Ilmavoimien tulevaisuus

[kunnas]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

 

[Caveman]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Vaan minkä muotoinen ja kokoinen kuoppa syntyy, kun suomessa tuota pehmeää maa-ainesta ei kovin montaa metriä ole peruskallion yläpuolella.

 

[Einomies1]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Hornetit laveteille ja ajetaan rekoilla varapaikkaan. Noita vajaan kilometrin tienpätkiä löytyy suomesta enemmän kuin sokea Berttakaan osaa laskea.

 

[3JK]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Hornetit laveteille ja ajetaan rekoilla varapaikkaan. Noita vajaan kilometrin tienpätkiä löytyy suomesta enemmän kuin sokea Berttakaan osaa laskea.

Niin, nouseehan Hornet varmasti kilometrin pituiselta maantiepätkältä... mutta kestääkö asfaltti jos siihen laskeudutaan? Onko paksumpi asfaltti ja parempi tienpohja ns. varalaskupaikoilla, vai ovatko ne ainoastaan leveämpiä? Mikäli tavallinen maantie kestää löytyy todella paljon paikkoja. Eikö esim Helsinki - Turku moottoritie olisi loistava tukikohta, kun koneet saadaan piiloon ja suojaan tunneleihin?
Mikä muuten on ehdoton minimivarustus maantietukikohdalle? Jos ajattelee että olisi vain vaikka kaksi konetta/paikka nin minkälaisen infran he oikein tarvitsevat? Polttoainetta ja aseita tietysti, mutta riittäkö se hätätapauksessa (lentäjät voi huilata ABC:n baarissa ja koneet parkissa katoksen alla pumppujen vieressä)? Lennonjohto voidaan hoitaa etänä ja kiitoradan valaistus hoituu autojen valoilla.

 

[Juke]

Asfaltti kestää varmasti.

Yksi tapa taata koneita olisi ostaa käyettyjä; golfari Paddy Harringon osti juuri Gulfstream III:n 2 miljoonalla usd:llä.

Tai sitten ostaa pieniä koneita;

NATO suunnitteli ampuvansa raketeilla Starfightreita ilmaan Saksan metsistä aikoinaan.

 

[JOKO]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Muutamassa tunnissa kuoppa on täysi ja alle puolen vuorokauden on kiitorata tuollaisen mällin jälkeen paikattu. Kaikki tosin riippu valmiudesta. Ellei koneita ole sadan kilometrin säteellä, niin eihän homma silloin suju. Olettaen venäläisten taktiikkaan kuuluvan kuoppien teon, niin silloin tuohon varmasti varaudutaan. Sepelin ja betonilaattojen varaaminen lentotukikohtiin ei olisi paha kustannus. Mikään ei myöskään estä kaivamasta pätkää maantiestä paikkaustarpeiksi. Kaista pois tien leveydestä, niin siitä jo rupeaa sepeliä irtoamaan. Vielä mahtuu liikenne menemään.

Hesassa kipattiin muistaakseni parin tuhannen kuorman päivävauhdilla lunta mereen vielä hetki sitten. Ne vielä kärrättiin ympäri kaupunkia, eivätkä olleet kuljetuksina etuoikeutettuja. Kapasiteettia on.

Emme tule häviämään kilpailua maansiirrosta. Venäläisillä ei tule koskaan riittämään kaukaa lauottavat täsmäaseet siinä leikissä.

 

[kunnas]

Totta, mutta kauanko vie yhden tai muutaman montun täyttäminen soralla ym.?
Toki tukikohtien toimintaa voidaan rajoittaa ja hankaloittaa ohjuksin, mutta NASAMS II pystyy torjumaan valmistajan mukaan risteilyohjuksia. Ballistisia ohjuksia vihollinen tuskin käyttää tienpätkiä vastaan tai jos käyttää niitä sitten kuluukin jonkin verran. Ongelmana on vielä että ne pitäisi löytää ja mieluiten jo etukäteen ja siinä on hommaa. Vielä kun käytetään maalilaitteita, maastouttamista ja muita passiivisia keinoja vaikeuttaa se hommaa jonkun verran.

