Ilmavoimien tulevaisuus

[RistoJ]

Kyllä F-22:ssa käytetään lisäpolttoainesäiliöitä vaikka ei niin usein kuin muissa koneissa.

 

[min3mat]

F-35:n osalta tuo toimintasäde on laskettu keskikorkeuksissa lennetylle pommitustehtävälle ja joka sisältää ilmeisesti myös ilmataistelua. Tarkkaa tietoa laskennassa käytetystä lentoprofiilista ei ole julkisesti saatavilla mutta tyypillisesti tuollaisessa missiossa koneen lentomatka puolittuu.

F-15C:n toimintasäde on tuohon nähden kaksinkertainen silloin kun se ottaa maksimilisäpolttoainesäiliöt mukaan ja lentää korkealla optimilentonopeudella.

F-15 oli tunnettu juurikin lähes mannertenvälisiä lentoja mahdollistavasta polttoainelastistaan, täydellä polttoainevarustuksella (CFT + pudotettavat tankit) F-15 pystyy lentämään lähes 6000 km päähän. F-35 pystyy puolestaan lentämään noin puolet samasta matkasta täydellä polttoainelastilla ja pudotettavilla tankeilla. Todellisen toimintasäteen laskeminen näistä arvoista kuitenkin menee astetta hankalammaksi kun joudutaan laskemaan aseistuksen tuomaa kuormitusta, lentoprofiilia ja ilmanvastusta. F-15:ssa kuitenkin lähtökohtaisesti on varattu tilaa kolmen polttoainetankin asentamiselle, jonka jälkeen kaikkia ripustimia voidaan silti käyttää. F-35:n puolestaan en uskoisi ns. tositilanteessa kovin usein lentävän kantaen polttoainetankkeja siivillään häiveominaisuuksien potentiaalisen heikkenemisen takia.

Vähän asiaa liipaten, se jäi mainitsematta F-22:sesta, että se on nimenomaan heikko, koska se ei käytä lisäpolttoainesäiliöitä, kuten vaikka F-15. Siksi on erikoista, että sen sisäinen polttoainekuorma on heikompi kuin F-15.

F-22 koneessa täytyy myös muistaa että koneen sisätilasta verrattuna esim. Jenkkien F-16- ja F-35 koneisiin, huomattavan osan vie sekä Kaksi suurta moottoria ja 20mm konetykki että koneen sisällään kantamat ohjukset. F-35 verrokkina vapauttaa huomattavasti sisätilaa polttoainetankeille kun toista moottoria ei käytetä ja tykki asennetaan, jos sitä oletetaan tehtävässä tarvittavan, erilliseen ripustimeen koneen alle.

1. Tuossa tarkasteltiin juurikin ihan perus-prinsiippejä: paino, teho, polttoainekuorma ja siipi-pinta-ala sekä niistä johdettuja suhde- ja vertailulukuja. Idea oli hahmottaa itselle ja foorumilaisille koneiden karkeita eroja. Suunnittelufilosofian erot löytyvät jo noista, kun sillä silmällä katselee. Erilaisia verrattavia suureita on toki sitten paljon lisää. Pointti oli kuitenkin kaivaa esiin perusasiat, jotka ovat suht. helposti löydettävissä. Esim. kaartamiskyky ja roll-rate riippuvat paljon kuormasta ja nopeudesta, joten niiden vertailussa pitäisi olla varma, että on omena-vs-omena.

...

3. Jep, ominaisuuksia on suuri määrä. Mutta, niiden kaivaminen luotettavasti esiin on vaikeaa. Teho-painosuhde ja siipikuormitus on mahdollista laskea aika luotettavasti. Muissa ominaisuuksissa tulevat sitten aerodynamiikka ja momentit mukaan.

Noin yleisesti jos karkeistaa:

1. Alhainen siipikuormitus mahdollistaa tiukan kaartamisen (hävittäjä kääntyy siiven nostovoimalla)
   
2. Hyvä teho-painosuhde kompensoi jossain määrin alhaista siipikuormitusta (voi käyttää suurempaa kohtauskulmaa), ja on tarpeen erityisesti jatkuvassa kaartamisessa riittävän vauhdin ylläpidossa. Samoin se on hyödyksi vertikaalissa liikehdinnässä ylöspäin. Tähän viittasitkin.
   
