Koska en ole ilmapuolustuksen asiantuntija jätän tuon muuten muiden harteille , mutta...
No ei se taida kuitenkaan sekään olla ihan niin yksinkertaista.
Valitettavasti, kuten ex-presidenttimme sanoisi.
Sissijoukot eivät ole olleet milloinkaan tärkeysjärjestyksen kärkisijoilla muuta kuin reserviläisten märissä päiväunissa, joissa jokainen on kauhea karpaasi ja sodan ratkaiseva sissi, yksittäistaistelija vailla vertaa. MPK:n alkuaikoina 90-luvulla jokaiselle kurssille, jonka nimessä mainittiin sissi oli tulijoita enemmän kuin voitiin ottaa. Samalla kurssiohjelmalla ja sisällöllä ja kouluttajilla kurssille saatiin vaivoin kovan rekrytoimisen jälkeen minimimäärä väkeä, ettei kurssia peruttu. Koko ajan puolustusvoimat pyrki ohjailemaan ja jarruttelemaan intoa. Sissejä ei tarvittu loputonta määrää silloin eikä sen jälkeenkään. Sissiksi ei myöskään kouluteta viikonlopussa eikä edes kahdessa. Joillekin voi tulla pettymyksenä tai järkytyksenä, mutta edea sissikomppanioissa koulutettuja ei kaikkia ole sijoitettu sisseiksi. Sissit eivät ole ratkaisu Suomen puolustukseen, mutta heillä on osansa siinä. Nimenomaan toimintaympäristöä tarkastelemalla ja sissien tehtävänkuvaa ja koulutusta päivittämällä havaitaan, ettei sissiaselajia ole syytä kokonaan kuopata. Eteläinen rantamaa ei ole ainoa paikka jossa väkeä tarvitaan. Sissikoulutuksella on myös sellainen tärkeä tehtävä, että se pitää yllä tietotaitoa sissitoiminann kehityksestä yleisesti ja sen vastatoimista, siltä varalta, että vastustaja käyttää sissitoimintaa. Liian usein teknisemmät aselajit toteavat, etteivät muut ymmärrä riittävästi heidän aselajistaan ja sen kehityksestä, jotta voisivat sitä kommentoida. Kuitenkin kaikki tuntuvat olevan sissitoiminnan asiantuntijoita, vaikkeivät olisi osallistuneet kuin parin päivän harjoitukseen varusmiespalvelussa ja lukeneet pari kaukopartioaiheista kirjaa.Mosuri kirjoitti:
Teknologian muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Uusien teknisten ratkaisujen olemassaolo ei tarkoita, että ne olisivat automaattisesti heti käytössä suuressa mittakaavassa. Aiemmin tänään mainitsin jossain keskustelussa aaltoliikkeestä historiassa. Siinä unohdin mainita, että toisinaan johonkin ylireagointi on lopulta suurempi paha kuin itse reaktion aiheuttaja. Ratkaisuja pitäisi aina lähteä hakemaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja analyyttisesti. Selvitetään todellinen uhka ja todelliset vaikutukset. Miten niistä toivutaan ja miten vaikutukset estetään. Valitaan esiin nousevista ratkaisuista yksinkertainen ja toimiva. Sitä tarvittaessa vahvistetaan, jollain muulla ratkaisulla. Kun epäillään, että hajauttamien ei ole enää riittävä keino, niin ratkaisu ei ole sen lopettaminen ja kaiken keskittäminen ja käsien pystyyn nostaminen. On selvitettävä miten hajauttamisesta saa jälleen toimivan ratkaisun.
Tuo räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa myös disinformaation ja misinformaation kasvua. Sen tietoisella lisäämisellä saadaan luotua informaatioähky. Tiedustelutietoa on enemmän kuin ehditään käsitellä. Kohteita on enemmän kuin mihin pystytään vaikuttamaan. Maalit on priorisoitava. Havaitaan mukana olevan mis-ja disinfoa, joten kaikki informaatio on tarkastettava. Tiedustelutiedon viive lähteestä vaikutuselimelle kasvaa ja sen arvo putoaa sitä myötä. Tiedustelu on ja elektroninen sodankäynti on paljon muutakin kuin se pusikossa kykkivä sissi, videokameraa vaunuissa työntävä mummo ja radiohäirintää tuottava viestiväsy. Aikoinaan reserviläiset valittivat, että vihollisella on nykyään vakoilusateliitit ja ne kuvaa niillä joka tapauksessa kaiken mitä teemme ja ei niiltä pääse piiloon ja niillä on laitteet joilla havaitsevat senkin kun pistät partakoneesi päälle ja plaa plaa plaa. Myös tiedustelussa kuten muissakin sodankäynnin osa-alueissa on tapahtunut ja tapahtuu kehitystä sekä itse tiedustelutoimissa, että vastatoimissa. Kyseiset aselajit ovat ehkä kaikkein eniten sellaisia, joita ei kannata kuvitella hallitsevansa lukemalla lehtiä ja nettiä ja kirjoja. Lähtökohtaisesti kaikki painettu tieto on jo sillä alalla jo vanhentunutta tai tarkoitushakuisesti julkaistua. Peli on kierompaa kuin politiikka.
Eli yhden uhan eliminoimalla on yhteisvaikutus eliminoitu ja maailma pelastuu? Hankitaan siis it-aseita, joilla iskanderit saadaan alas ja sillä hyvä.
No ei se taida kuitenkaan sekään olla ihan niin yksinkertaista.
Valitettavasti, kuten ex-presidenttimme sanoisi.
