Ilmavoimien tulevaisuus

[Raveni]

Oma veikkaus on että eivät tule vahvuuteen jäämään muuta kuin siinä tapauksessa, että niitä tekohengitetään tavalla tai toisella ja vastaavasti uutta konetta hankitaan vastaavasti vähemmän..

 

[elso]

Jos varsinainen päätös konemallista tapahtuu noin 2020-2022, on tämän päivän valossa melko helppo haarukoida todennäköisiä vaihtoehtoja (ainakin teknisessä mielessä. Nopanheittely F-35/J-39E hinnasta ei kiinnosta pätkääkään):

F-35A: Tuore, lastentaudit poissa. Elinkaarituki taattu. Meille tarjottaisiin softan puolesta kypsää mallia (block 3F)

Gripen E/F: Sama kuin yllä.

Mutta se, että <4.sukupolven hävittäjä> loistaa taivaalla 20-30 dB kirkkaammin kuin F-35A, on suuri ongelma, eikä sitä poista Infrapunajärjestelmät tai matalataajuiset early warning järjestelmät, joista viimemainittu ei kykene tulenjohtotehtäviin ja ensiksi mainittu ei ole joka sään järjestelmä, eikä omaa järin pitkää kantamaa. Luonnolllisesti myös 5.sukupolven hävittäjien ip-signaturea on rajoitettu.

"Sukupolvien taistelussa" olet heti kättelyssä altavastaaja jos lennät vanhemmalla kalustolla. Tämä on tyly fakta. Onko meillä varaa lentää oletettua vihollista vastaan yhtä sukupolvea vanhemmalla järjestelmällä edes sillä olettamalla, että ilmataistelu tapahtuu omalla maaperällä?

Ymmärrän toki, että ilmapuolustus on kokonaisuus, mutta heitetään mututuntumalla, että ainakin seuraavat 20-40 vuotta hävittäjäparvi hankkii itse "täsmäasekelpoisen, reaaliaikaisen & nopeasti päivittyvän" maalitietonsa täällä Suomessa.
Ja pleikkasukupolven edustajat, joiden mielestä reaaliaikaisen, täsmäasekelpoisen, valtakunnan kattavan reaaliaikamaalitiedon hankinta&välitys maasta hävittäjään "on fantsuu, iisii, iha tätä päivää, ja halpaa kuin makkara", koskasenytvaanonniin, voivat miettiä asiaa uudestaan.

Näen lähitulevaisuuden hävittäjäjoukolla (esim. parvi) suoritettavan ilmasodan eräänlaisena mittausjärjestelmien taisteluna. Hyvälläkään mittausjärjestelmällä ei pärjää, jos on itse "helposti mitattavissa" ja päinvastoin. Tarvitaan kummatkin ominaisuudet;

* huono mittausvaste
* erinomainen mittausjärjestelmä (sis. häirinnänsieto)
* erinomainen vastapuolen häirintäkyky

Kuinka monessa hävittäjässä nuo asiat yhdistyvät? Muilla ominaisuuksilla ei ole suurta merkitystä; ne ovat kaikissa Ilmavoimien konekandidaateissa vähintäänkin riittävällä tasolla.

Heitetään vielä mutulla, että "mittajärjestelmäsodan" tulos on aina toiselle(/kummallekin(*)) osapuolelle rökälemäinen, ellei tämä heikompi ymmärrä tehdä väistöä tarpeeksi ajoissa. Tämä siis oleellisena erona WWII-aikaiseen kaartotaistelukahinointiin, jossa pilotti pystyi hanskalla paikkaamaan järjestelmän heikkouksia. Nyt sitä ei voi tehdä, vaan jos sinulta löydetään heikkouksia vaikkkapa ECCM-kyvyssä, ja sitä osataan hyötykäyttää, niin enkelikuoro kutsuu nopeasti.

* = tasaväkisyys (ei kovin todennäköistä), koska järjestelmien kompleksisuus.

