipahan mieleen, että voisikohan tuollaisen Dornierin päivittää JASSM:ia kantamaan kykeneväksi? Toisaalta, nuo taisi tulla käyttöön -95, joten paljonkohan noilla on käyttöikää jäljellä?

Dorniereissa ei käsittääkseni juuri ole marginaalia lisätä painoa, joten ei taida onnistua. Pitäisi mennä kokoluokka ylöspäin. Siltikään tuo ei ole mikään optimiyhdistelmä, pitkän kantaman sensorialusta ja rynnäkköaseiden laukaisualusta. Ehkä Hawk kyydittämässä ohjusta laukaisupisteeseen voisi toimia, mutta JASSM taitaa olla liian painava Hawkille.

Dornierit ovat valmistuneet juuri '95, ja jos päivitys tehtiin perinteiseen tapaan elinkaaren puolivälissä 2009, niin tuonne 2025 tienoille voisi miettiä korvaajan hankintaa. Jos mietitään mitä koneita siellä seuraavassa kokoluokassa olisi tarjolla, niin mieleen tulee yksi vaihtoehto jolla olisi monta plussaa puolellaan. Se on jo valmiiksi saatavissa siipiripustimilla, siitä on olemassa merivalvontaversio, kehitteillä AEW-versio ja se on jo Ilmavoimien käytössä. Kyseessä on CASA C-295 eli uudet kuljetuskoneet. Tosin isompi kokoluokka tarkoittaa myös isompia käyttökuluja, joten Rajalla ehkä kuitenkin joudutaan pitäytymään Dornierin luokassa.

Vaan tulipa tässä mieleen, että CASAan saa maksimissaan kuusi ripustinta, joista kahteen putkitukset lisäpolttoainesäiliöille. Mahtoikohan ilmavoimien yksilöihin tulla noita ripustimia? Ne putket kun toimivat toiseenkin suuntaan, eli letkupodin asentamalla CASA pystyy toimimaan ilmatankkauskoneena. Vaatinee tosin ruuman täyteen polttoainelavoja että kerosiinia riittää kunnolla jaettavaksikin. Mutta ne podit eivät paljoa maksa, jos muut ehdot täyttyvät.

Ohhoh, tulipa taas kirjoitettua. Ja samat asiat kun joskus aikaisemminkin. Jotenkin vaan itseäni ihmetyttää kun puhutan AEW- ja ilmatankkauskykyjen hankkimisesta, että miten lähellä molempia kykyjä meillä itse asiassa jo ollaan.
 
Tässä artikkelissa on hyvin summeerattu Rafalen ketsuppipulloefekti. 20 vuotta ilman yhtään ulkomaankauppaa ja sitten puolessatoista kk kolme eri julkistusta! Siinä on Dassaultin myyntijohtaja tienannut bonarinsa tältä vuodelta :) Mielenkiintoista on se, että saadaanko näiden avausten (+ ehkä joidenkin lisätilausten, esim. Intian täydennys) myötä pidennettyä Rafalen tuotantoa niin, että se olisi mukana vielä Suomenkin kisassa? US Navy vielä pidentämään Superhornettia ja Euromaat täydentämään laivastojaan Typhoonilla uutta Venäjän uhkaa vastaan, niin pian meillä onkin täysi kaarti kisassa mukana. Ei se varmaan toteudu, mutta toivossa on hyvä elää.

http://foxtrotalpha.jalopnik.com/rafale-has-gone-from-long-time-export-flop-to-huge-succ-1701174913

Rafale Has Gone From Long-Time Export Flop To Huge Success In 45 Days

Egypt suddenly sealed a deal for 24 of the multirole fighters in February, India finally consummated a reduced initial order of 36 jets, and now Qatar will purchase 24. After 20 years, the Rafale has gone from an export zero to export hero in a blistering 45 days.

All of the Eurocanard family of fighters (Rafale, Eurofighter, Gripen) have spread to someplace throughout the globe other than Europe, and it will be interesting to see which production lines stay alive and which ones wither toward the end of the decade. Amazingly, what two months ago was a bleak outlook for France’s only fighter export has now become one of the shining stars on the international combat aircraft arms market.
 
