Ilmavoimien tulevaisuus

[BarrelNut]

Rafalessa on wikipedian mukaan 45,7m2 pinta-alaa vaikka ei paljon sen kummemmalta näytä kuin Jas tai F-16.

Rafalessa kuitenkin kärkiväli on suurin noista:

Rafale: 10.8m
F-16: 10m
Gripen: 8.4m

Siipipinta-alan lisäksi moni muukin seikka vaikuttaa siiven tarjoamaan nosteeseen, Eurofighteriin laitettiin pienen pienet LERX:it siiven etureunaan ja siiven maksiminoste lisääntyi 25%.

http://airbusdefenceandspace.com/ne...f-eurofighter-aerodynamic-upgrades-completed/

LERX:it ovat nuo pienet tummanharmaat palat siiven etureunassa sekä vähän siitä eteen ja ylöspäin:

Eli tuo jäsen @Mustaruuti :n harjoittama wikipediasta revittyjen pinta-alatietojen ylikorostaminen vaikuttaa siihen nähden naurettavalle. Varsinkin kun tuon on vieläpä vain yksi liikehtimiskykyyn vaikuttava seikka, eikä edes tärkein niistä.

Noiden LERX:ien kanssa tuohon Eurofighteriin olisi voitu tehdä 20% pienempi siipi ja silti säilyttää sama maksiminostovoima, tuo taas olisi pienentänyt vastusta ja mahdollistanut paremman energian säilymisen kaartotaistelussa...

Aerodynaaminen konfiguraatio on kokonaisuus jota ei voi kovin järkevästi redusoida vaan muutamaan tunnuslukuun.

Lämmön vuoksiko F-35 ei pysty 150 mailia pitemmästi supercruiseen? Pystyykö se nostamaan nopeuden sinne ilman jälkipolttoa vai jälkipolttimella yli ja sitten ilman polttoa nopeus tippuu hitaasti? Vai miten vaikka F-22 tai Typhoon sen tekevät?

Aikoinaan kun F-22 tuli käyttöön niin sillä mainittiin olevan myös jokin rajoitus tuon suhteen. Voi olla että liittyy johonkin muuhunkin, käsittääkseni F-22 polttaa noin puolet tankista 200 nm supercruisen aikana, jos loput käyttää nousuun, laskuun, reserveihin ja alisooniseen matkalentoon niin ei sitä tosiaan ylisoonista matkalentoa voi kovin pitkään harrastaa.

Mutta jatkuva yliäänilentäminen ilmanvastuksen kasvaessa lämmittää toki konetta, samoin moottori lämpenee kun ajetaan jatkuvalla kovalla teholla, mottorin osalta materiaalit ja jäähdytys pitää olla kunnossa.

 

[jokuvaan]

Koneen päivityskustannuksissa hyvin ratkaisevaa on koneen tietojärjestelmät, varsinkin lähdekoodi, miten onnistunut ja selkeä rakenne siinä on, sekä jako toisistaan riippumattomiin lentokriittiseen ja ei-lentokriittiseen osioon, jolloin bugi asejärjestelmässä ei vaaranna konetta.

Gripen E:n siipiväli on muuten 8,6m.

 

[Mustaruuti]

Mitä hiton sprinttejä, tuossahan USAF:n edustaja sanoo että F-35 pystyy lentämään (maintaining speed) ilman jälkipoltinta M1.2 nopudella?

Lämmön vuoksiko F-35 ei pysty 150 mailia pitemmästi supercruiseen? Pystyykö se nostamaan nopeuden sinne ilman jälkipolttoa vai jälkipolttimella yli ja sitten ilman polttoa nopeus tippuu hitaasti? Vai miten vaikka F-22 tai Typhoon sen tekevät?

En ole varma, menevätkö esim. mainitut Eurofighter ja Typhoon äänivallista läpi ilman jälkipoltinta vai ei. Käytännössä, voi olla, että vähemmän polttoainetta kuluu joka tapauksessa siihen, että menee jälkipoltolla ensin lävitse ja sitten supercruisaa ilman jälkipolttoa.