3. Roll-rate on tärkeä juuri, kuten mainitsit. Sillä määritellään siiven nostevektorin suunta = muutetaan lentokoneen kaartosuuntaa. Kone, joka on huonompi kaartamaan, mutta parempi kääntymään pituusakselin ympäri pystyy esim. takaa-ajettuna liikehtimään haastavasti. Esim. Me BF-109, joka oli huonompi kurvaamaan kuin Spitfire, pystyi paremman roll-raten ansiosta vapautumaan tiukasta tilanteesta yksinkertaisesti vetämällä ensin tiukkaa kaartoa yhteen suuntaan, saaden Spitin seuraamaan ja sitten vaihtamalla kaartosuunta vastakkaiseksi. Spitfiren reagointi oli niin paljon hitaampi, että käytännössä mersu pääsi irti tilanteesta.

Roll-rate riippuu jälleen monesta tekijästä. Yksi asia on hitausmomentit. Mig-21 oli yhden moottorin ympärille kasattu sylinteri, joka todellakin kovassa vauhdissa kääntyi kuin korkkiruuvi. Esim. SU-27, joka on kaksimoottorinen kone, ja koneet aika leveällä toisistaan, niin hitausmomentit ovat merkittävästi suuremmat (en tiedä Suhoin roll-ratea).

Roll-rate riippuu kuitenkin paljon vauhdista. Migillä se oli erinomainen kovassa vauhdissa, mutta miten hyvä se oli hitaassa vauhdissa, korkeammilla kohtauskulmilla? Monet koneet laiskistuvat huomattavasti tällaisessa tilanteessa.

Hornetin yksi vahvuus on hyvä liikehtimiskyky alhaisilla nopeuksilla ja suurilla kohtauskulmilla. Esim. F-16 kohtauskulma jouduttiin rajoittamaan paljon alemmaksi.

Karkeiden erojen hahmottaminen on kyllä ihan hyvä idea, mutta käytännössä alan ammattilaisillekkin joskus vaikeata lukemattomien eri asioiden johdosta. Myöskään ns. "puhdasta" ilmataistelua ei varmaan ole sitten ensimmäisen maailmansodan herrasmiesten pistoolitaistelujen jälkeen nähtykkään, vaan koneet saapuvat yleensä lähitaistelutilanteisiin eri lähtöasemista, erilaisilla polttoainemäärillä jne. Huomionarvoista on myös laittaa painoarvoa sille kuinka paljon huomiota itse koneen lentäminen vie pilotilta. Ensimmäisissä MiG-29- sarjan koneissa oli mm. ongelmia kaasukahvan kanssa, jonka takia se yleensä pyrki liikkumaan itsestään taaksepäin jolloin pilotin tuli jatkuvasti pitää moottoritehoja silmällä.

Aiheesta löytyy erinomainen, Jenkkien hävittäjäkouluttaja Pete Bonanin tekemä tunnin pituinen video jossa käydään aika kattavasti läpi niitä asioita jotka oleellisesti vaikuttavat koneiden ja pilotin kykyyn toimia kaartotaistelutilanteissa:

 

[yrjö]

Eikö A mallissa ole konetykki aina ja vain B ja C malleissa se on podissa optiona?

 

[BarrelNut]

Eikö A mallissa ole konetykki aina ja vain B ja C malleissa se on podissa optiona?

Jees.

 

[Mustaruuti]

1. F-22 koneessa täytyy myös muistaa että koneen sisätilasta verrattuna esim. Jenkkien F-16- ja F-35 koneisiin, huomattavan osan vie sekä Kaksi suurta moottoria ja 20mm konetykki että koneen sisällään kantamat ohjukset. F-35 verrokkina vapauttaa huomattavasti sisätilaa polttoainetankeille kun toista moottoria ei käytetä ja tykki asennetaan, jos sitä oletetaan tehtävässä tarvittavan, erilliseen ripustimeen koneen alle.

