Ilmavoimien tulevaisuus

Ja huom! Kirjoitin aiemmin näin:



Tuo 200 miljoonaa euroa oli siis loppulasku sille, mitä koko AMRAAM, Sidewinder, JDAM, JSOW, JASSM -nippu voisi maksaa integraatioltaan. Onko se realismia vai ei, haluaako PV seuraavaan koneeseen juuri nuo aseet, onko ne integroitu konetyyppiin valmiiksi - siitä voitte vääntää keskenänne. Minä en jaksa. JASSM-integraatio maksoi kuitenkin varovaisestikin arvioiden useita kymmeniä miljoonia euroja, jolloin päädyin arvioon 200 miljoonasta eurosta koko viiden aseen paketille.

Et jaksa. Kuitenkin jaksoit kirjoittaa sen maksavan hunajaa.

Miksi oletat että AMRAAM ja Sidewinder tai JDAM maksaisivat saman kuin JASSM?

Taisi olla niin että Raytheon jopa testasi C-mallin AMRAAMin toimintoja Suomen Horneteilla about 10 vuotta sitten. Raytheon kustansi ohjuksen ja itse testiympäristön, Ilmavoimien osuudeksi jäi koneen lentäminen Ruotsissa.

AMRAAMilla (kuten Sidewinder tai JDAM) on sen verran potentiaaliset markkinat että integraatiota ei välttämättä tarvitse jättää suoraan tilaajan maksettavaksi. JASSM toki eri asia.
 
Ja se "missile effective range" on sitten mitä tämän analyysisi perusteella ?

Uskoakseni selvästi enemmän. Viralliset, tarkat luvut ovat ymmärrettävistä syistä salaisia, joten niitä en voi kommentoida siinäkään tapauksessa, että sattuisin ne tietämään. Yleisesti ottaen Wikipediassa jne. on esitetty huomattavasti suurempi kantamalukuja. Vaihtelua toki on huomattavasti riippuen esimerkiksi nopeuksista, korkeuksista ja maalin tyypistä, joten mitään yksittäistä lukua on hyvin vaikea sanoa. Sen kuitenkin sanon, että jos 10 kilometrissä 1.5 Mach nopeudella lentävä hävittäjä ampuu Amraamin 2 kilometrissä lentävää hidasta ja raskasta kuljetuskonetta vastaan, niin "missile effective range" on aika paljon enemmän kuin tuon bloggarin mielestä.

Lisäksi tulee ottaa huomioon DRFM, joka muuttaa tilannetta AIM-120D:n tapauksessa. Vai miksi ne amerikkalaiset ovat huolissaan ?

Tuo ei liity tähän tehokkaaseen kantamaan. Jos ELSO estää ohjusta osumasta sokaisemalla hakupään, niin se tekee sen, oli ampumaetäisyys sitten mitä hyvänsä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
No, tässä on herralta itseltään sitä, mitä kaikkea hommaan kuuluu:

Siis tuo liittyi JASSM integrointiin koneeseen jossa ei ole JASSM, JASSM-ER tai vastaavaa jo ennestään käytettävissä. Nyt kyse kuitenkin taisi olla siitä mitä tarvitaan jos esim Gripenissä on jo valmius JASSM-ER käyttöön ja halutaankin normi JASSM.
 
Miksi oletat että AMRAAM ja Sidewinder tai JDAM maksaisivat saman kuin JASSM?

Oletatko itse, että ne maksavat kymmenesosan siitä mitä JASSM tai kymmenen kertaa niin paljon kuin JASSM? Niinpä.
 
Siis tuo liittyi JASSM integrointiin koneeseen jossa ei ole JASSM, JASSM-ER tai vastaavaa jo ennestään käytettävissä. Nyt kyse kuitenkin taisi olla siitä mitä tarvitaan jos esim Gripenissä on jo valmius JASSM-ER käyttöön ja halutaankin normi JASSM.

Ohjelmistot pitää edelleen sovittaa yhteen, että löytyy yhteinen kieli. Kyllä viro ja suomikin ovat kielellisesti hyvin lähellä - niin kuin noiden ohjustenkin ohjelmistot - mutta silti minulla on huomattavia vaikeuksia ymmärtää viroa, kun en ole kieltä koskaan opiskellut. Sitten päälle kaikki koelennot, tuulitunnelit ym.:t, jos halutaan oikeasti varmuus homman toimivuudesta.