F-35 käyttää jälkipoltinta äänivallin yli pääsyyn. Mutta, kun kone on kiihdyttänyt nopeuteen X yli äänennopeuden, pystytään jälkipoltin vapauttamaan ja sitten koneen vauhti hidastuu pelkällä military-powerilla lennettäessä, kunnes saavutaan taas korkean vastuksen alueelle ja joko käytetään jälkipoltinta uudestaan tai sitten tipahdetaan aliäänipuolelle.

The F-35, while not technically a "supercruising" aircraft, can maintain Mach 1.2 for a dash of 150 miles without using fuel-gulping afterburners.

"Mach 1.2 is a good speed for you, according to the pilots," O’Bryan said.

 

[Mustaruuti]

Ok, no sinänsä ihan valideja pointteja. Jos asia on näin kuin sanot, niin sitten voisi varmaan kuitenkin välttää sen suurempaa tunteen kiihkoa asian tiimoilta...

Enpä usko, että Suomella käytännössä on tässä hävittäjävalinnassa paljon muita vaihtoehtoja kuin F-35, jollei se jostain kumman syystä vielä floppaa totaalisesti kehitysohjelman tässä vaiheessa tai mikäli USA ei suostu sitä meille myymään.

Siinä tapauksessa, että F-35 ei ole edellämainituista syistä vaihtoehto, niin valituksi tulee JAS Gripen NG.

Minulle on ihan sama, mikä kone ilmavoimille valitaan. Uskon, että ilmavoimat osaavat valita Suomelle parhaan ratkaisun. Siinä ei ole tunnetta mukana.

Foorumilla esitetään jossain määrin värittyneitä näkemyksiä. Ja niiden oikomisesta voi tulla hyvinkin tuollainen vaikutelma.

F-35 on vähän kuin joku Samsungin Android-luuri tässä muutama vuosi takaperin, ja Gripen voisi tässä vertauksessa olla Nokian Lumia-puhelin.

Nokian Lumia on kyllä tietyiltä teknisiltä ominaisuuksiltaan parempi kuin Samsungin vastaava puhelin, siinä on parempi kamera ja peruskäyttöliittymä on selkeämpi kuin Android-puhelinten vastaava. Tämä ei kuitenkaan paljoa lämmitä, koska lähes kaikki muut käyttävät Android-puhelimia, eikä juuri kukaan kehitä uusia sovelluksia Lumia-puhelimiin. Yhteydet nokialaisesta muihin puhelimiin ja tietokoneisiin ovat myös hyvin hankalasti toteutettavissa ja vaativat aina tapauskohtaista säätämistä.

Android-puhelimet vuorostaan kommunikoivat saumattomasti keskenään, ja tietojen siirto tietokoneelle onnistuu myös vaivattomasti niiltä. Niille myös kehitetään jatkuvasti uusia sovelluksia, itse käyttöjärjestelmää päivitetään, ja niille on olemassa myös lukematon määrä erilaisia lisävarusteita, kun nokialaiseen käyvät lähinnä vain Nokian itse valmistamat ja standardoimat lisävarusteet. Nokian Lumia-puhelimet eivät myöskään koskaan menesty alan teknologisen kehityksen määräävillä Amerikan markkinoilla. Applen IPhone olisi kyllä se absoluuttisesti kaikkein paras puhelin, mutta meillä ei ole varaa siihen, eikä sitä kukaan myöskään tänne Takahikiälle suostu myymään. Myös kotimaiset sovelluskehittäjät siirtyvät pääosaltaan kehittämään uusia sovelluksia Android-alustalle, missä sovellusten kysyntä on suurinta ja sovelluksista maksettava hinta paras.

See the point?

