Ilmavoimien tulevaisuus

[RPG83]

Yksi olennainen käyttö olisi ilman muuta korkean valmiuden valvonta sodanuhan ('harmaa vaihe' tms) aikana yllätyshyökkäyksen varalta. Kovan sodan aikana niitä käytettäisiin kuten liikkuvia tutkia yleensäkin, eli mittausta jonkun aikaa ja sitten uusi asema - mikä lentokoneella on tietenkin vähän helpompaa. Hämeenlinnan yläpuolella lentävä kone näkee miltei Pietariin saakka: kuva

Tietysti pitkän matkan ohjukset ovat riskitekijä, mutta aivan yhtä lailla ne ovat sitä maassa oleville tutkille, ja enemmänkin.

Nähdäkseni tuo siirtyminen ei suojele lentokonetta samalla tavalla kuin maasijoitteista tutkaa. AEW&C-koneet omaavat yleisesti ottaen valtavan tutkapoikkipinta-alan. Niin kauan kuin kone on it-ohjusjärjestelmän kantamalla, sitä voidaan tulittaa. Maassa siirtyvän tutkan suojeleminen on sentään vähän helpompaa (tutkan sammuttaminen ja säteilevät valemaalit auttanevat pitkälle, jos vihollinen ei tiedä tutkan koordinaatteja vaan laukoo tutkasäteilyyn hakeutuvia ohjuksia).

Mitä tulee yllätyshyökkäykseen, niin mahtaako tutkakone sittenkään olla siinä tilanteessa niin hyödyllinen? AEW&C-kone varmaankin pyrittäisiin ampumaan alas S-400 ym. it-ohjusjärjestelmillä ennen kuin hävittäjät ja rynnäkkö- ja pommikoneet saapuvat AEW&C-koneen tutkan kantamalle. Pieni hyöty ja varoitus voidaan tietysti saavuttaa sillä, että oma tutkakone tulee pudotetuksi sodan ensimmäisenä hetkenä. Se ei kuitenkaan helpota vielä ilmapuolustuksen toimintaa kovin paljoa, koska vihollisen ilmavoimien tuskin lähtevät pommituslennoille heti tutkakoneen pudotuksen jälkeen. Tietysti niin saattaa tapahtua, jos aika on jostakin syystä kultaa (esim. meillä on liikekannallepano vielä kesken).

 

[Raveni]

Kyllä se taitaa olla päinvastoin...600km/h nopeudella liikkuva tutkakone on 50 kilometrin päässä ennenkuin vikkelimmässäkään maatutkassa on ehditty edes kytkintä nostaa. Kiinteitä KAVA-tutkia ei tietysti voida liikutella ollenkaan.
Vielä helpommin liikuteltavissa olisi tutkahelikopteri, mutta niiden toiminta-aika jää paljon lyhyemmäksi eikä niihin yleensä myöskään mahdu niin hyvää tutkaa.

Eikös suomessa ole liikkuvia tutkiakin ostettu... Ei noiden kiinteiden tutkien toiminalle ja kestävyydelle mitään isoja odotuksia taideta tänäpäivänä antaa.... Tutka kone olisi mukava jos ei ole hävittäjä määristä pois...

 

[Raveni]

Maassa olevan tutkan voi paljastaa ilmasta ja ilmassa olevan maasta ja ilmasta. Kun mietitään naapurin ja meidän resursseja niin laittaisin ne tutkakone rahat niihin maa sijoitteisiin tutkiin... Tuo RPG83 valemaali homma on myös hyvä koska niitähän voidaan hommata paljonkin.

 

[peelo]

Kyllä se taitaa olla päinvastoin...600km/h nopeudella liikkuva tutkakone on 50 kilometrin päässä ennenkuin vikkelimmässäkään maatutkassa on ehditty edes kytkintä nostaa. Kiinteitä KAVA-tutkia ei tietysti voida liikutella ollenkaan.
Vielä helpommin liikuteltavissa olisi tutkahelikopteri, mutta niiden toiminta-aika jää paljon lyhyemmäksi eikä niihin yleensä myöskään mahdu niin hyvää tutkaa.

