Ilmavoimien tulevaisuus

Jopa vuonna 1999 Super Hornetiin oli kyllä tulossa AESA-tutka (2-3 kertaa suorituskykyisempi kuin vanha), kehittyneempi omasuojajärjestelmä jne. Ja sillä todellakin oli pienemmän tutkaheijasteen lisäksi myös pidempi toimintamatka ja suurempi asekuorma.

Asiantuntevan jannun olisi pitänyt tietää nämä, ja ymmärtää mitä ne tarkoittavat todelliselle taistelukyvylle.

Superhornetista tuli tosiaan pommikone huomattavasti isommalla painoarvolla kuin klassisesta Hornetista. Siksi se lentäjä sitä kritisoikin.

Aesa ei ole mikään kortti. Lentäjä ehdotti, että klassista Hornettia olisi kehitetty uudella teknologialla.

Minusta on hölmöä dissata kyseistä hävittäjälentäjää. Hän perusteli asiansa hyvin ja asiasta voi hyvin perustellusti olla samaa mieltä. Kuten todettua, itse olisin ilman muuta silloin valinnut Suomelle C-mallin Hornetin E-mallin sijaan.

Samaan aikaan, on myös helppo ymmärtää, miksi Navy halusi Superhornetin. Se tarvitsi pommikoneen.

Horses for courses, kuten Englannissa ruukataan asia ilmaista.
 
Ei välttämättä. Sitä on kyllä arvailtu, mutta viime aikoina on selvinnyt ettei LH kykene tuottamaan tarpeeksi F35-koneita vuodessa, jonka vuoksi vanhenevia laivaston koneita on kongressi esittänyt korvattavaksi uusilla Super Horneteilla vielä 2020-luvulla. Siirtymäkaudesta tulee näillä näkymin hidas ja epävarma, koska tilattujen F35 määrä on aiottua pienempi ja jatkaa kutistumistaan, eikä jenkkilaivasto halua menettää sen vuoksi iskukykyään.

Kyllähän näin voi käydä, mutta silloinkin puhuttaisiiin luultavasti vain muutaman kymmenen koneen lisätilauksista. Jos lisäksi oletamme että kone saa yhden uuden vientiasiakkaan (esim. Kuwait) josta saataisiin vielä ehkä 50 koneen runi, niin silti puhuttaisiin tuotannon loppumisesta noin 2021-22. Tämä ei kelpaa meille kun edellytämme että kone on tuotannossa vielä 2030. Me emme ala viimeiseksi tilaajaksi.
Eli Super Hornetin kurssin pitää kääntyä todella merkittävästi että se voisi olla mukana meidän evaluaatiossamme. Tällä haavaa sellaista ei ole näkyvissä.

Superhornetista tuli tosiaan pommikone huomattavasti isommalla painoarvolla kuin klassisesta Hornetista. Siksi se lentäjä sitä kritisoikin.

Aesa ei ole mikään kortti. Lentäjä ehdotti, että klassista Hornettia olisi kehitetty uudella teknologialla.

Minusta on hölmöä dissata kyseistä hävittäjälentäjää. Hän perusteli asiansa hyvin ja asiasta voi hyvin perustellusti olla samaa mieltä. Kuten todettua, itse olisin ilman muuta silloin valinnut Suomelle C-mallin Hornetin E-mallin sijaan.

Samaan aikaan, on myös helppo ymmärtää, miksi Navy halusi Superhornetin. Se tarvitsi pommikoneen.

Mariinit pitivätkin konetta rahan tuhlauksena. He halusivat F-35B:n omille aluksilleen eivätkä halunneet 'kilpailevaa' konetyyppiä.
Tottahan on että Super Hornetti oli hätäratkaisu joka oli monella tapaa epätyydyttävä. Sekä F-14 että A-6 piti korvata, ja aluksi oli meininki korvata ne samalla koneella (VFMX). Tämä osoittautui liian vaikeaksi, joten tilalle tulivat A-12 ja NATF, joista niistäkään ei tullut mitään...sekä Super Hornetin että F-35:n tietyt omituisuudet johtuvat juuri näistä epäonnistuneista ohjelmista.
 
