Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Teräsmies kirjoitti:
166 Modernia hävittäjää 2020 mennessä vaikuttaa minun silmiin jopa optimistiselta. Etenkin 70 Pakfaa. Uskaltaisin myös epäillä, ettei ensimmäinen 48n erä Su-35S ole valmis 2015, kuten on tarkoitus. Toisin kuin helikopterituotanto lentokoneiden valmistus on takunnut pahasti venäläisillä. Esimerkkinä jälleen Fullback, jota eivät vieläkään kykene tuottamaan kuin 4-6 kpl vuodessa. Toisaalta vientiin on valmistunut ihan hyvää tahtia koneita. Käsittääkseni tänä vuonna Venäjä odottaa saavansa vain 2 Su-35S, saa tahti muuttua selvästi ja nopeasti jos 2015 on ~50 uutta Flankeria valmiina. Minun silmiini 96 Su-35S ja 70 Pakfaa on Suomen Hornettien kannalta todennäköisesti huomattavasti suurempi haaste kuin nykyiset Flankerit ja Fulcrumit.
Bellum kirjoitti:
Eikä siinä kaikki sanotaan markkinoilla
http://forum.keypublishing.co.uk/showthread.php?t=106847&page=25
Here is the known list for SAP 2020 for RuAF as per MDB
New Weapon : 600 aircraft:
70 T-50
96 Su-35S
48 MiG-35S
12 Su-27SM3
up to 100 Su-34
16 Su-25UBM
20 An-124
60 An-70
50 Il-476
~10 Tu-214
9 An-140
4 L-410
pp to 120 Yak-130
900 helicopters:
250 Mi-28N
120 Ka-52
22 Mi-35M
22 Mi-26
Upgrade/Repairs
20 An-124
MiG-31
Tuossa foorumin postauksessa viitataan samaan CASTn raporttiin SAP-2011-2020(State Armament Program)sta johon seuraava artikkelikin viittaa: http://www.sldinfo.com/?p=19145
Ote: Under the SAP 2011-2020, the Air Force will procure up to 70 fifth-generation T-50 Fighters, 96 multirole Su-35S fighters, as many as 100 Su-34 frontline bombers, up to 20 An-124 heavy transports, 50-90 Il-476 transports, and as many as 120 Yak-130 advanced jet trainers. The Air Force will also order 900-1000 helicopters, which includes 250 Mi-28N attack helicopters, as many as 120 Ka-52A and Ka-52K attack helicopters, 22 Mi-35M attack helicopters, and as many as 200 air defense systems.
Eli hyvin pitkälti samoja lukuja jälleen esitetään, joista postasin uutisia jo aikaa sitten.
Tuossa oli nimetty erikseen muutama helikopteri, jonka mukaan 2020 olisi käytössä 392 uutta tst-hekoa. Olisi hauska tietää millä tahdilla Venäjä aikoo vanhat Mi-24 romuttaa, onkohan niitä lainkaan palveluksessa 2020? Noiden lisäksi on tarkoitus tuottaa aikamoinen lajikoima eri mallisia kuljetuskoptereita mm. Mi-17/8, Mi-38, Ka-226, Ansat ja vasta pari viikkoa sitten oli uutinen, että Venäjän armeija on jättänyt 100 Ka-60 kopterin tilauksen http://www.aviationweek.com/aw/gene...=aerospacedaily&id=news/asd/2011/05/27/01.xml
Lisäystä sen verran, että seuraava artikkeli tarjoaa vielä kunnianhimoisempia lukuja: http://translate.google.com/transla...ochnoy-ohotnik-i-alligator-idut-v-voyska.html
Esitetään mm. 1500 uutta helikopteria 2011-2020, 150 Ka-52 ja 400 Mi-28. Henkilökohtaisesti tosin pidän tuota CASTn raportoimaa 900-1000 kopteria, 120 Ka-52 ja 250 Mi-28 uskottavampana arviona.
