Ilmavoimien tulevaisuus

Ei mene ihan suoraan tänne alle, mutta onko kukaan huomannut onko Horneteilla ilmasta maahan kuvausmahollisuus. Siis Suomen Ilmavoimien hallussa olevilla koneilla.
 
Ei se vastatoiminta EW:hen rajoitu, liikkumiskyky vaikuttaa ja esim IRIS-T:llä voi ampua vastapalloon http://www.airforce-technology.com/projects/iris-t-air-air-guided-missile-germany/ "The IRIS-T is equipped with a proximity fuse and a high-explosive fragmented war head delivering anti-missile capability against incoming missiles." Sekä soihtujen ja silpun käyttö.

Just joo. Nyt annat kyllä liikaa painoarvoa yksittäiselle lauseelle. Siis tuossa vastapalloon ampumisessa.
 
Ei mene ihan suoraan tänne alle, mutta onko kukaan huomannut onko Horneteilla ilmasta maahan kuvausmahollisuus. Siis Suomen Ilmavoimien hallussa olevilla koneilla.

Ei ole varsinaista tiedustelu (kuvaus) järjestelmää käytössä, mutta LITENING AT soveltuu maakohteiden tarkasteluun ja maalittamiseen.
 
Mitä tuo 107 miljoonaa (valuutta?) tarkoittaa? Integrointiako? Minä luin että itse C7-puikot maksoivat 300kpl= n. 400milj USD.
Otin kaikki numerot (pl. myöhemmin kuvioihin tullut JASSM) tasapuolisuuden nimissä tästä. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/armeija-saastaa-ja-kayttaa-miljardeja-horneteihin/

Gripenillä ja Hornetillahan on molemmilla saman valmistajan podi. Rafalen Litening. Ruotsilla III ja Suomella AT. Kilpailija on Lockheedin Sniper (jonka kehityksestä varmaan johdettu F-35:n integroitu EODAS).

Niiden eroista seuraavat viihdyttävät lainaukset:
having flown with both, sniper is waaaaaaayyyyyyy better. Better range, better a-a capes etc. The only drawback to sniper is that you have to know that you are looking through a "soda straw". I.E if you are right on top of the target and the coordinates are off...you may not see the target in the pod right away. In my humble opinion, litening is better for CAS and sniper is better for AI or A-A. http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=172520&sid=55d5665b6f6ba5af94ade7101bd1dc90#p172520

I've flown Lighning AT & Sniper - never seen a G4. Deadseal's on the mark. The issue with Sniper is that you can't get as wide a field of view with Sniper as you can with LAT. With HMCS it isn't as big a deal since I can still get get a mark point and then see where the target is during CAS. At night, doing CAS, I'd prefer a LAT. The rest of the time I like Sniper. Just my 2 cents. http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?p=173496#p173496

Portugali kertoi elokuussa päivittävänsä omat 12 AT:ta G4:seksi 2022 mennessä noin 20 miljoonalla. http://www.janes.com/article/53610/portugal-s-litening-targeting-pods-set-for-upgrade
 
Viimeksi muokattu:
http://www.diehl.com/fileadmin/diehl-defence/user_upload/flyer/IRIS-T_e_Eurofighter.pdf

"The seeker assisted radar proximity fuze and the large warhead give the missile a remarkable anti-missile capability."

"Anti-missile capability against incoming A/A and S/A missiles"

Oikein kolme lausetta. Käytännön kyvyt ja hyöty ei voi olla kovinkaan merkittävä.

No vähän helpottaa jos on ohjusvaroitin (MAWS)

Totta vai ei? Tiedä häntä, mutta jos totuuden siemen piilee tuossa niin kyllä voisi monelle kelvata. Olen lukenut tuosta ominaisuudesta vastaavia väittämiä jostain muustakin lähteestä. Torjuntaominaisuuden hyöty on tietysti kiinni myös ohjusvaroittimesta, kypärätähtäimestä ja tutkasta yms. sensoreista joilla vaara havaitaan, maalitetaan ja torjutaan. Sivuskannaava tutka voisi olla hyödyllinen laajan näköalueensa vuoksi, samoin muiden sensorien pitäisi luurata ympärille. Ja modernia fuusiojazzia tietysti kehiin.
 
