Ilmavoimien tulevaisuus

[Huhta]

Muuten ei kannattaisi huudella häivetekniikan hyödyttömyydestä koska se käsite ei nyt ole ihan noin yksinkertaista.

Jos minä ymmärsin oikein, niin tuo oli vitsi; siinä missä Saabin markkinointiosaston mielestä häive on turhake, Saabin insinöörit ovat menneet mukaan häiveteknologiaa hyödyntävään projektiin. Huomaatko mitään ristiriitaa? Saman firman kaksi kättä eivät tiedä, mitä toinen käsi tekee.

 

[Huhta]

Gripenin ja F-35 datalinkki on perseestä, Hawkiin tulee parempi...

Perhana, kerkesit ensin! Olin juuri tulossa kirjoittamaan referaatin tuosta Suomen sotilaassa julkaistusta Aleksei Kettusen datalinkki-jutusta.

http://www.globalpost.com/article/6...y-confirms-purchase-sukhoi-su-35-fighter-jets

Indonesia ostaa Su-35 hävittäjiä vanhojen F-5 koneiden tilalle.

Melkoinen teknologialoikka, etten sanoisi! Tulee mieleen Suomen Hornet-hankinta.

Minusta tällainen kauppatapa on sitä tällä foorumilla mainostettua sissimarkkinointia; isketään heti kauppaan kiinni päivitetyllä mallilla ja parsitaan lopullisella kunhan se valmistuu. Koska ostajalla on odotellessaan käytössä soiva peli, ei kiila paina niin pahasti uusversion valmistumisen suhteen (joka olisi suuri epävarmuustekijä). Miksi näin? Saabilla halutaan oikeasti saada kauppoja aikaiseksi miltei hinnalla millä hyvänsä ja he ovat melko ennakkoluulottomia ja luovia keksiessään erilaisia atrappeja ostajien houkuttelemiseksi. Eihän tuo nyt ihme ole, kilpailu alalla on kovaa ja rahakkaat ostajat vähissä.

Voidaanko tästä päätellä, että itse tuote ei tosiaan ole kovin erikoinen, vaan asiakasta pitää kosiskella tällaisin "sissimarkkinoinnin" keinoin?

Eli meilläkin olisi varmaan korkeintaan pienehkö lisäinvestointi mikäli tilattaisiin -ER:ää, johon tuotanto on jo aika voimalla siirtynyt (tuorein tilaus 50/50). Sen sijaan myyntiluvan saanti on eri asia kuten myös halu maksaa tuplahinta verrattuna perusmalliin. Paperilla kyky olisi kyllä mukava. Edes niin, että Hornetit olisivat valmiita ottamaaan -ER:ää vaikka "köyhäinapuna" harmaassa vaiheessa.

Poliittisista syistä on ehkä parempi, ettemme ammuskele risteilyohjuksia Moskovan alueen kohteisiin. Rauha tulee aina, ja tuhottu Leninin mausoleumi tai Putinin virka-asunto ei ainakaan lievennä rauhanehtoja. Tavallisellakin JASSM:lla saataneen tuhottua se, mikä on tarpeen ja voidaan tuhota ilman suurta haittaa suomalaisille.

No, voihan sen ohjuksen aina ampua Lapista Pietariin (vrt. PV:n selitys mediassa "JASSM-ohjuksen voi ampua Etelä-Suomesta Lappiin").

 

[Mustaruuti]

Gripenin ja F-35 datalinkki on perseestä, Hawkiin tulee parempi...

Perhana, kerkesit ensin! Olin juuri tulossa kirjoittamaan referaatin tuosta Suomen sotilaassa julkaistusta Aleksei Kettusen datalinkki-jutusta.

Aha, siitäkö siinä oli kyse

Ilmeisesti Peelo jo kiteytti johtopäätökset, mutta mielellään kuulee vähän laajemmankin referaatin jos jaksatte raapustella ...

 

[intternetsoturi]

Perhana, kerkesit ensin! Olin juuri tulossa kirjoittamaan referaatin tuosta Suomen sotilaassa julkaistusta Aleksei Kettusen datalinkki-jutusta.

Kirjoita ihmeessä referaattia, jäi vähän hämäräksi vielä.

