Ilmavoimien tulevaisuus

[BarrelNut]

F-15 koneet ovat vaihtelevasti modernisoituja, muutamassa (18 kpl) on ollut koeluontoisesti jo vuodesta 1999 lähtien APG-63(v)2 AESA tutka, suurimmassa osassa ei. USAF:lla on käynnissä ohjelma jossa kaikkiin käyttöön jääviin F-15C hävittäjiin asennetaan uusi APG-63(v)3 AESA tutka:

http://www.boeing.com/news/releases/2007/q4/071009c_nr.html
http://www.raytheon.com/capabilities/products/apg63_v3/

Tuo tutka on käytössä myös Singaporen jo käyttöön otetuissa F-15SG koneessa. Etelä-Koreakin otti juuri käyttöön F-15K hävittäjän, joka muuten voitti hävittäjäkilpailun jossa oli mukana mm. Typhoon, Rafale ja Su-35.

Siinä vaiheessa kun itänaapurilla olkaa oikeasti olemaan jotain uutta rautaa merkittävästi käytössä lienee meillä myös F-35 hankintaohjelma jo pitkällä.

 

[RistoJ]

Ilmasta maahan kykyyn käyttää pörskäytettiin noin 1.2 miljardia euroa. Voihan sitä pohtia, mitä muuta olisi ollut mahdollista hankkia. On kuitenkin päädytty ilmasta-maahan-kyvyn hankkimiseen.

No ei sentään. Hornetien MLU-päivitykset tekevät yhteensä noin tuon reilun miljardin euroa ja ilmasta-maahan kyky on siitä vain pieni osa. Selkeästi eniten rahaa menee ilmasta-ilmaan aseistus (AIM-9X ja uusi AMRAAM-versio) ja yleiset koneiden päivitykset (omasuoja, Link 16, muut järjestelmäpäivitykset).

 

[kunnas]

F-15 koneet ovat vaihtelevasti modernisoituja, muutamassa (18 kpl) on ollut koeluontoisesti jo vuodesta 1999 lähtien APG-63(v)2 AESA tutka, suurimmassa osassa ei. USAF:lla on käynnissä ohjelma jossa kaikkiin käyttöön jääviin F-15C hävittäjiin asennetaan uusi APG-63(v)3 AESA tutka:

http://www.boeing.com/news/releases/2007/q4/071009c_nr.html
http://www.raytheon.com/capabilities/products/apg63_v3/

Tuo tutka on käytössä myös Singaporen jo käyttöön otetuissa F-15SG koneessa. Etelä-Koreakin otti juuri käyttöön F-15K hävittäjän, joka muuten voitti hävittäjäkilpailun jossa oli mukana mm. Typhoon, Rafale ja Su-35.

Eurooppalaiset kritisoivat kilpailua koska Typhoon olisi ollut parempi ilmataistelussa. Virallisesti F-15 valittiin koska aseiden integrointi siihen oli helpompaa F-15 hävittäjään.
SU-35 ei ollut vielä valmis.

Siinä vaiheessa kun itänaapurilla olkaa oikeasti olemaan jotain uutta rautaa merkittävästi käytössä lienee meillä myös F-35 hankintaohjelma jo pitkällä.

F-35 hävittäjää on kritisoitu huonosta lähitaistelukyvystään se on jopa huonompi kuin usa:n neljännen sukupolven hävittäjillä. Jos kummallakin puolella on häivekone joudutaan väistämättä lähitaisteluun. Hornetit ovat keski-iässä ne palvelevat vielä 14-19 vuotta

 

[Bellum]

Tilanne on muuttunut vasta aivan äskettäin. Intiahan on ollut viime vuosiin asti hyvin sosialistinen valtio ja sillä on ollut erittäin hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Sosialismi on itse asiassa yksi syistä minkä takia Intia ei ole itsenäisyytensä aikana taloudellisesti päässyt kasvuun johon sillä muuten voisi olla ollut mahdollisuuksia.

Muut länsimaat on toimittanut ja intia onkin eurooppalaisia hävittäjiä operoinut jo vuosikymmeniä. Jostain syystä myös päätit sulkea silmäsi sille, että Intia edelleenkin jatkaa tänä päivänä panostustaan venäläiseen hävittäjäteknologiaan, paitsi _uusien_ Flankereiden ja Fulcrumien muodossa, niin myös seuraavan polven hävittäjien.