Ilmassa oleva tutkakone on koko ajan vastapuolen seurannassa. Jos kyseinen laite käyttää omaa tutkaansa se nähdään passiivisilla laitteilla vähintään 800 km päästä (lentävä SIGINT) ja horisonttiin asti (maa-asenteinen SIGINT). Vaikka AEW-kone toimisi passiivisesti (jolloin siitä ei ole mitään virkaa) se havaitaan vastapuolen tutkilla niiden max mittausetäisyydeltä. Erieyen tapauksessa todennäköisesti kauempaa kuin Erieye näkee esim venäläisten A-50. Eli se on suojassa vain jos se lentää jossain Vaasan suunnalla, jolloin siitä ei juuri ole apuja.

Maa-asenteinen tutka (KEVA 2010) on taistelunkestävä. Tilanteessa jossa homma ei ole kussut totaalisesti pelkkä tutkan sammuttaminen riittää tekemään vastatoimet todella vaikeaksi. >100 km päähän sijoitetut tiedustelujärjestelmät eivät pysty määrittämään sen sijaintia niin tarkkaan että tämän avulla pystyttäisiin suuntaamaan asevaikutusta tutkaan. Tähän vielä lisänä nopeat siirtymiset (luokkaa <15 min) tekevät homman vielä haastavammaksi. Toki jos tilanne on se että Ilmavoimamme on täysin tuhottu ja mitään ilmatorjuntaa ei ole tilanne on toinen. Silloin tieto tutkasta SIGINT-välinein ja rynnäkkökoneet vaikka maalinosoituspodein/tutkalla ja satelliittiavusteisilla pommeilla pääsevät tekemään tuhoa hyvin helposti. Tällöin ei edes tarvita ARM-ohjuksia tai muitakaan hienouksia.

Olen aikaisemminkin kirjottanut että Erieyen oletetulla 100 milj € hinnalla saa yli 5 KEVA 2010 tutkaa, kahden hinnalla yli 10 kpl. Tällöin tutkien alakatveet eivät ole suuri ongelma, joten siinä menee se merkittävin hyöty AEW koneista. Tämän lisäksi osa Horneteista pitäisi sitoa tutkavalvontakoneen suojaukseen. Maatutkan osalta ilmasuojaa myös tarvitaan mutta vaikeamman havaittavuuden osalta toiminta helpottuu.

Maassa olevan tutkan voi paljastaa ilmasta ja ilmassa olevan maasta ja ilmasta. Kun mietitään naapurin ja meidän resursseja niin laittaisin ne tutkakone rahat niihin maa sijoitteisiin tutkiin... Tuo RPG83 valemaali homma on myös hyvä koska niitähän voidaan hommata paljonkin.

Säteilevä valemaali ei ole halpa enää siinä vaiheessa kun laite todella matkii oikeaa tutkaa. Laitteesta joka taas ei täysin replikoi oikeaa tutkaa on lähes hyödytön.

 

[min3mat]

Tutkan maasta johtuvat ongelmat eivät missään nimessä myöskään katoa vaikka tutka lentäisikin ilmassa jos kohde lentää matalalla (alakatve) johtuen tutkajärjestelmien yleisistä toimintaperiaatteista. Ongelmallisin tilanne olisi erotella kohde jonka edessä on vaikkapa pilviä ja taustalla maata ja huojuvaa metsää. Doppler-periaatteella ongelmaa ja tutkan taustakohinaa pystytään kyllä lieventämään, muttei poistamaan ellei tutkakone lennä mitattavaa kohdetta matalemmalla jolloin kohde näkyy horisonttia vasten. Jokatapauksessa tutkan kantomatka saattaa tippua hyvinkin paljon, minkä lisäksi vaihtoehtoisella matalalento-profiililla voidaan kyseenalaistaa koko järjestelmän hankinnan järki.

Suurvalloille noiden koneiden hankinta on sinänsä ihan ymmärrettävää koska maalla olevaa tutkaverkkoa ei aina voida olettaa olevan paikalla (esim. Merenpäällä tapahtuva toiminta) joten nopeaan liikkeeseen ja vasteaikaan kykenevä versio on järkevä ratkaisu, mutta Suomelle hyötyarvo kyseenalainen koska merialueella tapahtuvat taistelulennot tai avomerellä tapahtuvat hyökkäykset suomen laivastoa vastaan ovat aika epätodennäköisiä.

