Ilmavoimien tulevaisuus

[Teräsmies]

Building Boeing's next fighter

Building Boeing's next fighter part 2

 

[JOKO]

Tehokkaampaa tutkaa on vaikeampi häiritä (häirinnän pitää olla voimakkaampaa kuin takaisin kimpoavan signaalin). Irbir-e (e=vientimalli) keila on +-120 astetta eli se näkee vaikka sivulle

Uskoisin, että tuo on vain se alue jolle tuon keilan saa käännettyä. Siis sisältää myös sen minne alueelle antennin saa käännettyä.

Näin minäkin kuvittelisin.

Todennäköisesti keilaa on pakko kaventaa etäisyyden kasvaessa. Muutoin kuvittelisi tehon kanssa tulevan ongelmia. En tosin asiaa tunne juurikaan, joten päättelyn varassa mennään. Viisaammat valistakoon.

 

[Teräsmies]

Taas uusi "häivekone" kiinasta? Kyseessä saattaa olla kauan huhuttu JH-7B.

 

[Teräsmies]

Airbus military C295 AWAC's
http://www.aviationweek.com/aw/blogs/defense/index.jsp?plckController=Blog&plckBlogPage=BlogViewPost&newspaperUserId=27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7&plckPostId=Blog%3a27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7Post%3a6750bc62-20e4-466b-8df2-5be56ccd4c82&plckScript=blogScript&plckElementId=blogDest

 

[kunnas]

Tehokkaampaa tutkaa on vaikeampi häiritä (häirinnän pitää olla voimakkaampaa kuin takaisin kimpoavan signaalin). Irbir-e (e=vientimalli) keila on +-120 astetta eli se näkee vaikka sivulle

Uskoisin, että tuo on vain se alue jolle tuon keilan saa käännettyä. Siis sisältää myös sen minne alueelle antennin saa käännettyä.

Näin minäkin kuvittelisin.

Todennäköisesti keilaa on pakko kaventaa etäisyyden kasvaessa. Muutoin kuvittelisi tehon kanssa tulevan ongelmia. En tosin asiaa tunne juurikaan, joten päättelyn varassa mennään. Viisaammat valistakoon.

Lueskelin tuossa tutkatekniikka kirjaa ja siinä ei mainittu mitään tuonlaisista ongelmista. Itse käsitin että tutkaantenni muodostaa kapean keilan mutta keiloja muodostetaan peräkkäin useita. S-300 tutkan ympäri keilaus kestää tuollaiset 5 sekunttia joten IRBIS-E tutkan luulisi keilaavan koko 240 astetta muutamissa sekunneissa.

 

[peelo]

Viime kuussa Hallin avointen ovien päivässä oli näköjään esillä ilmasta maahan välineistöä. Hornetissa JSOW ja Litening podi sekä ilmeisesti GBU-38 JDAM (227 kg). Nämä yksilöt taitaa olla ainoat testikappaleet mitä on hankittu, mutta näyttää kovasti siltä että kyseisiä värkkejä hankitaan lisää muutaman vuoden päästä.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297110;image
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297166;image

 

[kunnas]

Viime kuussa Hallin avointen ovien päivässä oli näköjään esillä ilmasta maahan välineistöä. Hornetissa JSOW ja Litening podi sekä ilmeisesti GBU-38 JDAM (227 kg). Nämä yksilöt taitaa olla ainoat testikappaleet mitä on hankittu, mutta näyttää kovasti siltä että kyseisiä värkkejä hankitaan lisää muutaman vuoden päästä.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297110;image
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297166;image

Haluaisin tietää miten ilmavoimat suunittelee käyttävänsä kyseisiä aseita jos vastassa on S-300/S-400 ohjuksia.

 

[Teräsmies]

Eiköhän noilla ole tarkoitus pommitella lähinnä savimajoja.

 

[JOKO]

Tehokkaampaa tutkaa on vaikeampi häiritä (häirinnän pitää olla voimakkaampaa kuin takaisin kimpoavan signaalin). Irbir-e (e=vientimalli) keila on +-120 astetta eli se näkee vaikka sivulle

Uskoisin, että tuo on vain se alue jolle tuon keilan saa käännettyä. Siis sisältää myös sen minne alueelle antennin saa käännettyä.

Näin minäkin kuvittelisin.