Mikään noista ei varsinaisesti ole demokraattinen länsimaa. Peru suoritti aikoinaan merkittävän sosialisoinnin, Malesia ja Indonesia ovat islamilaisia valtioita.

Alunperin sanoit, että venäläiskoneita ostaisi varmaan muutkin kuin ne jotka ei lännestä saa, jos ne olisi yhtään hyviä. Kun sellaisia maita mainitaan, niin muutatkin rajoituksen demokraattiseen länsimaahan.. Mikä on tietysti aivan eri asia. Demokraattisilla länsimaillahan on laajasti omaa lentokonetuotantoa, USAlla, Ranskalla, Ruotsilla ja EADSn ym. EUtuotanto, lisäksi länsimaiden suhteet on niin tiiviit, ettei toisia kehdata kusta silmään ruokkimalla ulkopuolisen maan sotilastuotantoa.

F-15C on paitsi tehopainosuhteeltaan parempi, myös siinä on pienempi siipikuormitus. Eli se on parempi liikehtimiskyvyltään.

Jaa, sinähän näyt tietävän kaiken aerodynamiikasta. Kerro lisää pienemmästä siipikuormituksesta ja siitä johtuvasta Flankeria paremmasta liikehtimiskyvystä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wing_loading

Heh. F-4llä on suunnilleen sama siipikuormitus kuin Raptorilla, se on siis yhtä liikehtimiskykyinen? Roskaa. Siipikuormitus vaikuttaa siihen, mutta moni muukin asia vaikuttaa. Samoin esimerkiksi Flankerien ja Fulcrumien malli on sellainen, että myös runko luo nostetta, joten siiville voi laittaa suuremman kuormituksen. Kuten tuolla linkissäsikin sanotaan.

 

[Bellum]

Bellum arvostaa shakin peluuta ja matematiikan kanssa tahmoamista, ei siinä mitään. Mutta ei pelkkä akateeminen vöyhästely tuota mitään. Paljastakaa nyt edes yksi kiistaton sotatuote(korkea tekno) ja plliiis, ei mikään tankki, jossa on joku hiplain, jota kellään muulla ei ole. Ilmatorjunta-aseet lienevät ihan huippua, mutteivät silti mitenkään edellä kävijöitä, avaruusteknoa ylistetään....missä se näkyy???? Siinäkö, ettei se halvatun paikanninsysteemi toimi vieläkään oikein mitenkään vaan turvataan edelleen jenkkien pyörittämään systeemiin???? Onko se viisautta ja osaamista vaiko juurikin asioiden pyörittämistä akateemisella tasolla eli tahmoamista?

Hienon olkinuken ainakin heitit pöytään.. Venäjähän tekee enemmän tai vähemmän kilpailukykyistä sotilasteknologiaa lähes jokaiseen sotilashaaraan. UAVssa se on kiistatta jäljessä, mutta siinähän samanlaista supervaltapohjaa ei olekaan, kun ne ei Neuvostoliiton aikaan olleet suuressa huudossa(vaikka niitä toki olikin). Ja käsittääkseni Glonass toimii tänä päivänä jo suurimmassa osassa palloa.
Jos jotain innovatiisia ja omituisia copyright venäläisiä järjestelmiä haluat nähdä, niin esimerkiksi Ekronoplat ja uudemmin Thermoplanit: http://dirigeables.pagesperso-orange.fr/thermoplan.htm

Entäs autot? Uusinkin lada on saatana sellainen, ettei sitä ottaisi ristikseen mikään kuolevainen, ellei olisi pakko. Oven lyöt kiinni ja valot sammuu. Pienemmistä hilpettimistä mainittakoon Saksasta aikoinaan pöllitty kiikarivalmistus....ei ole kehittynyt minuuttiakaan vuoden -45 jälkeen, jos ei mitä ole saatu kopioitua lännestä. Vesivoimalat on rakennettu mitä parhaiden jokien äpräille ja hyötysuhde verraten norskeihin on noin 50-60 prosenttia!!! Missä ihmeessä se akateeminen osaaminen näkyy? Paljastakaa oi.

