Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Jos erillisrahoitusta ei irtoa, niin hävittäjähankinta - tai maanpuolustustoiminta yleensäkään - ei ole meidän suurin murhe. Nimittäin nykyhallitus olisi ryssinyt asiansa ihan totaalisesti.
Eikö koneita voisi hankkia vaikkapa kahdessa erässä, kuin kaikki samassa köntsissä? Ostetaan sitten lisää kun tuohta löytyy. Ei ne kuitenkaan toimita kaikkia kerralla, vaan pienissä erissä pidemmän aikavälin aikana. Suomen kohdalla on arvioitu, että lama kestää vuosia pidempään, kuin keski-Euroopassa. Tuo on kuitenkin iso hankinta tällaisena ajankohtana.
yrjö
Ylipäällikkö
Jos Suomi käyttää tärkeimpiin aseisiinsa vajaat 10 mlrd muutamien vuosien aikana - puhutaan kalustosta joka viime kädessä määrittää sotaa käyvän valtion Itärajaa vasten asuvan sotilaallisesti liittoutumattoman kansakunnan puolustuksen uskottavuuden - niin ei se vajaat 10 mlrd ole edes oikeasti paha rasti. Samaan aikaan Suomi käyttää kaikkeen muuhun 100-200 mlrd joten ei toi sinänsä ole mikään muu ongelma kuin että se selitetään parhain päin. Vois vaikka kokeilla joskus totuutta ja suoraan puhumista, mä voisin auttaa. Kyse on kertarysäyksestä mikä toistuu 30 vuoden välein ja tää hankinta on ollut tiedossa vuodesta 1995 alkaen. Julkisen talouden alijäämä on pysyvää ja rakenteellista ja se on ongelmallista.
Ei se huushollikaan siihen kaadu jos kerran viidessä vuodessa pannan ranttaliksi ja käydään ihan Las Palmasissa asti juomassa kuohuvaa. Mut siihen se kaatuu jos joka kuukausi kulutetaan enemmän kuin tienataan. Nää on ihan eri juttuja ja noiden vastakkainasettelu on viheliäistä demaripropagandaa.
Ei se huushollikaan siihen kaadu jos kerran viidessä vuodessa pannan ranttaliksi ja käydään ihan Las Palmasissa asti juomassa kuohuvaa. Mut siihen se kaatuu jos joka kuukausi kulutetaan enemmän kuin tienataan. Nää on ihan eri juttuja ja noiden vastakkainasettelu on viheliäistä demaripropagandaa.
Noita aiempia kommentteja lukiessa olen pähkäillyt että mitä Jussi Niinistö oikein tarkoittaa sillä mallilla, että hankittaisiin sekä F35 ja Gripen? Mikä tausta-ajatus tossa oikein on? Suomessa jokainen ostettu hävittäjä on kallis. Missä suhteessa ostettaisiin Gripeneitä ja F35:sia ja moneenko koneeseen on oikeasti varaa?
Sama uutinen löytyy ainakin tuolta:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...-seka-gripeneita-etta-f-35-havittajia/696979/
Sama uutinen löytyy ainakin tuolta:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...-seka-gripeneita-etta-f-35-havittajia/696979/
Viimeksi muokattu:
Jussi Niinistö, ei Ville Niinistö.
Ville Niinistö hankkisi biopolttoaineella käyviä potkurikoneita, nuo propellit kun sopii vihreille.
Just! Menee kyseisen perheen miehet ihan sekaisin. Niitä on liikaa politiikassa edustettuina.
Viimeksi muokattu:
Slammer
Kenraali
Jussi Niinistö ei kylläkään ole sukua kahdelle muulle Niinistölle, joten ei siinä perheestä ole kyse.
Kahden koneen hankinnassa voisi olla järkeä jos toinen kone olisi selvästi halvempi. F-35 ja Gripenin tapauksessa näin ei ole. Ajatellaan vaikka niin että hankintahinnassa saavutettaisiin 10% hyöty ja käyttökustannuksissa 10-20%. Ei tällaisilla eroilla vielä varmaankaan kannata kahta konetta hankkia. Sen sijaan selkeästi halvempi vaihtoehto (F-16 tai F/A-18 ASH---50-60 milj €) voisi olla mahdollinen vaihtoehto toiseksi konetyypiksi. Näillä kuitenkin saavutetaan osittain jopa parempi suorituskyky kuin kahdella edellä mainituilla. Mitään "harjoitushävittäjiä" ei pidä ottaa mukaan pohdintoihin.
Hankintahinnat ovat vain noin 12-13 prosenttia kokonaiskustannuksista ainakin F-35:den osalta Norjan ja Canadan selvitysten perusteella. Eli, tarkastelu tulee tehdä kokonaisuuden näkökulmasta.
Siitä olen samaa mieltä, että vaikka voisikin olla etuja esim. F-35 / Gripen -yhdistelmästä, niin siihen tuskin kovin helposti lähdetään.