 

[Raveni]

Oletat että se 4++/4,5 sukupolven kone on huonompi kuin 5. Sukupolven kone... Toki noinkin voi olettaa... Se mitä olen itse aiheesta lukenut niin tutkatekniikka kehittyy kovasti ja kukaan järkevä ei oikeasti ajattele, että se pelkkä stealh voisi korvata kaikki muut puutteet. On iso oletus, että taisteluja käytäisiin vain bwr etäisyyksillä. Koneisiin kehitetään kuitenkin myös omasuoja järjestelmiä eikä voida olettaa että puikot osuvat 100% todennäköisyydellä...

Mitä infrapunaan tulee niin se nyt on vaan fakta että jos koneessa on yksi iso moottori josta revitään julmetusti tehoja niin se näkyy kauas. Ei joka sään toiminta kyvyn tuova järjestelmä mutta lisänä kuitenkin...

Sensorit F35:ssa ovat hienoja samoin kuin ne kymmenet miljoonat riviä koodia... Täytyy vain luottaa, että toimii. Sensorit ovat kivoja lisiä mutta me puolustajana voimme tukeutua myös maa sensoreihin. Niiden ei tarvitse olla ilmassa...

 

[elso]

Oletat että se 4++/4,5 sukupolven kone on huonompi kuin 5. Sukupolven kone... Toki noinkin voi olettaa... Se mitä olen itse aiheesta lukenut niin tutkatekniikka kehittyy kovasti ja kukaan järkevä ei oikeasti ajattele, että se pelkkä stealh voisi korvata kaikki muut puutteet. On iso oletus, että taisteluja käytäisiin vain bwr etäisyyksillä. Koneisiin kehitetään kuitenkin myös omasuoja järjestelmiä eikä voida olettaa että puikot osuvat 100% todennäköisyydellä...

Mitä infrapunaan tulee niin se nyt on vaan fakta että jos koneessa on yksi iso moottori josta revitään julmetusti tehoja niin se näkyy kauas. Ei joka sään toiminta kyvyn tuova järjestelmä mutta lisänä kuitenkin...

Sensorit F35:ssa ovat hienoja samoin kuin ne kymmenet miljoonat riviä koodia... Täytyy vain luottaa, että toimii. Sensorit ovat kivoja lisiä mutta me puolustajana voimme tukeutua myös maa sensoreihin. Niiden ei tarvitse olla ilmassa...

Et nyt lukenut oikein ajatuksella. Tekstissäsi sana "pelkkä stealth" viittaa siihen voimakkaasti.

Puhuin siis huonon mittavasteen (stealth (RF), ip-alue), mittajärjestelmän (tutka, ip, ...) ja häirintä/häirinnänsiedosta muodostuvan järjestelmän kokonaisuudesta. Tutkatekniikka kehittyy, stealth-kyvyt kehittyvät, ja ohjukset paranevat... Aivan oikein. Siksi tarvitsemme noita kaikkea.

Totta kai tukeudumme ilmassa maasensoreihin jo tänäkin päivänä, mutta niillä (mittadatalla) ei aikaansaada suoraa asevaikutusta.

edit: En väitä, että tulevaisuuden taistelut käytäisiin pelkästään BWR etäisyyksillä, vaan väitän, että ne käydään siellä pääasiallisesti. Mitään tarkkoja prosentteja minulla ei ole tähän antaa.

 

[Raveni]

Et nyt lukenut oikein ajatuksella. Tekstissäsi sana "pelkkä stealth" viittaa siihen voimakkaasti.

Puhuin siis huonon mittavasteen (stealth (RF), ip-alue), mittajärjestelmän (tutka, ip, ...) ja häirintä/häirinnänsiedosta muodostuvan järjestelmän kokonaisuudesta. Tutkatekniikka kehittyy, stealth-kyvyt kehittyvät, ja ohjukset paranevat... Aivan oikein. Siksi tarvitsemme noita kaikkea.

Totta kai tukeudumme ilmassa maasensoreihin jo tänäkin päivänä, mutta niillä (mittadatalla) ei aikaansaada suoraa asevaikutusta.

edit: En väitä, että tulevaisuuden taistelut käytäisiin pelkästään BWR etäisyyksillä, vaan väitän, että ne käydään siellä pääasiallisesti. Mitään tarkkoja prosentteja minulla ei ole tähän antaa.

