Ilmavoimien tulevaisuus

Koska en ole ilmapuolustuksen asiantuntija jätän tuon muuten muiden harteille , mutta...
Mosuri kirjoitti:
Aikoinaan käytiin melko ansiokas keskustelu eteläisen rantamaan sotilasmaantieteestä. Monille tämä avasi uusia näkökulmia siihen miksi sissijoukot eivät (enää) ole tärkeysjärjestyksen kärkisijoilla. Pölyn laskeuduttua taas osa keskustelijoista palasi vanhoihin argumentteihin. Sissit ovat mahtavien teknouskovaisten petoksen uhreja… Toimintaympäristön tarkastelu on jäänyt taas jonnekin taka-alalle?
Sissijoukot eivät ole olleet milloinkaan tärkeysjärjestyksen kärkisijoilla muuta kuin reserviläisten märissä päiväunissa, joissa jokainen on kauhea karpaasi ja sodan ratkaiseva sissi, yksittäistaistelija vailla vertaa. MPK:n alkuaikoina 90-luvulla jokaiselle kurssille, jonka nimessä mainittiin sissi oli tulijoita enemmän kuin voitiin ottaa. Samalla kurssiohjelmalla ja sisällöllä ja kouluttajilla kurssille saatiin vaivoin kovan rekrytoimisen jälkeen minimimäärä väkeä, ettei kurssia peruttu. Koko ajan puolustusvoimat pyrki ohjailemaan ja jarruttelemaan intoa. Sissejä ei tarvittu loputonta määrää silloin eikä sen jälkeenkään. Sissiksi ei myöskään kouluteta viikonlopussa eikä edes kahdessa. Joillekin voi tulla pettymyksenä tai järkytyksenä, mutta edea sissikomppanioissa koulutettuja ei kaikkia ole sijoitettu sisseiksi. Sissit eivät ole ratkaisu Suomen puolustukseen, mutta heillä on osansa siinä. Nimenomaan toimintaympäristöä tarkastelemalla ja sissien tehtävänkuvaa ja koulutusta päivittämällä havaitaan, ettei sissiaselajia ole syytä kokonaan kuopata. Eteläinen rantamaa ei ole ainoa paikka jossa väkeä tarvitaan. Sissikoulutuksella on myös sellainen tärkeä tehtävä, että se pitää yllä tietotaitoa sissitoiminann kehityksestä yleisesti ja sen vastatoimista, siltä varalta, että vastustaja käyttää sissitoimintaa. Liian usein teknisemmät aselajit toteavat, etteivät muut ymmärrä riittävästi heidän aselajistaan ja sen kehityksestä, jotta voisivat sitä kommentoida. Kuitenkin kaikki tuntuvat olevan sissitoiminnan asiantuntijoita, vaikkeivät olisi osallistuneet kuin parin päivän harjoitukseen varusmiespalvelussa ja lukeneet pari kaukopartioaiheista kirjaa.
Kuitenkaan mikään käsitys asioista ei voi olla kiveen valettu. Teknologian ja yhteiskunnan muuttuminen on syönyt pohjan kyseiseltä ratkaisulta.
Teknologian muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä. Uusien teknisten ratkaisujen olemassaolo ei tarkoita, että ne olisivat automaattisesti heti käytössä suuressa mittakaavassa. Aiemmin tänään mainitsin jossain keskustelussa aaltoliikkeestä historiassa. Siinä unohdin mainita, että toisinaan johonkin ylireagointi on lopulta suurempi paha kuin itse reaktion aiheuttaja. Ratkaisuja pitäisi aina lähteä hakemaan mahdollisimman yksinkertaisesti ja analyyttisesti. Selvitetään todellinen uhka ja todelliset vaikutukset. Miten niistä toivutaan ja miten vaikutukset estetään. Valitaan esiin nousevista ratkaisuista yksinkertainen ja toimiva. Sitä tarvittaessa vahvistetaan, jollain muulla ratkaisulla. Kun epäillään, että hajauttamien ei ole enää riittävä keino, niin ratkaisu ei ole sen lopettaminen ja kaiken keskittäminen ja käsien pystyyn nostaminen. On selvitettävä miten hajauttamisesta saa jälleen toimivan ratkaisun.
Osa viidennen kolonnan ongelmaa on myös tietoliikenteen räjähdysmäinen kasvu.
Tuo räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa myös disinformaation ja misinformaation kasvua. Sen tietoisella lisäämisellä saadaan luotua informaatioähky. Tiedustelutietoa on enemmän kuin ehditään käsitellä. Kohteita on enemmän kuin mihin pystytään vaikuttamaan. Maalit on priorisoitava. Havaitaan mukana olevan mis-ja disinfoa, joten kaikki informaatio on tarkastettava. Tiedustelutiedon viive lähteestä vaikutuselimelle kasvaa ja sen arvo putoaa sitä myötä. Tiedustelu on ja elektroninen sodankäynti on paljon muutakin kuin se pusikossa kykkivä sissi, videokameraa vaunuissa työntävä mummo ja radiohäirintää tuottava viestiväsy. Aikoinaan reserviläiset valittivat, että vihollisella on nykyään vakoilusateliitit ja ne kuvaa niillä joka tapauksessa kaiken mitä teemme ja ei niiltä pääse piiloon ja niillä on laitteet joilla havaitsevat senkin kun pistät partakoneesi päälle ja plaa plaa plaa. Myös tiedustelussa kuten muissakin sodankäynnin osa-alueissa on tapahtunut ja tapahtuu kehitystä sekä itse tiedustelutoimissa, että vastatoimissa. Kyseiset aselajit ovat ehkä kaikkein eniten sellaisia, joita ei kannata kuvitella hallitsevansa lukemalla lehtiä ja nettiä ja kirjoja. Lähtökohtaisesti kaikki painettu tieto on jo sillä alalla jo vanhentunutta tai tarkoitushakuisesti julkaistua. Peli on kierompaa kuin politiikka.
Mikään näistä kolmesta uudesta uhasta ei ole se ratkaiseva vaan niiden yhteisvaikutus.
Eli yhden uhan eliminoimalla on yhteisvaikutus eliminoitu ja maailma pelastuu? Hankitaan siis it-aseita, joilla iskanderit saadaan alas ja sillä hyvä.
No ei se taida kuitenkaan sekään olla ihan niin yksinkertaista.