Montako kertaa tämä venäläinen kuormaauto olikaan voittanut kyseisen kisan?

Enkä tarkoita sanoa, että venäläiset tekisi mitenkään erityisen paljon hyvää siviilipuolen tekonologiaa. Sotilaspuolella ne tekee niin varsin hyviä helikoptereita, panssarivaunuja, hävittäjiä, kuljetuskoneita, sotalaivoja, sukellusveneitä kuin ohjuksiakin jne. Eli niillä aloilla mihin se panostaa, kuten kaikki muutkin suuret vähänkään koulutetut maat. Kyllähän on yleistä tietoa, että Venäjällä on varsin hyvä etenkin akateemisen koulutuksen taso, pitäisi olla suorastaan rasisti, jos väittäisi ja kuvittelisi ettei ne silti mitään ruosteisia ämpäreitä kummempaa saa aikaan, koska ihmisiä ne ryssätkin on, kuten jenkit tai japsit.

Jossain oli viimeisen parin kuukauden aikaan uutinen, että venäläinen Elektro-L satelliitti on ottanut tähän mennessä tarkimmat kuvat maasta. Vaikka avaruuspuolella ei ole NLn romahduksen jälkeen ollut varaa paljon uutta tuottaa, niin pikkuhiljaa sekin puoli on elpymässä.

 

[Bellum]

No ei tämä bellum-logiikka poista sitä tosiasiaa, että tarvitaan paljon hyviä tuotteita, jotta saadaan aikaiseksi hyvä tuote. Ei se riitä, että osataan pelata shakkia ja tahmoa hienosti matemaattisia yhtälöitä, jos putiikit tuottavat tauhtaa.

Nykyinen häivetekniikkakin perustuu venäläiseen tutkimukseen, mutta eipä suuresta neuvostoliitosta löytynyt kykyä kehittää häivekoneita... Israelin sotilastekninen osaaminen perustuu läheisiin suhteisiin yhdysvaltoihin sekä myös venäjältä paenneisiin juutalaisiin tiedemiehiin.. Jos ajatellaan nykypäivää niin olen hyvin vakuuttunut siitä, että venäjältä tapahtuu suurempaa ja merkittävämpää aivovuotoa maasta pois kuin muualta Venäjälle...

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen toki tapahtui merkittävää aivovuotoa Venäjältä pois, mutta viimeaikoina suunta on ollut vähän toinen. Venäläiset ei osta ainostaan jääkiekkoilijoilta, vaan myös esimerkiksi pankkialan ammattilaisia euroopasta. Ylipäänsä niille aloille joissa asiantuntijoista on pulaa tai taso ei ole maailman huippua. Myös kymmenet tuhannet Israeliin elämää etsimään lähteneet ovat palanneet Venäjälle, kun talous on paratunut. Voi myös miettiä millainen tietoturvaongelma ne sadat tuhannet ex-neuvostoliittolaiset/venäläiset Israelissa ovat, kaikki ei suinkaan tunne suurta uskollisuutta uudelle maalleen, vaan SVR/GRU kavereita löytyy.

Toisekseen euroopassakin kehitettiin häivekoneita kylmän sodan aikaan, mm. Lampyridae, mutta ei silti koettu tarvetta ottaa sitä palvelukseen. Kuka tietää mitä vastaavia kokeiluja NLssä tehtiin. Sitä paitsi jenkitkin loi ensimmäiset häivekoneet nimenomaan Neuvostoliiton ilmatorjunnan vahvuuden takia, eikä ilmaherruuskoneisiin. Neuvostoliitolla ei ollut vastassa samantasoista it-pelotetta, joten ei ollut sellaista tarvettakaan kehittää häivekonetta.
Sen sijaan, kun Neuvostoliitto heräsi aikanaan huomaamaan sukellusveneiden häivetarpeen, se myös kehitti erittäin hiljaisia sukellusveneitä, kuten Kilo, jota lännessä tavattiin sanoa mustaksi aukoksi meressä ja Akula, jonka parannellut versiot "Akula Improved" ja Akula II oli vähintään hyvin kilpailykykyisiä Jenkkien Los Angeles-luokan vastineidensa kanssa ja useiden länsilähteiden mukaan jopa hiljaisempia.