Ote: Under the SAP 2011-2020, the Air Force will procure up to 70 fifth-generation T-50 Fighters, 96 multirole Su-35S fighters, as many as 100 Su-34 frontline bombers, up to 20 An-124 heavy transports, 50-90 Il-476 transports, and as many as 120 Yak-130 advanced jet trainers. The Air Force will also order 900-1000 helicopters, which includes 250 Mi-28N attack helicopters, as many as 120 Ka-52A and Ka-52K attack helicopters, 22 Mi-35M attack helicopters, and as many as 200 air defense systems.
Eli hyvin pitkälti samoja lukuja jälleen esitetään, joista postasin uutisia jo aikaa sitten.
Tuossa oli nimetty erikseen muutama helikopteri, jonka mukaan 2020 olisi käytössä 392 uutta tst-hekoa. Olisi hauska tietää millä tahdilla Venäjä aikoo vanhat Mi-24 romuttaa, onkohan niitä lainkaan palveluksessa 2020? Noiden lisäksi on tarkoitus tuottaa aikamoinen lajikoima eri mallisia kuljetuskoptereita mm. Mi-17/8, Mi-38, Ka-226, Ansat ja vasta pari viikkoa sitten oli uutinen, että Venäjän armeija on jättänyt 100 Ka-60 kopterin tilauksen http://www.aviationweek.com/aw/gene...=aerospacedaily&id=news/asd/2011/05/27/01.xml
Lisäystä sen verran, että seuraava artikkeli tarjoaa vielä kunnianhimoisempia lukuja: http://translate.google.com/transla...ochnoy-ohotnik-i-alligator-idut-v-voyska.html
Esitetään mm. 1500 uutta helikopteria 2011-2020, 150 Ka-52 ja 400 Mi-28. Henkilökohtaisesti tosin pidän tuota CASTn raportoimaa 900-1000 kopteria, 120 Ka-52 ja 250 Mi-28 uskottavampana arviona.
Tänävuonna Venäjä hankkii pelkästään 100 uutta kopteria. Joten pidän realistisempana 400 MI-28N kopterin hankintaa. Eteenkin kun kopteri maksaa vain 12 miljoonaa. eli yhteensä 4.8 miljardia joka olisi sama summa kuin hornet päivityksineen. Tuollainen summa ei ole mikään ongelma Venäjän öljymiljardeilla lihotettuun puolustusbudjettiin. Venäjän puolustusbudjetti perustuu siihen että raakaöljyn hinta pysyy yli 75 dollarin/barreliilta. Nyt öljyn hinta on 115 $/barreli. Saattaa olla että Venäjä tilaa viellä lisää kalustoa jos ja kun öljyn hinta pysyy yli 100 dollarin /barreli.
Itseäni ihmetyttää että SU-27SM3 hävittäjiä hankittaisiin vain 10 kpl
Einomies1
Respected Leader
kunnas kirjoitti:
Tuo rankka panostus jo kertoo yksinkertaisellekkin että Venäjä EI panosta niinpaljon itsepuolustukseen kuin hyökkäykseen: 100 kpl Su-34 rynnäkköpommittajia ja 400-500 uutta tst-hekoa...
Lisäksi Mistral-kaupat ja strategiset+taktiset ohjushankinnat...alkaa kullostamaan huolestuttavalta meidänkin kannalta.
Tietty vanha sanontahan on että "hyökkäys on paras puolustus".
Einomies1 kirjoitti:
Eikös heikäläiseen sota-ajatteluun kuulu edelleen taistelun vieminen vastustajan tontille? Eräs wanha parlamentaarikko sanoi ammoin: "eristetty Venäjä puhkaisee ajanoloon itselleen henkireikää". Voin vakuuttaa, ettei tuo parlamentaarikko ollut vasuri-vihreä.
Riippuu sitten varmaan tilanteesta jne. asioista, mistä kohtaa se menee, tai ainakin yrittää.