Eli F-35 ei välttämättä teknisiltä ominaisuuksiltaan ole kaikilta osin se absoluuttisesti paras kone, mutta mitä pidemmälle aikaa kuluu, sitä enemmän kaikki muut tekijät kääntyvät sen eduksi. Suuresta valmistusmäärästä ja useista eri asiakasmaista johtuen F-35:sta tullaan kehittämään edelleen sen koko elinkaaren ajan. Seuraavan 50 vuoden aikana sen ohjelmistot ja prosessorit päivitetään useaan kertaan, tarjolle tulee uusia moottoreita, ja erittäin laaja valikoima erilaista aseistusta. Myös koneen häivepinnoite voidaan tarvittaessa vaihtaa uuteen tehokkaampaan ja huoltovapaampaan mallin. Koneeseen tulee myös useita sellaisia toimintoja esim. elektronisen sodankäynnin ja datalinkkien alueella, joista kukaan ei ole vielä kuullutkaan mitään. Samoin kaikki koneen sensorit vaihtuvat uudempiin ja tehokkaampiin versioihin koneen elinkaaren aikana. Patria ja muut suomalaiset ilmailu- ja sotatarviketeollisuuden yritykset saattavat päästä tarjoamaan erilaisia huolto- ja muita palveluita myös muille F-35 käyttäjämaille.

Mistä tiedän, että näin tulee käymään?

Siitä, että F-16:sta F/A-18:sta kohdalla kävi suurinpiirtein juuri näin. F-35 taas on lentokoneprojektina lähinnä F-16 + F/A-18, jolloin kysyntä erilaisille päivityksille ja kehitysprojekteille tulee olemaan aikaisempaakin suurempi.

Samaan aikaan Gripenin kehitys tulee junnaamaan paikallaan alkuvaiheen jälkeen, koska kalliille kehitysprojekteille ei löydy mistään maksajaa pienten tuotantoerien vuoksi. Koneen järjestelmien ylläpito ja tuki myös lopetetaan kannattamattomana liiketoimintana parin vuosikymmenen päästä, pian sen jälkeen kun Gripenin tuotantolinja on pantu kiinni vähäisen kysynnän vuoksi.

Kumpaankohan kelkkaan kannattaa lähteä?

Hyvää pohdintaa. Ja joltain osin pitää myös paikkansa. Mm. edellämainituista syistä esim. Typhoon ei todennäköisesti ole realistinen vaihtoehto.

Suihkuhävittäjät eivät kuitenkaan ole kännyköitä.

Lisäksi, aseistuksen liitynnät on länsimaissa pitkälti standardoitu ja esim. Gripen on lähtökohtaisesti suunniteltu kaikkiruokaiseksi, koska omia aseita ei ole. Rafalella on hiukan ongelmaa ranskalaisesta aseistuksesta, mutta nekin ovat nykyään laajentaneet repertuaariaan.

Kun Suomi hankkii koneet, ei niihin tulla hyvinkään todennäköisesti vaihtamaan moottoreita. Esim. Suomalaisiin Hornetteihin ei vaihdettu Superhornetin F414:ää F404:n tilalle. Eikä niin tehty muuallakaan. Moottorit ovat hemmetin kalliita. Päivitys olisi maksanut Suomelle luokkaa miljardin.

Eikä ainakaan vaihtamaan häiveratkaisuja tai muita rakenteellisia asioita. Koneet ovat "sellaisia kuin ovat".

Ohjelmistoa ja lisälaitteita tullaan kehittämään varmasti. Esim. Hornetteihin tuli ykkösvaiheessa Aim 9x ja kypärätähtäin, kakkosvaiheessa A2G-kyky.

 

[magitsu]

Meillä toisaalta tehtiin ällistyttävän kalliit MLU1 ja 2.
Ei ole kuitenkaan nähtävissä, että uuteen koneeseen olisi mitään vastaavan kokoluokan kykykokonaisuutta lisättävänä.

Kyllä A/B-horneteihin vaihdeltiin maailmalla kovastikin. C/D:hen ei ollut samanlaista tarvetta. Varsikin kun ostettiin viimeisenä jo sellaista kamaa, jota ei Super Horneteihinkaan tullut heti (ALQ-jammeri).