 

[Sarek1]

Voidaanko tästä päätellä, että itse tuote ei tosiaan ole kovin erikoinen, vaan asiakasta pitää kosiskella tällaisin "sissimarkkinoinnin" keinoin? .

Niin, tuollahan pyritään myymään osittain sitä mitä jo on olemassa jotta jotain on käytössä heti ja tarjoamaan se varsinainen tulevaisuuden tuote jälkiruuaksi. Ei tämäkään ole ilmaista. Sissimarkkinointia se on, sano mun sanoneen.

Toinen erikoinen kauppatapa on soluttautuva sitouttamiskauppa, jolla myydään konetta täyttä häkää kovalla rummutuksella ja pakkosyötöllä vaikka se ei ole oikeasti lähimaillekaan valmis taisteluun ja oikeaan palveluskäyttöön. Kone on siis vajaatyökykyinen siihen saakka, kunnes vaihdetaan ja päivitetään toimiva rauta ja softa joskus vuosien päästä. Niin, uudet jutut kuten osat ja ohjelmat maksavat tietysti sitten erikseen kaikkiin varhaisemmin valmistettuihin koneisiin. Ja tuotantoa pyritään lisäämään voimakkaasti heti alkumetreillä jotta olisi puuhaa päivityksissä ja taalavirta saataisiin kulkemaan ja jatkumaan ja jatkumaan ja...

Ovelia ovat molemmat pirulaiset rahan nyhtämisessä. Olisivatkohan niitä nyhtöpossuja joista nykyään kirjoitellaan rillauspalstoilla?

 

[BarrelNut]

F-35:n sensoreista ja fuusiosta sekä niiden merkityksestä:

http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=182

The system is clearly impressing Beck, who is a former Tornado pilot. “I simply cannot explain to you how good this sensor suite is,” he said. “It is mind-blowing. We don't actually even need to carry a weapon, albeit we can. I can track targets, identify them all, after having turned [nose] cold [away from the targets], then datalink that information to my Typhoons. The Typhoon pilots can then carry their ordnance to bear against the targets.

“So, I’ve identified everything at distances that no one thought previously possible,” Beck continued. “I’ve shared that data with other assets. I can lead them all into the fight. We are very focused on getting value for money and we can do a lot more by blending our assets.

“This jet isn’t just about the weapons — it’s a game-changing capability. The Tornado GR.4 can't just stroll into a double digit SAM MEZ [Missile Engagement Zone]. In the F-35 I can generate a wormhole in the airspace and lead everyone through it. There isn’t another platform around that can do that. This isn’t all about height and supercruise speed — it’s the ability to not be seen,” added Beck.

Waterfall added: “The F-35 is providing the pilot with all the needed information; it is largely irrelevant where that information has come from because the aircraft is manipulating all of the sensors available and taking the best of those sensors, correlating the information and presenting it to the pilot.”

Beck noted: “We can never be explicit about the true capabilities of this jet, we've got to hold our cards close because otherwise people will try to reverse engineer it. This aircraft is so sophisticated that no pilot who has actually flown it says a bad thing about it. That tells you a lot about what this can do.”

 

[intternetsoturi]

Jos jokin koneista ei ole lähimaille valmis palveluskäyttöön siinä vaiheessa kun meillä tehdään päätöksiä, niin se on saman tien hylky. Vähän kyllä epäilen, että näin kävisi.

Kaikkia meille kaupiteltavia koneita (Edit: paitsi ehkä Super Hornet) kehitetään niin, että päivityksiä suorituskykyyn tulee muutaman vuoden välein porrastetusti vs. yksi tai kaksi isoa MLU-päivitystä elinkaaren aikana. Kaikki valmistajat varmasti esittävät huikeita tulevaisuudenvisioita, eri asia on sitten se, ketkä pystyvät rahoittamaan tai toteuttamaan suunnitelmansa.

 

[Huhta]

Kirjoita ihmeessä referaattia, jäi vähän hämäräksi vielä.

Aha, siitäkö siinä oli kyse

Ilmeisesti Peelo jo kiteytti johtopäätökset, mutta mielellään kuulee vähän laajemmankin referaatin jos jaksatte raapustella ...

Gripenin TIDLS (ja tämä uusi salainen, toistaiseksi vain avoimen domainin Powerpoint-diassa ohimennen mainittu "BEAMED DATALINK") on niin "last season" ei-Venäjä-yhteensopivana. Se on helposti häirittävä ja ennen kaikkea aiheuttaa potentiaalisia blue-on-blue tilanteita, kun Gripen ja PAK FA eivät ymmärrä toisiaan.

