Mites se menee elämässä, ensin epäillään, sitten luotetaan, vai toisinpäin?
Montaa asiaa voi epäillä, mutta ilmavoimiin voi luottaa 
Hyvän ne valitsee.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Mites se menee elämässä, ensin epäillään, sitten luotetaan, vai toisinpäin?
Montaa asiaa voi epäillä, mutta ilmavoimiin voi luottaa Hyvän ne valitsee.Mites se menee elämässä, ensin epäillään, sitten luotetaan, vai toisinpäin?
Luotan ilmavoimiin, häive hommiin en niinkään.
RPG83
Soome Majori
Uutinen on hyvä, mutta ei varsinaisesti "uutinen". Tuosta ohjuksestahan oli muistaakseni juttua jo niihin aikoihin, kun NASAMS valittiin.
Herättäkää minut sitten, kun puolustusvoimat raapii laarin pohjilta käteistä noihin ohjuksiin. Siinä voi mennä vielä jokunen aika.
RPG83
Soome Majori
Joo, no tällaisiakin arvioita netissä näyttää liikkuvan, kun nyt tarkemmin katson. Toisaalta esiintyy myös selvää skeptisyyttä tuon kaltaisiin väitteisiin.
Edustaahan Super Hornet uudehkoa suunnittelua, mutta samalla kone on myös hyvin massiivinen. Lisäksi heikko myyntimenestys ja Boeingin into kehittää Advanced Super Hornet (väitettyine RCS-pienennyksineen) herättävät epäilykseni. Jos Super Hornet nyt on niin loppuun asti RCS-tuunattu kuin perinteinen kone voi olla, niin miksi sitten RCS-pienennykset?
Tosin, jotta voin väittää tarkasteluani objektiiviseksi, täytyy huomauttaa eräästä asiasta. Wikipedian mukaan ASH tuottaa vain 50% RCS-aleneman verrattuna Super Hornetiin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_F/A-18E/F_Super_Hornet#Improvements_and_changes
RPG83
Soome Majori
Euro-canardit? Minä ainakin pistän rahani Typhoonille, vaikka voi Hornetkin olla voittoisa aina välillä.
fulcrum
Greatest Leader
Eri tyyppisten ohjusten ulottuvuustietoja ei voi suoraan verrata keskenään. Puoliaktiivinen Buk lentää verraten tehotonta lentorataa ja maksimikantama jää lyhyemmäksi verrattuna komentolinkkiohjuksiin jotka maksimoivat liike-energian käytön lennon 'passiivisessa' vaiheessa. Sen sijaan korkeusulottuvuudessa vaikuttaa enemmän raaka voima, ja yli 600kg painava Bukin ohjus on paljon voimakkaampi kuin AMRAAM tai ESSM. Jos Bukin voisi ohjelmoida kaksivaiheiseen maalinseurantaan (komentolinkki+puoliaktiivinen) niin maksimikantama nousisi varmaan johonkin 70-100 kilometriin.
Joskus muuten näkee myös sellaista että ohjuksen kantamaksi mainitaankin suurin ampumaetäisyys, ja sehän voi tietysti olla lähestyvää, nopea maalia vastaan paljon suurempi kuin ohjuksen fyysinen kantama.
NASAMS tarvitsisi kyllä paremman tutkan jotta se voisi todella hyödyntää uuden ohjuksen parempaa kantamaa. Sentinel on kuitenkin varsin vaatimaton tutka, sellaista samaa tasoa kuin MOSTKA 87.
fulcrum
Greatest Leader
Sveitsin vertailussa Eurofighter sai suorituskykyvertailussa arvon 9/9 (minimivaatimusarvo oli 6) joka oli kilpailijoihin verrattuna aivan ylivoimainen lukema. F-22:sta ja parhaita Flanker-variantteja lukuunottamatta Eurofighter piesseekin helposti kaikki muut tarjolla olevan koneet mitä tulee raakaan voimaan ja nopeuteen.