Näiltä viideltä valmistajalta Suomi tiedustelee kiinnostusta Hornet-hankkeeseen – myös kahden eri konetyypin hankkiminen mahdollista
KOTIMAA 2.12.2015 14:27 Päivitetty: 2.12.2015 15:45
Jarmo Huhtanen

HELSINGIN SANOMAT


PENTTI VÄNSKÄ
1449030153088

Hornet-hävittäjä Rissalan lentokentällä vuonna 2012.
Ilmavoimat on päättänyt, mille valmistajille lähetetään tietopyyntö Hornet-hävittäjien seuraajasta. Ilmavoimien komentajan Kim Jäämeren mukaan tietopyyntöä koskeva kirje lähetetään ensi vuoden alussa neljään maahan.

Tietopyyntö lähtee viidelle valmistajalle: brittiläiselle BAE Systemsille, ranskalaiselle Dassaultille ja ruotsalaiselle Saabille sekä amerikkalaisille Lockheed Martinille ja Boeingille.

Tietopyynnössä ei Jäämeren mukaan yksilöidä konetyyppejä, mutta yhtiöt valmistavat nykyisin Eurofighter Typhoon-, Rafale-, Gripen-, F-16-, F-35-, F-15- ja F/A-18-hävittäjiä.


MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
1449030157924

Ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri
Jäämeri ei ottanut tänään keskiviikkona Vantaalla järjestetyssä mediatapaamisessa tarkempaa kantaa ostettavien hävittäjien lukumäärään.

”Ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka puoltaisivat Ilmavoimien pienentämistä”, hän sanoi.

Jäämeren mukaan on mahdollista, että Suomeen hankitaan kaksi eri konetyyppiä, mutta se vaatisi kahden eri huolto- ja koulutusjärjestelmän ylläpitoa.

”Tarkastelua ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti rajattu.”

Nykyisen Hornet-kaluston elinkaari päättyy vuosina 2025–2030. Hornetin seuraajaa koskeva esiselvitystyö valmistui viime kesäkuussa.

ILMAVOIMAT

http://www.hs.fi/kotimaa/a1449030147399
Saisiko F15-ilmaherruushävittäjä edes myyntilupaa Suomeen? Eikös niitä ole myyty tähän mennessä vain jenkkien parhaille liittoIaisille.
 
Saisiko F15-ilmaherruushävittäjä edes myyntilupaa Suomeen? Eikös niitä ole myyty tähän mennessä vain jenkkien parhaille liittoIaisille.
Kellään muulla ei ole ollut varaa edes harkita. Ei ole kummoinen peli enää vientikieltoja ajatellen 2030->
F-15 saataisiin varmana koska sitä on saanut myös Lähi-Idän ostajat tai Etelä-Korea, joille ei esim. JASSMia ole annettu.

Singapore ihan jännä tapaus. 40 F-15SG ja mahdollisesti lisää. Korvaa 60 F-16:ta mahdollisesti F-35A:lla. Saman kokoinen maa kuin Suomi.
Kertoivat juuri tämän kun alussa päivittävänsä kuitenkin vielä F-16:t 900 miljoonalla. Valmis vasta 2023, joten niillä aiotaan pötkiä vielä pitkään. http://www.defense.gov/News/Contracts/Contract-View/Article/632028

Ranska pyytänyt Jas-apuja Ruotsilta. Asiantuntija skeptinen; hävittäjiä alueella tarpeeksi jos 8000 pommituslentoa jo saatu aikaan. Poliittiset tahot pohtivat onko edes hyötyä lähettää tiedustelemaan alueelle.
http://www.expressen.se/nyheter/frankrike-vill-ha-svensk-jas-hjalp/
 
Viimeksi muokattu:
Kellään muulla ei ole ollut varaa edes harkita. Ei ole kummoinen peli enää vientikieltoja ajatellen 2030->
F-15 saataisiin varmana koska sitä on saanut myös Lähi-Idän ostajat tai Etelä-Korea, joille ei esim. JASSMia ole annettu.