Lisäksi ongelmallista on koneen käytön suojaus. Venäjällä on kalustoa ja järjestelmiä juurikin kyseisten konetyyppien löytämiseen ja tuhoamiseen, mikä nostaa koneiden käyttöön liittyviä riskejä dramaattisesti. Myös tulee miettiä huollollisia näkökulmia. Voidaanko koneen tarjoama kapasiteetti kriisitilanteessa korvata jos koneet rikkoutuvat? Falklandin sodassa Argentiinalla oli tästä negatiivisia kokemuksia kun kummatkin maan ainoista P-2 neptune koneista joita käytettiin mm. HMS Sheffieldin upottaneiden etendard-koneiden ohjaukseen, hajosivat kesken sodan.
Tietysti myös maalla olevat tutkajärjestelmät voivat hajota, mutta riskienhallinnan näkökulmasta kyse on paljon paremmasta tilanteesta koska maalla olevia tutkia saadaan samaan hintaan verrattuna moninkertainen määrä.

 

[fulcrum]

Ilmassa oleva tutkakone on koko ajan vastapuolen seurannassa. Jos kyseinen laite käyttää omaa tutkaansa se nähdään passiivisilla laitteilla vähintään 800 km päästä (lentävä SIGINT) ja horisonttiin asti (maa-asenteinen SIGINT). Vaikka AEW-kone toimisi passiivisesti (jolloin siitä ei ole mitään virkaa) se havaitaan vastapuolen tutkilla niiden max mittausetäisyydeltä. Erieyen tapauksessa todennäköisesti kauempaa kuin Erieye näkee esim venäläisten A-50. Eli se on suojassa vain jos se lentää jossain Vaasan suunnalla, jolloin siitä ei juuri ole apuja.

Se että joku kone nähdään ei tarkoita sitä että sitä vastaan voitaisiin vielä tehokkaasti toimia. Ei ne pitkän matkan it-ohjukset mikään varma nakki ole: lentoaika on todella pitkä ja sinä aikana tutkakone ehtii hyvin joko kauemmaksi, alas tutkakatveeseen tai molempia. Ne ovat vain riski joka tekee operoinnista vaarallisempaa ja pitää ottaa huomioon, eivät mikään hard countteri.

Maa-asenteinen tutka (KEVA 2010) on taistelunkestävä. Tilanteessa jossa homma ei ole kussut totaalisesti pelkkä tutkan sammuttaminen riittää tekemään vastatoimet todella vaikeaksi. >100 km päähän sijoitetut tiedustelujärjestelmät eivät pysty määrittämään sen sijaintia niin tarkkaan että tämän avulla pystyttäisiin suuntaamaan asevaikutusta tutkaan. Tähän vielä lisänä nopeat siirtymiset (luokkaa <15 min) tekevät homman vielä haastavammaksi. Toki jos tilanne on se että Ilmavoimamme on täysin tuhottu ja mitään ilmatorjuntaa ei ole tilanne on toinen. Silloin tieto tutkasta SIGINT-välinein ja rynnäkkökoneet vaikka maalinosoituspodein/tutkalla ja satelliittiavusteisilla pommeilla pääsevät tekemään tuhoa hyvin helposti. Tällöin ei edes tarvita ARM-ohjuksia tai muitakaan hienouksia.

Jo Vietnamin sodan aikainen Standard-ARM pystyi osumaan tutkaan suunnistusjärjestelmänsä avulla vaikka se oli sammutettu, todennäköisesti vehkeet eivät ole tuosta ainakaan huonontuneet. Venäjällä on käytössä myös ARM-ohjuksia joiden kantama on yli 400 kilometriä...

Olen aikaisemminkin kirjottanut että Erieyen oletetulla 100 milj € hinnalla saa yli 5 KEVA 2010 tutkaa, kahden hinnalla yli 10 kpl. Tällöin tutkien alakatveet eivät ole suuri ongelma, joten siinä menee se merkittävin hyöty AEW koneista. Tämän lisäksi osa Horneteista pitäisi sitoa tutkavalvontakoneen suojaukseen.

Ei se tarvi erillistä suojausta sen kummemmin kuin maatutkatkaan - itse asiassa vähemmän. Tutkakone voi yksinkertaisesti lentää poispäin vihollisesta jos sitä vastaan selkeästi yritetään hyökätä, lentää it-ohjusten suojaamalle alueelle jne.