Mariinit on siitä jännä, että niillä on osa lentolaivueista laivaston lentotukialuksilla vrt. omilla assault shipeilla.
Mitä hankintoihin tulee, F-35B mahdollistaa noiden omien lotjien iskukyvyn parantamisen, mitä ei haluta riskeerata hankkimalla yhtään uutta Super Hornetia. Sen sijaan hankitaan 80kpl C-mallia lentotukialuksille 340 B:n ohella. Jos USMC:lla olisi SH:ita ennestään eikä pelkkiä karvalakki-Horneteja niin ehkä olisi kivuttomampaa kuvitella lisäys.

Tuossa hyvät briiffit America amphib assault ship -luokasta, joka on muiden maiden lentotukialusten kokoinen.
http://www.sandiegouniontribune.com/news/2014/sep/15/america-lha6-amphib-aviation-sandiego/
http://www.dodbuzz.com/2015/07/25/navy-builds-second-america-class-amphibious-assault-ship/
http://thediplomat.com/2015/07/us-n...er-amphibious-assault-ship-for-f-35-fighters/

Alusten määrän supistuessa ilmeisesti USMC tutkii myös oman väen sijoittamista muiden maiden aluksille nopeuttamaan reagointia joillain toiminta-alueilla.
 
Viimeksi muokattu:
Niistä Tanskan hemmoista (google käännös):
Chronicler: We are influenced by Boeing

August 21, 2015


Many escrow allegedly discovered when the newspaper Politiken Saturday brought a chronicle of kampflyindkøbet under the heading "Joint Strike Fighter is perhaps just not the right aircraft". A feature article which set out very clearly discouraged the purchase of F-35 and highly recommended a purchase of Boeing's F-18 Super Hornet. And an article that was extremely well written and timed in relation to the weekend's Roskilde Airshow and the media coverage in this regard.

The authors Michael Huusom, Niels Gunnar Sørensen and Ole Ryberg is a former pilot in the Air Force for a total of 100 years, stood at the beginning of the Chronicle.

Nytkampfly.dk run Thursday coincidentally into Michael Huusom that his own words had been the leading party of the post. It was not directly written by Boeing and Boeing Danish PR professionals. But something had Boeing had to do with it, acknowledged Huusom.

"We are influenced by Boeing and Mads Lindholm," explained Michael Huusom.

"Do you think Mads Lindberg," asked nytkampfly.dk, as it is the name of Boeing well-paying Danish PR man.

"Yes, that's his name. He has come with input and read it afterwards, so facts were in place. And I have eaten dinner with Rick McCrary and greeted him of event, "explained Michael Huusom.

Rick McCrary was until July 1 Boeing Danish campaign manager.

"I asked him to come with 10 housewife-arguments against the F-35, which all could understand."

Sources say that Ole Ryberg only got about 15 flight hours on the F-16 before he was moved to another job, as he was better suited for. Niels Gunnar Sorensen has about 1,000 hours on the F-16, but was retired many years ago. Michael Huusom flew F-100 until 1984. According to sources, so none of the three knowledge of modern fighter aircraft.

http://nytkampfly.dk/archives/7463

Kavereiden tausta erään tanskalaisen mukaan:

Regarding the 3 danish "Fighter Pilots", and in prioritized order from the most experienced and down:

1) Niels Gunnar Sørensen flew 1.000 hours on the F-16 between the years 1980-84 (so really current experience.....)
2) Ole Ryberg only flew 15 hours in the F-16 before being transferred to another job (thats what getting washed out was called at the time)
3) Michael Huusom flew the F-100 until 1984 (so also a really really current "Fighter" experience)
 
Mariinit pitivätkin konetta rahan tuhlauksena. He halusivat F-35B:n omille aluksilleen eivätkä halunneet 'kilpailevaa' konetyyppiä.