Singapore ihan jännä tapaus. 40 F-15SG ja mahdollisesti lisää. Korvaa 60 F-16:ta mahdollisesti F-35A:lla. Saman kokoinen maa kuin Suomi.
Kertoivat juuri tämän kun alussa päivittävänsä kuitenkin vielä F-16:t 900 miljoonalla. Valmis vasta 2023, joten niillä aiotaan pötkiä vielä pitkään. http://www.defense.gov/News/Contracts/Contract-View/Article/632028

Ranska pyytänyt Jas-apuja Ruotsilta. Asiantuntija skeptinen; hävittäjiä alueella tarpeeksi jos 8000 pommituslentoa jo saatu aikaan. Poliittiset tahot pohtivat onko edes hyötyä lähettää tiedustelemaan alueelle.
http://www.expressen.se/nyheter/frankrike-vill-ha-svensk-jas-hjalp/
Ainakin saudit tilasivat äsken 84 kappaletta päivitettyjä F15 koneita, joilla operoidaan jonnekkin 2045-2050 asti. Luottamus koneen tekniikkaan on edelleen vahva.
Artikkeli:
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/this-is-a-fully-armed-f-15sa-the-most-advanced-product-1715732294

Tuliterä F15SA;
1330203475631175084.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Vaan arvaapa vain olisivatko ostaneet tukuittain F-35:ttä jos olisi heille tarjolla... Kyllähän noin äveriäällä on myös vara pyörittää useampaa konetta.
 
Siivet-lehdessä no. 4/2015 oli juttu Turun lentonäytöksestä ja siellä esilläolevista hävittäjälentokonevalmistajien myyntiedustajista.
LM:n edustaja Yung Le sanoi mm:
"Vaikka häiveominaisuudet eivät tee F-35:sta näkymätöntä esimerkiksi joillekin pitkän kantaman tutkille, niin mitä sen tiedon kanssa voi tehdä? Voit lähettää hävittäjän ilmaan, mutta hävittäjä ei kuitenkaan näe sinua. Nellisissä tehtiin F-22:n kanssa ja havaittiin vaikka toisen hävittäjän lentäjä näki koneen, hän ei pystynyt lukitsemaan sitä maaliksi, kertoi Le."

LM:n tai oikeastaan sen myyntiedustajan mukaan, F-35 on siis havaittavissa tutkalla?
Ja tarkoittaako viimeinen lause tosiaan, että vaikka vihollisella on suora näköyhteys F-22/F-35 tasoiseen häivekoneeseen, niin vihollishävittäjä ei välttämättä pysty lukitsemaan omaan ohjustutkaansa siihen?
Näkyvä tutkalle ja silmille, mutta ei helposti lukittavissa? Vai vainko myyntimiehen puheita?

Aalto-yliopiston selvitys tutka- ja häivetekniikasta on varmaankin erittäin merkittävässä asemassa päätöstä tehdessä.
 
Siivet-lehdessä no. 4/2015 oli juttu Turun lentonäytöksestä ja siellä esilläolevista hävittäjälentokonevalmistajien myyntiedustajista.
LM:n edustaja Yung Le sanoi mm:
"Vaikka häiveominaisuudet eivät tee F-35:sta näkymätöntä esimerkiksi joillekin pitkän kantaman tutkille, niin mitä sen tiedon kanssa voi tehdä? Voit lähettää hävittäjän ilmaan, mutta hävittäjä ei kuitenkaan näe sinua. Nellisissä tehtiin F-22:n kanssa ja havaittiin vaikka toisen hävittäjän lentäjä näki koneen, hän ei pystynyt lukitsemaan sitä maaliksi, kertoi Le."

LM:n tai oikeastaan sen myyntiedustajan mukaan, F-35 on siis havaittavissa tutkalla?
Ja tarkoittaako viimeinen lause tosiaan, että vaikka vihollisella on suora näköyhteys F-22/F-35 tasoiseen häivekoneeseen, niin vihollishävittäjä ei välttämättä pysty lukitsemaan omaan ohjustutkaansa siihen?
Näkyvä tutkalle ja silmille, mutta ei helposti lukittavissa? Vai vainko myyntimiehen puheita?

Aalto-yliopiston selvitys tutka- ja häivetekniikasta on varmaankin erittäin merkittävässä asemassa päätöstä tehdessä.
Kukaan muu paitsi typerät toimittajat iltapäivälehdissä, ei ole sanonut että MIKÄÄN teknologia tekisi taistelukoneesta täysin näkymättömän. Häiveteknologia tekee ko. lavetista heikosti havaittavan ja kuten arvata saattaa, häive ei ole käsitteenä mustavalkoinen eli näkyy tai ei näy.