Tuon kuopan täyttämiseen meneekin sitten vähintään kaksi viikkoa. Sopivaa soraa joudutaan luultavasti kuormaamaan hyvinkin kaukaa. Lisäksi kuoppa pitää asvaltoida ettei tule moottori vaurioita. Jos kuoppa täytettäisiin päivässä niin Lentokenttiäkin rakennettaisiin muutamassa viikossa.

Lyhyen kantaman ballistinen ohjus maksaa saman kuin risteilyohjus joten vihollinen käyttää luultavasti ballistisia ohjuksia jos tiedetään että kohteessa on ilmatorjuntaa.

Muutamassa tunnissa kuoppa on täysi ja alle puolen vuorokauden on kiitorata tuollaisen mällin jälkeen paikattu. Kaikki tosin riippu valmiudesta. Ellei koneita ole sadan kilometrin säteellä, niin eihän homma silloin suju. Olettaen venäläisten taktiikkaan kuuluvan kuoppien teon, niin silloin tuohon varmasti varaudutaan. Sepelin ja betonilaattojen varaaminen lentotukikohtiin ei olisi paha kustannus. Mikään ei myöskään estä kaivamasta pätkää maantiestä paikkaustarpeiksi. Kaista pois tien leveydestä, niin siitä jo rupeaa sepeliä irtoamaan. Vielä mahtuu liikenne menemään.

Hesassa kipattiin muistaakseni parin tuhannen kuorman päivävauhdilla lunta mereen vielä hetki sitten. Ne vielä kärrättiin ympäri kaupunkia, eivätkä olleet kuljetuksina etuoikeutettuja. Kapasiteettia on.

Emme tule häviämään kilpailua maansiirrosta. Venäläisillä ei tule koskaan riittämään kaukaa lauottavat täsmäaseet siinä leikissä.

Ei taida löytyä Lentokentiltä tuollaista kapasiteettia, tuohon kuoppaan uppoaa satoja kuormia sepeliä.

 

[SJ]

Ei taida löytyä Lentokentiltä tuollaista kapasiteettia, tuohon kuoppaan uppoaa satoja kuormia sepeliä.

Josta osan saa työntää kuopan reunoilta suoraan monttuun, vai minne luulit sen montun sisällön menneen?

 

[baikal]

Miten pirullisia ovat ne "maahan uppoavat ajastetut miinapommit"? Niitäkin kaiketi viljellään tuollaisessa rynnäkössä? Kyllä tuollaisen iskun jälkeen joutuu varmaan aika tarkkaan alueen tarkastamaan, ettei määrättyjä pirullisuuksia jää piiloon?

 

[noska]

Niin lentokentiltä löytyy jo nykyisellään puskutraktoreita tai muuta maansiirtokalustoa niin eiköhän niitä ole kriisitilanteessakin sinne jopa lisätty. Kaikkien valmiiden kenttien yhteydessä on aina useita suojavalleja, joista voidaan hätätilanteessa ottaa maata, jos ei muualta saada. Maantietukikohtien lähellä on maanottopaikkoja tien rakentamisen jäljiltä. Tarvitaessa maata otetaan mistä vain saadaan ja luulenpa, että tuollaiseen on varauduttu jopa tuomalla valmiiski irtomaata paikalle. Tuollaiseen monttuun saadaan varmaankin melko paljon lykättyä ihan puskutraktorilla takaisin maata siitä kuopan reunoilta, mutta oletetaan, että ei saada. Kartion pinta-ala on ⅓*π*r^3 kun oletetaan kartio yhtä korkeaksi kuin säteensä ja puolipallon ⅔*π*r^3 eli tuplasti suurempi. Kun vielä yksinkertaistetaan ja pyöristetään ⅔*π ylöspäin ½:een, niin olemme varmasti arvioineet maansiirtymän yläkanttiin. Mitä sitten tuon montun säde on? Jos se on 10m, niin maata on siirtynyt 500 kuutiometriä. Tämä tekee keskiverto 12 kuution lavalla 42 kuormaa. Kun säde kasvaa 15 metriin, niin maata siirtyy vajaa 1700 kuutiota joka vastaa 141 kuormaa ja kun säde kasvaa 20 metriin, niin maantarve nousee 4000 kuutioon eli 334 kuormaan. Onko jonkun mielestä tuon kuopan halkaisija yli 40m ja syvyys yli 20m? Normi sorarallissa ajaa auto yhden työpäivän (8h) aikana kauempana olevalta soranottopaikalta helposti puolen tusinaa kuormaa ja lähempää tuplasti sen. Kriisitilanteessa ei työaikarjoitukset pidä, niin päivä tuplaantuu helposti, ja kun oletamme maata olevan lähellä, niin 14 autolla on kuoppa vuorokaudessa täynnä tuossa isoimmankin montun vaihtoehdossa. Yhtään en tiedä miten tuo on ajateltu, mutta tämä ihan näin oman mutu-tuntuman pohjalta ja perumatematiikaalla laskettuna.