Miten Super Hornet voisi edes teoriassa olla kilpaileva tyyppi F-35B:lle USMC:n mielissä? F-35B on tarkoittu korvaamaan Harrierit sellaisilla aluksilla joilta Super Hornet ei pystyisi edes operoimaan.

Mutta noista neljännen sukupolven koneista Super Hornet on kyllä vahvin jos verrataan jo olemassa olevaa taistelukykyä, ja todistettua sellaista.
 
Viimeksi muokattu:
Miten Super Hornet voisi edes teoriassa olla kilpaileva tyyppi F-35B:lle USMC:n mielissä? F-35B on tarkoittu korvaamaan Harrierit sellaisilla aluksilla joilta Super Hornet ei pystyisi edes operoimaan.

Sama juna, eri vaunu.
 
Miten Super Hornet voisi edes teoriassa olla kilpaileva tyyppi F-35B:lle USMC:n mielissä? F-35B on tarkoittu korvaamaan Harrierit sellaisilla aluksilla joilta Super Hornet ei pystyisi edes operoimaan.

Mitä enemmän laivasto korvaa F-35-tilauksia Super Horneteilla, sitä kalliimmaksi F-35 käy (myös F-35B). Samoin käy jos poliitikot painostavat mariinit korvaamaan vanhat Hornetit Super Horneteilla. Vaarana on että F-35B rupeaa näyttämään tarpeettomalta luksukselta.

edit. tarkennanpa vielä. F-35B on tarkoitettu korvaamaan Mariineilta sekä Hornetit että Harrierit. USMC:hän suunnittelee jopa 340 F-35B:n ostamista. Tämä riittää sekä Hornettien että Harrierien korvaamiseen (Harriereita on tällä hetkellä ehkä jotain 90 palveluskäytössä). Eli B-mallia tullaan luultavasti operoimaan myös konventionaalisilta tukialuksilta.

Maihinnousualuksillehan mahtuu vain pieni osa USMC:n ilmavoimasta - tyypillinen "Gator" pystyy kuljettamaan ehkä kuusi Harrieria tai F-35B:tä.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.defenseindustrydaily.com/brazil-embarking-upon-f-x2-fighter-program-04179/

Brasilian Gripen E-kaupan myötä alkaa hahmottua kuva hintaeroista muutaman Suomen hävittäjähankinnan kannalta mielenkiintoisen kanditaatin osalta. Ne ovat Gripen E/F (NG), Rafale ja Super Hornet. Hintoihin sisältyi aseistusta ja todennäköisesti myös muita järjestelmiä, joten itse koneen hintalappu pysyy edelleen tuntemattomana. Hintasuhteet ovat kuiten vertailtavissa. tarjouksen hinta / 36 konetta antaa seuraavat yksikköhinnat:
  • Gripen 128 milj$
  • Rafale 228 milj.$
  • Super Hornet 214 milj.$.
Super Hornetin kalleus yllättää. Se on siis käytännössä lähes yhtä kallis kuin Rafale. Tarjouksissa oli erikseen myös huoltohinta / 30 v. Se oli Gripenille 1,5 miljardia $, Rafalelle 4 miljardia $ ja Super Hornetille 1,9 Miljardia $. Meidän 60 koneen hankinta tulisi näillä hinnoilla kustantamaan Gripenin osalta n.7 Miljardia €, joka on ennakkokaavailun mukainen. En usko että tätä summaa pystyttäisiin enää venyttämään ylöspäin. Vastaavalla hinnalla saisi n. 45 Rafalea ja Super hornetia pari kpl enemmän. Kun otetaan huomioon huolto-ja myös käyttökulut, on Gripen aivan omassa luokassaan. Gripenin hinta ja alhaismmat käyttökulut antavat tilaa koneiden ohjusaseistuksen välttämättömään päivittämiseen. (Meteor, Iris-T). Näillä ohjuksilla ja muilla jo tiedetyillä ominaisuuksilla Gripen E pystyy antamaan riittävän kovan vastuksen itähävittäjille viemättä kuitenkaan kaikkia varoja muilta puolustushaaroilta.