 

[fulcrum]

Tutkan maasta johtuvat ongelmat eivät missään nimessä myöskään katoa vaikka tutka lentäisikin ilmassa jos kohde lentää matalalla (alakatve) johtuen tutkajärjestelmien yleisistä toimintaperiaatteista. Ongelmallisin tilanne olisi erotella kohde jonka edessä on vaikkapa pilviä ja taustalla maata ja huojuvaa metsää. Doppler-periaatteella ongelmaa ja tutkan taustakohinaa pystytään kyllä lieventämään, muttei poistamaan ellei tutkakone lennä mitattavaa kohdetta matalemmalla jolloin kohde näkyy horisonttia vasten. Jokatapauksessa tutkan kantomatka saattaa tippua hyvinkin paljon, minkä lisäksi vaihtoehtoisella matalalento-profiililla voidaan kyseenalaistaa koko järjestelmän hankinnan järki.

Ei tietysti poistukaan, mutta maatutkilla nuo ongelmat ovat tietysti moninkertaisia. Näin etenkin Itä- ja Pohjoissuomen kumpuilevassa maastossa. Jo kilometrin korkeudessa lentävän tutkakoneen maakatveet ovat murto-osa vastaavan maatutkan vastaavista.

Suurvalloille noiden koneiden hankinta on sinänsä ihan ymmärrettävää koska maalla olevaa tutkaverkkoa ei aina voida olettaa olevan paikalla (esim. Merenpäällä tapahtuva toiminta) joten nopeaan liikkeeseen ja vasteaikaan kykenevä versio on järkevä ratkaisu, mutta Suomelle hyötyarvo kyseenalainen koska merialueella tapahtuvat taistelulennot tai avomerellä tapahtuvat hyökkäykset suomen laivastoa vastaan ovat aika epätodennäköisiä.

Kannattaisi siirtyä jo 90-luvulle kyllä tutkakoneet ovat melko arkipäivää tänä päivänä pienemmissäkin maissa (Ruotsi, Kreikka, Singapore jne). Ilmavoimat itse asiassa olisi sellaisen halunnut hankkia jo aikaa sitten, mutta rahaa ei ole ollut.

Myös tulee miettiä huollollisia näkökulmia. Voidaanko koneen tarjoama kapasiteetti kriisitilanteessa korvata jos koneet rikkoutuvat? Falklandin sodassa Argentiinalla oli tästä negatiivisia kokemuksia kun kummatkin maan ainoista P-2 neptune koneista joita käytettiin mm. HMS Sheffieldin upottaneiden etendard-koneiden ohjaukseen, hajosivat kesken sodan.

Neptunet hajosivat koska ne olivat täysin ikäloppuja ja jenkit olivat pistäneet varaosahanat kiinni - itse asiassa ne oli poistettu jo ennen sotaa mutta herätettiin henkiin koska niitä tarvittiin.

 

[SJ]

Neptunet hajosivat koska ne olivat täysin ikäloppuja ja jenkit olivat pistäneet varaosahanat kiinni - itse asiassa ne oli poistettu jo ennen sotaa mutta herätettiin henkiin koska niitä tarvittiin.

Ei se syy ole merkityksellinen. Homma kusee, jos ohjaamossa palaa väärä merkkivalo ja konetta pitää tutkia vaikka vain tunnin maassa, kun koneen pitäisi olla ilmassa tukemassa taistelua.

 

[RPG83]

Kannattaisi siirtyä jo 90-luvulle kyllä tutkakoneet ovat melko arkipäivää tänä päivänä pienemmissäkin maissa (Ruotsi, Kreikka, Singapore jne). Ilmavoimat itse asiassa olisi sellaisen halunnut hankkia jo aikaa sitten, mutta rahaa ei ole ollut.

Onko hedelmällistä ottaa nuo maat vertailukohteiksi? Tarkoitan, että Kreikka ja Turkki ovat suhteellisen tasaväkiset, Singapore on alueen sotilasmahti (ainakin ilmassa) ja Ruotsi hankki kotimaista kalustoa (politiikka vs. todellinen tarve - etenkin, kun koneita on sittemmin myyty ulkomaille). Suomi taas pelaa alivoimapeliä.

Onko tuolle ilmavoimien halulle hankkia AEW&C-koneita antaa lähteitä/lisätietoja (lehtiartikkeleita tms.)? Lisäksi asiaan kuulumattomasti kysyn, että mahtaisiko tallessa olla (skannattavaksi ) juttuja ilmavoimien halusta hankkia lisää Horneteja? Muistaakseni joku foorumilainen kirjoitti ohimennen tällaisesta aikoja sitten, ja törmäsin asiaan hiljattain penkoessani vanhoja viestejä.