2. Karkeiden erojen hahmottaminen on kyllä ihan hyvä idea, mutta käytännössä alan ammattilaisillekkin joskus vaikeata lukemattomien eri asioiden johdosta. Myöskään ns. "puhdasta" ilmataistelua ei varmaan ole sitten ensimmäisen maailmansodan herrasmiesten pistoolitaistelujen jälkeen nähtykkään, vaan koneet saapuvat yleensä lähitaistelutilanteisiin eri lähtöasemista, erilaisilla polttoainemäärillä jne. Huomionarvoista on myös laittaa painoarvoa sille kuinka paljon huomiota itse koneen lentäminen vie pilotilta. Ensimmäisissä MiG-29- sarjan koneissa oli mm. ongelmia kaasukahvan kanssa, jonka takia se yleensä pyrki liikkumaan itsestään taaksepäin jolloin pilotin tuli jatkuvasti pitää moottoritehoja silmällä.

Aiheesta löytyy erinomainen, Jenkkien hävittäjäkouluttaja Pete Bonanin tekemä tunnin pituinen video jossa käydään aika kattavasti läpi niitä asioita jotka oleellisesti vaikuttavat koneiden ja pilotin kykyyn toimia kaartotaistelutilanteissa:

1. Jos verrataan F-22 sen luonnolliseen verrokkiin, F-15: F-15:ssa on tykki sisällä (samoin kuin lähes kaikissa koneissa) sekä kaksi isoa moottoria.

Sanoisin, että loogisin selitys F-22:den heikommalle polttoaine-ratiolle on, että koneessa on sisäiset asekuilut. Niihin menisi varmaan parituhatta litraa polttoainetta yhteensä.


2. Näin on. Missään nimessä kyseisistä listauksista ei mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kurvatappelusta voikaan vetää, eikä se ollut sen tarkoitus Paljon lähitaistelun kannalta tärkeitä aspekteja puuttuu, saati sitten havaittavuus, sensorit, tilannekuva ja aseistus, jotka ovat tärkeitä vähän pidemmillä etäisyyksillä.

Kiitos, pitää katsoa jossain vaiheessa lävitse video.

 

[fulcrum]

Myös Su-27:ssä lähdettiin alkujaan siitä että koneen pitää pystyä pärjäämään sisäisellä polttoainemäärällä. Koneessa on sisäiset ns. aputankit joita käytetään silloin kun tarvitaan pitkää lentomatkaa. Niiden käyttö kuitenkin ilmeisesti asettaa lentotilarajoituksia joten lyhyillä matkoilla niitä ei käytetä ja pidemmillä varmaan imetään tyhjiksi ensimmäisenä. Alunperin Su-27:ssä ei ilmeisesti edes ollut mahdollisuutta ulkoisille polttoainetankeille - ei katsottu tarpeellisiksi. Myöhemmissä varianteissa niitäkin on sitten nähty.

F-16:n myöhemmissä versioissa on ruvettu käyttämään CFT:tä koska tehokkaammat moottorit vievät enemmän löpöä, ja mahdollisesti myös lisäelektroniikka on syönyt sisäistä tilaa polttoainekuormalta. Olen joskus miettinyt missä vireessä koneen lento-ominaisuudet mahtavat enää olla: YF-16 painoi noin 6200 kiloa tyhjänä, uusin Desert Falcon painaa jo kymmenen tonnia. Lisäksi CFT:t vaikuttavat aerodynamiikkaan...vaikka tehokas moottori onkin pitänyt teho/painosuhteen entisellään niin aerodynamiikan on kyllä pakko kärsiä jonkun verran. Siipiprofiit esimerkiksi suunnitellaan aina tietylle paino/nopeus-yhdistelmälle ja näistä poikkeaminen huonontaa niiden ominaisuuksia.

 

[Sardaukar]

Vaikka sinänsä ehkä kuuluisi F-35-ketjuun, niin tuli mieleen yksi netissä ollut hauska argumentti F-35:sta vastaan: "Siinä on niin vähän tykin ammuksia!". Hiljaisuus vallitsi, kun joku mainitsi, että "niin, F-35A kantaa 180 laukausta ja SU-27 150 laukausta..."