Tämä hintavertailu lyö viimeisiä nauloja Super Hornetin arkkuun. Typhoonin osalta nämä naulat on jo lyöty aiemmin. Rafalen hintalappu on myös Suomelle liian kallis vaikkakin kone on todettu monissa vertailuissa Raptorin jälkeen parhaaksi länsimaiseksi koneeksi. Näyttää vahvasti siltä että viimeinen vääntö käydään F 35:n ja Gripenin välillä. Molempien hintalappu asettunee ilman aseita ja muita järjestelmiä tuonne 100 milj € tienoille. Gripen sen alapuolelle ja F 35 todennäköisesti sen yläpuolelle. Käyttökulut ja koneen sopivuus Suomen torjuntahävittäjäksi kääntää vaa'an Gripenin puolelle.
 
http://www.defenseindustrydaily.com/brazil-embarking-upon-f-x2-fighter-program-04179/

Brasilian Gripen E-kaupan myötä alkaa hahmottua kuva hintaeroista muutaman Suomen hävittäjähankinnan kannalta mielenkiintoisen kanditaatin osalta. Ne ovat Gripen E/F (NG), Rafale ja Super Hornet. Hintoihin sisältyi aseistusta ja todennäköisesti myös muita järjestelmiä, joten itse koneen hintalappu pysyy edelleen tuntemattomana. Hintasuhteet ovat kuiten vertailtavissa. tarjouksen hinta / 36 konetta antaa seuraavat yksikköhinnat:
  • Gripen 128 milj$
  • Rafale 228 milj.$
  • Super Hornet 214 milj.$.
Super Hornetin kalleus yllättää. Se on siis käytännössä lähes yhtä kallis kuin Rafale. Tarjouksissa oli erikseen myös huoltohinta / 30 v. Se oli Gripenille 1,5 miljardia $, Rafalelle 4 miljardia $ ja Super Hornetille 1,9 Miljardia $. Meidän 60 koneen hankinta tulisi näillä hinnoilla kustantamaan Gripenin osalta n.7 Miljardia €, joka on ennakkokaavailun mukainen. En usko että tätä summaa pystyttäisiin enää venyttämään ylöspäin. Vastaavalla hinnalla saisi n. 45 Rafalea ja Super hornetia pari kpl enemmän. Kun otetaan huomioon huolto-ja myös käyttökulut, on Gripen aivan omassa luokassaan. Gripenin hinta ja alhaismmat käyttökulut antavat tilaa koneiden ohjusaseistuksen välttämättömään päivittämiseen. (Meteor, Iris-T). Näillä ohjuksilla ja muilla jo tiedetyillä ominaisuuksilla Gripen E pystyy antamaan riittävän kovan vastuksen itähävittäjille viemättä kuitenkaan kaikkia varoja muilta puolustushaaroilta.

Tämä hintavertailu lyö viimeisiä nauloja Super Hornetin arkkuun. Typhoonin osalta nämä naulat on jo lyöty aiemmin. Rafalen hintalappu on myös Suomelle liian kallis vaikkakin kone on todettu monissa vertailuissa Raptorin jälkeen parhaaksi länsimaiseksi koneeksi. Näyttää vahvasti siltä että viimeinen vääntö käydään F 35:n ja Gripenin välillä. Molempien hintalappu asettunee ilman aseita ja muita järjestelmiä tuonne 100 milj € tienoille. Gripen sen alapuolelle ja F 35 todennäköisesti sen yläpuolelle. Käyttökulut ja koneen sopivuus Suomen torjuntahävittäjäksi kääntää vaa'an Gripenin puolelle.

Jos tuleva hävittäjä on valinta Grippenin ja F-35:n välillä, niin koettaisin junailla asian siten, että Grippenien ohella tulisi jonkinlainen pitkän matkan IT ohjusjärjestelmä. Siis jos budjetti olisi 10 miljardia, niin 7:llä grippeneitä plus asehankinnat. Lopuilla sitten IT järjestelmä, vaikkapa sellainen joka kykenee torjumaan ballistisia ohjuksia.
 