Kuinka monella eri tasolla Saabin ja Lockheed Martinin markkinointi toimii? Vaikuttaako Saabin markkinointi suomalaisissa sotilasalan julkaisuissa? Entä voisiko eräänlaista markkinointia esiintyä myös mp.netissä? Tälläisellä markkinoinnilla vaikutettaisiin kansalaisten mielipiteisiin, ja se ei ole välttämättä ihan turha juttu, vaikka esim. Suomen sotilaan yksittäiset tilaajat eivät konehankintaa päätä. Ei sitä päätä Eero Heinäluomakaan, vaikka on taitanut ottaa kantaa Gripenin puolesta.

Ollos huoleton, markkinamiehes valveill' on!

Markkinointia on tälläkin foorumilla, kenen kello kovimmin kilkattaa - no, silmäilkää ketjuja ja paikallistakaa myyntitykit ja -ketjut. Virtuaalikompiaisia palkinnoksi nopeimmille. Suomalaisissa julkaisuissa tuuli puhaltelee milloin sieltä milloin täältä, sotilasalan julkaisuissa on ilmeisesti kuitenkin vähemmän asiavirheitä kuin iltapäivälehdissä.

Markkinointi on suunnattu ensisijaisesti vaikuttajiin eli niihin, joilla on vaikutusmahdollisuuksia konehankinnassa. Vaikuttajia ovat poliittiset ja sotilaalliset tahot. Yleinen mielipide eli kansa on sekundääri kohderyhmä eikä vaikuta samalla tavalla itse kauppaan muutoin kuin epäsuorasti äänestyskäyttäytymisen myötä. Tarkoitus on kyllä muokata myös maaperää myönteiseksi kohdemaassa mutta mainittujen kahden tapauksen markkinoinnissa on selviä eroja lähestymistavassa ja markkinointibudjetissa.

Tässä hieman luonnehdintaa mainittujen kilvoittelijoiden markkinoinnista. Huomatkaa, että nyt puhutaan vain markkinoinnista eikä missään muotoa oteta kantaa itse tuotteisiin ja niiden ominaisuuksiin. Molemmat väittävät olevansa juuri se oikea ratkaisu Sinulle. Luettelo huomioiduista asioista ei ole kattava eikä täydellinen mutta alkuun päästään näilläkin eväillä.

Saab: "kotikutoinen/hemtrevligt" (tiedotustilaisuudet pienen budjetin touhua), Pyrkimys vaikuttaa laajapohjaisesti tuotteesta muodostettavaan mielikuvaan ja asenteeseen on korostunut.
Ässäkortti:
Ruotsissa poliitikot on jokseenkin läpikotaisin valjastettu edistämään Gripeneiden kaikkinaista kauppaamista. Kyse on ruotsalaisista korkean teknologian työpaikoista ja vientiteollisuudesta, ei mikään merkityksetön asia siis heille. (Meillähän tällaiseen ei missään nimessä ryhdyttäisi - vrt. Patrian puijjuuttaminen ojassa meikäläispoliitikoiden toimesta.) Poliittisen tason vaikuttamista käytetään ihan varmasti ja sitä osataan naapurissa tehdä miltei huomaamattoman huolettomasti - lämpimällä kädellä kätellen ja laskukone toisessa kädessä.


Lockheed-Martin: "sliipattu", ammattimaiset myyntikanuunat, kohdennettu panostus asiantuntija- ja käyttäjätason vaikuttamiseen (mainosteltta ja simulaattori kiertää lentonäytöksissä myös periferia-Suomessa, huomio, lippalakit yms. valikoidusti lentohaalariväelle jne.). NATO-taika poliittisten päättäjien painostuskeino, kts. Ässäkortti. Hybridimainokset (joita on vaikea erottaa varsinaisista ilmailualan lehdistä ja artikkeleista) ilmailulehdistössä.
Ässäkortti:
L&M on toteuttanut ovelan sitouttamiskampanjan, jossa pyramidiketjuun värvätyt pyrkivät myös hankkimaan lisää osallisia lupailemalla mannaa huomispäivälle. Ja tehtyjä "hyviä päätöksiä" pyritään käyttämään luonnollisesti vipuvartena. Kun oma lehmä on ojassa, niin (maksu)kaverit kelpaavat seuraan.
 