Ruotsin kannattaisi yrittää tarjota Gripeniä persnetolla. Olisivat suuri hyötyjä kun tulisi kolmas ja mahdollisesti viimeinen käyttäjä, jolla on suurinpiirtein sama määrä kuin itsellä. Vielä naapurissa. Katteen haku on riski suurempien hyötyjen toteutumiselle.

 

[Tetra]

Voi luoja mitä urpoilua...

Se että sanoin Gripenin saavan suuresta nuolikulmastaan johtuen (monien muiden deltasiipisten koneiden tavoin) pientä laskentatavallista etua vaikka F-16 tai F/A-18 koneisiin nähden oli joku punainen vaate? Ja nyt tätä itsestään selvyyttä ja peruskoulutason geometriaa sitten pitäisi teille selittää?

Kyllä mielellään. Geometria onkin aina ollut heikoin osa-alueeni, vaikka matemaattisesti en aivan tumpelo olekkaan. En ymmärrä näistä lentokonegeometrioista mitään. Joten onko laskukaava liian suotuisa Gripenille, antaen sille ansiotonta etua?

 

[Tähystäjä]

Viitaten tuohon aikaisempaan viestiini, haluaisin tietää, että millä datalinkillä Gripen tulee tulevaisuudessa viestimään F-35 -hävittäjien kanssa?

Link-16 on vanheneva standardi, joka tulee poistumaan yleisestä käytöstä neljännen sukupolvien hävittäjien saavuttaessa elinkaarensa loppuvaiheen. Link-16 on myös hyvin altis nykyaikaiselle ELSO:lle, ja sen käyttö saattaa tulevaisuudessa paljastaa sitä käyttävän koneen vastapuolelle melkoisella varmuudella.

Tässä ei edelleenkään paljoa lämmitä, vaikka Gripenissä olisi se maailman kehittynein tietovuo Gripeneiden väliseen viestintään, jos muissa ystävällismielisten maiden koneissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa tietoja Gripenin järjestelmien kanssa.

Aivan samoista syistä Suomessa lopetettiin jo aikaisemmin kotimaisen, oliko sen nyt nimeltään VIIRI vai mikä, tietovuon kehitys, koska katsottiin yhteensopivuuden datalinkeissä NATO-maiden kanssa olevan pitkällä tähtäimellä tärkeämpää. Käytännössä siis Gripenin valinta saattaisi jopa heikentää Ilmavoimien NATO-yhteensopivuutta tulevaisuudessa, mikä taas heikentäisi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia vastaanottaa tehokasta ulkomaista sotilaallista apua tarpeen vaatiessa.

Lopuksi kysyisin vielä, että mitä edes Gripen NG:ssä on sellaista, joka olisi nykyistä Hornettiamme olennaisesti parempaa?

Semmoisen pienoisen myönnytyksen voin tähän heti alkuun tehdä, että okei nykyisessä Hornetissamme ei ole IRST-järjestelmää tai erittäin pitkän kantaman ilmataisteluohjusta (Meteor), mutta ne molemmat olisivat kyllä rahalla saatavissa nykyiseenkin Hornettiin, jos näin ehdottomasti haluttaisiin...

​

 

[Quixote]

Lopuksi kysyisin vielä, että mitä edes Gripen NG:ssä on sellaista, joka olisi nykyistä Hornettiamme olennaisesti parempaa?

Miten olisi vaikkapa runko, jossa on halpoja lentotunteja jäljellä ja johon saa vielä varaosia ja päivityksiä?

Tai AESA - tutka? Entäpä pienempi havaittavuus tutkassa ja IR -alueella? Tai vaikkapa Hornetia parempi liikehtimiskyky?

 

[Tähystäjä]

Miten olisi vaikkapa runko, jossa on halpoja lentotunteja jäljellä ja johon saa vielä varaosia ja päivityksiä?