Einomies1
Respected Leader
Koska Venäjä nyt näyttää pullistelevan maailmalle ja pyrkii takaisin suurvalta-rinkiin, nousee meidän kannaltamme esiin huolestuttavasti laman jälkeinen tiukka säästökuuri puolustusvoimissa. Tästähän on jo foorumilla keskusteltu vilkkaasti, mutta heitänkin tähän otsikkoon sopivan oman radikaalin ajatukseni ilmavoimien kehittämisestä.
Jokainen jota asia kiinnostaa, osallistukoon omalla ajatuksellaan leikkiin tai jättäköön asian arvoonsa.
Foorumilla on joissain komenteissa kritisoitu voimakkaasti ilmavoimien tarpeellisuutta ja kalliita kustannuksia. On esitetty jopa niinkin voimakkaita kommentteja että ilmavoimat tulisi kokonaan lakkauttaa suomen puolustusvoimista.
Argumentteja ja epäilyjä on esitetty hävittäjätorjunnan hinta-teho suhteesta, hävittäjätorjunnan selviytymiskyvystä konflikteissa ja modernin ilmatorjunnan tehon noususta suhteessa hävittäjätorjuntaan.
Itse en usko tähän ajatukseen että nykypäivänä ja lähitulevaisuudessa hävittäjätorjunta ja miehitetyt taistelukoneet voisi korvata ilmatorjunnalla ja UCAVeilla. 30-40 vuoden päästä tilanne voi olla toinen mutta niin pitkälle ei voida vielä varautua. Teknologian kehitystä ei voida kaikenkattavasti ennustaa sodankäynnissäkään.
En usko että meilä sen puoleen kuin muuallakaan siirrytä ilmapuolustuksessa pelkkään ilmatorjuntajärjestelmiin ilmasodankäynnissä. Ilmatorjunta-ohjuksilla ja tykeillä ei saavuteta koskaan jokatilanteessa niin kattavaa peittoa ja liikkuvuutta kuin hävittäjäkoneilla.Ilmavalvonta, Ilmatorjunta, ilmasuojelu ja hävittäjätorjunta on paras yhtenäisyys jolla saavutetaan paras mahdollinen valvonta- ja torjuntateho sekä yhtenäinen ilmatilannekuva.
Meillä on muutamia puutteita jotka nostaisin esille tärkeysjärjestyksessä.
Keskityn tässä siis otsikon mukaisesti vain ilmavoimiin, enkä tee ehdotuksia ilmatorjunnan osalta tässä vaiheessa:
1. Taktinen ilmatankkausmahdollisuus: Meillä tositilanteissa hajautetut torjunta-hävittäjät joutuvat laskeutumaan CAP/torjunta yms. tilanteiden jälkeen aina maakentälle joka osaltaan lisää hajatukikohtien paljastumisen riskiä. HN-kaluston puutteita on pieni toimintasäde joka korjaantuisi melkoisesti jos meillä olisi ilmatankkauskoneita. Järkevää siis olisi hankkia lisää CASA-295 monitoimikoneita ilmatankkereiksi 4-6 kpl. On järkevää soveltaa jo hankittua, uutta konetyyppiä jolloin koulutus ja ylläpitokustannukset pysyvät pieninä. Ilmavoimilla on vielä 4 koneen optio hankinnassa joka siis kannattaisi vähintään käyttää. Länsirannikon yläpuolella olisi melko turvallista ylläpitää kahta "tankkausaluetta" 6 tankkerilla, jolloin 2-3 konetta olisi jatkuvasti valmiina ilmassa tankkausvalmiudessa ja 2-3 muuta kuljettaisivat litkua varsinaisiin tankkereihin. Torjuntavalmius- ja kestävyys nousisi täten huomattavasti korkeammalle ja nopeutuisi kun polttoainetta ja aikaa kuluttavat nousut ja laskut saataisiin vähenemään. Näin varmistuisi että suoja/tukikohta-aluetta ei päästäisi ainakaan hävittäjärynnäköllä yllättämään kovin helposti jos pari hävittäjää voisi suojata lähes jatkuvasti muiden koneiden ja osatojen nousua ja laskua, joissa koneet ovat haavoittuvia.