Millaisia taktisia käyttöperiaatteita ajattelit? S-400 et al. eivät varmasti tee operoinnista kovin helppoa, ja jos jokin maali pudotetaan maksimikantamalta, niin juurikin tuollainen hidas ja kömpelö AEW&C-kone. Tietysti kone voidaan pitää 400 kilometrin päässä rintamasta ja tyytyä valvomaan omaa aluetta, mutta onko siinä sitten paljoa järkeä? Maasijoitteisilla tutkilla jää ehkä alakatveita, mutta eivät kai ne ihan tuollaisia toimenpiteitä vaadi?

Yksi olennainen käyttö olisi ilman muuta korkean valmiuden valvonta sodanuhan ('harmaa vaihe' tms) aikana yllätyshyökkäyksen varalta. Kovan sodan aikana niitä käytettäisiin kuten liikkuvia tutkia yleensäkin, eli mittausta jonkun aikaa ja sitten uusi asema - mikä lentokoneella on tietenkin vähän helpompaa. Hämeenlinnan yläpuolella lentävä kone näkee miltei Pietariin saakka: kuva

Tietysti pitkän matkan ohjukset ovat riskitekijä, mutta aivan yhtä lailla ne ovat sitä maassa oleville tutkille, ja enemmänkin.
 
JASSMille maaleiksi voisin ajatella esim. panssarikolonnaa. Venäläisillä on tapana ajaa ns. tappituntumalla vaunuillaan kärkeä lukuunottamatta. Eli jos tiedustelulla nähdään, että 100 km päässä Venäjän puolella on tankit yhdessä ryppäässä, niin pari JASSMia sinne ja siinä on tankkikomppania tuhottu.
 
JASSMille maaleiksi voisin ajatella esim. panssarikolonnaa. Venäläisillä on tapana ajaa ns. tappituntumalla vaunuillaan kärkeä lukuunottamatta. Eli jos tiedustelulla nähdään, että 100 km päässä Venäjän puolella on tankit yhdessä ryppäässä, niin pari JASSMia sinne ja siinä on tankkikomppania tuhottu.

Eiköhän JASSM ole tarkoitettu johonkin ihan muuhun kuin PST-käyttöön. Ja parempiakin kohteita on ihan riittämiin.
 
Eiköhän JASSM ole tarkoitettu johonkin ihan muuhun kuin PST-käyttöön. Ja parempiakin kohteita on ihan riittämiin.

Esimerkiksi sellaiset ammuslaatikkorivistöt mitä mm. Rostovin alueella on kuvattu viime aikoina? Yksi hyvä osuma saisi koko pellon käännettyä kertarykäisyllä ja naapurin logistikotkin saisivat migreenitason päänsärkyä...
 
JASSMille maaleiksi voisin ajatella esim. panssarikolonnaa. Venäläisillä on tapana ajaa ns. tappituntumalla vaunuillaan kärkeä lukuunottamatta. Eli jos tiedustelulla nähdään, että 100 km päässä Venäjän puolella on tankit yhdessä ryppäässä, niin pari JASSMia sinne ja siinä on tankkikomppania tuhottu.

Jos saisit suoran osuman vaunuun se maalina ollut vaunu tuhoutuisi. Muut todennäköisesti säilyisivät ajokunnossa. Edes varikoltakaan yhdellä ohjuksella ei saisi muutamaa vaunua enempää tuhottua.

Saataisiinko niillä pimennettyä koko Pietarin sähköt?

Todennäköisesti saisi. Siviilikohteisiiin iskemiseen en tosin usko. Vaikka venäläiset sitä tekee ei meidän kuitenkaan tarvitse.
 