Valitettavasti, kuten ex-presidenttimme sanoisi.
 
F-35 uutisia.

For those who felt JSF program executive officer U.S. Navy Vice Adm. David Venlet didn't reveal much at Tuesday's House Armed Services Committee subcommittee hearing, the prepared statement submitted by Venlet and Air Force acquisition chief David Van Buren is now available online.

Some random highlights:

- prices for the 37 Pratt & Whitney F135 engines under the LRIP 4 fixed-price contract agreed in February are $14.99m for the CTOL/CV variant and $32.07m for the STOVL variant. Add those to the LRIP 4 aircraft prices and you get $126.6m for an F-35A, $141.5m for an F-35B and $157.9m for an F-35C.

- deliveries of F135 engines are behind schedule. This first three in 2011 were three weeks late, the next three will be two weeks late, and the rest of this year's deliveries are expected to be on schedule.

- all 16 production aircraft scheduled for delivery this year "have their weight on their landing gear in the factory" and are tracking to the manufacturing plan, which was adjusted as recently as September.

- STOVL durability testing will resume in October after the repair of stress cracks in fuselage bulkhead 496, discovered in December. The 29 STOVL aircraft in production will be modified.

- the four highest development risks are: software development concurrency, pilot-vehicle interface, vertical lift bringback payload and helmet-mounted display.

Statements by the other witnesses at the HASC tacair programs hearing are also online. The joint Navy/Marine Corps statement says the impact of restructurng on initial operational capability (IOC) is still being assessed, but that the Marines need Block 2B mission-system capability and the Navy Block 3C. According to Venlet, flight testing of the first Block 2 release is to begin by year-end, with the final Block 3 software to enter flight testing in 2015.

The Air Force, in its statement, says it expects a two-year delay in the F-35A's IOC, which would push it back to 2018.
http://www.aviationweek.com/aw/blogs/defense/index.jsp?plckController=Blog&plckBlogPage=BlogViewPost&newspaperUserId=27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7&plckPostId=Blog%3a27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7Post%3a550c13b5-f1eb-4873-a765-c2166071f5e8&plckScript=blogScript&plckElementId=blogDest
 
Suomessa usein mainitaan, että myös ruotsalaiset ja sveitsiläiset käyttävät hajautettua maantietukikohtiin perustuvaa verkostoa. Väite on kuitenkin puolitotuus, koska kummassakin maassa on rakennettu vahvistettuja maanalaisia lentotukikohtia. (Ruotsin kohdalla kannattaa muuttaa menneeseen aikamuotoon, koska Ruotsin ilmavoimat ovat nykyisin pääpainotukseltaan kriisinhallintavoima ja kotimaanpuolustus on vasta kakkos sijalla. Esimerkiksi hävittäjälentäjät koulutetaan ensijaisesti ulkomaan operaatioihin.)