Sitten taas F-35:n MADL on ihan syvältä, kun se ei toimi kuin parven kesken, vaikka Yhdyntävallat ovat hankkimassa tuhansia koneita. F-35 ja F-22 eivät myöskään pysty kommunikoimaan keskenään, mikä tarkoittaa, että "can't turn, can't climb, can't run" [Kettunen tarkoittaa Pierre Spreyn kiitospäivän lounasta] tulee vahingossa omiensa ampumaksi, kun Raptor ottaa BVR-shotin ja ampuu F-35:n alas, koska se ei vastaa kutsuihin ja näyttää sensoreissa samalta kuin Kiinan J-20.

Sen sijaan Hawkissa on jokaisen reserviläisen sankarin, Jussi Niinistön, kehittämä infrapunadatalinkki. [Tarkat suorituskykyarvot ovat edelleen erittäin julkisia, ja Vonka bannaa minut, jos ne paljastan.] Yleisellä tasolla järjestelmä toimii kuitenkin niin, että kuskille annetaan taistelulennolle lähdettäessä infrapunataskulamppu, jolla voidaan morsettaa maa-aseman kanssa. Kettusen mukaan IOC on jo saavutettu, mutta FOC edellyttäisi pimeänäkölaitteen hankkimista paitsi maassa olevalle ilmatulenjohtajalle niin myös lentäjälle. [Kettunen ei tavoittanut ketään kommenttia varten puolustusvoimien logistiikkalaitokselta, koska puolustusbudjetin supistusten myötä tiedotus on nykyään täysin Ruotuväen varusmiestoimittajien vastuulla.] Kettusen iltavapailla haastattelema apumeisseli Rytsölä kuitekin paljasti seitsemännen oluen jälkeen yliluutnantti Kallion kertoneen varusmiehille, että kenttäkokeet ovat parhaillaan meneillään, ja että pimeänäkölaitteita tilataan viimeistään vuonna 2019, mikäli uusia leikkauksia puolustusbudjettiin ei tule.

 

[Tetra]

Gripenin TIDLS (ja tämä uusi salainen, toistaiseksi vain avoimen domainin Powerpoint-diassa ohimennen mainittu "BEAMED DATALINK") on niin "last season" ei-Venäjä-yhteensopivana. Se on helposti häirittävä ja ennen kaikkea aiheuttaa potentiaalisia blue-on-blue tilanteita, kun Gripen ja PAK FA eivät ymmärrä toisiaan.

Oikeastiko tälläistä on Suomen sotilaassa? Tiesin toki, että AK:lla on positiivinen suhtautuminen venäläiseen kalustoon, mutta ihan tuollaista?

 

[Mustaruuti]

Vielä pitäisi löytyä lisärahaa, jos haluttaisiin viedä fuusiot ja integraatiot samalle tasolle kuin F-35:ssä. Löytyykö?

Kyse on toleransseista. Huomattavasti ehdotustasi järkevämpää on tehdä järjestelmä, jossa 0,0001+0,00005+0,0001 = havaittu maali.

Ei olisi. Jos on kirjoittamassa kirjaa, joka pohjautuu tieteellisiin tutkimuksiin, niin kannattaako lähdemateriaalina käyttää mieluummin tutkimusten tiivistelmiä vai koko tekstejä? Ehdottomasti kannattaa käyttää koko tekstejä. Asioita typistettäessä jostakin tiedosta joudutaan luopumaan.

Miksi ihmeessä karsia fuusioidun datan määrää, jos kaikki sensorien keräämä data on mahdollista fuusioida?

En halua jatkaa väittelyä asiasta, josta meillä ei ole riittävästi tietoa, mutta tuo asia kiinnostaa silti teknisessä mielessä.

Toivoisinkin tähän asiaan kommentteja laajemmin.

Jos otetaan vielä uusiksi tämä linkittämäni kuva:

Ilmeisesti on siis mahdollista, että F-35 syöttää tuossa tapauksessa raa'an kaasuspektrin ja kaasusensorin elektronisen nenän elektronisignaalit yhteen "isoon kattilaan" ja tuottaa sieltä sitten magiaa.