F35:n stealth kyky ei kehity sen jälkeen kun se on linjalta pihalle puskettu... Ei ainakaan ilman että kärrätään LM:lle kottikärryllinen rahaa per. Kone lisää.

Koneet verkottuvat ja voivat antaa asevaikutuksen vaikka nasamsin osoittamaan kohteeseen tai toisin päin... Riittää että ohjus tietää minne mennä ja mistä etsiä.

Voi olla, että tulevaisuus on bwr ohjusten tai voi olla, että ei. Joka paikkaan ne eivät sovellu. Ongelma on että suomi tarvitsee pommittamaan soveltuvan hävittäjän eikä pommikonetta joka voi hoitaa hävittäjän tehtäviä... Jos bwr ohjukset olisivat ratkaisu niin jenkit koi pussittaisivat F22 koneet jotka ovat tuplaten kalliimpia lennättää ja tuplaten kalliimpia muutenkin... Suomeen hankittavan koneen on pystyttävä myös tehokkaasti lähitaisteluun.

 

[Old Boy]

Niille tulee luvatut 6000 lentotuntia täyteen. Aktiivikäyttöön niistä ei sitten enää ole. Kriisitilanteessa niillä kyllä voisi lentää, jos olisi koulutettuja lentäjiä, rahat ja säilytyspaikka koneille rauhan aikana. Osan varmaan joutuisi kannibalisoimaan muiden varaosiksi.

Jos koko 60 koneen laivastolla lennetään 9000 h/vuosi, tekee tämä äkkiä laskettuna 40 vuotta käyttöaikaa. Tietysti pitää olla moottoreita myös, varaosien saanti sekä tietokoneohjelmien päivitys.
Taitaa kuitenkin olla ainostaan teoreettinen mahdollisuus. Jos Suomi on ainoa käyttäjä maailmassa tulevat em asiat varsin kalliiksi.

 

[elso]

F35:n stealth kyky ei kehity sen jälkeen kun se on linjalta pihalle puskettu... Ei ainakaan ilman että kärrätään LM:lle kottikärryllinen rahaa per. Kone lisää.

Koneet verkottuvat ja voivat antaa asevaikutuksen vaikka nasamsin osoittamaan kohteeseen tai toisin päin... Riittää että ohjus tietää minne mennä ja mistä etsiä.

Kuten jo sanoin, ohjuskelpoisen maalidatan toimittaminen, saatika tarvittavan kattavan tutkajärjestelmän luonti, ei ole välttämättä kovin helppo tehtävä. Siksi pitää lähteä siitä, että maalidata kerätään hävittäjässä.

Varmasti joskus kaukaisessa tulevaisuudessa voi olla ihan realismia.

Jos bwr ohjukset olisivat ratkaisu niin jenkit koi pussittaisivat F22 koneet jotka ovat tuplaten kalliimpia lennättää ja tuplaten kalliimpia muutenkin...

Eivät pussittaneet, vaan leikkasivat tuotantoa 750 koneesta 195:een kappaleeseen.

Suomeen hankittavan koneen on pystyttävä myös tehokkaasti lähitaisteluun.

Kaikki kandidaatit pystyvät tehokkaaseen lähitaisteluun harjaantuneissa käsissä.

 

[Rannari]

Jos koko 60 koneen laivastolla lennetään 9000 h/vuosi, tekee tämä äkkiä laskettuna 40 vuotta käyttöaikaa. Tietysti pitää olla moottoreita myös, varaosien saanti sekä tietokoneohjelmien päivitys.
Taitaa kuitenkin olla ainostaan teoreettinen mahdollisuus. Jos Suomi on ainoa käyttäjä maailmassa tulevat em asiat varsin kalliiksi.