Hyvänä esimerkkinä tämä Göteborgissa sijainnut 22 000 neliötä käsittänyt tukikohta.

http://ac-frieden.travellerspoint.com/29/

Meiringen Sveitsissä.

http://www.targeta.co.uk/meiringen_intro.htm

Stollen Sveitsissä.


Yleisesittely Sveitsin lentokoneluolista.

http://en.wikipedia.org/wiki/Aircraft_cavern


Toki vastaaviin ratkaisuihin on päädytty myös muissa ilma-alivoimaisissa maissa.

Ehkä tunnetuin laitos maailmassa- Zelzavan maanalainen lentotukikohta.

http://en.wikipedia.org/wiki/%C5%BDeljava_Air_Base

Slatinan maanalainen tukikohta Kosovossa. Kesti NATO:n täysimittaiset ilmahyökkäykset – kaikki koneet säilyivät kunnossa ja lähtivät muuten lentoonkin kyseisestä tukikohdasta tulitauon astuttua voimaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Slatina_Air_Base

Tutustumiskierros Slatinan tukikohtaan vuodelta 2007.

 
Last edited by a moderator:
Siis kun tämä ilmavoimien tulevaisuus on kääntynyt keskusteluksi hajautetuista maantietukikohdista onko nyt oletettava että siinä on maamme ilmavoimien tulevaisuus..maantietukikohdissa ?

Eikö meidän tarvikkaan kehittää lentolaitetta joka on taloudellinen ja niin edelleen ?

Mitä teille kullekin tarkoittaa tulevaisuus 1kk vai...5 vuotta eteenpäin....10-20-50 vuotta ? 100 vuotta ehkä ?
 
Juke kirjoitti:
Siis kun tämä ilmavoimien tulevaisuus on kääntynyt keskusteluksi hajautetuista maantietukikohdista onko nyt oletettava että siinä on maamme ilmavoimien tulevaisuus..maantietukikohdissa ?

Eikö meidän tarvikkaan kehittää lentolaitetta joka on taloudellinen ja niin edelleen ?

Mitä teille kullekin tarkoittaa tulevaisuus 1kk vai...5 vuotta eteenpäin....10-20-50 vuotta ? 100 vuotta ehkä ?

Mulla on sellainen kutina vasemmassa nilkassa, että "hajautetut maantietukikohdat" ovat saaneet korostetun aseman VAIN meidän keskusteluissamme. Me emme tiedä jotain tai joitain yksityiskohtia Ilmavoiman järjestelyistä ja toimintasuunnitelmista, se on ihan selvää. Me arvailemme ja ihmettelemme puutteellisin ja kenties väärinkin tiedoin.
 
Ilmavoimat osti 6 kpl PC-12 koneita 22,5 miljoonalla.

11.3.2011 Eteläafrikassa kajahti yksi mäkeen...toinen aiemmin Buttessa Montanassa.

Onko kone turvallinen ?

Pari muuta konetypille sattunutta krässiä;

http://www.af.mil/news/story.asp?id=123105963

http://www.pprune.org/non-airline-transport-stuff/392568-pilatus-pc-12-crash.html

http://www18.tok2.com/home/soar/airplane/around/n660nr/canadian.htm

http://www.airliners.net/aviation-forums/general_aviation/read.main/2846231/
 
Juke kirjoitti:
Ilmavoimat osti 6 kpl PC-12 koneita 22,5 miljoonalla.

11.3.2011 Eteläafrikassa kajahti yksi mäkeen...toinen aiemmin Buttessa Montanassa.

Onko kone turvallinen ?

Kyllä se on hyvinkin turvallinen kone ja onnettomuustiheys PC-12:lla on edelleen varsin alhainen kilpailijoihinsa nähden. Nyt vain on sattunut muutama paha onnettomuus muutaman viime vuoden aikana. Kuitenkin esim. Piper PA-31-koneen, jonka tuo PC-12 meillä korvaa, onnettomuustilasto on huonompi.
 
RistoJ kirjoitti:
Kyllä se on hyvinkin turvallinen kone ja onnettomuustiheys PC-12:lla on edelleen varsin alhainen kilpailijoihinsa nähden. Nyt vain on sattunut muutama paha onnettomuus muutaman viime vuoden aikana. Kuitenkin esim. Piper PA-31-koneen, jonka tuo PC-12 meillä korvaa, onnettomuustilasto on huonompi.