 

[noska]

Miten pirullisia ovat ne "maahan uppoavat ajastetut miinapommit"? Niitäkin kaiketi viljellään tuollaisessa rynnäkössä? Kyllä tuollaisen iskun jälkeen joutuu varmaan aika tarkkaan alueen tarkastamaan, ettei määrättyjä pirullisuuksia jää piiloon?

Niistä onneksi jää menojälki ja siihen on raivaajilla erikseen olemassa väline nimeltä syväetsin, mutta älä kysy miten se toimii. Olen saanut siitä kyllä esittelyn, mutten ymmärtänyt ollenkaan muuta kuin että kyllä sieltä iso pommi löytyi ja jokseenkin siinä asennossa ja syvyydessä kun arvelivat.

 

[baikal]

Ei kyllä jumaliste tule tuollaista kuoppaa kymmenien vuosien mittaan tiivistyneeseen ja alkujaankin tampattuun tantereeseen, ei tule ei.

gamoon, kuorma-autoja ja kaivureita on jokaisessa kämäisessä pitäjässäkin jo se puoli tusinaa kumpaakin, kuntien pyörökoneet ja muut siihen päälle. Ei lentokentän tasoittelu taatusti ole mikään pullonkaula. Johan riittää parin yrityksen "kumppaniuttaminen" takaamaan jonkun sivutukikohdan tasaustarpeet ja ottaa lisää jos ei riitä.

Minusta on vähän tekopeliä yrittää vähätellä valtakunnan kapasiteettia kursia kenttiä ajokuntoon. Raivaamisen jälkeen ei mene puolta päivää, kun puoli tusinaa isoakin monttua on vaikka kuinka tasattu ja tampattu. Tuollaisessa tilanteessa ei enää kysellä haluaako joku lähteä kuorma-autonsa tai kaivurinsa kanssa hommiin, kun pitäs saada koneet taivaalle eikä varmasti järjestetä tarjouskilpailua valitusoikeuksineen, gamoon pojat.

 

[baikal]

Miten pirullisia ovat ne "maahan uppoavat ajastetut miinapommit"? Niitäkin kaiketi viljellään tuollaisessa rynnäkössä? Kyllä tuollaisen iskun jälkeen joutuu varmaan aika tarkkaan alueen tarkastamaan, ettei määrättyjä pirullisuuksia jää piiloon?

Niistä onneksi jää menojälki ja siihen on raivaajilla erikseen olemassa väline nimeltä syväetsin, mutta älä kysy miten se toimii. Olen saanut siitä kyllä esittelyn, mutten ymmärtänyt ollenkaan muuta kuin että kyllä sieltä iso pommi löytyi ja jokseenkin siinä asennossa ja syvyydessä kun arvelivat.

kyllä sinä ymmärrät vaan et kerro.

 

[noska]

Asfaltti kestää varmasti.

Yksi tapa taata koneita olisi ostaa käyettyjä; golfari Paddy Harringon osti juuri Gulfstream III:n 2 miljoonalla usd:llä.

Tai sitten ostaa pieniä koneita;

NATO suunnitteli ampuvansa raketeilla Starfightreita ilmaan Saksan metsistä aikoinaan.