Eikö Hornetin käyttötuntimääräksi ole meikäläisessä mallissa määritelty 4500? Siitä tulee juuri 30 vuotta. Jossain on käsitelty mitä määrän nostaminen tuosta aiheuttaisi ja se olisi kallis paukku. Vaihtoehtona on tietysti se että koneilla vain lennetään ja lennetään kunnes ne hajoavat ilmassa kappaleiksi kesken tehtävän. Saisikohan evp-pilotteja suostuteltua noihin hommiin?

 

[Slammer]

Jatkuvasti puhutaan korvaavista hankinnoista, mutta mitä tapahtuu korvattaville koneille?

Mitä tehdään miljardeja maksaneille päivitetyille Horneteille? Löytyykö niille ostaja jostakin? Museoidaanko osa? Pistetäänkö suoraan romuraudaksi? Lennetäänkö Yhdysvaltoihin aavikolle odottamaan tulevaisuuttaan ja käytettävät osat otetaan varaosiksi?

On tästäkin muutamaan kertaan täällä puhuttu. Vaikka monille selvästi tekee pahaa ajatella, että Hornetit poistuvat, niin näin tulee kuitenkin käymään kuten elinikänsä pään saavuttaneelle kalustolle yleensä käy. Todennäköisesti n. 10 kappaletta menee museoihin tai jätetään johonkin hallin nurkkaan muistoksi. Loput todennäköisesti romuksi. Tietenkin loput saatetaan myös myydä muualle jos joku ne haluaa ostaa, mutta tämä on epätodennäköistä, koska ei ole näköpiirissä, että kukaan olisi jatkamassa Hornetin käyttöikää niin pitkälle. Sveitsi on tietenkin aina mahdollisuus jos korvaajaa ei jostain syystä saada hankittua.

Mitä muuhun keskusteluun tulee, niin itse en tuijottaisi sukupolvia niin kamalasti.

 

[Rannari]

On tästäkin muutamaan kertaan täällä puhuttu. Vaikka monille selvästi tekee pahaa ajatella, että Hornetit poistuvat, niin näin tulee kuitenkin käymään kuten elinikänsä pään saavuttaneelle kalustolle yleensä käy. Todennäköisesti n. 10 kappaletta menee museoihin tai jätetään johonkin hallin nurkkaan muistoksi. Loput todennäköisesti romuksi. Tietenkin loput saatetaan myös myydä muualle jos joku ne haluaa ostaa, mutta tämä on epätodennäköistä, koska ei ole näköpiirissä, että kukaan olisi jatkamassa Hornetin käyttöikää niin pitkälle. Sveitsi on tietenkin aina mahdollisuus jos korvaajaa ei jostain syystä saada hankittua.

Mitä muuhun keskusteluun tulee, niin itse en tuijottaisi sukupolvia niin kamalasti.

Migit ja Drakenit rouhittiin aikanaan kaivinkoneella palasiksi ja vietiin Stenalle. Samaa hoitoa on varmasti tiedossa pääomalle Horneteista. Jos seuraava kone sattuu ulkoisesti muistuttamaan HN-kalustoa niin myös valemaalna käyttäminen on tietysti mahdollista. Näinhän toimittiin 21F-kaluston kanssa.

 

[Mustaruuti]

3. Mitkä liittyvät toisiinsa? sivusuhde ja spanloading? vaiko indusoituvastus ja mikä?
Hitaalla vauhdilla tiukasti kaarrettaessa ilmanvastus ja nimenomaan indusoitu sellainen on kyllä varsin merkittävä tekijä, silloinhan se on nimenomaan suurimmillaan, joten vaikuttaa kurvatappeluun paljon enemmän kuin vaakalentoon matkalennossa.
Jos siinä perinteisessä deltasiivessä ei tehot riitä, niin tietenkin se menettää energiaa rajusti, mutta sivusuhteeseen asia ei niinkään liity, vaikka moinen virhekäsitys sitkeässä istuukin joka puolella. Pikemminkin kyse on siiven lyhyestä jänteestä kärjessä, ja aliäänipuolelle sopimattomasta nuolikulmasta.

Olet monessa mielessä kyllä ihan oikeassa. Mutta, nuo asiat liittyvät toisiinsa, kuten sanoin.