2. ELSO: Viestilaitokselle jo tilatun ELSO/ELINT-koneen lisäksi tulisi hankkia 2-3 ELSOon erikoistunutta C-295 konetta lisää. Koneet toimisivat ilmatankkauskoneiden, AEW:n ja hävittäjien suojana torjumassa pitkän kantaman ilmataisteluohjuksia ja täydentäisivät elektronista tiedustelua ja torjuntaa.
3. Tutka- ja valvontakone: Tämä olisi kallein hankinta, mutta varustamalla 2-3 C-295 konetta Erikssonin Erieye -tutkalla, pystyttäisiin täydentämään ilmavalvontaa merkittävästi ja lisäämään liikkuvuutta ja joustavuutta. ELSO-koneen suojaamana AEW antaisi 350 km/ 360 astetta kantavalla tutkallaan paremman varoitus- ja havainnointikyvyn matalalla lentävien uhkien torjuntaa varten (risteilyohjukset, rynnäkkökoneet, UAV/UCAS) koska maaston katveet eivät häiritse AEW:a kuten maatutkia. Ilmapuolustuksella olisi maalla olevien valvontatutkien lisäksi lentävä tutka- ja viestikeskus jota voitaisiin siirrellä nopeasti alueille jossa ei ole maatutkia. Lisäksi Erieye-tutka voi toimia merivalvontamoodissa joka toisi tarvittaessa merivoimille huomattavan parannuksen pitkänkantaman havainnointiin ja torjuntavalmiuteen. Lavettina olisi mielummin C-295 kuin SAAB 340 kustannusten ja konekirjavuuden vähentämiseksi.
http://www.airforce-technology.com/projects/s100b_argus/
Tutka voidaan integroida muihinkin koneisiin:
The Saab Erieye radar is also in service with the air forces of Brazil and Greece as the EMB-145 AEW&C, based on the Embraer ERJ-145 regional jetliner airframe.
Verrokkina tutkan suorituskyvystä: Erieye pystyy havaitsemaan hävittäjämaalin optimitilanteissa Seinäjoen tasalta mitattuna linjalla Savonlinna-Joensuu-Nurmes tasalle. Tai Pansion tasalta mitattuna Suursaaren tasalle.
Mitat otettu Eniro-reittihausta.
Jokainen jota asia kiinnostaa, osallistukoon omalla ajatuksellaan leikkiin tai jättäköön asian arvoonsa.
Foorumilla on joissain komenteissa kritisoitu voimakkaasti ilmavoimien tarpeellisuutta ja kalliita kustannuksia. On esitetty jopa niinkin voimakkaita kommentteja että ilmavoimat tulisi kokonaan lakkauttaa suomen puolustusvoimista.
Argumentteja ja epäilyjä on esitetty hävittäjätorjunnan hinta-teho suhteesta, hävittäjätorjunnan selviytymiskyvystä konflikteissa ja modernin ilmatorjunnan tehon noususta suhteessa hävittäjätorjuntaan.
Itse en usko tähän ajatukseen että nykypäivänä ja lähitulevaisuudessa hävittäjätorjunta ja miehitetyt taistelukoneet voisi korvata ilmatorjunnalla ja UCAVeilla. 30-40 vuoden päästä tilanne voi olla toinen mutta niin pitkälle ei voida vielä varautua. Teknologian kehitystä ei voida kaikenkattavasti ennustaa sodankäynnissäkään.
En usko että meilä sen puoleen kuin muuallakaan siirrytä ilmapuolustuksessa pelkkään ilmatorjuntajärjestelmiin ilmasodankäynnissä. Ilmatorjunta-ohjuksilla ja tykeillä ei saavuteta koskaan jokatilanteessa niin kattavaa peittoa ja liikkuvuutta kuin hävittäjäkoneilla.Ilmavalvonta, Ilmatorjunta, ilmasuojelu ja hävittäjätorjunta on paras yhtenäisyys jolla saavutetaan paras mahdollinen valvonta- ja torjuntateho sekä yhtenäinen ilmatilannekuva.