No joo mutta ei voi unohtaa turpo-näkökantaa. Amerikkalaisen koneen osto vahvistaa transatlanttista suhdetta ja varmasti vaikuttaa mahdolliseen avunsaantiin kriisitilanteessa. Ruotsalaisen koneen osto taas tuo mieleen yya-vuodet ja tähän vaihtoehtoon menisin vain, jos taataan virallisella valtiosopimuksella Ruotsin aseapu (esim. Ruotsin reservissä olevat Gripenit, lupa käyttää Ruotsin tukikohtia, jne.)

Itse asiassa ottaisin melkein F-16 block 60 (vai onko se uusin block 62) Viperin kuin Gripenin juuri turpon takia
 
Itse asiassa ottaisin melkein F-16 block 60 (vai onko se uusin block 62) Viperin kuin Gripenin juuri turpon takia
No tuollaista ei tarvitse ajatellakaan. Entistä huonompaan vaihto. Tosin Gripeniin verrattuna ei ole ero huima, kevyitä kiitäjiä molemmat.
Typhoonin osalta on hiljakseen käymässä selväksi, että sillä on vuori ylitettävänään. Kehitys takunnut ja Saksa on ehkä heikoin turpo-kumppani johon nojata.
Rafale on menettänyt asemiaan lähiaikoina kun Intiassa tullut takkiin eikä Egyptikään etene kuin Saudien rahojen ansiosta.

Tuo amerikkalaisen aseistuksen huoltovarmuus on kieltämättä haastava kysymys arvioitavaksi. Turpo-ulottuvuus hankinnalla on selvä.
Itse olen pitänyt koko ajan Gripeniä sellaisena kauppana, että sen teko olisi suuri palvelus Ruotsille. Ei niinkään Suomelle.

F-35 suurin ongelma saattaa olla siinä, että onko ko. ilmojen sensorille riittävästi muita asejärjestelmää, jonka kykyjä se voisi jatkaa? Force multiplier -ominaisuudesta on vähemmän hyötyä jos se "force" on vain F-35:t. Jos oltaisiin Natossa niin sillon toki voisi muidenkin voimia tehostaa toiminta-alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Grippeniä on mielestäni aika vaikea verrata F16:sta... Sen verran uudemmasta koneesta Grippenissä on kyse. Rafalen kauppa taasen taisi mennä lähinnä sen vuoksi puihin, että franskit eivät halunneet ihan kaikkea tietoa luovuttaa.... Tosin tuskin haluaa jenkitkään...

Jos ajatellaan puhdasta politiikkaa ja päätös tehdään puhtaan poliittisista syistä... Niin silloin F-35 on vahvoilla. USA on iso maa tosin sen toimintaa ohjaa aina politiikka ja sen oma etu... F-35 valitsemalla valitaan samalla poliittinen kenttä johon halutaan kuulua kuin myös ase toimittaja... F-35 tuskin on kovin nopeasti saamassa tukea eurooppalaisille aseille. Toisaalta Ruotsi on lähellä ja Grippenin varaosatoimitukset kriisi aikana olisi helpommin järjestettävissä... Grippen myös tukeutuu amerikkalaisten aseiden lisäksi eurooppalaisiin aseisiin joka lisää vaihtoehtoja.... Grippen on verkottunut asejärjestelmä joka voi tukeutua tehokkaasti maasta tapahtuvaan maalinosoitukseen ja varustettuna esim. Meteorilla... Saattaisi olla aikamoinen game changer... Omaa tutkaa ei tarvitse käyttää ja voi tarvittaessa käyttää tutka katveita hyväksi, toimittaessa omalla alueella. Stealthia ei siis välttämättä tarvita kun toimitaan sopivalla ja meille toimivalla taktiikalla...