Asfaltti kestää, mutta kestääkö tien perustukset. Ne kun joskus sortuvat raskaampien ajoneuvojen alla.
Pienistä koneista puheen ollen, niin UAV:than ovat tässäkin suhteessa etopelejä. Lähtevät lyhyeltä radalta, eivätkä tarvi juurikaan pinnoitetta ja lakseutuvatkin lähes mihin tahansa. Ovat pieninä helppo kätkeä. Rajoituksensa tosin vielä on niilläkin esim. asekuorman suhteen. Vaan voisihan noista tehtdä kamikazeversioita, että olisivat pommeja itsessään. Ei tarvittaisi edes laskeutumisalustaa eikä polttoainetta paluumatkaan.
Eiköäs Harrierin ja muiden VTOL ja STOL suunnitelmien taustalla ollut yhtenä tekijänä juuri kätkettävyys ja kiitoratojen tarpeen vähentäminen.
Tuosta videonpätkästä, niin itselleni ei tulisi mieleen sulkea ovea lentävän koneen eteen itse alareunasta työntäen. En nimittäin ole kovin ihastunut siihen, että niskaani sataa törmäyksen jälkeen kuumaa metalliromua ja vetelen henkeeni palavaa lentobensaa.

 

[Hösseli]

Ei kyllä jumaliste tule tuollaista kuoppaa kymmenien vuosien mittaan tiivistyneeseen ja alkujaankin tampattuun tantereeseen, ei tule ei.

gamoon, kuorma-autoja ja kaivureita on jokaisessa kämäisessä pitäjässäkin jo se puoli tusinaa kumpaakin, kuntien pyörökoneet ja muut siihen päälle. Ei lentokentän tasoittelu taatusti ole mikään pullonkaula. Johan riittää parin yrityksen "kumppaniuttaminen" takaamaan jonkun sivutukikohdan tasaustarpeet ja ottaa lisää jos ei riitä.

Minusta on vähän tekopeliä yrittää vähätellä valtakunnan kapasiteettia kursia kenttiä ajokuntoon. Raivaamisen jälkeen ei mene puolta päivää, kun puoli tusinaa isoakin monttua on vaikka kuinka tasattu ja tampattu. Tuollaisessa tilanteessa ei enää kysellä haluaako joku lähteä kuorma-autonsa tai kaivurinsa kanssa hommiin, kun pitäs saada koneet taivaalle eikä varmasti järjestetä tarjouskilpailua valitusoikeuksineen, gamoon pojat.

Äläs nyt lannista, kun pojat kehittelevät taas uutta itäteknologista ihmeasetta, joka kertaposauksella lamauttaa Suomen ilmapuolustuksen :a-laugh:

Jos unohdamme megalomanian ja mietimme asiaa uudelta kantilta, niin edellä jo mainitut tunkeumapommit ja sirotemiinat ovat varmasti niitä ilkeimpiä vastustajia. Vihollisen tärkein väline olisi kuitenkin jatkuva massiivinen tulenkäyttö, joka ajan kanssa väistämättä kuluttaisi Ilmavoimamme huonolle hapelle yhdessä mm. hävittäjiin hankittujen ohjusten pienen määrän kanssa.

Pommikuoppien paikkuuseen on muuten olemassa ihan omat aineet ja metodit. Esim. kuopan täyttö karkealla kivellä ja em. täytön injektointi pikabetonilillulla on mahdollista. Tehokkain tapa on tietysti se, että käytetään kiitotien ehjäksi jäänyttä osaa tai tukikohdan muita vaihtoehtoisia kiitoteitä, siis jos juuri sillä kentällä yleensä sattui olemaan koneita pommituksen aikana.

Mitä tuohon sirotemiinan raivaamiseen kestopäällysteeltä tulee, niin älkää tehkö sitä liian vaikeaksi. VPK:lta pumppu lähimpään lampeen ja paloletku käyttöön. Tuolla konstilla kiitotie on hetkessä puhdas. Samalla konstilla saadaan putsattua laiturialueita ja tarvittaessa jopa tukeutuneen laivan kansi. Maastossa kulkevalle joukolle sirotteet ovat paljon hankalampia vastuksia kuin kovalla ja sileällä alustalla toimiville.

Jos nyky-Suomessa on joku sotilaspumppu, jolla on hyvä valmius raivata tiesvaikkamitä miinoja ja pommeja, niin se on juuri lentotukikohta.

 

[Hösseli]

Raivausajoneuvoja tuskin riittää maantietukikohtiin. Onko kiitotie vielä raivauksen jälkeen sellaisessa kunnossa, että sitä voi käyttää?

Eräässä esittelyssä ilmavoimien herra sanoi, että raivausajoneuvoja on ilmavoimilla varattuna jokaiselle tukikohdalle. Kuinka pitkään niitä on sitten toimintakuntoisena on eri asia, sillä kovin tuntuu olevan korjaustarvetta niissä vehkeissä ollut.