Tietysti voidaan säästää, jos tilataan vain teoreettinen minimi, jolla jonkin aseen pitäisi toimia tietyssä koneessa. Sitten kuitenkin oletetaan, ja voi käydä huonosti. Tiedät tämän itsekin:

Tästä vähän osviittaa miksi niitä koelentoja tehdään aseintegraatioiden yhteydessä
 
F-35:n etu tällaisessa tilanteessa on "blue force tracking", eli siis kyky tietää, kuka on oma (ja kuka ei). Yksi lähietäisyydeltä käytävän taistelun suurimpia ongelmia on vihollisen kadottaminen näkyvistä. Siitä F-35:n ohjaajan ei juuri tarvitse huolehtia, koska koneessa on EO DAS. Samaten järjestelmä pitää huolen siitä, ettei kukaan lennä Amraamin minimiampumaetäisyyden sisäpuolelle huomaamatta, ehkä pahimpia hernerokkasumuja lukuunottamatta.

Ohjuskuorma on hieman pieni, kyllä. Muistutan kuitenkin, että Hornetinkin ohjuskuorma on ainoastaan 6+2, ellei sitten toimita niin hyvällä ammustilanteella ja lyhyillä etäisyyksillä, että koneeseen voidaan iskeä kiinni koko mahtava 10+2, jolla ei sitten kovin pitkillä etäisyyksillä toimita suuren vastuksen ja vähäisen polttoaineen vuoksi. Esimerkiksi F-16 lentää jo nykyisellään enintään kuudella ilmataisteluohjuksella varustettuna. Samaa kuutta ohjusta on povattu myös F-35:n sisäisesti kantamien Amraamien määräksi. Ovatko ne kaksi ohjusta vähemmän (Hornetiin verrattuna) todella merkittävä puute?

EO DAS on hieno systeemi ja keventää huomattavasti pilotin kuormaa myös lähitaisteluetäisyyksillä puhumattakaan pidemmistä matkoista. Täytyy kuitenkin muistaa että muillakin koneilla on "friend or foe"-järjestelmiä, jotka eivät ole yhtä kehittyneitä kuin F-35:lla mutta kuitenkin. F-35:n sisäiseen asekuormaan ei ole mahdollista saada välttämättömiä IR-ohjuksia,vaikkakin AMRAAM-ohjusten määrä tulee ilmeisesti kasvamaan kuuteen, joka on hyvä asia. Silti kuitenkin.....Niin kauan kuin aiemmin mainitsemiani tulevaisuuden aseita ei ole käytettävissä, hävittäjällä tulee olla mahdollisimman hyvä liikehtimiskyky väistääkseen ohjuksia ja estämään vihulaisten pääsemistä edulliseen laukaisuasemaan lähitaistelussa. F-35:n suuresta siipikuormituksesta johtuen tähän liikehtimiskykyasiaan ei ole tulossa mitään merkittävää parannusta nyt eikä tulevaisuudessa.
 
Uskoakseni selvästi enemmän. Viralliset, tarkat luvut ovat ymmärrettävistä syistä salaisia, joten niitä en voi kommentoida siinäkään tapauksessa, että sattuisin ne tietämään. Yleisesti ottaen Wikipediassa jne. on esitetty huomattavasti suurempi kantamalukuja. Vaihtelua toki on huomattavasti riippuen esimerkiksi nopeuksista, korkeuksista ja maalin tyypistä, joten mitään yksittäistä lukua on hyvin vaikea sanoa. Sen kuitenkin sanon, että jos 10 kilometrissä 1.5 Mach nopeudella lentävä hävittäjä ampuu Amraamin 2 kilometrissä lentävää hidasta ja raskasta kuljetuskonetta vastaan, niin "missile effective range" on aika paljon enemmän kuin tuon bloggarin mielestä.



Tuo ei liity tähän tehokkaaseen kantamaan. Jos ELSO estää ohjusta osumasta sokaisemalla hakupään, niin se tekee sen, oli ampumaetäisyys sitten mitä hyvänsä.

Ohjuksen kantamasta ei tässä ollut kyse vaan siitä etäisyydestä jolla sitä kannattaa käyttää (eli laukaista) jotta Pk on edes kohtuullinen. Sen vuoksi tuo DRFM kuuluu tähän myös ihan oleellisesti.
 