Ei ole tietoa, miten esim. Gripen NG:ssä homma on tarkoitus tehdä, mutta itse insinöörinä pitäisin järkevämpänä tehdä asioita, kuten esim. tuossa yllä kaasufermentorin analyysi- ja ohjausjärjestelmän sensorifuusiossa tehdään. Eli, data esikäsitellään ja siitä poimitaan oleellinen data ennen yhdistämistä ja jatkotyöstöä.

Kysymys: miten paljon arvioisitte esim. ilmamaalin havaintoetäisyyden kasvavan (käytännössä varmaan ainoa/merkittävin hyöty), jos sensorifuusio tehdään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, täysin raakadatatasolla.

Jotain hatusta heitettyjä lukemia havaintoetäisyyksille erillisille havaintojärjestelmille:

• Tutka 150km
• IRST 100km
• EW 150km

"Helppo sensorifuusio" voisi ehkä lisätä kantamia esim. 10%?

Lisäisikö "vaikea sensorifuusio" kantamia vielä sitten 1-5% sen päälle?

 

[Huhta]

@Mustaruuti

Koska itseltäni(kin) puuttuu varsinainen substanssi, niin kirjoittelen tällaisen "onelinerin".

Noissa hypoteettisissa luvuissa olisi hyvä huomioida, että yleisesti ottaen ajatellaan EW:n olevan pidemmän etäisyyden järjestelmä kuin tutka. Tutka on kuin taskulamppu: sillä näkee lähelle, mutta se näkyy paljon kauemmas.

Suhteutettuna sensorifuusion hypetykseen sotilaiden ja valmistajien keskuudessa nuo prosenttilukusi ovat alakanttiin, jopa "esim." huomioiden. En nyt tiedä, käytätkö "havaintoetäisyyttä" kuvaamaan tiukasti etäisyyttä, jolta ilmamaalista saadaan ensimmäinen varoitus. Jos käsitettä kuitenkin venytetään, tulen ainakin itse siihen tulokseen, että sensorifuusio on huomattava etu: tutka päällä lähestyvä hävittäjämaali näkyy todennäköisesti tutkassa jo kauan ennen kuin tutka saa maalin luotettavasti seurantaan. Jos tällainen tutkan keräämä, mahdollisesti hyvinkin epämääräinen tieto pystytään yhdistämään EW-järjestelmän keräämään tarkempaan dataan ("Irbis-E suunnassa 360"), voitaneen saavuttaa merkittävä tilannetietoisuusetu verrattuna fuusioimattomiin sensoreihin. (Tämä ei ehkä ollut paras esimerkki, koska EW-järjestelmä yksinään antoi paljon tietoa maalista etäisyystietoa lukuunottamatta. Toisaalta niin antoi fuusiokin, kun saatiin tärkeä etäisyystieto esim. ohjuslaukausta varten.)

Jos keskustelua eriytetään "helppoon sensorifuusioon" ja "vaikeaan sensorifuusioon", niin arvelisin vaikean sensorifuusion olevan erityisen tehokas, kun toimitaan vaikeassa ympäristössä (maavälke, kohteiden määrä, sääolosuhteet, elektromagneettinen saaste jne.). Jossakin päin Tyyntä valtamerta lentävää yksittäistä pommikonetta vastaan helppo ja vaikea sensorifuusio voivat molemmat toimia suunnilleen yhtä hyvin. Mitä enemmän häiriötekijöitä, sitä suuremmaksi kasvaa vaikean sensorifuusion etu, koska mitään alkukarsintaa ei ole tarvinnut suorittaa ja raakadataa lajitella hyödylliseen ja hyödyttömään.

 

[Mustaruuti]

@Mustaruuti

Koska itseltäni(kin) puuttuu varsinainen substanssi, niin kirjoittelen tällaisen "onelinerin".

Noissa hypoteettisissa luvuissa olisi hyvä huomioida, että yleisesti ottaen ajatellaan EW:n olevan pidemmän etäisyyden järjestelmä kuin tutka. Tutka on kuin taskulamppu: sillä näkee lähelle, mutta se näkyy paljon kauemmas.