Tai AESA - tutka? Entäpä pienempi havaittavuus tutkassa ja IR -alueella? Tai vaikkapa Hornetia parempi liikehtimiskyky?

No tuo runko nyt on itsestäänselvyys, joka tulee jokaisen uuden koneen mukana, riippumatta siitä miten hyvä tai huono se muutoin on. Lähinnä hain takaa ominaisuuksia, jotka tuovat taistelutilanteessa todellista lisäarvoa verrattuna Hornettiin.

Niin tuon AESA-tutkan saisi periaatteessa rahalla vaihdettua meidän nykyiseenkin Hornettiin...

Gripenin olennaisesti paremmasta liikehtimiskyvystä verrattuna F/A-18C -malliin nähden ei taida olla olemassa mitään riippumatonta dataa?

Yritän tässä vain osoittaa, että Gripen ei ole mikään mullistava uuden teknologian airut verrattuna nykyiseen Hornettiimme, sen tarjoamat edut ovat monelta osin kovin marginaalisia, ja joillain osa-alueilla Hornet saattaa olla jopa parempi.

Vertailun vuoksi, kun siirryimme Drakeneista Hornettiin, oli Hornet lähes joka suhteessa Drakenia kehittyneempi kone.

 

[Quixote]

Ei sitä Gripeniä kukaan miksikään uudeksi maailman ihmeeksi ole väittänytkään.

Sen sijaan olen vähän kriittinen F35 hypen suhteen. Stealthin ja sisäisen ase- ja polttoainekuorman takia siinä on jouduttu tekemään kompromisseja, jotka lisäävät ilmanvastusta. Koneessa on sitten vastaavasti hyvin tehokas moottori. Tämä luultavasti näkyy esim Gripeniä kauempaa IR -alueen sensoreissa.

Totuus toivottavasti selviää sitten ilmavoimien testeissä. Toivottavasti päätös tulee enemmän tarve- kuin politiikkapohjalta.

 

[magitsu]

Gripenin edut suhteessa Hornetiin on visainen kysymys. Esim. ilmasta maahan osalta se vaikuttaa suoraan sanottuna jopa heikommalta.

No AESA-tutka ja... ja...

Tosin SH ja meidän priimaan päivitetty C/D välillä ei ole myöskään huomattavaa eroa. AESA ja pienempi tutkaheijastus.

 

[Slammer]

Edistyksellisyyttä suhteessa Hornetiin on turha käyttää argumenttina tiettyä konetta vastaan. Se on varmaa, että samanlaista hyppyä ei ole tulossa kuin viime kerralla. Varmaa on myös se, että uudet koneet tarvitaan käyttöiän loppumisen vuoksi, tarjosivat ne suorituskykyhyppyä tai eivät.

 

[Mustaruuti]

Viitaten tuohon aikaisempaan viestiini, haluaisin tietää, että millä datalinkillä Gripen tulee tulevaisuudessa viestimään F-35 -hävittäjien kanssa?

Link-16 on vanheneva standardi, joka tulee poistumaan yleisestä käytöstä neljännen sukupolvien hävittäjien saavuttaessa elinkaarensa loppuvaiheen. Link-16 on myös hyvin altis nykyaikaiselle ELSO:lle, ja sen käyttö saattaa tulevaisuudessa paljastaa sitä käyttävän koneen vastapuolelle melkoisella varmuudella.

Tässä ei edelleenkään paljoa lämmitä, vaikka Gripenissä olisi se maailman kehittynein tietovuo Gripeneiden väliseen viestintään, jos muissa ystävällismielisten maiden koneissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa tietoja Gripenin järjestelmien kanssa.