 

[BarrelNut]

Alunperin sanoit, että venäläiskoneita ostaisi varmaan muutkin kuin ne jotka ei lännestä saa, jos ne olisi yhtään hyviä. Kun sellaisia maita mainitaan, niin muutatkin rajoituksen demokraattiseen länsimaahan.. Mikä on tietysti aivan eri asia.

Juurihan pistin lainauksen siitä että esim. Malesia on joutunut ostamaan muuta kuin USA:laista teknologiaa koska sitä ei ole heille myyty. Esimerkkinä oli AMRAAM-ohjukset. Niitä ei heille ole ilmeisesti myty. Pääasiassa venäläistä kalustoa ostavat maat eivät saa jenkeistä tai muista länsimaista parasta kalustoa. Su-30 koneita ovat ostaneet Intia, Kiina, Venezuela ja Malesia. Kaikki maita joihin USA ei ole tarjonnut parasta kalustoaan.

F-15C on paitsi tehopainosuhteeltaan parempi, myös siinä on pienempi siipikuormitus. Eli se on parempi liikehtimiskyvyltään.

Jaa, sinähän näyt tietävän kaiken aerodynamiikasta. Kerro lisää pienemmästä siipikuormituksesta ja siitä johtuvasta Flankeria paremmasta liikehtimiskyvystä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wing_loading

Heh. F-4llä on suunnilleen sama siipikuormitus kuin Raptorilla, se on siis yhtä liikehtimiskykyinen? Roskaa. Siipikuormitus vaikuttaa siihen, mutta moni muukin asia vaikuttaa. Samoin esimerkiksi Flankerien ja Fulcrumien malli on sellainen, että myös runko luo nostetta, joten siiville voi laittaa suuremman kuormituksen. Kuten tuolla linkissäsikin sanotaan.

Varmaan näin, jos olet nuo siipikuormitusluvut repäissyt suoraan wikipediasta. F-22 ja F-15 omaavat molemmat ns. "lifting bodyn". Eli reaalisesti oikea siipikuormitus on pienempi. Luuletko että tuo lifting body on jokin venäläinen keksintö?

http://en.wikipedia.org/wiki/Lifting_body

Esimerkiksi F-15 on onnistuttu tuomaan kotiin lähes ilman toista siipeä:

Kaksi tärkeintä liikehtimiskykyyn vaikuttavaa seikka on suuri teho/paino-suhde ja pieni siipikuormitus. Jos siipikuormituksella ei olisi suurta merkitystä, hävittäjissä olisi suhteellisen pienet siivet. Nostavathan isot siivet sekä painoa että ilmanvastusta.

 

[Pullosorsa]

Alunperin sanoit, että venäläiskoneita ostaisi varmaan muutkin kuin ne jotka ei lännestä saa, jos ne olisi yhtään hyviä. Kun sellaisia maita mainitaan, niin muutatkin rajoituksen demokraattiseen länsimaahan.. Mikä on tietysti aivan eri asia.

Juurihan pistin lainauksen siitä että esim. Malesia on joutunut ostamaan muuta kuin USA:laista teknologiaa koska sitä ei ole heille myyty. Esimerkkinä oli AMRAAM-ohjukset. Niitä ei heille ole ilmeisesti myty. Pääasiassa venäläistä kalustoa ostavat maat eivät saa jenkeistä tai muista länsimaista parasta kalustoa. Su-30 koneita ovat ostaneet Intia, Kiina, Venezuela ja Malesia. Kaikki maita joihin USA ei ole tarjonnut parasta kalustoaan.

F-15C on paitsi tehopainosuhteeltaan parempi, myös siinä on pienempi siipikuormitus. Eli se on parempi liikehtimiskyvyltään.

Jaa, sinähän näyt tietävän kaiken aerodynamiikasta. Kerro lisää pienemmästä siipikuormituksesta ja siitä johtuvasta Flankeria paremmasta liikehtimiskyvystä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Wing_loading

Heh. F-4llä on suunnilleen sama siipikuormitus kuin Raptorilla, se on siis yhtä liikehtimiskykyinen? Roskaa. Siipikuormitus vaikuttaa siihen, mutta moni muukin asia vaikuttaa. Samoin esimerkiksi Flankerien ja Fulcrumien malli on sellainen, että myös runko luo nostetta, joten siiville voi laittaa suuremman kuormituksen. Kuten tuolla linkissäsikin sanotaan.