 

[Raveni]

Ei taida tuollainen kone nousta maantiekentältä? Montako kenttää meillä ylipäätään on josta tuollainen voi nousta ja laskeutua? Viisi? Maastossa oleville tutkille löytyy kyllä paikka ja jos homma on oikein verkotettu niin sen lamauttaminen onkin sitten vaikeampi homma...

 

[peelo]

Se että joku kone nähdään ei tarkoita sitä että sitä vastaan voitaisiin vielä tehokkaasti toimia. Ei ne pitkän matkan it-ohjukset mikään varma nakki ole: lentoaika on todella pitkä ja sinä aikana tutkakone ehtii hyvin joko kauemmaksi, alas tutkakatveeseen tai molempia. Ne ovat vain riski joka tekee operoinnista vaarallisempaa ja pitää ottaa huomioon, eivät mikään hard countteri.

Jo Vietnamin sodan aikainen Standard-ARM pystyi osumaan tutkaan suunnistusjärjestelmänsä avulla vaikka se oli sammutettu, todennäköisesti vehkeet eivät ole tuosta ainakaan huonontuneet. Venäjällä on käytössä myös ARM-ohjuksia joiden kantama on yli 400 kilometriä...

Ei se tarvi erillistä suojausta sen kummemmin kuin maatutkatkaan - itse asiassa vähemmän. Tutkakone voi yksinkertaisesti lentää poispäin vihollisesta jos sitä vastaan selkeästi yritetään hyökätä, lentää it-ohjusten suojaamalle alueelle jne.

Tehokkaat vastatoimet vaativat aina sen että kohde havaitaan. AEW koneen osalla havaitseminen, paikantaminen, tunnistaminen ja seuraaminen on helppoa. En myöskään missään kohtaa maininnut ilmatorjuntaa, toki S-300/400 tuollainen on potentiaalinen kohde myös vähän pidemmältäkin etäisyydeltä.

Miksi muuten Serbiassa ammuttiin satoja HARM-ohjuksia hyvin heikolla osumatodennäköisyydellä jos kerran jo Vietnamissa oli noin kehittyneitä välineitä?

Se tutkakone on aika tehoton jos se lentää koko ajan poispäin vihollisesta. Tutkavuorottelu tietenkin on maatutkilla vastaava negatiivinen ominaisuus, mutta jos yhden koneen hinnalla saa >5 maatutkaa (alakatveet poislukien vielä suorituskykyisempinä) niin siinä pystyy jo vähän vuorottelemaan.


Kyse ei ole nyt siitä että tutkavalvontakoneet olisivat suorituskyvyltään erityisen huonoja vaan kustannus/hyöty-suhteesta. Tässä mielessä meillä ei ole mitään järkeä hankkia kyseisiä laitteita ja tästä samaisesta syystä niitä ei ole tähän mennessä hankittukaan.

Ei taida tuollainen kone nousta maantiekentältä? Montako kenttää meillä ylipäätään on josta tuollainen voi nousta ja laskeutua? Viisi? Maastossa oleville tutkille löytyy kyllä paikka ja jos homma on oikein verkotettu niin sen lamauttaminen onkin sitten vaikeampi homma...

Tarkoitat ilmeisesti tutkakonetta. Saab/Embrear Erieye-tutkalla pystyy hyödyntämään kaikkia Ilmavoimien varaamia kenttiä maantietukikohdat mukaanlukien eli tukikohdat ei ole ongelma. CASA on varmaankin hyvä vertailukohde.

 

[Mustaruuti]

Tutkavalvontakone tarjoaa ilman muuta kaksi selvää etua suhteessa tutkiin

• Pitkä kantama, ei alakatvetta
• Tutka voidaan pitää koko ajan päällä (toki kone voi joutua lähtemään välillä vähän karkuun)

Mutta, olen jo tainnut parikin kertaa mainita, että meidän kannattaisi liittoutua Ruotsin kanssa pelkästään siksi, että saataisiin niiden tutkakoneet myös meidän käyttöön.

 

[peelo]

Tutkavalvontakone tarjoaa ilman muuta kaksi selvää etua suhteessa tutkiin

• Pitkä kantama, ei alakatvetta
• Tutka voidaan pitää koko ajan päällä (toki kone voi joutua lähtemään välillä vähän karkuun)

Mutta, olen jo tainnut parikin kertaa mainita, että meidän kannattaisi liittoutua Ruotsin kanssa pelkästään siksi, että saataisiin niiden tutkakoneet myös meidän käyttöön.