Aivan samoista syistä Suomessa lopetettiin jo aikaisemmin kotimaisen, oliko sen nyt nimeltään VIIRI vai mikä, tietovuon kehitys, koska katsottiin yhteensopivuuden datalinkeissä NATO-maiden kanssa olevan pitkällä tähtäimellä tärkeämpää. Käytännössä siis Gripenin valinta saattaisi jopa heikentää Ilmavoimien NATO-yhteensopivuutta tulevaisuudessa, mikä taas heikentäisi merkittävästi Suomen mahdollisuuksia vastaanottaa tehokasta ulkomaista sotilaallista apua tarpeen vaatiessa.

Jatkakaa vain hyvää keskustelua!

Tuossa on kuitenkin sen verran paljon kohtalaisella varmuudella esitettyjä asioita, että niille löytyy varmaankin perustelut ja lähteet?

 

[magitsu]

Edistyksellisyyttä suhteessa Hornetiin on turha käyttää argumenttina tiettyä konetta vastaan. Se on varmaa, että samanlaista hyppyä ei ole tulossa kuin viime kerralla.

Ei kannata vielä nuolaista. 5G näyttää laittavan esim. doktriinit ihan uusiksi. Ei meillä kuitenkaan yhtään häivekonetta ole ollut. Eikä sellaista, jonka olisi kuviteltu kykenevän ohjaamaan muita asealustoja.
Missä määrin on mahdollista käyttää sitä kuten Yhdysvallat? Mikäli samanlainen roolitus olisi mahdollista, niin käytännön toiminnassa voi olla ratkaiseva ero.

Suosittelen katselemaan esim. niitä Köpiksen luentovideoita tämän suhteen. Tällaisesta oletettua suuremmasta muutoksesta on vahva indikaatio.

 

[Mustaruuti]

Ei kannata vielä nuolaista. 5G näyttää laittavan esim. doktriinit ihan uusiksi. Ei meillä kuitenkaan yhtään häivekonetta ole ollut. Eikä sellaista, jonka olisi kuviteltu kykenevän ohjaamaan muita asealustoja.

Draken lensi vuonna 1955. Sitä kyllä päivitettiin, mutta se oli silti juuriltaan toisen sukupolven suihkari. Hornet oli neljännen. Nyt ollaan hankkimassa 4++/5- tai jotain. Eroa on aika paljon vähemmän.

Se on totta, että taktiset kuviot voivat kyllä muuttua. Olen mm. itse ehdotellut useampaan kertaan Suomelle miehittämättömän häivekoneen lentävän siiven hankintaa jossain vaiheessa BVR-kiusaa ja kaukaa tapahtuvia A2G-tehtäviä varten. Mutta, tuossa puhutaankin sitten jo 6. sukupolven asioista oikeastaan. Eikä liity suoraan itse tulevaan hankintaan.

 

[Deposse]

Ei Gripen mitään samanlaista hyppyä toisi kuin Migeistä ja Drakenista Hornetiin siirtyminen toi. Monia pieniä asioita kylläkin. Tässä muutama tärkeä aiemmin mainittujen lisäksi:

• Käytettävyys ja huollettavuus. Suorituksia / päivä enemmän kuin muilla hävittäjällä.
• Lentotunnin hinta on halvempi. Tarkoittaa että saadaan ostettua ja pidettyä yllä suurempaa määrää koneita ja saadaan hankittua ne ne elintärkeät Meteorit sekä NASAMS-järjestelmät maantietukikohtien suojaksi.

Turun lentonäytöksessä kesällä oli tilaisuus tehdä livenä vertailua Suomen Hornetin ja Ruotsin Gripen C:n välillä. Pohjoismaisten hävittäjien yhteislähdössä Gripen nousi röyhkeästi siivilleen yli 200 m ennen Hornetia ja F 16:a ja veti matalalla jyrkän kaarroksen. Gripen mittasi kiitotietä todella lyhyen matkan laskeutuessaan. Gripen teki high AoA-osion yhtä vaikuttavasti kuin Hornet. Sen jälkeisessä kiihdytyksessä jälkipolttimella oli silminnähtävä ero. Gripen kiihtyi paremmin. Gripenin ohjelma oli laadittu korkeammalle energiatasolle kuin Hornetin. Gripenin äkilliset suunnanmuutokset olivat nopeampia kuin Hornetilla. Erityisesti vaakakierteet pyörivät Gripenillä huikean nopeasti. Muussa liikehdinnässä ei ollut suurempaa tasoeroa. Gripeniä lensi Peter Fällen, jonka taitavia esityksiä löytyy mm.youtubesta. Hornetin puikoissa ollut palkittu Ville Uggedal veti myös osuutensa hienosti.