Varmaan näin, jos olet nuo siipikuormitusluvut repäissyt suoraan wikipediasta. F-22 ja F-15 omaavat molemmat ns. "lifting bodyn". Eli reaalisesti oikea siipikuormitus on pienempi. Luuletko että tuo lifting body on jokin venäläinen keksintö?

http://en.wikipedia.org/wiki/Lifting_body

Esimerkiksi F-15 on onnistuttu tuomaan kotiin lähes ilman toista siipeä:

Kaksi tärkeintä liikehtimiskykyyn vaikuttavaa seikka on suuri teho/paino-suhde ja pieni siipikuormitus. Jos siipikuormituksella ei olisi suurta merkitystä, hävittäjissä olisi suhteellisen pienet siivet. Nostavathan isot siivet sekä painoa että ilmanvastusta.

Hävittäjissähän on suorastaan mitättömän pienet siivet! Lähinnä telineet aseiden yms ripustamista ja koneen ohjaamista varten. Olevilla siiven tyngillä hävittäjä ei liidä metriäkään vaan tulee kenttään kuin silitysrauta.

 

[baikal]

Bellum arvostaa shakin peluuta ja matematiikan kanssa tahmoamista, ei siinä mitään. Mutta ei pelkkä akateeminen vöyhästely tuota mitään. Paljastakaa nyt edes yksi kiistaton sotatuote(korkea tekno) ja plliiis, ei mikään tankki, jossa on joku hiplain, jota kellään muulla ei ole. Ilmatorjunta-aseet lienevät ihan huippua, mutteivät silti mitenkään edellä kävijöitä, avaruusteknoa ylistetään....missä se näkyy???? Siinäkö, ettei se halvatun paikanninsysteemi toimi vieläkään oikein mitenkään vaan turvataan edelleen jenkkien pyörittämään systeemiin???? Onko se viisautta ja osaamista vaiko juurikin asioiden pyörittämistä akateemisella tasolla eli tahmoamista?

Hienon olkinuken ainakin heitit pöytään.. Venäjähän tekee enemmän tai vähemmän kilpailukykyistä sotilasteknologiaa lähes jokaiseen sotilashaaraan. UAVssa se on kiistatta jäljessä, mutta siinähän samanlaista supervaltapohjaa ei olekaan, kun ne ei Neuvostoliiton aikaan olleet suuressa huudossa(vaikka niitä toki olikin). Ja käsittääkseni Glonass toimii tänä päivänä jo suurimmassa osassa palloa.
Jos jotain innovatiisia ja omituisia copyright venäläisiä järjestelmiä haluat nähdä, niin esimerkiksi Ekronoplat ja uudemmin Thermoplanit: http://dirigeables.pagesperso-orange.fr/thermoplan.htm

Entäs autot? Uusinkin lada on saatana sellainen, ettei sitä ottaisi ristikseen mikään kuolevainen, ellei olisi pakko. Oven lyöt kiinni ja valot sammuu. Pienemmistä hilpettimistä mainittakoon Saksasta aikoinaan pöllitty kiikarivalmistus....ei ole kehittynyt minuuttiakaan vuoden -45 jälkeen, jos ei mitä ole saatu kopioitua lännestä. Vesivoimalat on rakennettu mitä parhaiden jokien äpräille ja hyötysuhde verraten norskeihin on noin 50-60 prosenttia!!! Missä ihmeessä se akateeminen osaaminen näkyy? Paljastakaa oi.

Montako kertaa tämä venäläinen kuormaauto olikaan voittanut kyseisen kisan?