Nykyään valmistuksessa olevat taistelukoneet on häiveen osalta päivitettyjä vanhaan konstruktioon eli tietyillä ratkaisuilla haetaan heikompaa näkyvyyttä ja parempaa selviytymiskykyä/suorituskykyä mutta nämä toimet on helpointa ja usein vain ja ainoastaan mahdollisia kohdistaa etusektorista tulevaa säteilyä vastaan. Se on kohtaamisessa tietysti todennäköisin suunta mutta tarjoaa vain osittaisen ratkaisun häiveen osalta koska ilmassa uhka voi tulla 360 asteen sektorissa ja 3D tilassa. Maasta suuntautuvaan tutkasäteilyyn sekä koneeseen nähden muista suunnista tulevaan tutkasäteilyyn voidaan vaikuttaa 4-g. koneiden päivityksessä hyvin vähän tai ei ollenkaan.

L&M, jolla on kokemusta todennäköisesti eniten häivekoneiden suunnittelusta, korostaakin mm. F-35/F-22 osalta että todellista häivekykyä ei voida "pimpata" nykyisiin koneisiin vaan se vaatii että lavetti on suunniteltava tähän tarkoitukseen alusta alkaen. Millään Legacy-päivityksellä ei siis saavuteta lähellekkään samaa kykyä kuin rakentamalla kokonaan uudentyyppinen kone.

Häiveteknologian(LO=Low Observable)ratkaisuja ovat mm. rakenteellinen suunnittelu, moottorien sijoitus, sisäinen asekuilu, siiven muotoilu+jättöreunat, siiven päät, vakaajat, moottorin ilmanotto, koneen oma tutka-antenni ym. Lisäksi lavetin pinnat ja häivepinnoitteet ratkaisevat. Aktiivista häivettä eli koneen itse lähettämää säteilyä vähennetään suunnittelemalla omalle tutkalle eri aaltomuotoja, säätelemällä keilaa sekä minimoimalla data- ja radioaaltojen näkyvyyttä(taajuudet+teho) ym. Myös IR-alueen säteilyä pyritään vähentämään eri ratkaisuin vaikka se on kenties vaikeinta.

F-35 on suunniteltu pääasiassa X-aaltoalueen tutkasäteilyä vastaan, jota käytetään yleisimmin hävittäjätutkissa ja monissa IT-järjestelmien tulenjohtotutkissa maalin jäljittämiseen ohjuksia varten. Koska kustannus- ja suunnittelusyistä konetta ei voida rakentaa kaikkia uhkia minimoivaksi, keskitytään vaarallisimpaan eli heikennetään ohjusten ohjaamiseen tarkoitettujen aaltomuotojen heijastumista. Tästä syystä S- ja L- alueen tutkat kyllä havaitsevat F-35 koneen melko hyvältä etäisyydeltä mutta noista aaltomuodoista johtuen ne eivät kerro vielä kovin tarkasti ko. koneen sijaintia niin että aktiivista tutkaohjusta voitaisiin laukaista havaintoetäisyydeltä konetta kohden.
Esimerkiksi L-alueen tutkateknologia on lähes 80-vuotta vanhaa eikä sillä voida mitata maalin lentokorkeutta joka on välttämätö tieto ohjuksen laukaisulle.

On muistettava että F-35 tai muut häivekoneet käyttävät myös kehittyneitä ELSO-ratkaisuja häiveen lisäksi kuten muutkin koneet. F-35 kykenee myös mm. käyttämään omaa AESA-tutkaansa tehokkaaseen tutkan häirintään, jopa ohjuksen tutkan häirintään. ELSOn ja häiveen yhdistämisellä päästään parempaan suorituskykyyn kuin pelkästään toisella näistä. USA oppi tämän Jugoslavian sodan kokemuksista siksi Stand-off häirintä kuuluu myös ilma-operaatioihin (RC-135, EA-18G) häivetekniikan lisäksi. Myös Persianlahden sodassa F-117A koneiden hyökkäystä tuettiin varmuuden vuoksi häirinnällä.