Norjan ensimmäinen tilaus oli 10 konetta. Sitten 6 konetta. Aikovat ostaa yht 52 kpl F-35 konetta, tipoittain. Siellä hallitus ei voi tuhlata tulevien hallitusten rahoja.
Siksi kirjoitinkin hankintahinnasta ja käyttökuluista.
F-35/Gripen yhdistelmästä ei saavuteta sellaista etua mielestäni että se kannattaisi. F-35 on kehittyneempi (TÄHÄN EI KANNATA TARTTUA, EN PIDÄ SITÄ MINÄÄN MAAGISENA KAIKEN EDESTÄÄN TUHOAVANA HÄIVETAPPAJANA!!!) ja Gripen ei tarjoa mitään mitä F-35 ei voisi tehdä. Gripen soveltuu seuraavaksi konetyypiksi myös.
Ok, luin ilmeisesti liian pikaisesti. Karkea arvaus voisi olla, että Gripenin kulut voisivat olla n. puolet F-35:destä. Jos näin on, mikä sen merkitys on?
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Norjalla olisi varaa maksaa ne koneet heti, jos halua olisi.
Maailman suurin rahasto Norges Bank Investment Management hallinnoi yli 600 miljardin dollarin varallisuutta.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkis...+enemman+riskia/a830232?service=mobile&page=4
Mitenkäs F-35A:lla sujuu vaikkapa tuo operointi maantietukikohdista, aseiden nopea kiinnitys, asiakkaan oman softan käyttö, tutkakeilaus 100 asteen kulmassa sivulle tai jatkuva yliääninopeus ilman jälkipoltinta?
RPG83
Soome Majori
Norja on osallistunut jarruvarjon integroinnin kustannuksiin. Singaporella ja Taiwanilla, jotka haaveilevat F-35:stä, on kokemusta maantietukikohdista. Lisäksi israelilaiset aikovat asentaa omia järjestelmiään.
E: Ja miksi vertaat vain A-malliin? Yhtä lailla B-malli on vaihtoehto, ja peelohan ei täsmentänyt mallia.
E2: B-mallihan on suunniteltukin tilapäistukikohtaystävälliseksi:
https://www.f35.com/about/variants/f35b
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Jos otetaan lähtökohdaksi aikaisemmin keskusteltu USAFin arvio F-16:n ja F-35:n käyttökustannuksista, niin niiden mukaan lentotunnin hintaero olisi noin $7000. Gripen C/D on luultavasti vähän halvempi ylläpitää kuin F-16, mutta E/F ei varmaan tule ihan niin halvaksi.
Jos ajatellaan että F-35:n ja Gripenin lentotuntihinnan ero olisi noin 5000 euroa, niin 50 koneen fliitti joka lentää 100 tuntia/kone vuositasolla niin säästö olisi 25 miljoonaa euroa vuodessa. Eli joka neljäs vuosi olisi varaa ostaa uusi kone säästyneillä rahoilla. Kahden koneen mallissa säästö kuitenkin varmaan hupenisi aika tarkkaan kahden rinnakkaisen koulutus- ja huolto-organisaation ylläpitoon.
Kahden koneen malli toimisi mielestäni ainoastaan silleen jos meillä olisi Gripenin huolto- ja koulutus yhteistetty Ruotsin kanssa "Nato-malliin" ja F-35:ttä (tai mikä toinen hävittäjä olisikaan) ylläpidettäisiin sitten omalla organisaatiolla.
Valitettavasti Ruotsissa tunnutaan taas olettavan että puolustusyhteistyö automaattisesti tarkoittaa sitä että me ostamme Gripeneitä...
F-35Alla operointi onnistuu myös maantietukikohdista, kuten lähes millä tahansa konetyypillä. Maantietukikohdat eivät ole mitään muutaman sadan metrin maantienpätkiä. 2,2-3 km välillä siis.
Asekuilujen lataus ei onnistu ihan niin vikkelään kuin siipiripustimiin, mutta en usko että niidenkään lataaminen mikään ylitsepääsemätön homma.
Kuinka paljon on omaa softaa Hornetissa. Ilmeisesti tietovuon kanssa jonkinlaista viivailua on tehty, mutta F-35 tai minkään muunkaan kanssa tälle ei ole mitään tarvetta.
Etu tuosta laajemmasta tutkan valvonta-alueesta ei ole mikään niin kriittinen asia tai sellainen joka toisi niin merkittävää hyötyä että juuri Gripen pitäisi sen takia hankkia.
Yliäänennopeudella jatkuvasti? Mikähän on oikeasti käytännön ero Gripenin ja F-35 välillä? Se että F-35 on rajoituksia tuon suhteen tällä hetkellä ei varmaankaan ole olennainen asia kun emme tiedä miten moottorien ominaisuuksia tullaan päivittämään. Konehan ei ole edes saavuttanut operatiivista valmiuttaan vielä ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Gripenin osalta yhtään tuotantomallia ei ole edes lentänyt tähän päivään mennessä.
Marginaalisia tekijöitä, jotka Gripenissä tulee olla koska muuten kilpailuero olisi vielä suurempi.