-Erieyellä ei ole pitkä kantama. Ainakaan verrattuna nykyiseen KEVA kalustoon. Muut vaihtoehdot ovatkin sitten kalliimpia.
-Tutka voidaan pitää päällä kokoajan koska sen sammuttamisesta ei ole mitään hyötyä. Ei tämä ole mikään etu verratuna maatutkaan.

Mitkä Ruotsin tutkakoneet? Heillä taitaa olla kokonaista 2 Erieye konetta.


Pieni hyvin yksinkertaistettu ajatus alakatveista. Sijoitetaan tutkat (10 kpl) itärajalle tasaisin välein. Tutkien välisiksi etäisyyksiksi tulee 100 km eli 50 km tutkaa kohden per väli. 50 km etäisyydellä tasaisella alakatveeksi tulee n. 150 m. 100 km päässä se on n. 600 m. Jos tutka on sijoitettu korkealle paikalle alakatveet pienenevät. Samaten uskon että juuri taistelunkestävyyden takia maatutka voidaan sijoittaa lähemmäs etulinjaa tällöin AEWn alakatve etu pienenee entisestään. 10 tutkalla ei vielä vuorotella tuossa tilanteessa, mutta nykyiset 13 KEVA 2010 + 200 milj € (2 kpl Erieyen hankintahinta) lisähankinta kasvattaisi tutkamäärän >23 kpl. Tähän lisäksi vielä MOSTKAt, LÄVAt ja AIV.

Tässä muodostettiin tutkaverkko josta ei havaitsematta pääse läpi. Toinen asia on sitten tarvitseeko nähdä kauas ja matalalle vihollisen hallussa olevaan ilmatilaan. Ilmataistelukoneet, rynnäkkökoneet ja pommikoneet ovat suurin uhka ja nämä taitavat kuitenkin lentää +5 km korkeudella joka vastaisi yli 300 km etäisyyttä. SU-25/TST-hekot tulevat matalalla ja iskevät maajoukkoja vastaan, mutta näitä varten on sitten yhtymien oma ilmavalvonta/torjunta.

 

[RPG83]

Ei taida tuollainen kone nousta maantiekentältä? Montako kenttää meillä ylipäätään on josta tuollainen voi nousta ja laskeutua? Viisi? Maastossa oleville tutkille löytyy kyllä paikka ja jos homma on oikein verkotettu niin sen lamauttaminen onkin sitten vaikeampi homma...

Casa nousee, ja Casa ottaa myös tutkan kyytiinsä.

 

[Mustaruuti]

-Erieyellä ei ole pitkä kantama.

Kirjoitin: pitkä kantama, ei alakatvetta.

http://members.home.nl/7seas/radcalc.htm

Erieye näkee yli 400km päähän. Siellä tuon laskurin mukaan tutkahorisontti on n. 10 km kohdalla, jos käytin oikein.

 

[jokuvaan]

http://aviationweek.com/defense/selex-talks-details-irst-technology

"Selex is close to announcing an agreement with a major U.S. defense contractor that would position its IRST technology as an option for U.S. aircraft"

Euroopalla on etumatka infrapuna-teknologiassa.
////////
http://www.reuters.com/article/2015/05/06/us-boeing-kuwait-idUSKBN0NR21F20150506

Kuwait ostamassa 28 Super Hornettia.

 

[Kyttääjä]

Kun puhe on tutkakoneista, niiden kustannuksista ja käytettävyydestä, niin miltä ilmapallo-alustainen tutka vaikuttaisi?
Esim:

Viritelmä tuntuu halvemmalta operoida kuin lentokone-alustainen tutka. Näitä käytetään mm. Jenkeissä rajavalvonnassa. Kuinka käytännöllisiä ne olisivat meille kriisin/sotatilan aikana?

 

[peelo]

Kun puhe on tutkakoneista, niiden kustannuksista ja käytettävyydestä, niin miltä ilmapallo-alustainen tutka vaikuttaisi?
Esim:

Viritelmä tuntuu halvemmalta operoida kuin lentokone-alustainen tutka. Olisiko niistä meille hyötyä kriisin/sotatilan aikana?

Ei taida olla ratkaisu SA-tilanteeseen. Etuna toki pienemmät alakatveet, mutta liikkuvuudeltaan huono. Myös sensorit yleensä kevyempää sorttia esimerkiksi NASAMSissakin käytössä olevaa Sentinel-tutkaa on noihin asennettu.