Suhteutettuna sensorifuusion hypetykseen sotilaiden ja valmistajien keskuudessa nuo prosenttilukusi ovat alakanttiin, jopa "esim." huomioiden. En nyt tiedä, käytätkö "havaintoetäisyyttä" kuvaamaan tiukasti etäisyyttä, jolta ilmamaalista saadaan ensimmäinen varoitus. Jos käsitettä kuitenkin venytetään, tulen ainakin itse siihen tulokseen, että sensorifuusio on huomattava etu: tutka päällä lähestyvä hävittäjämaali näkyy todennäköisesti tutkassa jo kauan ennen kuin tutka saa maalin luotettavasti seurantaan. Jos tällainen tutkan keräämä, mahdollisesti hyvinkin epämääräinen tieto pystytään yhdistämään EW-järjestelmän keräämään tarkempaan dataan ("Irbis-E suunnassa 360"), voitaneen saavuttaa merkittävä tilannetietoisuusetu verrattuna fuusioimattomiin sensoreihin. (Tämä ei ehkä ollut paras esimerkki, koska EW-järjestelmä yksinään antoi paljon tietoa maalista etäisyystietoa lukuunottamatta. Toisaalta niin antoi fuusiokin, kun saatiin tärkeä etäisyystieto esim. ohjuslaukausta varten.)

Jos keskustelua eriytetään "helppoon sensorifuusioon" ja "vaikeaan sensorifuusioon", niin arvelisin vaikean sensorifuusion olevan erityisen tehokas, kun toimitaan vaikeassa ympäristössä (maavälke, kohteiden määrä, sääolosuhteet, elektromagneettinen saaste jne.). Jossakin päin Tyyntä valtamerta lentävää yksittäistä pommikonetta vastaan helppo ja vaikea sensorifuusio voivat molemmat toimia suunnilleen yhtä hyvin. Mitä enemmän häiriötekijöitä, sitä suuremmaksi kasvaa vaikean sensorifuusion etu, koska mitään alkukarsintaa ei ole tarvinnut suorittaa ja raakadataa lajitella hyödylliseen ja hyödyttömään.

Jep, sensorifuusio on ilman muuta erittäin hyödyllinen. Poimin vanhemmasta viestistäni nämä:

• Saman koneen eri sensoreiden havaintojen yhdistämistä ja esittämistä integroidusti lentäjälle (yksi tilannekuva)
  
• Sensoreiden automaattista yhteistoimintaa (yksi sensori kehottaa muita katsomaan tiettyyn suuntaan, jos epäilee havainneensa jotain)
  
• Eri koneiden keräämien havaintojen yhdistämistä (ja esittämistä integroidusti)
• Eri sensoreiden keräämän datan analysointia siten, että vaikka yksittäinen sensori ei mitään löytäisikään, niin kun laitetaan kaikki samaan myllyyn, niin sieltä löytyy jotain ennen kuulumatonta (vaikea sensorifuusio).

On selvää, että sensorifuusio vähentää lentäjän työkuormaa, parantaa tilannetietoisuutta ja mahdollistaa seurannan ja maalituksen usean eri sensorin yhdistelmänä. Tämä on siis ilman muuta positiivista ja kaikki sitä taitavat sitten mainostaakin.

EW järjestelmän havaintoetäisyys voi tosiaan olla huomattavasti pidempikin. Heitin nyt vain yhden luvun esimerkiksi. LPI-tutkien ja EW-varoitusjärjestelmien (sisältäen AESA-tutkien passiivisen havainnoinnin) välinen vastakkainasettelu on yksi mielenkiintoinen esimerkki teknologisesta kilvoittelusta. Kumpi näkee kumman ensin?

Tuon "vaikean sensorifuusion" edut varmaan tulevat tosiaan paremmin esiin maamaaleja vastaan. Siinä datan murskauksen haaste sitten nouseekin vielä toiseen potenssiin

 

[peelo]

@Huhta en tiennyt tuosta AKn jutusta, mutta ihan hauska. Itse viittasin ihan reaalimaailmaan ja Suomen Ilmavoimien tulevaisuuteen.

 

[Huhta]

@Huhta en tiennyt tuosta AKn jutusta, mutta ihan hauska. Itse viittasin ihan reaalimaailmaan ja Suomen Ilmavoimien tulevaisuuteen.

Siis mitä helvettiä, koijataanko nyt apinaa ihan kunnolla? Siis mikä datalinkki Hawkiin on tulossa?