Siis jos AMRAAMilla on iso kuljetuskone tyyppinen maali jolla ei ole mitään muita sensoreita kuin ohjaamossa olevat silmäparit niin osumatodennäköisyys on luokkaa 95% jopa parempi. Ainoa mahdollisuus epäonnistumiseen jos maalia on seurattu tutkalla on ohjuksessa tuleva tekninen vika. Ja torjuntaulottuvuus ohjuksella jonka kinemaattinen kantama on vaikka 100 km (korkealta ja kovaa) on välillä 50-150 km joko poispäin tai suoraan kohti tulevaan maaliin. Tämä maali havaitaan todennäköisesti tuolta maksimi kantamalta ja riippuen tutkasta jopa kauempaa.

Tästä sitten voidaan lähteä pohtimaan mitä se osumatodennäköisyys tai laukaisuetäisyys on muun tyyppisiin maalitilanteisiin (konetyyppi, liiketekijät, ECM yms).
 
Viime aikoinahan puhetta on herättänyt ilmasta ilmaan ohjusten osumatodennäköisyyden heikkeneminen jammerien kehittyessä.. Vaikuttaisi siltä että Boeingilla/jenkeissä on kerrankin keksitty yksinkertainen vastaus ongelmaan

http://www.janes.com/article/58332/afa-2016-boeing-offers-f-15c-upgrades-to-usaf

Jossei yksi osu niin ammutaan kaksi..eli tuplataan kyytiin tulevat amraamit, yksinkertaista jos sen niin haluaa nähdä.

http://www.popularmechanics.com/mil...a-missile-slinging-version-of-the-f-15-eagle/

Muistaakseni tästä 2040 mallista on puhuttu jo viime syksynä mutta Janes on taas ajoissa juttujensa kanssa kuten tyypillistä
 
Eikös tuo ole muutenkin ollut ideana että maalia ammutaan aina useammalla ohjuksella? Sodankaltaisissa olosuhteissa voi maalia joutua ampumaan neljälläkin ohjuksella... Siksi niitä olisi hyvä olla olemassa ja vielä hyvä olla mukana....

Noista ECM järjestelmistä ei pajon huudella ja ne voi toimia tai sitten ei... Se riski että ne toimivat on aina otettava jos meinaa jotain toimintaa ilmassa harrastaa... Meillä ongelma on että koko ilmapuolustus on oikeastaan yhden ainoan ohjuksen varassa... Jos se ei toimi niin kuin on ajateltu niin...

Tuota toimintaa BVR etäisyyksillä mietin että maali jota ammutaan on aina tunnistettava.... Ei voi vain ampua tutkassa olevaa palloa vaan on tiedettävä että se on vihollisen sotilaskone.... Tämä pudottanee laukaisu etäisyyttä ainakin jonkin verran ja enemmän jos oikeasti tarvitaan se visuaalinen tunnistus ensin joko maasta tai joltain muulta sensorilta.
 
Kyllä se tutkakin rupeaa tuollaisilta etäisyyksillä havaitsemaan...

Täällä aina välillä unohdetaan että sotaa ei käydä mainos prosyyreillä ja toiveilla... Sodassa on jumalaton määrä liikkuvia osia ja asioita jotka voi mennä pieleen... Se koskee kaikkia lentokoneita... Vielä tänäkin päivänä resursseilla on merkitystä eli tässä tapauksessa on todella iso merkitys kuinka paljon koneita ja puikkoja siellä taivaalla menee... Mikään ei osu sata prosenttisesti ja häirintä yms. Vielä pienentää sitä osumatodennäköisyyttä...

F35 on stealth edestä päin ei niinkään alta, sivulta, päältä tai takaa. Vaikka sen häivettä toki niistäkin suunnista on pienennetty. Tällä ei ole merkitystä sen pää tehtävässä jossa mennään pommittamaan vihollisen tutkia ja it pattereita, toisten koneiden hoitaessa ilman herruuden. Valitettavasti ilmavoimat toimivat 3D ympäristössä kun vastassa on toinen hävittäjä eikä se kohde ole välttämättä ennalta tiedusteltu vaan se voi tulla takaa tai muutoin suunnalta josta F35 loistaa paremmin...

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/47
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1678
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolme_pistettä
 
Ohjelmistot pitää edelleen sovittaa yhteen, että löytyy yhteinen kieli. Kyllä viro ja suomikin ovat kielellisesti hyvin lähellä - niin kuin noiden ohjustenkin ohjelmistot - mutta silti minulla on huomattavia vaikeuksia ymmärtää viroa, kun en ole kieltä koskaan opiskellut. Sitten päälle kaikki koelennot, tuulitunnelit ym.:t, jos halutaan oikeasti varmuus homman toimivuudesta.