Lähteistä riippuen löysin sellaista tietoa, että Raisua on valmistettu 40-50 kappaletta. Tuossa luvussa on mukana sitten kaikki ajoneuvot ml. ulkomaille viedyt. Varmasti ihan pätevä peli mutta melkoiset haasteet on edessä kun ajattelee, että sirotemiinojen käyttö on venäläisen doktriinin mukaan ns. normaalia tulenkäyttöä. Raisua oli tarkoitus käyttää myös merivoimien tukikohdissa mutta hankkeen kohtalosta ei ole tietoa.

Onko kyseistä ajoneuvoa edes valmistuksessa enään? Jostain muistelin, että patria olisi alkanut markkinoida jonkun yhteistyötahon raivausajoneuvoa. Joku asioista paremmin tietävä voisi valottaa tilannetta.

Merivoimien rannikkopioneerikomppanioilla on Tanskasta ostettuja ja sittemmin peruskorjattuja Raisuja yhteensä 4 kpl. Noissa kerrottiin olevan muunnettu varsta, joka soveltuu nimenomaan kovien pintojen raivuuseen paikkoja särkemättä.

 

[rukkaskikka]

Kai tämän voi laittaa tänne, eihän tuossa pommin TEKOA neuvota:

Aika hieno laskuri pommikuoppien arviointiin. Kokeilin tellun pintaräjäytystä eli 10kg TNT "Sitting on the Ground". Tulos oli alkuperäisillä maaperän ominaisuuksilla: kraaterin syvyys mitattuna alkuperäisestä pinnasta 32cm, halkaisija "harjun" laelta 1,54m. Itse olen kerran ollut tellun räjäytyksessä, enkä muista kuopan kokoa, muttei se mitenkään vaikuttava ollut, joten tulos saattaa ollakin lähellä oikeaa.

Iskanderin tapausta en laskenut. Siinähän yhdistyy "impact" (jolle on oma laskuri) ja "explosion", joiden yhdistäminen on oma ongelmansa, ellei toinen ole sitten täysin hallitseva.

http://keith.aa.washington.edu/craterdata/scaling/index.htm

 

[Mosuri]

Sirotteita raivataan ampumalla ja muilla vippaskonsteilla. Näin meille ainakin intissä kerrottiin. Eli ne lentokentällä muutenkin häröilevät porukat, kuten it-miehet ottavat osaa raivaukseen.

Yhtenä vippaskonstina muistelen mainitun narun päähän laitetun sopivan painon. Se heitetään sirotetulle alueelle ja kiskotaan narusta takaisin. Sirotteiden langat heiluvat ja sirotteet paukkuvat. Ampumalla raivaus oli muistaakseni tarkoitus toteuttaa kuorma-auton lavalta. Lavalle jotakin sirpalesuojaksi ja sitten peruutetaan pätkä kerrallaan raivattavalla alueella. Auton pysähtyessä matkustajat ampuvat havaitsemiaan sirotteita ja kaikkea epäilyttävän näköistä. Tavoitteena on ampua riittävän kaukaa, jotta sirpaleet eivät tuhoa autoa, eikä miehiä. Sirpalesuoja on vähentämässä tappioita, jos tulee joku kämmi. Niitähän varmasti tulee ja lisäksi voi olla viiveellä kukkuvia pommeja maan alla jemmassa.

Kuvittelisin sirotteiden raivaamisen kohtuullisen nopeaksi ja helpoksi olettaen ympäröivän kasvillisuuden olevan ennakolta lyhyeksi leikattu ja alueen olevan muutenkin siistitty. Näinhän yleensä on ainakin lentoasemilla. Valmiutta nostettaessa ja varalaskupaikkoja kunnostettaessa varmasti tähänkin puoleen kiinnitetään huomiota. Heinikot matalaksi pientareilta ja pajukot metsänreunasta. Viereinen pelto kynnetään ja lanataan sileäksi.

Vielä 90-luvun alkupuolella vakiomenettely törmätessä sirotemiinoitteseen oli sama kuin törmätessä tavalliseen miinoitteeseen. Merkitään, ilmoitetaan eteenpäin ja kierretään. Huono puoli tuossa menettelyssä oli se, että neuvostoliittolainen/venäläinen tapa käyttää sirotemiinoitteita poikkesi perinteisestä miinasodankäynnistä.