Enkä tarkoita sanoa, että venäläiset tekisi mitenkään erityisen paljon hyvää siviilipuolen tekonologiaa. Sotilaspuolella ne tekee niin varsin hyviä helikoptereita, panssarivaunuja, hävittäjiä, kuljetuskoneita, sotalaivoja, sukellusveneitä kuin ohjuksiakin jne. Eli niillä aloilla mihin se panostaa, kuten kaikki muutkin suuret vähänkään koulutetut maat. Kyllähän on yleistä tietoa, että Venäjällä on varsin hyvä etenkin akateemisen koulutuksen taso, pitäisi olla suorastaan rasisti, jos väittäisi ja kuvittelisi ettei ne silti mitään ruosteisia ämpäreitä kummempaa saa aikaan, koska ihmisiä ne ryssätkin on, kuten jenkit tai japsit.

Jossain oli viimeisen parin kuukauden aikaan uutinen, että venäläinen Elektro-L satelliitti on ottanut tähän mennessä tarkimmat kuvat maasta. Vaikka avaruuspuolella ei ole NLn romahduksen jälkeen ollut varaa paljon uutta tuottaa, niin pikkuhiljaa sekin puoli on elpymässä.

Tuo kuvapostaus kertoo sen, että ovatpa onnistuneet tuomaan maahan erinomaista Korrekin autovahaa. Ei se muuta kerro. Venäläisiä en halveeraa ollenkaan. Mutta Venäjän teollisuuden kykyä tuottaa Maailman huipputuotteita, sitä epäilen erittäin vahvasti. Erittäin.

Yhteistyö mm. italialaisten, ranskalaisten ja sakujen kanssa tulee tietysti koroittamaan Venäjän potentiaalia, aikaa myöten lujasti.

 

[rukkaskikka]

Baikal: "Vesivoimalat on rakennettu mitä parhaiden jokien äpräille ja hyötysuhde verraten norskeihin on noin 50-60 prosenttia!!! Missä ihmeessä se akateeminen osaaminen näkyy? Paljastakaa oi."

Millä tavalla tuo 50-60% on laskettu? Jostain vuotuisen sademäärän potentiaalienergiasta? Norjan ja Venäjän vesivoimaolot ovat kutakuinkin ääripäitä. Norja on valtameren rannalla sijaitseva vuoristo, jossa sataa kaatamalla, Venäjä kuivahkoa mannerilmastoista tasankoa (Moskova on 150m merenpinnasta, eikä ihan lähelläkään merenrantaa, Siperian puolella Novosibirsk on Ob-joen latvoilla samoin 150m merenpinnasta ja jokea pitkin 2000km merenrannasta).

Norja on minusta kutakuinkin optimaalinen paikka vesivoimantuotannolle, Venäjän jokien hyödyntäminen vaatisi kaameankokoisia tekojärviä.

Isojen voimalaitosturbiinien ja generaattorien hyötysuhteet ovat päälle 90% ja lienevät samoja niin Norjassa kuin Venäjälläkin.

 

[baikal]

Baikal: "Vesivoimalat on rakennettu mitä parhaiden jokien äpräille ja hyötysuhde verraten norskeihin on noin 50-60 prosenttia!!! Missä ihmeessä se akateeminen osaaminen näkyy? Paljastakaa oi."

Millä tavalla tuo 50-60% on laskettu? Jostain vuotuisen sademäärän potentiaalienergiasta? Norjan ja Venäjän vesivoimaolot ovat kutakuinkin ääripäitä. Norja on valtameren rannalla sijaitseva vuoristo, jossa sataa kaatamalla, Venäjä kuivahkoa mannerilmastoista tasankoa (Moskova on 150m merenpinnasta, eikä ihan lähelläkään merenrantaa, Siperian puolella Novosibirsk on Ob-joen latvoilla samoin 150m merenpinnasta ja jokea pitkin 2000km merenrannasta).

Norja on minusta kutakuinkin optimaalinen paikka vesivoimantuotannolle, Venäjän jokien hyödyntäminen vaatisi kaameankokoisia tekojärviä.

Isojen voimalaitosturbiinien ja generaattorien hyötysuhteet ovat päälle 90% ja lienevät samoja niin Norjassa kuin Venäjälläkin.

Tuota en kyllä muista lainkaan, mistä tuo hyötysuhdearvo oli laskettu? Sen muistan vaan, että artikkeli kertoi tuon prosenttiluvun. Todennäköisesti ei ollut Maailma ja Me- tuo lehti kuitenkaan.