Todennäköisesti keilaa on pakko kaventaa etäisyyden kasvaessa. Muutoin kuvittelisi tehon kanssa tulevan ongelmia. En tosin asiaa tunne juurikaan, joten päättelyn varassa mennään. Viisaammat valistakoon.

Lueskelin tuossa tutkatekniikka kirjaa ja siinä ei mainittu mitään tuonlaisista ongelmista. Itse käsitin että tutkaantenni muodostaa kapean keilan mutta keiloja muodostetaan peräkkäin useita. S-300 tutkan ympäri keilaus kestää tuollaiset 5 sekunttia joten IRBIS-E tutkan luulisi keilaavan koko 240 astetta muutamissa sekunneissa.

Minä yritän suhteuttaa tätä asiaa ajatuksissani näkyvän valon käyttämiseen. Joo tiedän, omituista menoa. :a-rolleyes:

Mutta otetaanpa esimerkki. Ruvetaan hakemaan pimeydessä piileskelevää kärpästä taskulampulla. Kärpänen löytyy helposti, kunhan se on lähellä ja valokiila on laaja. Laajalla kiilalla saa nopeasti skannattua suuren alueen. Ellei kärpänen olekkaan lähellä, joudutaan fikkarin kiilaa supistamaan jotta sillä saataisiin havaintoon riittäviä heijastuksia kauempaa. Tästä seuraa muutamia ongelmia. Ensinnäkin havainnoitava ala kasvaa huomattavasti. Toinen ongelma on kerralla valaistun pinta-alan kutistuminen. Kolmantena ongelmana on kauempana olevaan kohteeseen osuvat yhä harvemmat valonsäteet. Tästä kaikeasta on luonnollisena seurauksena kärpäsen löytämisen huomattava vaikeutuminen.

Hävittäjissä tila rajoittaa tutkan koon kasvattamista. Maassa vastaavaa ongelmaa ei samalla tavalla ole, vaan tutkista voidaan tehdä riittävän isoja. Maatutkat ovatkin melkoisen isoja. Kysymys kuuluukin, että miksi näin on, jos pienikin antenni riittää suureen kantamaan? Oma arvaukseni on juurikin pienen tutkan kiilan kapeus. Siten tutkan teoreettinen maksimikantama on melkoisen hyödytön, ellei jokin muu tutka osoita maalia. Tulenjohtoon kapea kiila varmasti sopii ja sellaiseen niitä myös ilmatorjunnassa käytetään.

 

[kunnas]

Eiköhän noilla ole tarkoitus pommitella lähinnä savimajoja.

Horneteihin hankitaan erityyppisistä täsmäaseista koostuva kokonaisuus. Täsmäaseet antavat Ilmavoimille kyvyn tukea tarkoilla iskuilla kaikkien puolustushaarojen taistelua. Suorituskykyä on tarkoitus käyttää yksinomaan kotimaan puolustukseen.

 

[Einomies1]

Viime kuussa Hallin avointen ovien päivässä oli näköjään esillä ilmasta maahan välineistöä. Hornetissa JSOW ja Litening podi sekä ilmeisesti GBU-38 JDAM (227 kg). Nämä yksilöt taitaa olla ainoat testikappaleet mitä on hankittu, mutta näyttää kovasti siltä että kyseisiä värkkejä hankitaan lisää muutaman vuoden päästä.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297110;image
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?action=dlattach;topic=99192.0;id=297166;image

Haluaisin tietää miten ilmavoimat suunittelee käyttävänsä kyseisiä aseita jos vastassa on S-300/S-400 ohjuksia.

Tässä on vastaus joka on lainattu Wikileaksin sivuilta huhtikuussa:

Embassy Helsinki wholly endorses Finland's request for
release and eventual Foreign Military Sale purchase of the
Joint Air-to-Surface Standoff Missile (JASSM) System. They
deem such a system vital to their strategic national defense,
as JASSM provides the Finnish military the means to defeat
advanced air defense networks that would otherwise preclude
the Finns' use of their own airspace to defend their border.
We base our strong support on Finland's clearly articulate
national defense needs, the war-fighting support requirements
stipulated by Commander, U.S. European Command, General Bantz
Craddock, and the importance of continuing the excellent
relationship between the U.S. and Finland (REF). Finnish
leaders have raised JASSM previously with you, as well as
with Vice President Cheney and Secretary Gates. The Pentagon
intends to respond before the Finns, stated deadline, the
end of this year.