The BM-22 MRLS has sixteen 220mm tubes which can fire a PTM or PFM minefield to a depth of 8 to 35 kilometers. The minefield laid by a single salvo from a single BM-22 can cover from 24 to 81 hectares.17 Since this minefield spread has a low mine density, several salvos by several BM-22 MRLS will normally be fired to lay these tactical minefields directly on the intended target. A battery of BM-22s can easily lay a minefield covering several grid squares. The Russians feel that it is better to trap a force inside a minefield rather than merely creating an obstacle that the enemy can bypass.

http://fmso.leavenworth.army.mil/documents/mines/mines.htm

Oma-aloitteinen sirotemiinojen raivaaminen ei siten tullut ohjelmaan sen takia että se on helppoa ja vaaratonta- vaan sen takia että monessa tilanteessa tuo oma apu on ainoa apu joka auttaa pois pahasta kiipelistä.

Oma koulutus sirotemiinoihin varautumisesta ja niiden raivaamisesta on kolmen päivän pituinen. Kurssilla keskityttiin lähinnä pioneeritiedusteluun ja kyseisten miinojen raivaamiseen räjäyttämällä. Jättäisinkö homman pioneereille jos voisin. Aivan varmasti. Käyttäisinkö omia raivaustaitojani jos olisi pakko? Aivan varmasti. Tärkein anti kurssilla oli kuitenkin tietoisuus aseen mahdollisuuksista ja sen aiheuttamista vaaroista. Kysymys ei ole siitä törmätäänkö sirotemiinoihin vaan kuinka me ne huomaamme- räjähdyksen ja tuskanhuutojen kautta vai ehkä aktiivisen pioneeritiedustelun keinoin?

Aika usein suomalaisessa keskustelussa on unohtunut se, että venäläiset ovat kehittäneet pioneeriaselajiaan aggressiivisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Myös tsetseeniassa on käytetty raketinheittimiä ja miinoituskoneita myös pakenevien joukkojen ahdistamiseen.

Soitin muutamia puheluita noihin ilmavoimien tukikohtiin liittyen. Ilmeisesti vuonna 2005 on ilmavoimissa muutettu tukikohtia suojaavien joukkojen määriä ja koulutustakin on uusittu. Eli mitä ilmeisimmin ilmavoimissakin oli huomattu ne aikaisemmin mainitut puutteet.

Ilmavoimien tukikohtien suojaamiseen koulutetaan nykyisin myös suojausmiehiä. Palvelusaika on 180 vrk. Nopea googletus paljastaa, että kyseisessä koulutuksessa olevat miehet ovat todenneet, "että paljon on samaa kuin spolleilla mutta metsässä partioidaan liikaa". Eli alustavien tietojen mukaan vaikuttaa lupaavalta.:a-wink:

 

[baikal]

Millainen elinkaari on rynnäkkökoneparvella, joka saa kimppuunsa KUIN IHMEEN KAUTTA KENTÄLTÄ YLÖS JUURI JA JUURI nousseen tai usealta kentältä sen sijaan, hävittäjäparven? Veikkaan, että ilman kunnon saattoa siinä käy rynnäkkökoneille 6-0 ja amen. Ei se ilmarynnäkkö saata olla ihan temputon homma, jos puolustajan ilmapuolustus on edelleen toimiva.

 

[Caveman]

Soitin muutamia puheluita noihin ilmavoimien tukikohtiin liittyen. Ilmeisesti vuonna 2005 on ilmavoimissa muutettu tukikohtia suojaavien joukkojen määriä ja koulutustakin on uusittu. Eli mitä ilmeisimmin ilmavoimissakin oli huomattu ne aikaisemmin mainitut puutteet.

Tuli tässä mieleen, että Jokioisten baana valmistui vuonna 2009. Voisi jopa olettaa, että kyseisen varatukikohdan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon uudet uhkat. Ja se, että kyseinen tukikohta on rakennettu, kertoo siitä, että maantietukikohdilla on vielä merkitystä. Ainakin olettaen että päättävissä elimissä on tässä tapauksessa ollut viksumpia asiantuntijoita kuin foorumilla huuteleva it-mies.