 

[fulcrum]

Amerikkalaiset ovat tottuneet 20mm tykin vaatimiin suurempiin ammusmääriin (F-15:ssä muistaakseni 900 laukausta)...25-30-millinen tulee toimeen pienemmällä määrällä, ja tykin käyttö alkaa muutenkin olla sen verran vähäistä ettei tuon enempää oikein kannata hävittäjään edes laittaa.

 

[Sugsilla]

Amerikkalaiset ovat tottuneet 20mm tykin vaatimiin suurempiin ammusmääriin (F-15:ssä muistaakseni 900 laukausta)...25-30-millinen tulee toimeen pienemmällä määrällä, ja tykin käyttö alkaa muutenkin olla sen verran vähäistä ettei tuon enempää oikein kannata hävittäjään edes laittaa.

Jotenkin näistä F35:n ympärillä pyörivistä retoriikoista tulee mieleen F-4. Silloin tietysti "se juttu" ei ollut salakähmy, vaan itse "mullistava" ohjus tekniikka.

Ite ei ole tullu niin paljoa tilastoja plärätty että kuinka paljon tätä muutosta on tullut, (pudotukset ohjus vs tykki) tai onko tilastot edes vertailukelpoisia/saatavilla viimevuosikymmenten rähinöiden suhteen osapuoleten epäsuhtaisuuksien vuoksi.

Vai kertooko se vain omaa tarinaansa koneesta ja sen suunnitellusta käyttötavasta?

 

[fulcrum]

Mahtaako niiden havainnot olla siirrettävissä järkevästi valtakunnallisiin tietoverkkoihin? Jos homma pitäisi tehdä käsipelillä radioon huutelemalla, niin ehkä tutkien säästäminen ei ole sen arvoista.

Tietysti ne tutkat voisivat tarjota ennakkovaroituksen jollekin alueella toimivalle joukolle ja ehkä toimia myös "valemaaleina". Tosin taas nousee esille ELSO-pelko; mitä hyötyä on tutkasta, joka näkee koko ajan maaleja siellä missä niitä ei ole?

Tsekkailin uudestaan 'Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa' -kirjaa ja siinä sanottiin että Petshoran tutkille oli juuri tehty tällainen 'digitalisaatio' eli niiden maalitieto saatiin suoraan ilmavalvontaverkkoon. Tosin tämä muutos tehtiin vain yhdelle tutkalle (vai oliko tutkaparille), loppuja ei modifioitu koska tutkat päätettiin sittenkin poistaa palveluksesta. Jos se onnistui moisille antiikkivehkeille niin luulisi siis onnistuvan Bukinkin tutkalle.
Tietysti myös alustojen kunto jne. vaikuttaa siihen onko homma taloudellista. Tuonkaan suorituskykyluokan tutkat ei kuitenkaan ole mitään halpoja. Giraffe AMB, meidän LÄVAmme uudempi versio maksaa noin 6-8 miljoonaa USD kappale.

 

[hessukessu]

Vaikka sinänsä ehkä kuuluisi F-35-ketjuun, niin tuli mieleen yksi netissä ollut hauska argumentti F-35:sta vastaan: "Siinä on niin vähän tykin ammuksia!". Hiljaisuus vallitsi, kun joku mainitsi, että "niin, F-35A kantaa 180 laukausta ja SU-27 150 laukausta..."

Onko mitään järkeä tunkea tykkiä sinne? Niinkuin aikuisten oikeasti. Paljonko tykki + nuo ammukset vie tilaa ja painaa? Eiköhän sillä saisi jotain muuta tilalle. Koskas viimeinen tykkipudotus on tehty? Jos huippunykyaikaisella häivehävittäjällä joudutaan tykkeihin jo turvautumaan, niin sitten on kyllä jotain mennyt jo lahjakkaasti pieleen monta kertaa putkeen.