Tietysti voidaan säästää, jos tilataan vain teoreettinen minimi, jolla jonkin aseen pitäisi toimia tietyssä koneessa. Sitten kuitenkin oletetaan, ja voi käydä huonosti. Tiedät tämän itsekin:

En ole varma, ymmärsitkö, mutta ei asiaa kannata hirveästi enempää jauhaa. Lukijoille vain selkeyden vuoksi toteamus, että Jassm ja Jassm-ER ovat siis ohjelmistoltaan 95% sama ja ulkomitoiltaan, ulkokuoreltaan ja aerodynamiikaltaan ja massaltaan samat (ainoa merkittävä ero on moottorin vaihto). Jokainen voi sitten itse hiljaa mielessään arvioida miten monimutkaista se sitten on integroida näitä ristiin.

---

Toinen asia, jonka vuoksi ennen kaikkea vastasin, on se että JDAM on jokaisen monitoimihävittäjän aamukaurapuuroa ja esim. Amraam ja Sidewinder on integroitu kaikkiin paitsi Rafaleen.
 
En ole varma, ymmärsitkö, mutta ei asiaa kannata hirveästi enempää jauhaa. Lukijoille vain selkeyden vuoksi toteamus, että Jassm ja Jassm-ER ovat siis ohjelmistoltaan 95% sama ja ulkomitoiltaan, ulkokuoreltaan ja aerodynamiikaltaan ja massaltaan samat (ainoa merkittävä ero on moottorin vaihto). Jokainen voi sitten itse hiljaa mielessään arvioida miten monimutkaista se sitten on integroida näitä ristiin.

---

Toinen asia, jonka vuoksi ennen kaikkea vastasin, on se että JDAM on jokaisen monitoimihävittäjän aamukaurapuuroa ja esim. Amraam ja Sidewinder on integroitu kaikkiin paitsi Rafaleen.
On ohjelmistoiltaan aika samoissa mutta riittävän erillaiset, että vaatii ohjelmisto puolella ainakin uuden päivityksen. jaoin jossain vaiheessa linkin puolan JASSM hankintaan jossa asia mainittiin.

edit. Sitä en ymmärrä miksi vaatisi uudet lentokokeet kun mitat ja massat pysyvät samassa ja aerodynamiikka ei ole muuttunut.
 
Kohtitulevan koneenko?

Peräpäästä tietysti paistaa moottori / suihkuvirtaus. Mutta, etupäästä näkyvät ilman vastuksen takia lämpenevät etuosat ja johtoreunat.

http://aviationweek.com/awin/gripen-sensors-claim-counter-stealth-performance

he JAS 39E will have three Selex-ES sensors. The Raven ES-05 active, electronically scanned array radar (AESA), developed by the company's Edinburgh unit, will be the first production AESA to be mounted on a “repositioner,” a rotating mount that gives the radar a ±100-deg. field of view around the nose. The Skyward-G infrared search and track (IRST) system (from Nebbiano, Italy) is based on experience with the Eurofighter Typhoon's Pirate IRST and Selex-developed land- and sea-based IRSTs. The fighter also has a new identification friend-or-foe (IFF) system with three electronically steerable antenna arrays, which matches the radar's range and field of view.

The three main sensors will cue one another automatically to display to pilots a fused picture of airspace around the fighter; it will also be fused with the JAS's new electronic-warfare system. Finally, sensor data can be shared between Gripens in a flight via data link.

The IRST is capable of detecting low-RCS targets at distances compatible with a beyond-visual-range missile launch, Mason says. “We have seen them,” he responds when asked if Selex IRSTs have tracked low-RCS targets. “We are looking at very small delta-Ts [temperature differences between the target and the background]. Some infrared absorbent paints cause more friction than standard surfaces, and that causes kinetic heating that the IRST will pick up.” Skyward-G does not depend on a supersonic target—“skin heating at 300-400 knots is significant”—and detects heat radiating through the aircraft's skin from the engine, as well as skin friction and the exhaust plume.