Siiven suunnittelu on monimutkaista kompromissin hakua ja optimointia monen eri (usein ristiriitaisen) parametrin suhteen. Ei ole järkevää tehdä leveää siipeä (alhainen indusoitu vastus), jonka sivusuhde olisi kuitenkin alhainen (siipi olisi yhtä pitkä kuin leveä), koska sitten kone muistuttaisi jo lentävää A4-paperiarkkia. Siipeä olisi ihan liikaa.

Yksinkertaistetaan. Kiinnitetään aluksi siiven nostovoima, eli pinta-ala ja siipikuormitus. Sen jälkeen, meillä on kaksi (ääripään) vaihtoehtoa.

1. Tehdään purjekoneen siipi, joka on suora, leveä ja kapea
2. Tehdään supersoonisen hävittäjän jyrkkä, terävä ja pitkä deltasiipi

On selvää, että alisoonisella alueella kakkonen on huono.

Mutta, yksinkertaisesti, jos siiven pinta-ala on sama kuin ensimmäisellä, on jälkimmäisellä koneella siis välttämättä seuraavat toisiinsa liittyvät ominaisuudet

• Alhainen sivusuhde
• Pieni kärkiväli ja korkea kärkivälikuorma
• Jyrkkä nuolikulma

Käytännössä, lähes kaikissa tapauksissa, jos puhutaan samantyyppisistä koneista, voidaan siis sanoa, että alhainen sivusuhde on parempi ylisoonisella, korkea alisoonisella.

Olet siis ihan oikeassa, että kyse on nimenomaan kärkivälikuormasta, mutta kun puhutaan alhaisesta sivusuhteesta, puhutaan käytännössä samasta asiasta.

Sitten vielä, miksi tilanne matkalennossa on eri, kuin käännöksessä.

Käydään ensin läpi, mistä vastus syntyy ja miten se liittyy näihin edellisiin ominaisuuksiin.

• Korkean sivusuhteen ja alhaisen kärkivälikuorman siipi on parempi subsoonisella alueella, koska tällöin siiven alta virtaa kärjen kautta vähemmän ilmaa siiven yläpuolelle. Syntyy suhteessa vähemmän pyörteitä
• Jyrkän nuolikulman ongelma on, että ilman pitäisi virrata siiven yli lentosuunnan mukaisesti, mutta jyrkällä nuolikulmalla se lähtee virtaamaan siiven suuntaisesti, siiven kärkeä kohti, ilmavirta häiriintyy ja syntyy jälleen pyörteitä, jotka imevät energian

Mitä suurempi nostovoiman tarve, kurvatessa, (paine-erot), sitä enemmän alisoonisella alueella siipien erot korostuvat, aivan kuten kirjoitit.

Mutta, kun hävittäjä kurvaa, se ottaa kohtauskulmaa. Kun kohtauskulma nousee, ilma alkaa pyörteilemään ja irtoamaan siivestä. Mitä pidemmän matkan ilma joutuu kulkemaan poikkeutettuna siiven ylitse, sitä aikaisemmassa vaiheeessa ja helpommin se irtoaa ja rupeaa pyörteilemään ja aiheuttamaan ylimääräistä vastusta. Siksi pitkä profiili on korkeammalla kohtauskulmalla huonompi kuin lyhyt.

 

[adam7]

Onko Suomesta lähdössä lentäjiä vaihto-oppilaiksi Ruotsiin?

https://www.flashback.org/sp54353643

Hörde från en bekant inom försvarsindustrin att vi inom en snar framtid eventuellt kan få se finska flygförare i 39:an. Undrar om nån annan med örat mot rälsen hört liknande rykten?

eli

Kuulin eräältä tutulta puolustusteollisuudessa että ehkä näemme suomalaisia lentäjiä 39:ssä (Gripenissä). Onko kukaan muu tällaisia juttuja kuunteleva kuullut tämänkaltaisia huhuja?

 

[Mustaruuti]

Kirjoituksesi oli hyvää pohdintaa, mutta allaolevaan ajatteluun on ehkä aiheellista tarttua.