 

[crane]

Onko mitään järkeä tunkea tykkiä sinne? Niinkuin aikuisten oikeasti. Paljonko tykki + nuo ammukset vie tilaa ja painaa? Eiköhän sillä saisi jotain muuta tilalle. Koskas viimeinen tykkipudotus on tehty? Jos huippunykyaikaisella häivehävittäjällä joudutaan tykkeihin jo turvautumaan, niin sitten on kyllä jotain mennyt jo lahjakkaasti pieleen monta kertaa putkeen.

The Eritrean–Ethiopian War took place from May 1998 to June 2000. On February 26, 1999, Ethiopian Capt. Aster Tolossa flying an Su-27S killed an Eritrean MiG 29UB with 30mm. She first fired two missiles which the MiG evaded, but then killed him with guns. She is also the first female pilot to have a confirmed air combat kill.

 

[Honcho]

Onko mitään järkeä tunkea tykkiä sinne? Niinkuin aikuisten oikeasti. Paljonko tykki + nuo ammukset vie tilaa ja painaa? Eiköhän sillä saisi jotain muuta tilalle. Koskas viimeinen tykkipudotus on tehty? Jos huippunykyaikaisella häivehävittäjällä joudutaan tykkeihin jo turvautumaan, niin sitten on kyllä jotain mennyt jo lahjakkaasti pieleen monta kertaa putkeen.

Eikö itse asiassa huippunykyaikaisella häivehävittäjällä, etenkin jos vastapuolellakin on sellainen, ole jopa hieman todennäköisempää törmätä viholliseen hyvin lyhyellä etäisyydellä?

 

[Mustaruuti]

Eikö itse asiassa huippunykyaikaisella häivehävittäjällä, etenkin jos vastapuolellakin on sellainen, ole jopa hieman todennäköisempää törmätä viholliseen hyvin lyhyellä etäisyydellä?

Sehän se ironia onkin BVR-ohjustaistelu ja stealth kytketään aika tiiviisti yhteen, mikä tietysti toimii, jos toinen kone näkyy 200km ja toinen 2km päähän. Mutta, jos molemmat näkyvät 20km päähän, niin siinä ollaan hippasilla nopeasti.

Koneita voidaan kuitenkin havainnoida myös muuten: infrapunaetsimet ovat kehittyneet, suuremman aallonpituuden tutkat antavat summittaisen sijainnin ja kohde voidaan havaita sen lähettämistä sähkömagneettisista signaaleista (tutka, radiot). Ilmatorjunnassa kehitellään koneiden tunnistamista niistä heijastuvista kännykkäverkkojen signaaleista jne.

 

[Deeiii]

Myös Su-27:ssä lähdettiin alkujaan siitä että koneen pitää pystyä pärjäämään sisäisellä polttoainemäärällä. Koneessa on sisäiset ns. aputankit joita käytetään silloin kun tarvitaan pitkää lentomatkaa. Niiden käyttö kuitenkin ilmeisesti asettaa lentotilarajoituksia joten lyhyillä matkoilla niitä ei käytetä ja pidemmillä varmaan imetään tyhjiksi ensimmäisenä. Alunperin Su-27:ssä ei ilmeisesti edes ollut mahdollisuutta ulkoisille polttoainetankeille - ei katsottu tarpeellisiksi. Myöhemmissä varianteissa niitäkin on sitten nähty.

F-16:n myöhemmissä versioissa on ruvettu käyttämään CFT:tä koska tehokkaammat moottorit vievät enemmän löpöä, ja mahdollisesti myös lisäelektroniikka on syönyt sisäistä tilaa polttoainekuormalta. Olen joskus miettinyt missä vireessä koneen lento-ominaisuudet mahtavat enää olla: YF-16 painoi noin 6200 kiloa tyhjänä, uusin Desert Falcon painaa jo kymmenen tonnia. Lisäksi CFT:t vaikuttavat aerodynamiikkaan...vaikka tehokas moottori onkin pitänyt teho/painosuhteen entisellään niin aerodynamiikan on kyllä pakko kärsiä jonkun verran. Siipiprofiit esimerkiksi suunnitellaan aina tietylle paino/nopeus-yhdistelmälle ja näistä poikkeaminen huonontaa niiden ominaisuuksia.