Voisi soveltua pääkaupunkiseudun tai esimerkiksi lentotukikohdan ilmatorjuntakäyttöön sekä merivalvontaan ei mielestäni juuri muuhun.

 

[fulcrum]

Tehokkaat vastatoimet vaativat aina sen että kohde havaitaan. AEW koneen osalla havaitseminen, paikantaminen, tunnistaminen ja seuraaminen on helppoa. En myöskään missään kohtaa maininnut ilmatorjuntaa, toki S-300/400 tuollainen on potentiaalinen kohde myös vähän pidemmältäkin etäisyydeltä.

Miksi muuten Serbiassa ammuttiin satoja HARM-ohjuksia hyvin heikolla osumatodennäköisyydellä jos kerran jo Vietnamissa oli noin kehittyneitä välineitä?

Suurin osa ruutattiin SA-6 -yksiköihin jotka olivat hyvin liikkuvia ja muutenkin hankalia maaleja. Jenkeillä on sitäpaitsi tapana katsoa nuo ohjukset kulutushyödykkeenä joita ammuskellaan surutta "toivotaan toivotaan" -tyyliin sillä periaatteella että miljoonan dollarin ohjus on kuitenkin halvempi kuin 30 miljoonan dollarin lentokone.

En tiedä vaikuttiko maastokin asiaan. Osa ohjuksista on voinut päätyä vuoren kylkeen. Kun HARM ammuttiin 2003 Irakissa epähuomiossa Patriot-patteriin niin se kyllä osui.

Se tutkakone on aika tehoton jos se lentää koko ajan poispäin vihollisesta. Tutkavuorottelu tietenkin on maatutkilla vastaava negatiivinen ominaisuus, mutta jos yhden koneen hinnalla saa >5 maatutkaa (alakatveet poislukien vielä suorituskykyisempinä) niin siinä pystyy jo vähän vuorottelemaan.

Mielestäni on aika hölmöä ruveta vertailemaan maatutkia ja ilmatutkia keskenään koska en ole esittänyt yhdenkään maatutkan hankkimatta jättämistä, saati poistamista sen takia että rahat riittäisivät tutkakoneisiin. Molempi parempi, erilaiset järjestelmät täydentävät toisiaan. Olen esittänyt että hävittäjämäärästä voisi olla fiksua tinkiä jotta saadaan tutkakoneita. 20 hävittäjää tutkakoneen tukemana on tehokkaampi kuin 22 hävittäjää.
Liikkuvuus on tutkan paras suoja: kiinteitä KAVA-tutkia pidetään niin haavoittuvina ettei niille ole edes mitään erityistä sodan ajan roolia varattuna. Kaikista liikkuvin alusta on lentokone.

Yksi merkittävä tutkakoneen tehtävä olisi tietysti risteilyohjusten torjunta. Ensi-isku tehdään usein risteilyohjuksilla, ja ne lentävät yleensä liian matalalla maassa oleville tutkille.

 

[Kyttääjä]

Ei taida olla ratkaisu SA-tilanteeseen. Etuna toki pienemmät alakatveet, mutta liikkuvuudeltaan huono. Myös sensorit yleensä kevyempää sorttia esimerkiksi NASAMSissakin käytössä olevaa Sentinel-tutkaa on noihin asennettu.

Voisi soveltua pääkaupunkiseudun tai esimerkiksi lentotukikohdan ilmatorjuntakäyttöön sekä merivalvontaan ei mielestäni juuri muuhun.

Liikuteltavuus ei ole kaksinen, mutta sen aiheuttamaa tuhoutumisvaaraa voitaisiin kiertää valemaaleilla (useampia palloja ilmassa, muutama vale-maa-asema) ja käyttämällä niitä oman ilmatorjunnan katteessa, turvassa ilmarynnäköiltä.

Edellisessä viestissä esimerkkinä käytetty TARS:n tutkan kantama oli n.400km, joten se ei merkittävästi häviäisi Erieye:lle.
-Sen käyttö olisi huokeampaa; palloa kyettäisiin pitämään, säästä riippuen, kuukausi ilmassa ja vikaherkkyys olisi pienempi kuin lentokoneissa.
-Hinnaksi näin mainittavan 800000$/yksikkö vrt Erieye:n 200milj.$/kpl.

Spoiler: JLENS

Sotilaskäyttöön tarkoitettu JLENS 175milj.$/järjestelmä