On myös huomattava että häivekone ei todennäköisesti näy valvontatutkalle samalla etäisyydellä kuin ei-häivekone. Mikäli vastustaja joutuu käyttämään suuritehoisia tutkia havaitsemaan häivekoneita, havaitaan myös nämä lähettävät sensorit kaukaa. Tämä antaa F-35:lle mahdollisuuden toimia passiivisesti noita sensoreita vastaan kuten nykyiset koneet mutta paremmalla menestyksellä. Näin häivekone voi havaita vihollisen vähäisemmällä riskillä itselleen ja iskeä vastaan älykkäillä täsmä-aseilla ja ilmataisteluohjuksilla.
Silti mikään kone ei ole Immuuni sensoreille ja kaikki koneet on pudotettavissa oikeilla välineillä ja taktiikoilla.
 
Ei se vastatoiminta EW:hen rajoitu, liikkumiskyky vaikuttaa ja esim IRIS-T:llä voi ampua vastapalloon http://www.airforce-technology.com/projects/iris-t-air-air-guided-missile-germany/ "The IRIS-T is equipped with a proximity fuse and a high-explosive fragmented war head delivering anti-missile capability against incoming missiles." Sekä soihtujen ja silpun käyttö.
Nuo kaikki ovat niitä pitkään käytössä ja hyväksi havaittuja toimia kyllä. Riittävätkö ne tulevaisuudessa kun ohjukset tulevat yhä etevämmiksi ja moni-sensoritekniikat kehittyvät?

Varmaan kaikki IR-ohjukset joissa on samat ominaisuudet kuten 2-suuntainen datalinkki, mahdollistavat ohjusten torjunnan, myös AIM-9X Block II. Kysymys kuuluu miten torjut 2 tai useampaa ohjusta? Kuinka monta IP-ohjusta kannattaa pitää mukana koska ne vievät tilaa muilta aseilta? IP-ohjuksen käyttäminen toista ohjusta vastaan edellyttää että hävittäjällä on tieto tarkalleen mistä ja koska ohjus laukaistaan sitä vasten. Pelkkä eteenkatsova IRST-keilain ei anna riittävää tietoa tästä.
F-35 EO-DAS on tässä pätevin eli se havaitsee kaikki ohjuslaukaisut(aktiiviset+passiiviset) koneen ympärillä 360 asteen suunnassa sekä ylhäällä ja alhaalla. Tämä antaa aikaa ohjaajalle toimia.

Tilanteessa jossa pilotti saa ylipäätään tiedon häntä vastaan laukaistusta ohjuksesta vaikka niitä olisi vain 1, vaatii kyllä melkoisia hermoja olla väistelemättä ohjusta ja pitää koneen suunta sellaisena että ylipäätään kykenee etsimään tuota pientä puikkoa taivaalta. Kuullostaa itsetuhoiselta minusta.

Tietääkseni kypärätähtäimessä ei ole nykyisellään niin alykkäitä ominaisuuksia että sitä voisi käyttää kohtitulevan ohjuksen havaitsemiseen koska ihmissilmä ei pientä puikkoa todennäköisesti näe. Koneen ympärillä on toki monissa hävittäjissä sensoreita mutta niistä ainoastaan EO-DAS kykenee tukemaan asejärjestelmää suoraan eli etsimään ja lukitsemaan maaleja. Toinen kysymys on että pystyykö sekään torjumaan kohti tulevia ohjuksia.
 
Kukaan muu paitsi typerät toimittajat iltapäivälehdissä, ei ole sanonut että MIKÄÄN teknologia tekisi taistelukoneesta täysin näkymättömän. Häiveteknologia tekee ko. lavetista heikosti havaittavan ja kuten arvata saattaa, häive ei ole käsitteenä mustavalkoinen eli näkyy tai ei näy.