Painon kasvaminen näkyy tietysti aina mm. kasvaneena ilmanvastuksena, mutta olen ollut semmoisessa jummarruksessa että etenkin F-15:n ja suuressa määrin myös F-16:n muodonmukaiset CFT:t näkyvät lento-ominaisuuksissa häkellyttävän vähän. Siis jos ne ovat tyhjiä.

Ei ole mitenkään mahdotonta, koska hyvin suunnitellut ulkoisetkin lisätankit voivat olla vaikutuksiltaan pieniä. Esim. F-106:ssa ulkoiset tankit olivat käytännössä koko ajan kiinni koska suorituskyvyssä ei kyetty havaitsemaan kuin lähinnä teoreettinen ero.

Jossain koneessa, nyt en äkkipäätä muista missä, nuo lisätyt tankit itse asiassa paransivat lento-ominaisuuksia kun aerodynaaminen muoto saatiin tehokkaammaksi.

YF-16 on huono verrokki tässä koska tuotantoon tullut F-16A on aika lailla toisenlainen kone. Paino kasvoi jo tuossa välissä 25%.

 

[yrjö]

Laitetaan tämä uutinen tähän osastoon, uutta puolustusministeriä odotellessa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/76...oi+hankkia+seka+Gripeneita+etta+F35havittajia

Niinistö: Suomi voi hankkia sekä Gripeneitä että F-35-hävittäjiä

KOTIMAA|Turun Sanomat4:00|5

Perussuomalaisten Jussi Niinistö arvioi, että Suomi saattaa päätyä hankkimaan sekä amerikkalaisia että ruotsalaisia hävittäjiä.

– Ei välttämättä ole niin, että hankimme Hornetien seuraajaksi vastaavan määrän uusinta konetyyppiä. Ilmapuolustuksemme voi olla yhdistelmä kahtakin konetta ja muuta teknologiaa, kuten lennokkeja ja ohjuksia, Niinistö sanoo Lännen Medialle.

LM-kyselyyn vastanneista ruotsalaisista kansanedustajista ja europarlamentaarikoista 76 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsin pitää jatkaa Jas Gripenin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen.

– He uskovat omaan Gripeniinsä kuin vuoreen. Se projekti ilmeisesti jatkuu, mutta parhaimmillaankaan Jas Gripen NG:stä ei ole tulossa viidennen sukupolven hävittäjää, vaan se jää ilmeisesti neljän ja puolen koneeksi, Niinistö arvioi.

Kyselyssä 73 prosenttia ruotsalaispoliitikoista kannatti maiden välistä puolustusliittoa, jos Suomi ostaa Gripeneitä. Ilman Gripen-hankintaakin 61 prosenttia 75 vastaajasta näytti vihreää valoa puolustusliitolle.

Kyselyssä vain 12 prosenttia ruotsalaispoliitikoista arvioi, että Ruotsin on parasta pitää Gripenin teollinen kehitystyö ehdottomasti kansallisena hankkeena. Monet ruotsalaiset haluavat Suomen mukaan Gripen-projektiin.​

Vai että useampi konetyyppi käyttöön... Olen sangen epäileväinen Niinistön suhteen, eikä tämä nyt ainakaan hälvennä epäluulojani. No. Suap nähä kuka valitaan ja mihin postiin.

Vastasin tänne kun sopivampi säie.

Erittäin mielenkiintoinen uutinen. Voisiko tuo indikoida myös Ruotsin osallisuutta johonkin määrään F-35 koneita?

 

[Panssari Salama]

Vastasin tänne kun sopivampi säie.

Erittäin mielenkiintoinen uutinen. Voisiko tuo indikoida myös Ruotsin osallisuutta johonkin määrään F-35 koneita?