JASSM-ER versio olisi tuota S-300/400 it-järjestelmää vastaan paras. Se on kehitetty tuhoamaan pistemaleja/alueita syvällä, tiukasti puolustetulla vihollisen alueella. ER-version kantama on jopa yli 500 NM joten se pystytään ampumaan kauempaa kuin nuot IT:t. Tarkkuus 3 m ja 900 kg:n hyötykuorma (lataus).

Perus JASSMin kantamakin on jo 290 km. Joten Hävittäjä voi laukaista ohjuksen korkealta ja kääntyä ja paeta syöksymällä jyrkästi pintaan josta S-400 tutka ei sitä havaitse, eikä sen ohjus kerkeä maksimikantamalle.

S-400/500 on vaikuttava järjestelmä, mutta mikään ihme-ase se ei ole. Senkin toimintaa voidaan häiritä ja jopa lamauttaa oikeilla aseilla ja toimilla.

Siellä missä S-400 systeemejä ei ole, käytetään ilmapuolustuksen välttämisessä JSOW ja JDAM (toivottavsti L-JDAM mallia) liitopommeja.

Kyllä noi on ihan perusteltuja hankintoja jotta saadaan Horneteista se täysi potentiaali irti mikä niissä on ja kotimaan puolustukseen nuo tulevat. Ei meillä ole varaa haaskata niitä missään ulkomaan operaatiossa, niitä kun ei hankita niin suuria määriä.

 

[JOKO]

Kyllä noi on ihan perusteltuja hankintoja jotta saadaan Horneteista se täysi potentiaali irti mikä niissä on ja kotimaan puolustukseen nuo tulevat. Ei meillä ole varaa haaskata niitä missään ulkomaan operaatiossa, niitä kun ei hankita niin suuria määriä.

Käytännössä niillä tullaan räjäyttämään savimajoja kehitysmaissa. :a-angry:

 

[baikal]

Kyllä noi on ihan perusteltuja hankintoja jotta saadaan Horneteista se täysi potentiaali irti mikä niissä on ja kotimaan puolustukseen nuo tulevat. Ei meillä ole varaa haaskata niitä missään ulkomaan operaatiossa, niitä kun ei hankita niin suuria määriä.

Käytännössä niillä tullaan räjäyttämään savimajoja kehitysmaissa. :a-angry:

Libyassa avautui tuhannen taalerin paikka....eipä käytetä. Saattaa olla tuo KorpiSissin arvelu aika lähellä oikeaa, sittenkin.

 

[Juke]

Onhan Hornetit aika hampaattomia jos niissä on pelkästään AA ohjuksia ja tykki.

Miten tätä maata vaan niillä puolustettaisiin ?

 

[JOKO]

Kyllä noi on ihan perusteltuja hankintoja jotta saadaan Horneteista se täysi potentiaali irti mikä niissä on ja kotimaan puolustukseen nuo tulevat. Ei meillä ole varaa haaskata niitä missään ulkomaan operaatiossa, niitä kun ei hankita niin suuria määriä.

Käytännössä niillä tullaan räjäyttämään savimajoja kehitysmaissa. :a-angry:

Libyassa avautui tuhannen taalerin paikka....eipä käytetä. Saattaa olla tuo KorpiSissin arvelu aika lähellä oikeaa, sittenkin.

On vasta näytekappaleet käytössä. Niiden roudaaminen Libyaan olisi saattanut aiheuttaa kansalaisilta persuhtavan murahduksen. Olihan vaalit ovella, kun sotaseikkailuun lähtijöitä kerättiin.

 

[Mosuri]

Onhan Hornetit aika hampaattomia jos niissä on pelkästään AA ohjuksia ja tykki.

Miten tätä maata vaan niillä puolustettaisiin ?

Oho! Ihan kuin viholliskoneiden torjumisessa ei olisi tarpeeksi työtä? Kyllä Suomi on ilma-alivoimainen osapuoli. Jos muuta kuvittelee niin kohta herää pöksyjen etumus märkänä. Ilmavoimien painopisteen tulisi lentotoiminnan osalta olla selvä- 95 % hävittäjätorjuntaan ja 5 % tiedusteluun.