"Sukupolvien taistelussa" olet heti kättelyssä altavastaaja jos lennät vanhemmalla kalustolla. Tämä on tyly fakta. Onko meillä varaa lentää oletettua vihollista vastaan yhtä sukupolvea vanhemmalla järjestelmällä edes sillä olettamalla, että ilmataistelu tapahtuu omalla maaperällä?

Kaikki tietävät että 5 > 4. Mutta, sellainen argumentointi ei kuitenkaan ole itsessään riittävä.

Ensinnäkin, hävittäjäsukupolvilla tarkoitetaan eroja siinä, miten hyvin ne pärjäävät ilmataistelussa. Teknologian myötä on tullut selkeitä suorituskykyeroja (yliäänilento, infrapunaohjukset, tutka ja tutkaohjukset, aktiiviset tutkaohjukset, Aesa-tutkat, All-aspect IP-ohjukset, kypärätähtäin, HOBS-IP-ohjukset, supercruise, stealth, IRST, yhdistetty ja jaettu sensori-informaatio, ohjaamoteknologiat ja tilannetietoisuuden kehittyminen jne).

Jos sitten mietitään, että mitä viides sukupolvi merkitsee, niin F-22:ta voidaan pitää varmaan viidennen sukupolven hävittäjänä. Siinä erottavia tekijöitä ovat esim.

• Stealth
• Supercruise
• Erittäin hyvä liikehtimiskyky kaikilla osa-alueilla
• Sensorit, verkottuminen ja SA

F-35 osalta toteutuvat

• Stealth
• Sensorit, verkottuminen ja SA

Jos taas mietitään 4++ koneita (esim. Eurocanardit), niin toteutuvat

• Supercruise
• Erittäin hyvä liikehtimiskyky kaikilla osa-alueilla
• Sensorit, verkottuminen ja SA

F-35:den etu on, että sillä on stealth. Monelta muulta osin se on huonompi kuin 4++ koneet. Siksi se onkin niin kovin kiistanalainen tapaus.

Ja, esim. F-22 on huonompi kuin "edellisen sukupolven koneet" seuraavilla tavoilla

• Siinä ei ole Irstiä. Pakko käyttää aktiivilähetintä (tutkaa) (vaikka onkin vaikeasti havaittava ja seurattava)
• Ei kypärätähtäintä
• Käyttää vielä Sidewinder 9 "Maikkia"

Kaksi jälkimmäistä merkitsevät sitä, että Raptor olisi itse asiassa altavastaaja visuaalisen kantaman ilmataistelussa lähes mitä tahansa 4. sukupolven hävittäjää vastaan. Aika veikeää?

Silti, voidaan ehkä argumentoida, että Raptor on tämän hetken paras hävittäjä. Olisiko se kuitenkaan paras hävittäjä Suomelle?

Arvelisin, että ei välttämättä

• Se olisi niin kallis, että niitä olisi varaa hankkia ja käyttää vain hyvin pieni lukumäärä.
• Raptorin stealth-pinnoitteet tekevät siitä erittäin vaikeasti ja hitaasti huollettavan. Jo rauhan oloissa käyttöasteet ovat olleet 50-60 luokkaa. Sotatilanteessa erilaisia pieniä korjailtavia naarmuja tulee varmasti enemmän. Jos Raptorit haluttaisiin laittaa taivaalle stealtheina, putoaisi käyttöaste vielä entisestään.
• ==> Meillä olisi niin kovin vähän hävittäjiä käytössä, että ne eivät välttämättä pystyisi kunnolliseen torjuntaan. Naapuri voisi numeerisella ylivoimalla pakottaa koneet lähitaisteluun useampaa vastustajaa vastaan.
• (kokonaan oma asiansa on vielä se, pystyisikö Raptoria käyttämään Suomen hajautetulta tukikohtarakenteelta)

Jos F-35 olisi tuoreempi, kehittyneempi, pienempi, yksimoottorinen versio F-22:sta, se olisi erittäin vahva kandidaatti Suomen seuraavaksi valinnaksi. Valitettavasti se ei ole.