Jos kiinnostaa, niin kannattaa lukea tämä hyvin ymmärrettävästi kirjoitettu opus:

TRENDS IN AIR-TO-AIR COMBAT
IMPLICATIONS FOR
FUTURE AIR SUPERIORITY

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0ahUKEwikg7eM6JTLAhXKFJoKHSMcA_QQFggiMAE&url=http://csbaonline.org/wp-content/uploads/2015/04/Air-to-Air-Report-.pdf&usg=AFQjCNGuPkE3Fnei78vEdeXIqm-RbU3r4w&sig2=tuURE_KpC4i1br-m1IhLzQ&cad=rja

Sivulta 36 (48/76) alkaen.
 
On ohjelmistoiltaan aika samoissa mutta riittävän erillaiset, että vaatii ohjelmisto puolella ainakin uuden päivityksen. jaoin jossain vaiheessa linkin puolan JASSM hankintaan jossa asia mainittiin.

edit. Sitä en ymmärrä miksi vaatisi uudet lentokokeet kun mitat ja massat pysyvät samassa ja aerodynamiikka ei ole muuttunut.

Ohjelmistopuolella tärkeimmät muutokset :)

#define MAX_RANGE

// init_link16();
 
Viime aikoinahan puhetta on herättänyt ilmasta ilmaan ohjusten osumatodennäköisyyden heikkeneminen jammerien kehittyessä.. Vaikuttaisi siltä että Boeingilla/jenkeissä on kerrankin keksitty yksinkertainen vastaus ongelmaan

http://www.janes.com/article/58332/afa-2016-boeing-offers-f-15c-upgrades-to-usaf

Jossei yksi osu niin ammutaan kaksi..eli tuplataan kyytiin tulevat amraamit, yksinkertaista jos sen niin haluaa nähdä.

http://www.popularmechanics.com/mil...a-missile-slinging-version-of-the-f-15-eagle/

Muistaakseni tästä 2040 mallista on puhuttu jo viime syksynä mutta Janes on taas ajoissa juttujensa kanssa kuten tyypillistä

Tuo voi auttaa jonkin verran, mutta on ehkä hyvä tähdentää, miksi tuo DRFM on niin pirullinen.

Amraamissa on jo home-on-jam toiminnallisuus. Eikö se riittäisi? Valitettavasti ei. Perinteinen jammaus on taajuuskaistan sotkemista. DRFM sen sijaan ottaa talteen Amraamin lähettämän signaalin ja lähettää saman signaalin takaisin joko suoraan tai eri tavoin muuteltuna. Amraam ei voi tunnistaa, mikä takaisin tulevista signaaleista on sen itse lähettämän signaalin heijaste ja mikä on hämäys-signaali (koska ne ovat lähes identtisiä).

Yllä linkittämästäni opuksesta.

DRFM is an important element in modern ECM. DRFM digitizes incoming radar signals and stores an exact copy in digital
memory. This signal can then form the basis of highly effective deceptive jamming techniques. Because it is essentially an
exact copy of the original signal, retransmitting the signal can create large numbers of false targets that the transmitting
radar will not be able to distinguish from other legitimate returns. The stored signal can also be subtlety altered to create
errors in range, speed, and angle that defeat radar tracking and weapon guidance.
 
Peräpäästä tietysti paistaa moottori / suihkuvirtaus. Mutta, etupäästä näkyvät ilman vastuksen takia lämpenevät etuosat ja johtoreunat.

http://aviationweek.com/awin/gripen-sensors-claim-counter-stealth-performance

he JAS 39E will have three Selex-ES sensors. The Raven ES-05 active, electronically scanned array radar (AESA), developed by the company's Edinburgh unit, will be the first production AESA to be mounted on a “repositioner,” a rotating mount that gives the radar a ±100-deg. field of view around the nose. The Skyward-G infrared search and track (IRST) system (from Nebbiano, Italy) is based on experience with the Eurofighter Typhoon's Pirate IRST and Selex-developed land- and sea-based IRSTs. The fighter also has a new identification friend-or-foe (IFF) system with three electronically steerable antenna arrays, which matches the radar's range and field of view.

The three main sensors will cue one another automatically to display to pilots a fused picture of airspace around the fighter; it will also be fused with the JAS's new electronic-warfare system. Finally, sensor data can be shared between Gripens in a flight via data link.

The IRST is capable of detecting low-RCS targets at distances compatible with a beyond-visual-range missile launch, Mason says. “We have seen them,” he responds when asked if Selex IRSTs have tracked low-RCS targets. “We are looking at very small delta-Ts [temperature differences between the target and the background]. Some infrared absorbent paints cause more friction than standard surfaces, and that causes kinetic heating that the IRST will pick up.” Skyward-G does not depend on a supersonic target—“skin heating at 300-400 knots is significant”—and detects heat radiating through the aircraft's skin from the engine, as well as skin friction and the exhaust plume.