Kahteen konetyyppiin palaaminen Suomessa tuo kai vääjäämättä lisäkustannuksia, ellei sitten olisi jotain laajempaa työnjakoa sovittuna. Ajatuksena esimerkiksi, että Suomi vastaisi F-35 ylläpidosta ja Ruotsi Gripen ylläpidosta, jolloin päällekkäisiä organisaatioita / henkilöitä / osaamista ei tarvittaisi. En tiedä oliko otsikointi toimituksen, kun tekstissä tätä kommenttia ei lainausmerkkien sisällä ole. Joka tapauksessa kahdesta konetyypistä hän puhui. Ei mielestäni ole realistista.

Pohjoismainen yhteisosto F-35 hävittäjien osalta voisi sen sijaan tuoda kustannussäästöjä, ja toisi turvaakin siinä mielessä että ylläpito- ja huoltokyky olisi saatavilla hajautetusti kaikista Pohjoismaista. Ajoitus ja tahto yhteisostoon meidän tarveaikataulun mukaisesti on toki sitten toinen asia. Kannattaisi yrittää yhtä kaikki.

 

[fulcrum]

Painon kasvaminen näkyy tietysti aina mm. kasvaneena ilmanvastuksena, mutta olen ollut semmoisessa jummarruksessa että etenkin F-15:n ja suuressa määrin myös F-16:n muodonmukaiset CFT:t näkyvät lento-ominaisuuksissa häkellyttävän vähän. Siis jos ne ovat tyhjiä.

Ei ole mitenkään mahdotonta, koska hyvin suunnitellut ulkoisetkin lisätankit voivat olla vaikutuksiltaan pieniä. Esim. F-106:ssa ulkoiset tankit olivat käytännössä koko ajan kiinni koska suorituskyvyssä ei kyetty havaitsemaan kuin lähinnä teoreettinen ero.

Jossain koneessa, nyt en äkkipäätä muista missä, nuo lisätyt tankit itse asiassa paransivat lento-ominaisuuksia kun aerodynaaminen muoto saatiin tehokkaammaksi.

Vastusta CFT:t lisäävät aika vähän (ja tosiaan väitetään että mm. F-15:n lisätankit saattavat joissain tilanteissa jopa vähentää vastusta). Mutta muitakin asioita on, esimerkiksi virtauksien osuminen ohjauspintoihin jne. Epäilen ettei CFT:t kuitenkaan täysin harmittomia ole - muutenhan runko olisi alunperinkin suunniteltu tuollaiseksi!
MiG-21SMT:stä, jossa oli pullea selkäevä isompaa polttoainemäärää varten, sanottiin että sen lento-ominaisuudet huononivat selvästi edelliseen malliin verrattuna. FBW-koneessa tällaista ei ohjaaja suoraan huomaa käsiteltävyydestä mutta se manifestoituu ohjausjärjestelmän asettamina lentotilarajoituksilla.
Painon lisääminen näkyy myös sakkausnopeuden kasvuna mikä puolestaan yhdessä kasvaneen inertian kanssa johtaa pitempiin nousu & laskumatkoihin. Japanilaisten F-2:ssahan kasvatettiin myös siipipinta-alaa.

 

[crane]

Kahteen konetyyppiin palaaminen Suomessa tuo kai vääjäämättä lisäkustannuksia, ellei sitten olisi jotain laajempaa työnjakoa sovittuna. Ajatuksena esimerkiksi, että Suomi vastaisi F-35 ylläpidosta ja Ruotsi Gripen ylläpidosta, jolloin päällekkäisiä organisaatioita / henkilöitä / osaamista ei tarvittaisi. En tiedä oliko otsikointi toimituksen, kun tekstissä tätä kommenttia ei lainausmerkkien sisällä ole. Joka tapauksessa kahdesta konetyypistä hän puhui. Ei mielestäni ole realistista.

Ei toimi.
Se vaatisi molemmilta mailta henkilökunnan lähettämistä pysyvästi toiseen maahan.

 

[Panssari Salama]

Ei toimi.
Se vaatisi molemmilta mailta henkilökunnan lähettämistä pysyvästi toiseen maahan.

Niin, tai sitten raja pitäisi todella vetää niin, että toinen maa vastaa toisesta, toinen toisesta konetyypistä. Ja luottaa siihen, että kriisiaikana homma pelaisi. Ei realistista, methinks.