 

[yrjö]

En minä tiedä... Sellainen joka täyttää tehtävänsä, on edullinen hankkia ja ylläpitää. Eli ei tarvitse olla "paras" vaan riittää, että on sopiva. Voi olla Grippen, voi olla Rafale.... Toki voi olla myös F-35... Joka tapauksessa täytyisi olla sellainen, että konemäärä säilyisi hyvänä ja olisi vielä varaa lentää niillä ilman että joudutaan ajamaan maavoimien joukkoja alas.

Se uusin ja kehittynein ei muuten sitten ole synonyymi sanalle paras.

Asiaa voi myös lähestyä pohtimalla mikä on Ilmavoimien tehtävä? Jos tarkoituksena on lennättää sopivia tai halpoja koneita rauhan aikana melkeinpä mikä vaan kone käy. Jos tarkoituksena on saavuttaa sellainen kyky, jolla Venäjän mahdollisesti Suomea vastaan laittavaa lentävää kalustoa vastaan voi taistella pitää valita paras kone.

 

[jokuvaan]

Ruotsin ja Suomen sotilasyhteistyö kehittyy, joten yksi tai useampi suomalainen koulutettu gripen-lentäjä olisi täysin loogista. Ruotsi on myös luovuttanut Suomella joitakin Gripen E:n salaisia suorituskykytietoja liittyen tulevaan hävittäjähankintaan ja tältäkin kantilta olisi loogista, että ilmavoimissa halutaan tutustua Gripen-järjestelmään. Mikäli Suomella olisi täysin sertifikoitu Gripen C/D lentäjä niin Gripen E:n koelennot sujuisivat jouhevasti. (voi verrata F-35:een jossa suomalaiset lentäjät saisivat vain kokeilla simulaattoria USA:ssa)

"pitää valita paras kone"

Aivan ja esiselvitysraportissa käydään läpi näitä parhaan koneen seikkoja, joita on mm. elinkaarikustannukset ja huoltovarmuus.

Tänä vuonna on muuten mennyt F-35:n oikeastaan ainoat oljenkorret Suomen osalta, Suomi ei aio ostaa konetta johon ei ole varaa ja tullaan hankkimaan vain yksi konemalli, ei kahden kompromissia. Toki näin suoraa ei ole sanottu, mutta rivien välistä on helppo lukea. Jäljelle jää timantin kova taistelu Typhoonin, Rafalen ja Gripenin kesken.

 

[Raveni]

Asiaa voi myös lähestyä pohtimalla mikä on Ilmavoimien tehtävä? Jos tarkoituksena on lennättää sopivia tai halpoja koneita rauhan aikana melkeinpä mikä vaan kone käy. Jos tarkoituksena on saavuttaa sellainen kyky, jolla Venäjän mahdollisesti Suomea vastaan laittavaa lentävää kalustoa vastaan voi taistella pitää valita paras kone.

Paras kokonaisuus vai se että se on stealth? Kuten olen aiemmin sanonut niin pelkkä stealthiin luottaminen on kyseenalaista... On arveltu että nykyinen stealth menettää merkityksensä kymmenen vuoden kuluessa... Sitten täytyy kehittää jotain uutta ja ihmeellistä... Maksaa tukku euroja siitä että F35:t ehkä saadaan taas stealthiksi uusille sensoreille.. Tai hommata uusi kone...

Eletään aikaa jossa kaikki maksaa ja teknologia hyppii aimo harppauksin eteenpäin...

Kuten aiemmin sanoin uusin ja ihmeellisin ei ole synonyymi sanalle paras...