Nykyään valmistuksessa olevat taistelukoneet on häiveen osalta päivitettyjä vanhaan konstruktioon eli tietyillä ratkaisuilla haetaan heikompaa näkyvyyttä ja parempaa selviytymiskykyä/suorituskykyä mutta nämä toimet on helpointa ja usein vain ja ainoastaan mahdollisia kohdistaa etusektorista tulevaa säteilyä vastaan. Se on kohtaamisessa tietysti todennäköisin suunta mutta tarjoaa vain osittaisen ratkaisun häiveen osalta koska ilmassa uhka voi tulla 360 asteen sektorissa ja 3D tilassa. Maasta suuntautuvaan tutkasäteilyyn sekä koneeseen nähden muista suunnista tulevaan tutkasäteilyyn voidaan vaikuttaa 4-g. koneiden päivityksessä hyvin vähän tai ei ollenkaan.

L&M, jolla on kokemusta todennäköisesti eniten häivekoneiden suunnittelusta, korostaakin mm. F-35/F-22 osalta että todellista häivekykyä ei voida "pimpata" nykyisiin koneisiin vaan se vaatii että lavetti on suunniteltava tähän tarkoitukseen alusta alkaen. Millään Legacy-päivityksellä ei siis saavuteta lähellekkään samaa kykyä kuin rakentamalla kokonaan uudentyyppinen kone.

Häiveteknologian(LO=Low Observable)ratkaisuja ovat mm. rakenteellinen suunnittelu, moottorien sijoitus, sisäinen asekuilu, siiven muotoilu+jättöreunat, siiven päät, vakaajat, moottorin ilmanotto, koneen oma tutka-antenni ym. Lisäksi lavetin pinnat ja häivepinnoitteet ratkaisevat. Aktiivista häivettä eli koneen itse lähettämää säteilyä vähennetään suunnittelemalla omalle tutkalle eri aaltomuotoja, säätelemällä keilaa sekä minimoimalla data- ja radioaaltojen näkyvyyttä(taajuudet+teho) ym. Myös IR-alueen säteilyä pyritään vähentämään eri ratkaisuin vaikka se on kenties vaikeinta.

F-35 on suunniteltu pääasiassa X-aaltoalueen tutkasäteilyä vastaan, jota käytetään yleisimmin hävittäjätutkissa ja monissa IT-järjestelmien tulenjohtotutkissa maalin jäljittämiseen ohjuksia varten. Koska kustannus- ja suunnittelusyistä konetta ei voida rakentaa kaikkia uhkia minimoivaksi, keskitytään vaarallisimpaan eli heikennetään ohjusten ohjaamiseen tarkoitettujen aaltomuotojen heijastumista. Tästä syystä S- ja L- alueen tutkat kyllä havaitsevat F-35 koneen melko hyvältä etäisyydeltä mutta noista aaltomuodoista johtuen ne eivät kerro vielä kovin tarkasti ko. koneen sijaintia niin että aktiivista tutkaohjusta voitaisiin laukaista havaintoetäisyydeltä konetta kohden.
Esimerkiksi L-alueen tutkateknologia on lähes 80-vuotta vanhaa eikä sillä voida mitata maalin lentokorkeutta joka on välttämätö tieto ohjuksen laukaisulle.

On muistettava että F-35 tai muut häivekoneet käyttävät myös kehittyneitä ELSO-ratkaisuja häiveen lisäksi kuten muutkin koneet. F-35 kykenee myös mm. käyttämään omaa AESA-tutkaansa tehokkaaseen tutkan häirintään, jopa ohjuksen tutkan häirintään. ELSOn ja häiveen yhdistämisellä päästään parempaan suorituskykyyn kuin pelkästään toisella näistä. USA oppi tämän Jugoslavian sodan kokemuksista siksi Stand-off häirintä kuuluu myös ilma-operaatioihin (RC-135, EA-18G) häivetekniikan lisäksi. Myös Persianlahden sodassa F-117A koneiden hyökkäystä tuettiin varmuuden vuoksi häirinnällä.

On myös huomattava että häivekone ei todennäköisesti näy valvontatutkalle samalla etäisyydellä kuin ei-häivekone. Mikäli vastustaja joutuu käyttämään suuritehoisia tutkia havaitsemaan häivekoneita, havaitaan myös nämä lähettävät sensorit kaukaa. Tämä antaa F-35:lle mahdollisuuden toimia passiivisesti noita sensoreita vastaan kuten nykyiset koneet mutta paremmalla menestyksellä. Näin häivekone voi havaita vihollisen vähäisemmällä riskillä itselleen ja iskeä vastaan älykkäillä täsmä-aseilla ja ilmataisteluohjuksilla.
Silti mikään kone ei ole Immuuni sensoreille ja kaikki koneet on pudotettavissa oikeilla välineillä ja taktiikoilla.