 

[magitsu]

AK:n datalinkin voisi joku SS:n toimituksessa vaientaa. Sieltä ei tule kuin pelkkää punastuttavaa höyryä.

 

[Jukkis]

Hitto, kertokaa nyt äkkiä tajusinko minä jotain todella syvällistä vai iskikö kofeiinitrippi mielen ihan sekaisin. Aiheena kuitenkin tuo sensorifuusio, sen "vaikea malli" ja tutkan ja RWS:n yhteistyö. Helppoa nyt vielä on ohjelmoida tutka katsomaan RWS:n osoittamaan suuntaan, mutta jos oikeasti aletaan käsittelemään molempien raakadataa samassa laatikossa niin aukeaa ihan erilaisia mahdollisuuksia.

Ensinnäkin RWS:n sensorien käyttäminen tutkan kaikujen vastaanottamiseen. Muutaman elementin lisä ei kuulosta isolta, mutta kun reunimmaiset sijaitsevat noin kymmenkertaisella leveydellä pelkkään tutkan antenniin verrattuna niin käsittääkseni antennin keilanleveys kapenee aika paljon. Eli RWS:ää hyödyntämällä tutka "näkee" tarkemmin kohteiden sijainnin, vaikka ei havaitsekaan niitä kauempaa. Tarkkuus siis riittää ohjuslaukaisuun (vähän? paljon?) kauempaa kuin ilman RWS:n yhdistämistä.

Toinen mahdollinen temppu on sitten kuunnella vihollisen tutkan kaikuja ja tehdä siitä päätelmiä. Esim. RWS kertoo että Irbis-E on suunnassa X, ja kertoo sensorifuusiolle vastaanottamansa pulssimuodon. Sensorifuusio löytää pulssin heijastuksen tutkan datasta suunnasta Y aikaviiveellä Z. Tästä voidaan jo laskea Irbis-E:n ja toisen maalin suhteelliset etäisyydet. Jos toisen maalin etäisyys (suunnassa Y) tunnetaan, esimerkiksi se on havaittu omalla tutkapulssilla, voidaan laskea myös Irbis-E:n etäisyys.

Joo, ei oikeasti hajuakaan voidaanko näihin vaadittava laskentateho saada mahtumaan hävittäjään vai tarvitaanko siihen jalkapallokentällinen superkonetta. Mutta pohdituttamaan tämä idea pisti...

 

[Mustaruuti]

Hitto, kertokaa nyt äkkiä tajusinko minä jotain todella syvällistä vai iskikö kofeiinitrippi mielen ihan sekaisin. Aiheena kuitenkin tuo sensorifuusio, sen "vaikea malli" ja tutkan ja RWS:n yhteistyö. Helppoa nyt vielä on ohjelmoida tutka katsomaan RWS:n osoittamaan suuntaan, mutta jos oikeasti aletaan käsittelemään molempien raakadataa samassa laatikossa niin aukeaa ihan erilaisia mahdollisuuksia.

Ensinnäkin RWS:n sensorien käyttäminen tutkan kaikujen vastaanottamiseen. Muutaman elementin lisä ei kuulosta isolta, mutta kun reunimmaiset sijaitsevat noin kymmenkertaisella leveydellä pelkkään tutkan antenniin verrattuna niin käsittääkseni antennin keilanleveys kapenee aika paljon. Eli RWS:ää hyödyntämällä tutka "näkee" tarkemmin kohteiden sijainnin, vaikka ei havaitsekaan niitä kauempaa. Tarkkuus siis riittää ohjuslaukaisuun (vähän? paljon?) kauempaa kuin ilman RWS:n yhdistämistä.

Toinen mahdollinen temppu on sitten kuunnella vihollisen tutkan kaikuja ja tehdä siitä päätelmiä. Esim. RWS kertoo että Irbis-E on suunnassa X, ja kertoo sensorifuusiolle vastaanottamansa pulssimuodon. Sensorifuusio löytää pulssin heijastuksen tutkan datasta suunnasta Y aikaviiveellä Z. Tästä voidaan jo laskea Irbis-E:n ja toisen maalin suhteelliset etäisyydet. Jos toisen maalin etäisyys (suunnassa Y) tunnetaan, esimerkiksi se on havaittu omalla tutkapulssilla, voidaan laskea myös Irbis-E:n etäisyys.