Ei ole mitään järkeä sitoa hornetteja risteilyohjusten lavetiksi. Risteilyohjukset voidaan sijoittaa huomattavasti edullisemmin kuorma-auto laveteille. Myös taistelukestävyys on aivan toista luokkaa.

Ylipäätänsä koko kaukovaikuttaminen pitäisi keskittää siihen erikoistuneeseen rykmenttiin. Tulisi myöskin hankkia mielummin tykistöohjuksia kuin risteilyohjuksia.

Paskainen Douhetismi on jälleen ryömimässä tämänkin pikkuvaltion ilmavoimiin tekemään tuhojaan.

 

[fulcrum]

Ei ole mitään järkeä sitoa hornetteja risteilyohjusten lavetiksi. Risteilyohjukset voidaan sijoittaa huomattavasti edullisemmin kuorma-auto laveteille. Myös taistelukestävyys on aivan toista luokkaa.

Ylipäätänsä koko kaukovaikuttaminen pitäisi keskittää siihen erikoistuneeseen rykmenttiin. Tulisi myöskin hankkia mielummin tykistöohjuksia kuin risteilyohjuksia.

Paskainen Douhetismi on jälleen ryömimässä tämänkin pikkuvaltion ilmavoimiin tekemään tuhojaan.

Ei ne maamaaliohjukset ole mistään pois. Ei eletä enää 30-lukua. Hornet muuttuu pommikoneesta hävittäjäksi kun ohjaaja painaa sauvassa olevaa kytkintä. Lentokoneesta ammuttavat risteilyohjukset ovat paljon joustavampia kuin maalavetilta. Kuorma-autoihin sijoitetulta ohjuspatterilta menee koko päivä jos se joutuu siirtymään Pirkkalasta Ivaloon. Hornet tekee sen tuossa tuokiossa. Parempi mahdollisuus reagoida myös maihinnousuihin jne.

 

[Mosuri]

Ei ne maamaaliohjukset ole mistään pois. Ei eletä enää 30-lukua. Hornet muuttuu pommikoneesta hävittäjäksi kun ohjaaja painaa sauvassa olevaa kytkintä. Lentokoneesta ammuttavat risteilyohjukset ovat paljon joustavampia kuin maalavetilta. Kuorma-autoihin sijoitetulta ohjuspatterilta menee koko päivä jos se joutuu siirtymään Pirkkalasta Ivaloon. Hornet tekee sen tuossa tuokiossa. Parempi mahdollisuus reagoida myös maihinnousuihin jne.

Ei mistään pois? Samanlainen viisaus kuin poliitikkojen "kaikki voittaa"- joka muuten on läheistä sukua lastenarpajaisten "jokainen arpa voittaa" periaatteelle.

Koska tuosta 30-luvusta on kulunut aikaa voidaan ilmeisesti sitten toistaa kaikki samat virheet. NH 90 hankinta = panssarilaivat. Ilmavoimien ilmasta-maahan = ilmavoimien väärä painopiste 30-luvulla.

Vai pitäisi sitä ohjustulta oikein projisoida Ivalosta? Minkä takia? Sinne porolaitumellekko se kovin hyökkäys kohdistuu?

Jos oletettaisiin, että suomella olisi käytössään 10 laukaisuajoneuvoa ja 100 ohjusta niin aika helppoa olisi määritellä missä ne sodan aikaiset laukaisualueet sijaitsevat maantieteellisesti. Erona toki olisi se, että sodan alkaessa vastapuolella ei olisi edes aavistusta missä ne patterit sijaitsevat. Vihollinen voisi rauhassa piirtää Mikkelin itäpuolelle puoliympyrän jonka säde 60 kilometriä. Käytännössähän sieltä ne ohjukset yltäisivät kaikkiin järkeviin maaleihin. Erona vain olisi, se että vastustaja joutuisi oikeasti sitouttamaan huomattavia ilmavoimien osastoja tähän erillistaisteluun. Saavutettaisiin pienen maan kannalta ihanteellinen tilanne. Vihollinen sitoutuisi ohjusjahtiin jonka tulokset jäisivät vähäisiksi, kuitenkin kärsien itse kokoajan tappioita. Eli vihollinen valitsisi kahdesta huonosta vaihtoehdosta. Ilmavoimien koneisiin sidotut ohjukset taas lamautettaisiin siinä samassa taistelussa jossa pyrittäisiin lamauttamaan se hävittäjätoiminta.

