Sehän se, vaakaulottuvuus 40+ km ja pystyulottuvuus noin 15km.
Tarkkaan jos luetaan, niin 40+ kilsaa 15 kilsan korkeudessa. Jos pitää paikkansa, niin se on melkoisesti se.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Sehän se, vaakaulottuvuus 40+ km ja pystyulottuvuus noin 15km.
Veikkaisin että yksi kulkisi utin jääkärirykmentin mukana hekojen suojana, uttia kuitenkin siirretään koko suomen aluuella kulloisenkin tilanteen mukaan. Suoraan päämajan alainen joukko. "Tänään se voi olla lapissa, ensiviikolla etelä-suomessa" voi tosin olla että osa hekoista siirettäisiin ilmavoimien tukikohtiin.Otetaan skenaarioksi Talvisota 2.0 eli kutakuinkin koko valtakunnan lyömiseen pyrkivä hyökkäys. Tällöin 8 NASAMS-patteria voitaisiin sijoittaa esim seuraavasti:
PK-seutu 3 = 1 suuntaan kaakko/etelä johonkin saarelle, 1 koillinen/itä akselille Sipoo-Kerava-Vantaa, 1 länsi/lounas alueelle Espoo-Kirkkonummi
Tampere 1
Turku 1
Lahti-Kouvola/Utti 1
Kuopio 1
Pohjoinen (Oulu tai Rovaniemi) 1
Näiden välisiä aukkoja katetaan hävittätorjunnalla sekä E-Suomessa myös liikkeellä haluttuihin painopisteisiin. Esim PK-seudun koillinen ja Kouvola, tai PK-seudun lounainen ja Turku voivat muodostaa "taistelupareja".
Reservissä on yksi vuorollaan yksi neljästä pk-seudulle ja Kouvolaan sijoitetusta patterista.
Kolme lennostoa Horneteja hajautetaan pienempinä osastoina tukikohtiin, karkeasti sijoitettuna yksi lennosto etelään, yksi keskelle ja yksi pohjoiseen. Hawkit toimivat omissa tehtävissään. Näiden lisäksi tärkeimpiä kohteita ja maavoimien yksiköitä suojaa muu IT-kalusto ja rannikolla käytössä on merivoimien ilmatorjuntaan kykenevät alukset. Vaikka tästä ei mitään aukotonta verkkoa rakenneta, uskallan silti väittää, että Suomen ilmapuolustuksen tuhoamisessa on melko lailla työsarkaa.
Tulevaisuutta ajatellen meille tarvittaisiin jokin oikeasti pitkän kantaman IT-järjestelmä ja/tai lisää NASAMS-lavetteja. Ensilinjan hävittäjiä tarvitaan jatkossakin nykyinen 60 kpl.
Sehän se, vaakaulottuvuus 40+ km ja pystyulottuvuus noin 15km.
Tuo 15 km vaikuttaisi olevan aika alakanttiin. ESSM on yksi sellainen asejärjestelmä (AMRAAMin ohella) josta ei ole hirveästi kantama tietoja. Jos verrataan BUK (32 km ja 24 km) tai vaikka siihen B-AMRAAMiin (noin 25 km ja 10 km) niin kuulostaisi vähän omituiselta. AMRAAM-ER (ESSM+AMRAAM hakupää ei ESSM Block 2) on kuitenkin juuri maasta-ilmaan optimoitu joten korkeusulottuvuuden voisi kuvitella olevan reilusti yli 15 km. ESSM vaakaulottuvuudet nettilähteissä ovat 40-50+ km luokkaa.
Tuo linkissäkin mainittu 45k ft (15 km) on jonkin sortin heitto valmistajan toimesta medialle ei mikään virallinen arvo. Voi olla että 40+ km päässä voidaan torjua 15 km korkeudella olevia maaleja.
"Ensimmäinen käynnistetyistä tutkimuksista käsittelee häiveteknologian merkityksen kehittymistä tulevaisuudessa mahdollisten vastateknologioiden ja -toimenpiteiden kehittymisen myötä. Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos ja Puolustusvoimien Tutkimuslaitos. Tutkimuksessa analysoidaan 4+ ja 5. sukupolven hävittäjien häivesuorituskykyä monipaikkatutkaa (MIMO, multiple-input multiple-output) vastaan. Tärkein tutkimuskysymys liittyy 4+ ja 5. sukupolven monitoimihävittäjien havaittavuuseroihin monipaikkatutkan näkökulmasta. Tutkimus valmistuu vuoden 2015 aikana.
Veikkaisin että yksi kulkisi utin jääkärirykmentin mukana hekojen suojana, uttia kuitenkin siirretään koko suomen aluuella kulloisenkin tilanteen mukaan. Suoraan päämajan alainen joukko. "Tänään se voi olla lapissa, ensiviikolla etelä-suomessa" voi tosin olla että osa hekoista siirettäisiin ilmavoimien tukikohtiin.
Veikkaisin että yksi kulkisi utin jääkärirykmentin mukana hekojen suojana, uttia kuitenkin siirretään koko suomen aluuella kulloisenkin tilanteen mukaan. Suoraan päämajan alainen joukko. "Tänään se voi olla lapissa, ensiviikolla etelä-suomessa" voi tosin olla että osa hekoista siirettäisiin ilmavoimien tukikohtiin.
Toivottavasti ei, toivon että hekot hajautetaan ja toimivat pääasiassa erikoisjoukkojen kanssa.
Joku irvileuka voisi vaikka sanoa että nasams taisi sittenkin olla aika hyvä hankinta...