Meidän taktiikkaamme ei tule kuulumaan venäjän alueelle hävittäjällä tunkeutuminen on meillä mikä tahansa kone käytössä vaan päätehtävänä tulee säilymään se, että ilmavoimien tehtävä on yrittää estää vastustajan ilmavoimien toiminen omalla alueella, paikallisesti... Meillä ei resurssit tule riittämään siihen että torjunta lentojen lisäksi suoritettaisiin vastujan alueelle tunkeutumisia.
 
Gripen NG alustaan ei ainakaan vielä ole integroitu JASSM risteilyohjusta. Ne ovat puolustusvoimien kaukovaikutuskyvyn kannalta elintärkeitä. Sattuukohan noiden ohjusten parasta ennen päiväyksen vanheneminen miten hyvin Hornettien poistumiseen? Jos niin on, voinee ne korvata jollain toisella tai hankkia ohjusten sovittaminen ruotsalaisilta.
 
No joo mutta ei voi unohtaa turpo-näkökantaa. Amerikkalaisen koneen osto vahvistaa transatlanttista suhdetta ja varmasti vaikuttaa mahdolliseen avunsaantiin kriisitilanteessa. Ruotsalaisen koneen osto taas tuo mieleen yya-vuodet ja tähän vaihtoehtoon menisin vain, jos taataan virallisella valtiosopimuksella Ruotsin aseapu (esim. Ruotsin reservissä olevat Gripenit, lupa käyttää Ruotsin tukikohtia, jne.)

Itse asiassa ottaisin melkein F-16 block 60 (vai onko se uusin block 62) Viperin kuin Gripenin juuri turpon takia

Onko F-16 tuotannossa vielä 2025 jälkeen? Ei varmastikaan ole. Locheed Martinilla ei ole mitään syytä keikuttaa F-35 venettä omalla vaihtoehdollaan. Aallokko F-35:n ympärillä on jo tarpeeksi korkeaa jo ilman omaa läikytystä.... Tuo Transatlanttinen pointti on tärkeä mutta jos siltä suunnalta ei löydy kilpilukykyistä vaihtoehtoa niin ei siinä pidä ehdoin tahdoin roikkua.
 
Gripen NG alustaan ei ainakaan vielä ole integroitu JASSM risteilyohjusta. Ne ovat puolustusvoimien kaukovaikutuskyvyn kannalta elintärkeitä. Sattuukohan noiden ohjusten parasta ennen päiväyksen vanheneminen miten hyvin Hornettien poistumiseen? Jos niin on, voinee ne korvata jollain toisella tai hankkia ohjusten sovittaminen ruotsalaisilta.

Ovat ingegroineet sujuvasti niin paljon muutakin tähän koneeseen. Tulihan brasseillekin omat järjetelmät tilattuihin Gripen koneisiin. En usko etteikö JASSM integrointi onnistuisi. Lisäksi Ruotsilla itselläkin on kiinnostusta JASSM'ia kohtaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1398345427125
 
Gripen NG alustaan ei ainakaan vielä ole integroitu JASSM risteilyohjusta. Ne ovat puolustusvoimien kaukovaikutuskyvyn kannalta elintärkeitä. Sattuukohan noiden ohjusten parasta ennen päiväyksen vanheneminen miten hyvin Hornettien poistumiseen? Jos niin on, voinee ne korvata jollain toisella tai hankkia ohjusten sovittaminen ruotsalaisilta.
Noiden ohjusten osalta tuskin ongelmaa tulee... Niitä on se 70kpl ja jos on 20v elinkaari niin aika loppuvaiheessa ollaan kun uutta konetta alkaa tulemaan... Jonkin matkaahan mennään kahdella koneella päällekkäin kun tuskin saadaan samaan aikaan kaikkia uusia koneita... Ja jos elinkaarta olisikin jäljellä niin nuo varmasti saataisiin myytyä takaisin joko USA:lle tai jollekin sen hyväksymälle maalle.
 
Voi olla että yhtään JASSMia ole edes tullut vielä maahan, joten jonnekin 2035 paikkeille noilla ainakin mennään. Lisäksi noissa on varmasti erinomaiset mahdollisuudet elinjakson pidennyksille. Eli uusi kone tulee JASSMia käyttämään.
 