Todellisuudessa tuollaisen maasijoitteisen ohjuspatterin reagointi olisi nopeampaa kuin ilmavoimien organisaatioon sijoitettujen ohjusten. Käytännössä tulitus voitaisiin aloittaa heti kun maalitus on tehty ja tulikäsky on saatu. Ilmavoimat taas joutuisi integroimaan "ohjuslennot" muuhun toimintaan. Pelkästään asejärjestelmän lastaaminen hornettiin ja sen ilmaan saaminen kestäisi helposti varttitunnin. Tässä vaiheessa maasijoitteinen ohjus olisi lentänyt 150 kilometriä kohti maalia. Jos joku ajoneuvo ei voisi tulittaa, esim. lähellä lentävän viholliskoneen takia- saisi toinen tuliyksikkö tulenavauskäskyn.

Myös tuo reagointi maihinnousuihin ja muihin "ohimeneviin maalihetkiin" suosisi nimenomaan tykistöohjusten käyttöä. Käytännössähän tykistöohjuksen voisi ampua inertiaohjauksella (laskisi CEP:n satojen metrien tasolle) muutamassa minuutissa maihinnousualueelle. Sirotekärkiset vanhatkin tykistöohjukset sopisivat tuohon hommaan paremmin kuin uudet lentokoneista laukaistavat ohjukset.

Jos tarkastellaan maasijoitteisten ja lentokoneohjusten etuja on kuvio aika selvä:

Maasijoitteiset:
+Halvempia
+Taistelunkestävämpiä
+Sitovat vähemmän kantahenkilökuntaa.
+Sitovat vihollisen voimia taas yhteen erillistaisteluun.
-Ohjustulituksen projisointi periferisille taistealueille vie enemmän aikaa ja on hankalaa.

Ilmasta laukaistavat:
+ Ohjustulitus onnistuu myös perifeerisille taistelualueille.
+ Lihottavat ilmavoimia ja tuovat lisää arvovaltaa.
+ Ei tarvitse perustaa uusia sodan ajan organisaatioita.
- Sitovat hävittäjiä "ohjuslentoihin".
-Tuhoaminen onnistuu osana ilmavoimien lamauttamista.
-Lisää ilmavoimien mahdollisuutta erillissodankäyntiin.
-Hidas reagointi maalitilanteisiin.
-Lisää ilmavoimien logistista häntää (haittaa jos toimitaan tilapäistukikohdista).
-Kantahenkilökunnan määrä lisääntyy huomattavasti.
-Vievät resursseja hävittäjätorjunnalta (koulutus, aseistuksen määrä ja taktiikka).

 

[Einomies1]

Ilmavoimien toiminnassa närästää eniten juuri se, että he pyrkivät kasvattamaan jatkuvasti uusia rönsyjä kuten helvetin kalliin ilmasta-maahan aseprojektin jonka todellinen vaikuttavuus vihollisen toimintaan saattaa jäädä hyvinkin pieneksi. Toinen huolestuttava piirre on muiden puolustushaarojen aselajien liittämispyrkimykset ilmavoimiin. Ilmavoimat pysykööt erossa ilmatorjunnasta.

Tuo katkeruus oli tiedossa jo aikaisemmissa viestiketjuissa, ei enää mikään uutinen. Tässä on kyse ILMAVOIMIEN TULEVAISUUDESTA ei ilmatorjunnan, sillehän on olemassa oma topic, eikö?
Ilmavoimat tuskin sanelivat yksin puolustuspoliittista selontekoa 2004, kun iskukykytutkimuksessa todettiin kustannustehokkaimmiksi asejärjestelmiksi strategista iskua vastaan tykistö-ohjukset/raskaan raketin heittimen (hankittu ja kohta päivitetty), ilmasta-maahan kyvyn luomisen ja Stand-Off vaikutuskyvyn Hornetteihin sekä tykistön erikoisammukset. Pääesikunta mm. mun tietääkseni päättää mihin puolustuksen painopiste hankinnoissa siirretään tietyiksi kehityskausiksi. Onko tämä päässyt unohtumaan arvon Mosurilta?