Perusteellinen vastaus kaverille, hyvä hyvä.

Kannattaa lukea kuitenkin lisäksi stealth-ketjusta esim. tämä Lockheed Martinin oma counter-stealth UHF-tutka.

http://maanpuolustus.net/threads/stealth.3313/page-2#post-284623
 
Mikä tahansa objekti, myös häivehävittäjä, on havaittavissa ainakin teoriassa melkein millä tahansa tutkalla joltakin etäisyydeltä sopivissa olosuhteissa kun tutkan parametreja muutetaan hyvin salliviksi. Ongelma on, että tällöin kaikki todelliset signaalit hukkuvat kohinaan (taustakohina, tutkan erilaiset sisäiset häiriölähteet aiheuttavat kohinaa). Tämän takia tutkissa signaalin pitää olla reippaasti suurempi kuin kohinan keskimäärin koska muuten virheellisten havaintojen ja seurantojen määrä tulee liian suureksi ja tutka tulee toimintakyvyttömäksi. Mikäli maalin tutkapinta-ala on hyvin pieni, niin tutkakaiun signaalin taso pysyy hyvin pienenä suhteessa taustakohinaan etäisyydestä riippumatta. Jossakin kohtaa tutka ei yksinkertaisesti kykene erottelemaan maalia taustakohinasta, vaikka laskennallisesti se voisi siihen ehkä kyetä. Esimerkiksi alkuperäiselle SA-15 Tor järjestelmälle on ilmoitettu maalin minimi tutkapinta-alaksi 0,05 m^2 eli se ei ainakaan luotettavasti kykene havaitsemaan tai seuraamaan pienempiä maaleja, vaikka laskennallisesti sen pitäisi havaita tuon kokoinen maali noin 4-5 km etäisyydeltä. Kaikissa tutkissa havaittavilla ja erityisesti seurattavilla/lukittavilla maaleilla on jokin minimi tutkapinta-ala, jonka ne voivat havaita ja lukita luotettavasti. Jos F-22:lle ja F-35:lle mainitut tutkapinta-alat (luokkaa 0,0001 m^2) pitävät paikkansa, niin on todennäköistä että erityisesti vanhemmat tulenjohtotutkat (kuten hävittäjätutka) eivät niitä kykene lukitsemaan miltään etäisyydeltä luotettavasti. Uudet AESA-tutkat kykenevät havaitsemaan ja seuraamaan/lukitsemaan häivemaalit paljon paremmin kuin PESA tai mekaaniset tutkat koska niiden sisäiset häiriöt ja signaalihäviöt ovat paljon pienemmät ja lisäksi niiden toimintaperiaatteesta johtuen taustakohinan ja tutkavälkkeen vaikutus on pienempi.

Matalataajuuksiset ennakkovaroitus- ja valvontatutkat voivat nähdä häivekoneet mahdollisesti paljon kauempaa kuin korkeataajuuksiset tulenjohto- ja maalinosoitustutkat. Tutkasäteilyä imevät materiaalit eivät toimi yhtä hyvin matalilla taajuuksilla ja lisäksi häivemuotoilulla on vähemmän vaikutusta.
 
Matalataajuuksiset tutkat ovat varmastikin toimivia myös häivemaaleja vastaan, mutta ne eivät ole mikään hopealuoti häivekoneita tai -maaleja vastaan:

- Matalataajuuksiset tutkat ovat väistämättä isoja ja painavia järjestelmiä eli ne voidaan asentaa vain suurille alustoille tai ne ovat staattisia (eli ovat siten helppoja maaleja)
- Matalataajuuksiset tutkat ovat edellisestä johtuen kalliita hankkia ja käyttää eli niitä voi olla käytössä vain vähän
- Matalataajuuksiset tutkat antavat paljon epätarkemman tiedon maalien sijainnista, korkeudesta (usein ei korkeustietoa), nopeudesta ja tyypistä kuin korkeataajuuksiset tutkat
- Matalataajuuksisten tutkien erottelukyky on paljon heikompi kuin korkeataajuuksisten eli eivät kykene erottelemaan lähekkäin lentäviä maaleja
- Ko. tutkat ovat myös paljon alttiimpia häirinnälle johtuen väistämättä kapeasta kaistanleveydestä
- Ne ovat myös alttiimpia tutkavälkkeelle koska luonnollinen välke (maa, vesistöt, sade) on paria kertaluokkaa suurempi.