Jos kiinnostaa, niin kannattaa lukea tämä hyvin ymmärrettävästi kirjoitettu opus:

TRENDS IN AIR-TO-AIR COMBAT
IMPLICATIONS FOR
FUTURE AIR SUPERIORITY

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0ahUKEwikg7eM6JTLAhXKFJoKHSMcA_QQFggiMAE&url=http://csbaonline.org/wp-content/uploads/2015/04/Air-to-Air-Report-.pdf&usg=AFQjCNGuPkE3Fnei78vEdeXIqm-RbU3r4w&sig2=tuURE_KpC4i1br-m1IhLzQ&cad=rja

Sivulta 36 (48/76) alkaen.

Edellisellä sivulla oli noiden naapurin käyttämien IP kameroiden kantamia, niin sen perusteella kommentoin.
 
Tuo voi auttaa jonkin verran, mutta on ehkä hyvä tähdentää, miksi tuo DRFM on niin pirullinen.

Amraamissa on jo home-on-jam toiminnallisuus. Eikö se riittäisi? Valitettavasti ei. Perinteinen jammaus on taajuuskaistan sotkemista. DRFM sen sijaan ottaa talteen Amraamin lähettämän signaalin ja lähettää saman signaalin takaisin joko suoraan tai eri tavoin muuteltuna. Amraam ei voi tunnistaa, mikä takaisin tulevista signaaleista on sen itse lähettämän signaalin heijaste ja mikä on hämäys-signaali (koska ne ovat lähes identtisiä).

Yllä linkittämästäni opuksesta.

DRFM is an important element in modern ECM. DRFM digitizes incoming radar signals and stores an exact copy in digital
memory. This signal can then form the basis of highly effective deceptive jamming techniques. Because it is essentially an
exact copy of the original signal, retransmitting the signal can create large numbers of false targets that the transmitting
radar will not be able to distinguish from other legitimate returns. The stored signal can also be subtlety altered to create
errors in range, speed, and angle that defeat radar tracking and weapon guidance.
Kaikelle on vastatoimensa, niin DRFM:llekin. Sinänsä repeater jamming ei ole mikään uusi asia, vaan sitä on käytetty ihan tositoimissa jo Vietnamin sodassa. DRFM tuo uutena mukaan mahdollisuuden muokata hämäyssignaalin muotoa, ajoittaa signaalin lähetykset tarkasti ja suorittaa häirintää laajalla taajuusalueella ja useilla taajuuksilla yhtäaikaa. Tehokkaita DRFM:n vastatoimia on varmasti jo tutkimusosastoilla tiedossa, ongelmana on vain saada ne kentälle.

Itse pidän parhaana ehdokkaana pulssikohtaista taajuushyppelyä, eli tutka arpoo jokaiselle pulssille uuden lähetystaajuuden vahvalla satunnaisalgoritmilla. Koska aito kaiku lähtee samaan aikaan kun häirintälaitteen antenni vasta vastaanottaa pulssia, on ensimmäinen kaiku aina aito. Edes DRFM ei voi lähettää häirintäpulssia ennen kuin se on vastaanottanut ja käsitellyt aidon pulssin. Tietysti tämä vaatii aika paljon tutkalta, jonka on käytännössä oltava AESA jotta taajuuden vaihtelu näin tiheään voi onnistua. Lisäksi korkeita pulssintoistotaajuuksia ei voi käyttää, tai tutkan tulee kyetä vastaanottamaan useilla taajuuksilla yhtäaikaa. Tämä asettaa kovia vaatimuksia raudalle ja/tai raakadatan suodatukseen käytettäville algoritmeille. Bonuksena kuitenkin samalla tulee voitettua aktiivinen nollaaminen, jota huhujen mukaan Rafalen ELSO-järjestelmä osaa.

Taktisesti tämä tarkoittaisi, että häirintäkone voisi ehkä suojata takanaan lentäviä koneita, mutta ei itsensä ja hyökkääjän välissä olevia tai edes itseään. Siitä lähtökohdasta sitten alkaisi taas uuden häirintätaktiikan kehittely, kenties uhrattavien häirintä-UAV:den muodossa. Ja pyörä pyörii vaan...
 
Back
Top