Yksi olennainen käyttö olisi ilman muuta korkean valmiuden valvonta sodanuhan ('harmaa vaihe' tms) aikana yllätyshyökkäyksen varalta. Kovan sodan aikana niitä käytettäisiin kuten liikkuvia tutkia yleensäkin, eli mittausta jonkun aikaa ja sitten uusi asema - mikä lentokoneella on tietenkin vähän helpompaa. Hämeenlinnan yläpuolella lentävä kone näkee miltei Pietariin saakka: kuva

Tietysti pitkän matkan ohjukset ovat riskitekijä, mutta aivan yhtä lailla ne ovat sitä maassa oleville tutkille, ja enemmänkin.

Harmaan vaiheen käyttö on se ainoa järkevä (kustannustehokas).

Kyllä se valvontakone on enemmän alttiina vastatoimille. Siinä ei paljon auta tutkan sammuttelu. Peitteisessä maastossa taktisesti oikein käytetyn valvontatutka löytäminen ja tuhoaminen ei ole helppoa. Toki jos vastapuoli saa toimia täysin vapaasti niin ilmassa kuin maassakin tilanne on toinen.
 
Todennäköisesti saisi. Siviilikohteisiiin iskemiseen en tosin usko. Vaikka venäläiset sitä tekee ei meidän kuitenkaan tarvitse.

Jos siviilikohteeseen iskeminen ajaa Suomen sotilaallista etua, siihen tulee iskeä. Iskussa tulee maksimoida Venäjän sotilaalliset vahingot ja minimoida siviileille koituvat vahingot. Pitää muistaa, että Venäjä agitoi kansaa JASSM-iskuista joka tapauksesssa, ja "uhreja" tulee isketään sitten siviili-infraan tai ei.

JASSM:n kohdetyypit on helppo arvata. Sillä isketään pääasiassa erilaisiin tietoliikenteen, sähkönjakelun, ja logistiikan solmupisteisiin. Kohteita on siis niin paljon, että NATO-vetoapua tarvitaan JASSM-hankinnoissa kriisitilanteessa hyvin nopeasti.

En näe, että kriisitilanteessa olisi mitään pointtia pimentää Pietaria, mutta pienemmät, likempänä sodan painopisteitä sijaitsevat alueet varmasti kärsivät erilaisista aineellisista tappioista.
 
JASSMille maaleiksi voisin ajatella esim. panssarikolonnaa. Venäläisillä on tapana ajaa ns. tappituntumalla vaunuillaan kärkeä lukuunottamatta. Eli jos tiedustelulla nähdään, että 100 km päässä Venäjän puolella on tankit yhdessä ryppäässä, niin pari JASSMia sinne ja siinä on tankkikomppania tuhottu.
JASSM ei moiseen sovellu, koska siinä ei ole rypälekärkiä. Sen sijaan MLRS:llä ammuttu ATACMS soveltuisi moiseen oikein helvetin hyvin. Ja olisi halvempikin. Ja sen ampumista ei naapuri voisi mitenkään estää, kun taas Hornetti on helppo pudottaa alas taivaalta.
 
Harmaan vaiheen käyttö on se ainoa järkevä (kustannustehokas).

Kyllä se valvontakone on enemmän alttiina vastatoimille. Siinä ei paljon auta tutkan sammuttelu. Peitteisessä maastossa taktisesti oikein käytetyn valvontatutka löytäminen ja tuhoaminen ei ole helppoa. Toki jos vastapuoli saa toimia täysin vapaasti niin ilmassa kuin maassakin tilanne on toinen.

Kyllä se taitaa olla päinvastoin...600km/h nopeudella liikkuva tutkakone on 50 kilometrin päässä ennenkuin vikkelimmässäkään maatutkassa on ehditty edes kytkintä nostaa. Kiinteitä KAVA-tutkia ei tietysti voida liikutella ollenkaan.
Vielä helpommin liikuteltavissa olisi tutkahelikopteri, mutta niiden toiminta-aika jää paljon lyhyemmäksi eikä niihin yleensä myöskään mahdu niin hyvää tutkaa.
 
Back
Top