Toki niillä on monia hyviä puolia kuten automaattinen suoja tutkaanhakeutuvia ohjuksia vastaan, pitkä kantama ja häivemaalien havaitsemiskyky.
 
Jäämeren mukaan on mahdollista, että Suomeen hankitaan kaksi eri konetyyppiä, mutta se vaatisi kahden eri huolto- ja koulutusjärjestelmän ylläpitoa.

”Tarkastelua ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti rajattu.”


Kuinka todennäköistä tämä on? Tuskin kovin...

No ei varmaan kovin, mutta tässä vaiheessa sellaisetkin vaihtoehdot on sama selvittää. Raha tulee olemaan t.o.d.e.l.l.a tiukassa ja kaikki mahdollisuudet säästää on tutkittava. Kahden koneen mallista on täällä aikaisemminkin keskusteltu ja se edellyttäisi kyllä hyvin merkittävää eroa koneiden hankintahinnassa. Niin isoja hintaeroja ei listatuilla ehdokkailla mielestäni ole. Näkisin ainoiksi mahdollisuuksiksi:

-vähän käytettyjen koneiden vuokraus (kyseeseen tulisi lähinnä Gripen, ehkä myös vanhemmat Typhoon-mallit). Sopiva malli voisi olla esimerkiksi 30* F-35 hankinta ja 30* Gripen C/D 15-20 vuoden liisauksella, sitten kun soppari loppuu niin hankitaan uusia koneita, tai ei hankita. Miten päin vain, ongelma siirtyy seuraaville hallituksille joten poliittisesti tämä olisi helppo vaihtoehto.
-aikaisemmin esiintuomani "1.5 tyypin ratkaisu" joka perustuu siihen että koska Hawkit pitää korvata melkein heti perään, korvaavasta tyypistä voitaisiin hankkia myös ilmataistelukykyisiä variantteja päähävittäjän rinnalle. Tässä vaiheessa sopiva tyyppi olisi lähinnä FA-50, USAFin traineri-kilpailun myötä niitä tulee varmaan lisää.

Ratkaisujen huonoja puolia on varmaan turha enää listata, mutta nämä ovat mielestäni ainoat tavat joilla oikeasti saataisiin merkittävää kustannussäästöä JOS sellainen on prioriteetti.

Mitä tulee F-16:n ja F-15:n mukaanottaminen tarkasteluihin niin järkeväähän se vain tässä vaiheessa on, kaikki listatut tyypit eivät luultavasti tule olemaan valmistuksessa enää 2022 ja olisi hyvä että mukana olisi kuitenkin vähintään 3-4 valmistajaa jotta syntyy kunnon kilpailutilanne, ja lisäksi saadaan tietoa ja näkemyksiä eri koneiden suorituskyvyistä. (liian montaa tyyppiä ei kuitenkaan kannata lopulliseen evaluaatioon ottaa mukaan koska se on kuitenkin aika tyyristä touhua). F-15:n mahdollisuuksia on kuitenkin pidettävä huonoina. Kone on kallis ja nykyään siitä tarjotaan Strike Eagle-variantteja ja meille kaksipaikkaisuus on tarpeeton ominaisuus. Koneeseen olisi kyllä mahdollista asentaa todella voimakkaat järjestelmät, Boeing mainostaa jopa 16 ilmataisteluohjuksen kuormia! Olishan se komia...

Mielelläni olisin nähnyt myös ihan puun takaa jonkun yllärivaihtoehdon mukaan otettavaksi, vaikka LCA tai JF-17 (koneiden ostaminen Pakistanista olisi kyllä poliittisesti ongelmallista) tai FA-50. Joku oikeasti halpa vaihtoehto olisi voinut taikoa muilta valmistajilta lisää alennusprosentteja ja pitää ne vähän varpaillaan.
 
Back
Top