1. Taktinen ilmatankkausmahdollisuus: Meillä tositilanteissa hajautetut torjunta-hävittäjät joutuvat laskeutumaan CAP/torjunta yms. tilanteiden jälkeen aina maakentälle joka osaltaan lisää hajatukikohtien paljastumisen riskiä. HN-kaluston puutteita on pieni toimintasäde joka korjaantuisi melkoisesti jos meillä olisi ilmatankkauskoneita. Järkevää siis olisi hankkia lisää CASA-295 monitoimikoneita ilmatankkereiksi 4-6 kpl. On järkevää soveltaa jo hankittua, uutta konetyyppiä jolloin koulutus ja ylläpitokustannukset pysyvät pieninä. Ilmavoimilla on vielä 4 koneen optio hankinnassa joka siis kannattaisi vähintään käyttää. Länsirannikon yläpuolella olisi melko turvallista ylläpitää kahta "tankkausaluetta" 6 tankkerilla, jolloin 2-3 konetta olisi jatkuvasti valmiina ilmassa tankkausvalmiudessa ja 2-3 muuta kuljettaisivat litkua varsinaisiin tankkereihin. Torjuntavalmius- ja kestävyys nousisi täten huomattavasti korkeammalle ja nopeutuisi kun polttoainetta ja aikaa kuluttavat nousut ja laskut saataisiin vähenemään. Näin varmistuisi että suoja/tukikohta-aluetta ei päästäisi ainakaan hävittäjärynnäköllä yllättämään kovin helposti jos pari hävittäjää voisi suojata lähes jatkuvasti muiden koneiden ja osatojen nousua ja laskua, joissa koneet ovat haavoittuvia.

Tuossa tankkeritouhussa ei kyllä ole järjen hiventäkään. Suomalaisilla ei juurikaan ole käyttöä ilmatankkauksille, meillä ei ole mitään mantereelta toiselle ulottuvaa ilmakuljetuskalustoa eikä meillä myöskään ole strategisia ilmavoimia. Ei kannata tehdä mitään miljardi investointeja sen takia, että harmaan vaiheen aikana voitaisiin kätevästi pyörittää useampaa parvea ilmassa pitkissä päivystysvuoroissa.

En ole ajatellut asiaa mannertenvälisen, strategisen ilmakuljetuksen kannalta eikä sitä kalustoa tarvitakaan. Kyse on santsaamisesta kotimaan puolustukseen ja TAKTISEEN tankkauskonekykyyn, jolla parannetaan jatkuvaa valmiutta ja selviytymiskykyä mahd.ilmasodan alkuvaiheessa. Tankkeritouhussa on järkeä puolustuksen kannalta siksi että tukikohtien suojana kannattaisi pitää edes vähän hävittäjäkalustoa ilmassa ainakin aktiivitoimintavaiheessa. En laittaisi kaikkea aina vaan ilmatorjunnan kontolle, koska NASAMSkaan ei voi torjua kaikkea maaleja ja varsinkaan sen 10 km lakikorkeuden yläpuolelle. Samaten Hornet pari varustettuna 8-10 AMRAAMilla /kone riittää pitämään loitolla myös tutkantuhoaja-ohjuksilla varustetut koneet tai ainakin varmistaa että vihollisen on varauduttava myös toimimaan hävittäjäsuojausta vastaan.

Kiitotielle nousuissa ja laskuissa tuhlautuu aikaa ja poltto-ainetta rutkasti jotka ovat pois lentosäteestä ja torjuntakyvystä. Ei jos vaan kun vihollinen yrittää tuhota lentotukikohtaa ja kiitotietä on varmistavilla koneilla hyvä olla tankkaus mahdollisuus jos kiitotie on raivauksen/korjauksen ajan käyttökelvoton eikä koneiden tarvitse heti lähteä vastuusektoriltaan laskeutumaan/tankkaamaan.

Taistelulentojen jälkeen koneet pitää myös aseistaa uudelleen- suoritus mitä ei oikein voida ilmassa hoitaa. Ajatteletko nyt muutenkin tuossa tankkeritouhussa enemmän jotain suurvallan kehitysmaa operaatiota ala Irak tai Afganistan? Ehkä tuolla voidaan lentää "tappolaatikossa" valmiudessa ja odottaa maaleja- ilma-alivoimaisen osaan nykyaikaisessa sodassa tuollainen "tankki-alue" ei oikein sovi. Itse asiassa koneet ovat hyvinkin haavoittuvaisia tankkauksen aikana ja vihollinen mieluusti iskee tankkaustoiminnassa olevien koneiden kimppuun.