Täällä monasti verrataan asioita ww2:een... Saksa oli monessa suhteessa teknisesti edellä niin ilma kuin panssari voimissa... Esimerkkinä voisi ottaa panssarivoimat saksalla oli suurin ja paras panssari mutta se oli kallis ja monimutkainen eli niitä oli vähän. Neuvostoliitolla oli riittävän hyvä panssari joka oli halpa ja helppo tuottaa niitä oli siis paljon. Samoin oli homma länsi rintamalla ja samoin oli lentokoneiden kanssa... Joskus määräkin on laatua... Mitä F35:een tulee niin se on varmasti erinomainen pommi kone ja todella hyvä kehittymätöntä vihollista vastaan... Kun vastassa on oikea vihollinen ja kyseessä oikea sota homma ei välttämättä mene niin kuin paperilla ja elokuvissa... Jos ajatellaan että koneen ehdoton etu on sen häive puoli niin koko suomen ilmavoimat menettävät merkityksensä sinä päivänä kun naapuri ilmoittaa että nyt on muuten tutka jolla stealth koneet näkee... Vastassa on koneet jotka pöllyttävät kömpelön pommi juhdan lähitaistelussa 10-0.. Tahdon sanoa että meillä ei ole varaa koneeseen jonka ainoa ja suurin etu on se että se on stealth täytyy löytyä sellainen joka on kokonaisuutena hyvä... Tämä selviää aikanaan kun valintaa tehdään ja voihan olla että Suomelle ei ole edes tarjolla sopivaa/parasta konetta vaan joudutaan tyytymään huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoon... Joka tapauksessa me tarvitsemme laadun lisäksi myös määrää koska sitä määrää joka tapauksessa myös vastustajalta löytyy... Jos ei tänään eikä huomenna mutta ehkä ensi vuosikymmenenä... Hankintoja ei kuitenkaan tehdä huomista vaan ensi vuosikymmeniä varten ja varautuminen on mitoitettava siten....

 

[Mustaruuti]

Ja, esim. F-22 on huonompi kuin "edellisen sukupolven koneet" seuraavilla tavoilla

• Siinä ei ole Irstiä. Pakko käyttää aktiivilähetintä (tutkaa) (vaikka onkin vaikeasti havaittava ja seurattava)
• Ei kypärätähtäintä
• Käyttää vielä Sidewinder 9 "Maikkia"

Kaksi jälkimmäistä merkitsevät sitä, että Raptor olisi itse asiassa altavastaaja visuaalisen kantaman ilmataistelussa lähes mitä tahansa 4. sukupolven hävittäjää vastaan. Aika veikeää?

Jos porukkaa kiinnostaa, ohessa kaksi tarinaa siitä, miten tärkeitä Raptorille ovat uusi ohjus ja kypärätähtäin sekä taustoja tähän harmilliseen nykytilanteeseen.

http://www.flightglobal.com/news/ar...eing-system-to-take-full-advantage-of-381748/

http://foxtrotalpha.jalopnik.com/why-its-sad-that-the-f-22-just-fired-its-first-guided-a-1704889474

Only the Pentagon could spend $70B on a fighter jet and even after it has been in service for over a decade, yet still not give it a key capability the Russians fielded 30 years ago and the South Africans 40 years. It is like they built a grand mansion on the most expensive property in Florida and decided not to install air conditioning. It is outrageously embarrassing and just another symptom of how broken defense procurement has become.

If it were not so sad, it would be comical.

 

[Tetra]

Kuinka hankaaa olisi asentaa kypärätähtäin F-22:een?

 

[Mustaruuti]

Onko Suomesta lähdössä lentäjiä vaihto-oppilaiksi Ruotsiin?

Ei tuossa ole välttämättä mitään erikoista. Harjoittelua ja esitestausta tulevaa vertailua varten.

 

[Mustaruuti]

Kuinka hankaaa olisi asentaa kypärätähtäin F-22:een?

Kannattaa lukea jutut. Mielenkiintoisia stooreja ja auttavat ymmärtämään myös F-35 -hankkeen ja koneen ongelmia ja puutteitta.

Lyhyesti. Mm. F-22 stealth aiheuttaa ongelmia.

Loppupeleissä, kyllähän se saataisiin eri keinoilla rahalla ja insinöörityöllä ratkaistua. Mutta, tähänkin liittyy monia haasteita, joita avattiin erityisesti jälkimmäisessä artikkelissa.

Muoks. Et ehkä ollut vielä huomannut artikkeleja, postasimme samaan aikaan.