Joo, ei oikeasti hajuakaan voidaanko näihin vaadittava laskentateho saada mahtumaan hävittäjään vai tarvitaanko siihen jalkapallokentällinen superkonetta. Mutta pohdituttamaan tämä idea pisti...

Tuo on mielenkiintoinen kysymys, että voiko omia tutkasäteilyantureita käyttää parantamaan oman tutkan toimintaa. Tarkkuus ei ole ongelma ohjuslaukaisun kannalta nykyäänkään, mutta kyllä ne voisivat herkkyyttä parantaa, jolloin voisi laskea oman tutkan lähetystehoa. Hyvä idea! Ehkäpä joku osaa vastata, miten asia on.

Yritin pariin kertaan tavata tuota jälkimmäistä irbis-E-juttua, mutta en ihan ymmärtänyt, että minkälaista skenaariota siinä hahmottelit. Jos koetat vähän tarkentaa, niin voi kommentoida

 

[Huhta]

Tuo on mielenkiintoinen kysymys, että voiko omia tutkasäteilyantureita käyttää parantamaan oman tutkan toimintaa. Tarkkuus ei ole ongelma ohjuslaukaisun kannalta nykyäänkään, mutta kyllä ne voisivat herkkyyttä parantaa, jolloin voisi laskea oman tutkan lähetystehoa. Hyvä idea! Ehkäpä joku osaa vastata, miten asia on.

Olisiko mahdollista, että myös seurattavien kohteiden määrää voitaisiin kasvattaa tuollaisella järjestelyllä, jota @Jukkis ehdotti? AESA-tutkilla voidaan toki seurata jo ennestään melko suurta määrää kohteita, mutta varmaan on tilanteita, joissa maaleja voi olla satoja tai jopa tuhansia (esim. dronet).

 

[Mustaruuti]

Olisiko mahdollista, että myös seurattavien kohteiden määrää voitaisiin kasvattaa tuollaisella järjestelyllä, jota @Jukkis ehdotti? AESA-tutkilla voidaan toki seurata jo ennestään melko suurta määrää kohteita, mutta varmaan on tilanteita, joissa maaleja voi olla satoja tai jopa tuhansia (esim. dronet).

Hmm. En ainakaan heti miellä, miten tuo tapahtuisi. Eli, miten sensorien fuusioiminen parantaisi tilannetta. Pullonkaula kuitenkin on tutkan keilan ohjauksen päässä (ja sekin on tosi nopea).

AESA-tutka käsittääkseni jo nykyään pystyy jatkuvaan samanaikaiseen lähetykseen ja vastaanottamiseen jatkuvalla taajuusmodulaatiolla.

 

[Jukkis]

Yritin pariin kertaan tavata tuota jälkimmäistä irbis-E-juttua, mutta en ihan ymmärtänyt, että minkälaista skenaariota siinä hahmottelit. Jos koetat vähän tarkentaa, niin voi kommentoida

En ole mikään paras selittäjä, mutta katsotaan kuinka paljon sekavammaksi yksi piirustus voi asian tehdä...

Pohjimmiltaan idea on siis, että sensorifuusio voi laskea säteilijän etäisyyden, kun se löytää samasta signaalista sekä suoraan tulleen että jostakin tunnetusta kohteesta (esim. omalla tutkalla havaittu Airbus) heijastuneen kaiun. Tutkaa arvelin tarvittavan heijastuneen signaalin vastaanottamiseen, koska uskoisin sen olevan liian vaimea RWS:n havaittavaksi. Näin saataisiin etäisyys viholliseen, vaikka se olisikin oman tutkan havaintosektorin ulkopuolella, tai omaa tutkaa ei haluttaisi käyttää. Saattaa myös olla että jos heijastavia kohteita on enemmän kuin yksi, niin niidenkään etäisyyksiä ei tarvitsisi tuntea, mutta se alkaa olla jo liian korkeaa matikkaa mulle.

No joo, ongelmaksi tuossa taitaa muodostua nykyiset kapeat keilat, eli F-35 tuskin on yhtä aikaa jonkun toisen koneen kanssa Flankerin tutkakeilassa. Mutta eipä tämä ollutkaan varsinainen ehdotus käytännön sovellutukseksi vaan enemmänkin oivallus, että minkä tyyppisiä mahdollisuuksia raakadatan fuusiointi antaa.