Tarkoitatko että lentotunteja kohti on sattunut enemmän onnettomuuksia vai vain lukumääräisesti enemmän ?

http://www.pprune.org/biz-jets-ag-flying-ga-etc/328984-pc12-crash-usa-may.html

Konetta kehutaan kyllä; http://www.pilatus-spain.com/downloads/tsSweet2BSingle.pdf
 

Saako puupölyllä aikaan saman työntövoiman ?
 
Last edited by a moderator:
Juke kirjoitti:

Saako puupölyllä aikaan saman työntövoiman ?

Mahdollisesti, mutta puupölyllä ongelmaksi nousee pölypartikkeleiden välinen suurempi kitka ja huomattavasti herkempi paakkuuntuvuus ja kosteusherkkyys kuin hiilellä. Se tuottaa sangen suuria ongelmia polttoaineen syötön ja palamisen tasaisuuden kanssa. Hiilellä ei tuota ongelmaa ole samalla tapaa, vaan hiilipöly on itse asiassa sangen "liukasta" materiaalia kuten grafiittivaseliinista ja kuivista grafiittiliukasteista tiedetään.
 
Last edited by a moderator:
Juke kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Kyllä se on hyvinkin turvallinen kone ja onnettomuustiheys PC-12:lla on edelleen varsin alhainen kilpailijoihinsa nähden. Nyt vain on sattunut muutama paha onnettomuus muutaman viime vuoden aikana. Kuitenkin esim. Piper PA-31-koneen, jonka tuo PC-12 meillä korvaa, onnettomuustilasto on huonompi.

Tarkoitatko että lentotunteja kohti on sattunut enemmän onnettomuuksia vai vain lukumääräisesti enemmän ?

http://www.pprune.org/biz-jets-ag-flying-ga-etc/328984-pc12-crash-usa-may.html

Konetta kehutaan kyllä; http://www.pilatus-spain.com/downloads/tsSweet2BSingle.pdf

Sekä-että. Esim. täältä löytyy (ks. viimeinen sivu) onnettomuustietoja vastaavista koneista:
http://www.westair.com/images/pdfs/BreilingReport_2010.pdf
 
Joo kyllä..valitettavasti tuosta puuttuu sekä Montanan ja Etelä-Afrikan tilasto ja tunteja tuskin on kertynyt 3 000 000 enempää..ja uhreja alkaa olla vähintään yhtä paljon lentotunteja kohti. Pidetään peukkuja.

Koneen nopeus on vaara näköjään ainakin uusille piloteille, jotka ovat päästäneet sen lapasesta ilmeisesti kokemattomuuttaan.
 
noska kirjoitti:
Mahdollisesti, mutta puupölyllä ongelmaksi nousee pölypartikkeleiden välinen suurempi kitka ja huomattavasti herkempi paakkuuntuvuus ja kosteusherkkyys kuin hiilellä. Se tuottaa sangen suuria ongelmia polttoaineen syötön ja palamisen tasaisuuden kanssa. Hiilellä ei tuota ongelmaa ole samalla tapaa, vaan hiilipöly on itse asiassa sangen "liukasta" materiaalia kuten grafiittivaseliinista ja kuivista grafiittiliukasteista tiedetään.


Kuulostaa sopivalta haasteelta. Puupölyllä kahta machia...näen jo otsikot !
 
Juke kirjoitti:
Joo kyllä..valitettavasti tuosta puuttuu sekä Montanan ja Etelä-Afrikan tilasto ja tunteja tuskin on kertynyt 3 000 000 enempää..ja uhreja alkaa olla vähintään yhtä paljon lentotunteja kohti. Pidetään peukkuja.

Koneen nopeus on vaara näköjään ainakin uusille piloteille, jotka ovat päästäneet sen lapasesta ilmeisesti kokemattomuuttaan.

No joo, tuo tilasto on Pohjois-Amerikan osalta vain mutta toisaalta siellä on käytössä noin puolet maailman koneista. Vaikka nuokin onnettomuudet otettaisiin huomioon, niin tilasto on edelleen vähintään hyvällä tasolla.

PC-12NG tosiaan on aika paljon tehokkaampi ja nopeampi kone kuin Piper Chieftainit. En kyllä tiedä onko se varsinaisesti vaara, onnettomuuskuvausten perusteella ainakaan.
 
RistoJ kirjoitti:
No joo, tuo tilasto on Pohjois-Amerikan osalta vain mutta toisaalta siellä on käytössä noin puolet maailman koneista. Vaikka nuokin onnettomuudet otettaisiin huomioon, niin tilasto on edelleen vähintään hyvällä tasolla.