Meillä on muutamia puutteita jotka nostaisin esille tärkeysjärjestyksessä.
Keskityn tässä siis otsikon mukaisesti vain ilmavoimiin, enkä tee ehdotuksia ilmatorjunnan osalta tässä vaiheessa:
1. Taktinen ilmatankkausmahdollisuus: Meillä tositilanteissa hajautetut torjunta-hävittäjät joutuvat laskeutumaan CAP/torjunta yms. tilanteiden jälkeen aina maakentälle joka osaltaan lisää hajatukikohtien paljastumisen riskiä. HN-kaluston puutteita on pieni toimintasäde joka korjaantuisi melkoisesti jos meillä olisi ilmatankkauskoneita. Järkevää siis olisi hankkia lisää CASA-295 monitoimikoneita ilmatankkereiksi 4-6 kpl. On järkevää soveltaa jo hankittua, uutta konetyyppiä jolloin koulutus ja ylläpitokustannukset pysyvät pieninä. Ilmavoimilla on vielä 4 koneen optio hankinnassa joka siis kannattaisi vähintään käyttää. Länsirannikon yläpuolella olisi melko turvallista ylläpitää kahta "tankkausaluetta" 6 tankkerilla, jolloin 2-3 konetta olisi jatkuvasti valmiina ilmassa tankkausvalmiudessa ja 2-3 muuta kuljettaisivat litkua varsinaisiin tankkereihin. Torjuntavalmius- ja kestävyys nousisi täten huomattavasti korkeammalle ja nopeutuisi kun polttoainetta ja aikaa kuluttavat nousut ja laskut saataisiin vähenemään. Näin varmistuisi että suoja/tukikohta-aluetta ei päästäisi ainakaan hävittäjärynnäköllä yllättämään kovin helposti jos pari hävittäjää voisi suojata lähes jatkuvasti muiden koneiden ja osatojen nousua ja laskua, joissa koneet ovat haavoittuvia.
2. ELSO: Viestilaitokselle jo tilatun ELSO/ELINT-koneen lisäksi tulisi hankkia 2-3 ELSOon erikoistunutta C-295 konetta lisää. Koneet toimisivat ilmatankkauskoneiden, AEW:n ja hävittäjien suojana torjumassa pitkän kantaman ilmataisteluohjuksia ja täydentäisivät elektronista tiedustelua ja torjuntaa.
3. Tutka- ja valvontakone: Tämä olisi kallein hankinta, mutta varustamalla 2-3 C-295 konetta Erikssonin Erieye -tutkalla, pystyttäisiin täydentämään ilmavalvontaa merkittävästi ja lisäämään liikkuvuutta ja joustavuutta. ELSO-koneen suojaamana AEW antaisi 350 km/ 360 astetta kantavalla tutkallaan paremman varoitus- ja havainnointikyvyn matalalla lentävien uhkien torjuntaa varten (risteilyohjukset, rynnäkkökoneet, UAV/UCAS) koska maaston katveet eivät häiritse AEW:a kuten maatutkia. Ilmapuolustuksella olisi maalla olevien valvontatutkien lisäksi lentävä tutka- ja viestikeskus jota voitaisiin siirrellä nopeasti alueille jossa ei ole maatutkia. Lisäksi Erieye-tutka voi toimia merivalvontamoodissa joka toisi tarvittaessa merivoimille huomattavan parannuksen pitkänkantaman havainnointiin ja torjuntavalmiuteen. Lavettina olisi mielummin C-295 kuin SAAB 340 kustannusten ja konekirjavuuden vähentämiseksi.
http://www.airforce-technology.com/projects/s100b_argus/
Tutka voidaan integroida muihinkin koneisiin:
The Saab Erieye radar is also in service with the air forces of Brazil and Greece as the EMB-145 AEW&C, based on the Embraer ERJ-145 regional jetliner airframe.