Hyvää settiä tässä ketjussa.

Kannattaa lukea tuo alla olevan linkin kooste. Siinä on hyvin arvioitu myös kaikkien Suomelle potentiaalisten hävittäjien hyviä ja huonoja puolia.

Muutama kommentti:

http://www.defenseindustrydaily.com/brazil-embarking-upon-f-x2-fighter-program-04179/
Brasilian Gripen E-kaupan myötä alkaa hahmottua kuva hintaeroista muutaman Suomen hävittäjähankinnan kannalta mielenkiintoisen kanditaatin osalta. Ne ovat Gripen E/F (NG), Rafale ja Super Hornet. Hintoihin sisältyi aseistusta ja todennäköisesti myös muita järjestelmiä, joten itse koneen hintalappu pysyy edelleen tuntemattomana. Hintasuhteet ovat kuiten vertailtavissa. tarjouksen hinta / 36 konetta antaa seuraavat yksikköhinnat:
  • Gripen 128 milj$
  • Rafale 228 milj.$
  • Super Hornet 214 milj.$.
Super Hornetin kalleus yllättää.

Se johtuu siitä, että nähdäkseni olit käyttänyt hyvässä analyysissä Superhornetin kohdalla väärää lukua. 7,7 miljardia. Siitä kuitenkin 1,9 oli huoltoa. Joten koneiden hinta 5,8 / 36 konetta = 161 miljoonaa dollaria kappale. Se taas kuulostaa hyvin järkevältä luvulta.

Kaikkien koneiden sopimushinnat ovat tuossa diilissä noin karkeasti 2*(pelkän) koneen hinta.

No joo mutta ei voi unohtaa turpo-näkökantaa. Amerikkalaisen koneen osto vahvistaa transatlanttista suhdetta ja varmasti vaikuttaa mahdolliseen avunsaantiin kriisitilanteessa. Ruotsalaisen koneen osto taas tuo mieleen yya-vuodet ja tähän vaihtoehtoon menisin vain, jos taataan virallisella valtiosopimuksella Ruotsin aseapu (esim. Ruotsin reservissä olevat Gripenit, lupa käyttää Ruotsin tukikohtia, jne.)

Itse asiassa ottaisin melkein F-16 block 60 (vai onko se uusin block 62) Viperin kuin Gripenin juuri turpon takia

Turvallisuuspolitiikka on ilman muuta yksi aspekti hankinnassa. Emme kuitenkaan enää elä kylmää sotaa, mistä osoituksena että jenkkikoneet ovat myöskin listalla.

Nykytilanne on se, että Baltia on Natossa ja Suomi on lännen eteentyönnetty esivartio Venäjää vastaan ja tukeutumisalue Baltialle. Vaikka Suomi valitsisi intialaisen koneen, niin se ei heikentäisi jenkkien kiinnostusta Suomeen.

Lisäksi, Suomi käyttää kehittynyttä amerikkalaista aseteknologiaa. Jassm tästä yhtenä esimerkkinä. Ja esim. MLRS:n tuleva ammus tulee jenkeistä jne. Lisäksi Gripen käyttää itsessään amerikkalaista teknologiaa (moottori tärkeimpänä kriittisenä komponenttina).

Gripen NG alustaan ei ainakaan vielä ole integroitu JASSM risteilyohjusta. Ne ovat puolustusvoimien kaukovaikutuskyvyn kannalta elintärkeitä. Sattuukohan noiden ohjusten parasta ennen päiväyksen vanheneminen miten hyvin Hornettien poistumiseen? Jos niin on, voinee ne korvata jollain toisella tai hankkia ohjusten sovittaminen ruotsalaisilta.

Jassm on Suomelle tärkeä ase. Integraation ei pitäisi olla mikään ongelma. Gripen on pyritty tekemään kaikkiruokaiseksi. Gripen toimi mm. Meteorin testialustana, koska siihen integrointi oli helpointa.
 
Back
Top