PC-12NG tosiaan on aika paljon tehokkaampi ja nopeampi kone kuin Piper Chieftainit. En kyllä tiedä onko se varsinaisesti vaara, onnettomuuskuvausten perusteella ainakaan.

Nyt kannattaa muistaa että tilaston jälkeen tulee emävale....tuossa tilastossa päivämäärän mukaan olisi jo pitänyt olla 14 hengen vaatinut Montanan onnettomuus jolloin noilla lentotunneilla kone olisi vaarallisempi kuin poistettu kone.

Koneella näytetään myös selvinneen pakkolaskuista. Eli olisiko kone juuri yhtä turvallinen kuin sitä ohjaava pilotti ?
 
Onko muuten kukaan vilkuillut Libyaa Google earthin kautta? Käykääpä vilkaisemassa Sirten kaupungin lentokenttää (löytyy kaupungin eteläpuolelta). Paikka näyttää siltä, että sen odotetaan ottavan osumaa pommeista. Lisäksi kaupungin länsipuolella on maantie tukikohta.
 
Sinä meinaat että ne on päivitetty kartat yli Libya?
 
Hejsan kirjoitti:
Sinä meinaat että ne on päivitetty kartat yli Libya?

Käy katsomassa se kenttä. Kaikista kentistä mitä olen tutkinut, niin tuo on se mikä oikeasti näyttää sotilaskentältä tai ainakin eniten.
 
SJ kirjoitti:
Onko muuten kukaan vilkuillut Libyaa Google earthin kautta? Käykääpä vilkaisemassa Sirten kaupungin lentokenttää (löytyy kaupungin eteläpuolelta). Paikka näyttää siltä, että sen odotetaan ottavan osumaa pommeista. Lisäksi kaupungin länsipuolella on maantie tukikohta.


Voisiko tuo olla jenkkien tekemä kylmän sodan alkupuolella?

Pitäisi olla suora linkki:

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Sirte+airport+libya&aq=&sll=31.192539,16.608238&sspn=0.074891,0.110035&ie=UTF8&hq=airport+libya&hnear=Surt,+Libya&ll=31.056316,16.605577&spn=0.035661,0.055017&t=h&z=14


Mielestäni tuossa on se heikkous, ettei bunkkereista ole suoraa yhteyttä kiitoradalle ja toisaalta bunkkerit ovat täysin näkösällä.

Parempi olisi tehdä pitkiä kiitoratoja ja sijoittaa bunkkerit niiden varteen. Voisi myös harkita siirrettäviä bunkkereita. Bunkkerit olisivat ilman keskilattiaa. Olisi tehty yhtenäinen betoni- tai teräsmöhkäle, joka muodostaisi bunkkerin seinät ja katon. Reunoilla olisi lattiat joissa tarvittava roina kulkisi mukana. Teräsovi vielä lisänä. Tällaisia bunkkereita siirrettäisiin kuljetuslaveteilla ympäri lentotukikohtaa. Lavetti peruutettaisiin bunkkeriin ja lavetilla olevat tunkit nostaisivat bunkkerin ilmaan. Hurautus uuteen paikkaan ja bunkkeri alas. Asfaltti olisi valmiina. Bunkkeri olisi välittömästi valmis ottamaan koneen vastaan. Vain suora osuma riittäisi läpäisyyn. Liikuttelemalla suojia jatkuvasti, olisi osuman saaminen vaikeata. Kuljetuskalustoksi jotain tällaista:

super_heavy_loaded_640_06.jpg
 
JOKO kirjoitti:
Mielestäni tuossa on se heikkous, ettei bunkkereista ole suoraa yhteyttä kiitoradalle ja toisaalta bunkkerit ovat täysin näkösällä.

Bunkkereita ei tuolla helposti kätkettäisi muutenkaan, mutta niitä on paljon ja kentällä on muutenkin paljon tilaa mihin parkkeerata koneita.

Mutta tuo toinen kommentti, että bunkkereista ei ole suoraa yhteyttä kiitoradalle, niin tuon minä ennakoin ja sanon, että katsoppa uudelleen. Minusta tuntuu, että sinulta jäi mittakaava huomaamatta. Koetappa laskea montako suoran pätkää tuolla oli joilla on mittaa enemmän kuin kilsan. Lisäksi noissa silmukoissa tuntuu löytyvän vielä lisää suoria mistä suorittaa nousukiito, jos kone vaan kykenee nousemaan n.600 metrin matkalta.
 
Back
Top