Gripen nousisi suuremman työntövoiman GE F 414 EPE moottorilla Suomen hävittäjäehdokkaiden kärkeen suoritusarvoissa. Muissa ehdokaskoneissa tämä sama suorituskyky maksaisi maltaita vrt Gripen E/F. Toki se nostaisi myös NG:n hintaa(ehkäpä jopa liikaa?). Aiemmin taitettiin peistä tästä optiosta ja päädyttiin johtopäätökseen että F 414 EPE-moottoria ei ole saatavilla Gripen E-koneeseen, koska kukaan ei ole maksamassa sen kehitystä. Kahden vuoden takaisessa artikkelissa SAAB vastaa kysymykseen F 414 EPE-moottorin saatavuudesta että EPE on on saatavilla mikäli niin halutaan.

"The Gripen NG is designed for the current mature version of the GE 414 but is capable of accommodating a GE414 growth version in the future. Which version of the 414 (EPE or other) will be determined depending on customer requirements”

Vaikea tietysti sanoa mikä on tämän päivän tilanne EPE:n saatavuudessa ja mitä se maksaisi.

http://www.gripenblogs.com/Lists/Posts/Post.aspx?ID=580

Mikä toinen kone toisi tällaisen perääkuulutetun teknologia- ja suorituskyky hypyn? F 35 on toki teknologialtaan edistyksellinen mutta tuoko se Suomen tarvitsemaa suorituskykyä sellaiseen hintaan jonka pystyisimme maksamaan? Harmittavaa että todella hyvää vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä olemassa jossa kaikki olisi kohdillaan.

 

[peelo]

Ei nyt mennä asioiden edelle. Jos Suomeen hankitaan Gripen se ei automaattisesti tarkoita että ne varustetaan Meteorilla. Meteor toki on luultavasti parempi pitkillä etäisyyksillä, mutta ero AMRAAMilla ja Meteorilla ei ole niin merkittävä. Meteorilla ei varsinkaan voi perustella Gripenin hankintaa.

 

[ctg]

Laitan sen nyt tänne.

Raytheon's prototype next-generation electronic jammer system for aircraft has passed a significant early milestone, the company says.

The jammer, which is to give the Navy's EA-18 Gowler new capabilities, completed Effective Isotropic Radiated Power, or EIRP, testing at the Benefield Anechoic Facility at Edwards Air Force Base, California.

"Raytheon and the Navy developed a realistic testing program designed to ensure that the NGJ electronic warfare system meets its 2021 initial operating capability commitment," said Travis Slocumb, vice president of Electronic Warfare Systems at Raytheon's Space and Airborne Systems business. "Completion of EIRP testing, while an early milestone, confirms our progress to date and that the program is successfully executing to both schedule and plan."

Raytheon said the testing indicated the next-generation jammer will fulfill U.S. Navy requirements for EIRP, a prime indicator of the system's range and ability for reaching and affecting multiple targets simultaneously.

The system is to replace legacy ALQ-99 tactical jamming pods now used on Growlers.

http://www.spacedaily.com/reports/Next-gen_electronic_jammer_passes_early_milestone_999.html

Sanallakaan ei mainita F35sta

 

[elso]

Sanallakaan ei mainita F35sta

Miksi se pitäisi mainita jos kyseessä on EA-18 - koneeseen asennettava järjestelmä?

 

[ctg]

Miksi se pitäisi mainita jos kyseessä on EA-18 - koneeseen asennettava järjestelmä?

Sarkasmia veli elso, sarkasmia.