Jep, Typhoonihan on omassa lajissaan erinomainen kone. Eri koneilla on kuitenkin erilaiset painotukset. Typhoon on erinomainen nimenomaan korkealla ja kovaa tapahtuvassa BVR-kamppailussa. Lähitaistelussa sen tehopainosuhde ja siipikuormitus ovat myös paremmat kuin Hornetilla, mutta Hornetilla lienee parempi kyky kääntää nokkaa hetkittäisesti. On myös hyvä huomata, että Typhoon on aerodynamiikaltaan erilainen kuin toiset "eurocanardit", Rafale ja Gripen. Typhoonin canardi on kaukana edessä, jälkimmäisillä lähellä siipeä. Jälkimmäisillä canardi parantaa ilmavirran käyttäytymistä siivellä, erityisesti hitaammassa kurvataistelussa.
Esim. oheisesta videosta näkyy kolme asiaa
- Rafale kääntyy erittäin tiukasti
- Koko koneen yläpinta välkehtii hopean sävyisenä tiukoissa käännöksissä
- Tarkkaan kun katsoo, niin näkyy aina välillä canardien luomat vortexit
RPG83
Soome Majori
Tarvitaanko uusi tutka välttämättä? Tietysti enempi on aina parempi, mutta Ground Master antanee ennakkovaroituksen, ja Sentinelilläkin näkee ainakin ohjuksen tehokkaalle kantamalle. Alla on ote valmistajan esitteestä, tosin siitä ei ilmene, millaisella maalilla 75 km on ilmoitettu.
http://www.thalesraytheon.com/filea...ed_Sentinel_Radar_Data_Sheet_-_April_2011.pdf
En oikein näe tarvetta. Jos ohjuksen kantama parhaassakin tapauksessa on 50 kilsaa, ja tutkan n. 75 kilsaa, niin lavetin pitäisi olla valokaapelin päässä, jotta sen saisi asetettua yli 25 kilsan päähän tutkasta. Tai saattaa olla, että lavetin pitää olla 25 kilsan päässä komentokontista, ei tutkasta (eli jos tutkaa ei voi käyttää linkkinä tuossa verkossa). Mutta tutkan etäisyys komentokontista oli lyhempi. Muistaakseni 8 kilsaa.
Ja tuossakin pitää muistaa, että mikäli tutkan kantama ei riitä, niin ainakin maalia ammutaan tehokkaalta kantamalta.
Tässä hyvä työkalu jolla voi sijoittaa pattereita kartalle, itse sijoitin vielä bukitkin, näytti tyydyttävältä.
http://www.freemaptools.com/radius-around-point.htm
RPG83
Soome Majori
Itse kokeilin tuota joskus, mutta totesin, että kartta on aivan liian pieni. Vaihtamalla paranee!
http://obeattie.github.io/gmaps-radius/
Ei taida olla merkittäviä rajoitteita ryhmitykselle. Tietenkin jos käytetään radioyhteyksiä niin silloin tilanne toinen. Komentopaikka voi olla vaikka Nuorgamissa vaikka laukaisulaitteet olisivat Helsingissä. Järjestelmästä kuitenkin pitäisi löytyä lähes kaikki mahdolliset tiedonsiirtorajapinnat.
Muistaakseni vain EOS on jollain tapaa rajoittuneempi ryhmittelyn kannalta. Siinähän siirretään kuvaa TSTJOKEen jolloin tiedonsiirtokapasiteetin tulee olla suurempi. Eli sijoitetaan lähelle TSTJOKEa tai vähän kauemmas jos käytetään sopivaa menetelmää.
Haluaisitko hieman perustella väitettäsi?
Hanski
Respected Leader
No höh, teknik sanoi venäläinen kun saranan eikun karttatyökalun näki... Minä piirtelin NASAMS-ympyröitä Powerpointilla! Olisi pitänyt ensin tarkistaa sopivat karttatyökalut.
RPG83
Soome Majori
Muistelen, että jossakin olisi mainittu, että yhteydet pyritään aina varmistamaan. Eli olettaakseni järjestelmän osat pyrittäisiin sijoittamaan radion kantamalle, vaikka yhteydet muodostettaisiinkin siviili-tietoliikenneverkon kautta. Toinen varavaihotehto on tietysti parikaapelin vetäminen, mutta uskoakseni se on ongelmallinen kymmenien kilometrien etäisyyksillä, kun sitä ei käytännössä pystytä suojaamaan erikoisjoukkotoiminnalta.
Oheisesta kuvasta näkyy ranskalaisen teknologian tämänhetkinen taso pähkinänkuoressa. Valtava, kiinteä bensaletku jatkuvasti lentäjän näkökentän edessä.