Unohda Irak ja Afganistan, niitä en tässä tarkoita. Kuten yllä kuvasin tankkauskoneet omilla alueillaan auttavat varmistamaan tukikohtien torjuntaa ja luomaan jatkuvuutta hävittäjä-operaatioille. Tankkauskoneiden avulla siis ylläpidetään lähes jatkuvaa hävittäjäsuojausta ja reagointikykyä aktiivivaiheessa kun samalla rynnäkkö/torjuntatehtävältä palanneet ja lähtevät koneet on huollossa ja täydennyksessä. Juuri maatankkauksen aikana koneet ovat erittäinkin haavoittuvia. Ilmatankkaus voidaan nopeasti keskeyttää jos tarve väistöön/vastatoimiin tulee. Maasta ei päästä niinvain ilmaan nopeasti. Sitäpaitsi ei edes parin molemmat koneet ole yhtäaikaa juomassa ilmassa. Jatkuva reagointikyky on tässä se pointti!

Otetaanpa pelkistetty esimerkki: Olemme siis sodassa idän karhun kanssa. Ilmapuolustuksen kaukovalvonta havaitsee vihollishävittäjiä nousussa Joensuusta 200 km itään. Hävittäjien nousu lentokorkeuteen + 10 km suomen ilmatorjunnan välttämiseksi kestää 1-2 min. Lentosuunnaksi varmistuu pian länsi-luode. Oletettu kohde Siilinjärvi. Tässä vaiheessa hälytetään pohjois-karjalan lennosto torjuntatehtävään ja ilmatorjunta valmiuteen. Koneiden lentonopeus 1500 km/h ja lentomatka kohteenyläpuolelle 308 km. Kauanko kestää? n. 10 minuuttia. Jos tässä vaiheessa aletaan polkea hoppaa käyntiin ja poistella kiiloja, kestää startti ja nousu vähintään 5 min., väitän minä. Tämä siis olettamalla että koneissa on jatkuva päivystys ja lentäjät istuvat ohjaamossa. Viholliskoneet ovat jopa pomminkantamalla kun Hornetit on asemissaan ja valaisemassa tutkillaan viholliskoneita. Samalla miedän koneet eivät pääsisi ehkä parhaaseen hyökkäysasemaan, vaan torjuisivat silmilletulevia paniikissa.
Vaan mitäpä jos Hornet pari ilmataisteluvarustuksessa päivystää Rissalan itä-puolella? Lentokorkeus 10-12 km. Startti, lähtökiito ja nousuaika 0 min. Onko eroa? Kun löpö alkaa olla alle 50% tankeissa, pyydetään Jyväskylästä tms. tankkeri kohtaamaan koneet Rissalan länsipuolelle. Hetkellisesti laskeudutaan 5000 metriin ja tankataan koneet ja ne ovat silti lähes välittömästi valmiita irtautumaan jos on tarve. 2 tankkeria hoitaisi hommaa minimissään.

Tuollaisen tankkeri sirkuksen pyöritys jossain Vaasan edustalla on täysin epärealistinen ajatus. Itse asiassa tuollaisten tankkereiden suojaamiseen sitoutuisi huomattava osa ilmavoimien koneista. Awacsista sentään saataisiin ilmatilannekuvaa mutta tankkerista saataisiin vain pikkasen nopeammin polttoainetta- siis sitä samaa tavaraa mitä kymmeniltä lentokentiltä mutta vain hieman nopeammin. Jos nyt välttämättä halutaan tankkimahdollisuus, niin kannattaisi ostaa muutama tankkaus setti hornetteihin- eli siis toinen hornetti tankkaisi toisen. Harmaan vaiheen pitkät ilmapartiot voidaan myös hoitaa vaikka lisäpolttoainesäiliöillä.

Ja sitoisit siis vähäiset torjuntahävittäjät tankkauskoneiksi? Tuo on todella lyhytnäköistä jopa ilmatorjuntamieheltä! Ei tankkauskoneita suojata laivueella Hornetteja herranenaika sentään! Tankkerin suojana olisi 1 tai korkeintaan 2 paria HN:ä jatkuvassa torjuntavalmiudessa. Kuten jo väänsin tuolla ylempänä sinulle, vähintään 1 pari hävittäjiä olisi lähes jatkuvassa valmiudessa puolustamaan tukikohtaa / käytetävissä torjuntaan yms. Niitä ei tietenkään käytettäisi ilmasta-maahan operaatioihin, niitä pitäisi suunnitella paremmin kun meillä ei ole tuota ilmaherruutta kuin painopiste-alueilla. Meillä ei myöskään riitä koneet A-A ja A-S operaatioihin välttämättä aina yhtäaikaa.