Voisko vaikka @RPG83 tai joku muu, jolla on enemmän aikaa kuin mulla, piirtää sen Tampere-Pirkkalan keissin uudestaan kartalle 45 km kantamaympyröillä, jotta nähtäisiin miten paljon tilanne oikeasti kokonaisuudessaan muuttuu kasvaneen kantaman myötä?
Tuossa oli selkeästi monta juttua joissa ivattiin F-35:tä. Esim. että Kone on valmis, että kone voi lentää ukkosmyrskyssä, että kone ei istu hangaarissa jne. Tuota datalinkin valmiutta korostettiin myös. Jenkithän kertovat että F-35:een tulee ylivoimaiset datalinkit, jolloin SAAB korostaa että ne on jo ja päivityksiä tulee jatkuvasti koneeseen.Griippenin uutta markkinointivideota.
Ohoh, aivan kuin olisi todellista potkua monipaikkatutkan tutqimisen takana... hyvä jos näin! Tuo himmeli jäi kiinnostamaan J Hartikan laittamista jutuista. Jotenkin tuollainen kehitysprojekti tuntuisi sopivan oikein hyvin sekä meikäläiseen osaamiseen että puolustustarpeisiin. No, eihän tuossa sanottu että sellaista ollaan kehittämässä, vaan että faitteriehdokkaita peilaillaan tuollaista vastaan, onko sitten jo tiedossa jokin naapurin vastaava projekti...
Mmm... Super Hornetin suurimpia ongelmia, yhdessä Typhoonin, F-16 ja Rafalen kanssa, on juurikin tuotantolinja.
Tosin isona koneena Super Hornetissa on meidän kannalta tiettyjä teknisiä ongelmia, kuten iso fyysinen koko (kysymysmerkkinä tukikohtainfrastruktuuri ja sen vaatimat muutokset). Lisäksi Super Hornet alkaa olemaan ilmeisen vanhahtava häiveominaisuuksien osalta, tai itse ainakin olen törmännyt suunnilleen 0,5-1,0 m^2 -luokassa liikkuviin arvioihin tutkapoikkipinta-alasta. Typhoon ja luultavasti Gripen E pistävät paremmaksi n. 0,1 m^2 tutkapoikkipinta-alalla.
Isoin kysymysmerkki on mielestäni Super Hornetin elinkaari. US Navy käyttää konetta näillä näkymin vuoden 2040 tienoille - meikäläisten viimeiset, vuonna 2030 toimitetut koneet ovat tuolloin vasta 10 vuotta vanhoja, ja niillä pitäisi lentää vuoteen 2060. Ylläpito yksin voisi olla hyvinkin haastavaa. Tilanne johtaisi luultavasti koneiden ennenaikaiseen uusimiseen joskus 2040-luvulla, kenties vuosina 2045-2050.
Hyvänä puolena Super Hornetissa olisi tietysti koneen amerikkalaisuus, mikä tekisi siitä puolustuspoliittisesti hyväksyttävän valinnan. Lisäksi Super Hornetin valmistusmaa takaa sen, että siihen käyvät kaikki ilmavoimien nykyiset aseet, ja niissä aseissa lienee kiinni useita satoja miljoonia euroja. Aseiden arvoa vastaava summa hupenisi helposti, jos ne pitäisi integroida meidän laskuumme vaikkapa Gripeniin. Kone olisi epäilemättä myös edullisimpia ehdokkaita, ellei edullisin - hankintahinnassa.
Siirsin pois AMV Havoc-ketjusta
Käsittääkseni Superhornetin RCS on siellä 0,1 luokassa.
Pari kilsaa sinne tai tänne, mutta joka tapauksessa uusi ohjus nostaa NASAMSin suorituskykyn toiseen potenssiin. Hemmetin hyvä uutinen.Tosin kerron suoraan, että olin arvioinut tuon 10 kilometrin korkeusulottuvuuden ja 15 kilometrin vaakaulottuvuuden nimenomaan ESSM Block II mielessä. Ai miksi? No, en vain jaksa olla niin yltiöpositiivinen kuin @peelo , että moinen ohjus pudottaa säännönmukaisesti 15 kilometrin korkeudessa lentävän hävittäjämaalin 45 kilometrin etäisyydeltä. Oletettavasti valmistajan lupailemat 15 kilometriä korkeudessa ja 45 kilometriä vaakasuunnassa ovat optimistisia arvioita, optimistisiin maaleihin. 15 kilometrissä lentävä tiedustelulennokki putoaa kyllä varmasti, kunhan se on juuri laukaisulavetin päällä, ja 45 kilometrin päässä 300 metrin korkeudessa lentävä lennokkikin putoaa. Mutta putoaako 15 kilometrin korkeudessa 45 kilometrin päässä lentävä hävittäjämaali? Tuollaisen väistelevän maalin kanssa tehokas etäisyys kutistuu rajusti, jolloin joku parikymmentä kilometriä on melkeinpä maksimi sivusuunnassa, jos maali lentää 10 kilometrin korkeudessa. IMHO.
@peelo Ihan sellainen vinkki, että kannattaa vertailla ESSM (Block II) ohjusta myös muihin yhtä raskaisiin ohjuksiin. Esimerkiksi ranskalaisten Aster 15, joka on 30 kg raskaampi, saa kantama-arvoiksi 13/30 kilometriä (Wikipedia). Näin ollen ESSM:n 50 kilometriä on nähdäkseni hyvin optimistinen arvio, ja realistinen torjuntaetäisyys on huomattavasti lyhyempi, luokkaa kolmannes-puolet tuosta.
Taisi olla niin että Super Hornetin RCS optimoitu erityisesti edestäpäin ei niinkään muista suunnista.
Näin se on kaikissa mainituissa + F-35. F-22 on kunnon all-aspect stealth.