Verrokkina tutkan suorituskyvystä: Erieye pystyy havaitsemaan hävittäjämaalin optimitilanteissa Seinäjoen tasalta mitattuna linjalla Savonlinna-Joensuu-Nurmes tasalle. Tai Pansion tasalta mitattuna Suursaaren tasalle.
Mitat otettu Eniro-reittihausta.
Ilmavoimien toiminnassa närästää eniten juuri se, että he pyrkivät kasvattamaan jatkuvasti uusia rönsyjä kuten helvetin kalliin ilmasta-maahan aseprojektin jonka todellinen vaikuttavuus vihollisen toimintaan saattaa jäädä hyvinkin pieneksi. Toinen huolestuttava piirre on muiden puolustushaarojen aselajien liittämispyrkimykset ilmavoimiin. Ilmavoimat pysykööt erossa ilmatorjunnasta.
Tuossa tankkeritouhussa ei kyllä ole järjen hiventäkään. Suomalaisilla ei juurikaan ole käyttöä ilmatankkauksille, meillä ei ole mitään mantereelta toiselle ulottuvaa ilmakuljetuskalustoa eikä meillä myöskään ole strategisia ilmavoimia. Ei kannata tehdä mitään miljardi investointeja sen takia, että harmaan vaiheen aikana voitaisiin kätevästi pyörittää useampaa parvea ilmassa pitkissä päivystysvuoroissa.
Taistelulentojen jälkeen koneet pitää myös aseistaa uudelleen- suoritus mitä ei oikein voida ilmassa hoitaa. Ajatteletko nyt muutenkin tuossa tankkeritouhussa enemmän jotain suurvallan kehitysmaa operaatiota ala Irak tai Afganistan? Ehkä tuolla voidaan lentää "tappolaatikossa" valmiudessa ja odottaa maaleja- ilma-alivoimaisen osaan nykyaikaisessa sodassa tuollainen "tankki-alue" ei oikein sovi. Itse asiassa koneet ovat hyvinkin haavoittuvaisia tankkauksen aikana ja vihollinen mieluusti iskee tankkaustoiminnassa olevien koneiden kimppuun.
Tuollaisen tankkeri sirkuksen pyöritys jossain Vaasan edustalla on täysin epärealistinen ajatus. Itse asiassa tuollaisten tankkereiden suojaamiseen sitoutuisi huomattava osa ilmavoimien koneista. Awacsista sentään saataisiin ilmatilannekuvaa mutta tankkerista saataisiin vain pikkasen nopeammin polttoainetta- siis sitä samaa tavaraa mitä kymmeniltä lentokentiltä mutta vain hieman nopeammin. Jos nyt välttämättä halutaan tankkimahdollisuus, niin kannattaisi ostaa muutama tankkaus setti hornetteihin- eli siis toinen hornetti tankkaisi toisen. Harmaan vaiheen pitkät ilmapartiot voidaan myös hoitaa vaikka lisäpolttoainesäiliöillä.
Julkisista lähteistä saadut tiedot myös alkavat vaikuttaa siltä, että maantietukikohtiin ja pikku lentokenttiin perustuvaa hajautettua järjestelmää ei kehitetä entisellä innolla. Ilmavoimat on antanut julkisuuteen tietoja jonka mukaan kehittämisen pääpainopiste ovat kuusi "päätukikohtaa" - mitä ikinä sitten tuolla tarkoittavatkin. Pienten maatietukikohtien haavoittuvuudesta nykyaikaisessa sodassa löytyy muutenkin pitkiä ketjuja joten siihen tuskin on syytä tarkemmin palata.
Awacsia tuskin kannattaa, ainakaan Suomessa sijoittaa hitaaseen potkuriturbiini koneeseen. Mielummin pitäisi olla tavallista nopeampi tutkakone, että se pääsisi nopeammin väistämään niitä vahvoja hävittäjäosatoja joita sen kimppuun lähetetään. Tuollainen hidas kone taas tarvitsee voimakkaan suojauksen mikä taas sitoo hävittäjäresursseja.