Julkisista lähteistä saadut tiedot myös alkavat vaikuttaa siltä, että maantietukikohtiin ja pikku lentokenttiin perustuvaa hajautettua järjestelmää ei kehitetä entisellä innolla. Ilmavoimat on antanut julkisuuteen tietoja jonka mukaan kehittämisen pääpainopiste ovat kuusi "päätukikohtaa" - mitä ikinä sitten tuolla tarkoittavatkin. Pienten maatietukikohtien haavoittuvuudesta nykyaikaisessa sodassa löytyy muutenkin pitkiä ketjuja joten siihen tuskin on syytä tarkemmin palata.

No pitää niitäkin kuutta puolustaa jos niihin ollaan menossa. Ei ilmatorjunta pysty yksin suomea pelastamaan, usko jo. Ilmavoimia tarvitaan tässä myös ja sitä YHTEISTOIMINTAA ilman aselajikatkeruutta...sillä ei ainakaan pärjätä.

Awacsia tuskin kannattaa, ainakaan Suomessa sijoittaa hitaaseen potkuriturbiini koneeseen. Mielummin pitäisi olla tavallista nopeampi tutkakone, että se pääsisi nopeammin väistämään niitä vahvoja hävittäjäosatoja joita sen kimppuun lähetetään. Tuollainen hidas kone taas tarvitsee voimakkaan suojauksen mikä taas sitoo hävittäjäresursseja.

Ei se suihkomoottoreila varustettu AEW kone ole mikään nopeushirmu, eikä sillä tehdä väistöpiruetteja joilla viholliskoneet harhautetaan. USA on käyttänyt jo vuosikymmeniä Hawkeye-tutkakoneita laivastollaan ja hyvin on potkuriturpiinikoneet sielläkin pärjänneet. Ja ne ovat niitä jotka ensimmäisinä heitetään tuleen maailman laidalla! Mistään E-3A-tyyppisestä ei kannata edes unelmoida, se on iso ja rajoitettu toimintaan suomen kentiltä ja....TODELLA KALLIS. AEW-koneella suojattaisiin etenkin taaempana sijaitsevia tukikohtia ja siis luotaisiin yhtenä elementtinä kattavaa ilmatilannekuvaa 360 asteen sektorissa. Ei sitä syötetä susille etulinjassa. EW-kone suojaksi ja tarvittaessa HN-pari. Sillä kuitenkin havaittaisiin paremmin naapurin täsmäohjukset jotka lentävät matalalla ja syvälle suomen ilmatilaan ja parannettaisiin myös ennakkovaroituskykyä laajalla alueella.

 

[fulcrum]

Ei mistään pois? Samanlainen viisaus kuin poliitikkojen "kaikki voittaa"- joka muuten on läheistä sukua lastenarpajaisten "jokainen arpa voittaa" periaatteelle.

Koska tuosta 30-luvusta on kulunut aikaa voidaan ilmeisesti sitten toistaa kaikki samat virheet. NH 90 hankinta = panssarilaivat. Ilmavoimien ilmasta-maahan = ilmavoimien väärä painopiste 30-luvulla.

Jospa ei jauhettaisi enää näitä väsyneitä vanhoja myyttejä talvisodasta.

Vai pitäisi sitä ohjustulta oikein projisoida Ivalosta? Minkä takia? Sinne porolaitumellekko se kovin hyökkäys kohdistuu?

Se voi tulla sinnekin.

- Sitovat hävittäjiä "ohjuslentoihin".
-Tuhoaminen onnistuu osana ilmavoimien lamauttamista.

Ilmavoimien lamauttaminen tekee niistä maalaveteista joltisenkin yhtä hyödyttömiä.

Ei hävittäjiä myöskään "sidota" mihinkään ohjuslentoihin. Jos tilanne on niin kiireinen että risteilyohjuksia ei keritä kärrämään, niin sitten ei keritä, lennetään torjuntalentoja.