Einomies1 kirjoitti:
Tuossa tankkeritouhussa ei kyllä ole järjen hiventäkään. Suomalaisilla ei juurikaan ole käyttöä ilmatankkauksille, meillä ei ole mitään mantereelta toiselle ulottuvaa ilmakuljetuskalustoa eikä meillä myöskään ole strategisia ilmavoimia. Ei kannata tehdä mitään miljardi investointeja sen takia, että harmaan vaiheen aikana voitaisiin kätevästi pyörittää useampaa parvea ilmassa pitkissä päivystysvuoroissa.
Taistelulentojen jälkeen koneet pitää myös aseistaa uudelleen- suoritus mitä ei oikein voida ilmassa hoitaa. Ajatteletko nyt muutenkin tuossa tankkeritouhussa enemmän jotain suurvallan kehitysmaa operaatiota ala Irak tai Afganistan? Ehkä tuolla voidaan lentää "tappolaatikossa" valmiudessa ja odottaa maaleja- ilma-alivoimaisen osaan nykyaikaisessa sodassa tuollainen "tankki-alue" ei oikein sovi. Itse asiassa koneet ovat hyvinkin haavoittuvaisia tankkauksen aikana ja vihollinen mieluusti iskee tankkaustoiminnassa olevien koneiden kimppuun.
Tuollaisen tankkeri sirkuksen pyöritys jossain Vaasan edustalla on täysin epärealistinen ajatus. Itse asiassa tuollaisten tankkereiden suojaamiseen sitoutuisi huomattava osa ilmavoimien koneista. Awacsista sentään saataisiin ilmatilannekuvaa mutta tankkerista saataisiin vain pikkasen nopeammin polttoainetta- siis sitä samaa tavaraa mitä kymmeniltä lentokentiltä mutta vain hieman nopeammin. Jos nyt välttämättä halutaan tankkimahdollisuus, niin kannattaisi ostaa muutama tankkaus setti hornetteihin- eli siis toinen hornetti tankkaisi toisen. Harmaan vaiheen pitkät ilmapartiot voidaan myös hoitaa vaikka lisäpolttoainesäiliöillä.
Julkisista lähteistä saadut tiedot myös alkavat vaikuttaa siltä, että maantietukikohtiin ja pikku lentokenttiin perustuvaa hajautettua järjestelmää ei kehitetä entisellä innolla. Ilmavoimat on antanut julkisuuteen tietoja jonka mukaan kehittämisen pääpainopiste ovat kuusi "päätukikohtaa" - mitä ikinä sitten tuolla tarkoittavatkin. Pienten maatietukikohtien haavoittuvuudesta nykyaikaisessa sodassa löytyy muutenkin pitkiä ketjuja joten siihen tuskin on syytä tarkemmin palata.
Awacsia tuskin kannattaa, ainakaan Suomessa sijoittaa hitaaseen potkuriturbiini koneeseen. Mielummin pitäisi olla tavallista nopeampi tutkakone, että se pääsisi nopeammin väistämään niitä vahvoja hävittäjäosatoja joita sen kimppuun lähetetään. Tuollainen hidas kone taas tarvitsee voimakkaan suojauksen mikä taas sitoo hävittäjäresursseja.
Mikä mahtaisi olla Casan elinaika sodassa? Kaliningradista kun alkaa lähestymään mahdollisesti myös vihollisen torjuntakoneita?
Radar kirjoitti:
Jotenkin epäilisin hävittäjään sopivan suuren kantaman tutkan olevan häirinnälle altis. Tuskin tarvitsee montaakaan vuotta odottaa Irbis-E:hen tehoavaa häirintälaitetta.
Tosin voihan tutkan keila olla niin kapea, ettei häirinnälle ole edes tarvetta hävittäjien tapauksessa.