 

[RistoJ]

No ei tämä bellum-logiikka poista sitä tosiasiaa, että tarvitaan paljon hyviä tuotteita, jotta saadaan aikaiseksi hyvä tuote. Ei se riitä, että osataan pelata shakkia ja tahmoa hienosti matemaattisia yhtälöitä, jos putiikit tuottavat tauhtaa.

Nykyinen häivetekniikkakin perustuu venäläiseen tutkimukseen, mutta eipä suuresta neuvostoliitosta löytynyt kykyä kehittää häivekoneita... Israelin sotilastekninen osaaminen perustuu läheisiin suhteisiin yhdysvaltoihin sekä myös venäjältä paenneisiin juutalaisiin tiedemiehiin.. Jos ajatellaan nykypäivää niin olen hyvin vakuuttunut siitä, että venäjältä tapahtuu suurempaa ja merkittävämpää aivovuotoa maasta pois kuin muualta Venäjälle...

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen toki tapahtui merkittävää aivovuotoa Venäjältä pois, mutta viimeaikoina suunta on ollut vähän toinen. Venäläiset ei osta ainostaan jääkiekkoilijoilta, vaan myös esimerkiksi pankkialan ammattilaisia euroopasta. Ylipäänsä niille aloille joissa asiantuntijoista on pulaa tai taso ei ole maailman huippua. Myös kymmenet tuhannet Israeliin elämää etsimään lähteneet ovat palanneet Venäjälle, kun talous on paratunut. Voi myös miettiä millainen tietoturvaongelma ne sadat tuhannet ex-neuvostoliittolaiset/venäläiset Israelissa ovat, kaikki ei suinkaan tunne suurta uskollisuutta uudelle maalleen, vaan SVR/GRU kavereita löytyy.

Toisekseen euroopassakin kehitettiin häivekoneita kylmän sodan aikaan, mm. Lampyridae, mutta ei silti koettu tarvetta ottaa sitä palvelukseen. Kuka tietää mitä vastaavia kokeiluja NLssä tehtiin. Sitä paitsi jenkitkin loi ensimmäiset häivekoneet nimenomaan Neuvostoliiton ilmatorjunnan vahvuuden takia, eikä ilmaherruuskoneisiin. Neuvostoliitolla ei ollut vastassa samantasoista it-pelotetta, joten ei ollut sellaista tarvettakaan kehittää häivekonetta.
Sen sijaan, kun Neuvostoliitto heräsi aikanaan huomaamaan sukellusveneiden häivetarpeen, se myös kehitti erittäin hiljaisia sukellusveneitä, kuten Kilo, jota lännessä tavattiin sanoa mustaksi aukoksi meressä ja Akula, jonka parannellut versiot "Akula Improved" ja Akula II oli vähintään hyvin kilpailykykyisiä Jenkkien Los Angeles-luokan vastineidensa kanssa ja useiden länsilähteiden mukaan jopa hiljaisempia.

Jenkkien (ja kaikkien muidenkin) stealth-teknologia toki perustuu osittain noihin Petr Ufimtsevin kehittämiin laskentakaavoihin, mutta käytännön toteutus on ihan heidän omansa. Kukaan NL:ssä ei alunperin tajunnut, että kyseisillä kaavoilla voisi olla mitään sotilaallista merkitystä ja siksi Ufimtsevin työkin voitiin julkaista kansainvälisesti.

NL:llä olisi ollut kyllä tarvetta stealth-koneille, sillä Länsi-Saksa oli todella vahvasti puolustettu it-järjestelmillä. Pelkästään Länsi-Saksalla oli n. 30 Patriot-patteria ja 36 I-HAWK -patteria + USA:n ja NATO-maiden järjestelmät. Lisäksi oli tietenkin Roland- ja Gepard-järjestelmät. Kyseessä olisi ollut yksi vahvimmin ilmatorjunnalla suojatuista alueista maailmassa. Stealth-koneista olisi varmasti ollut hyötyä myös vihollisen hävittäjiä ja vahvaa tutkavalvontaa (AWACS:t ja maatutkat) vastaan. Ongelma vain oli, ettei käytössä ollut teknologia ja osaaminen mahdollistanut stealth-koneiden kehittämistä. Euroopassa asiaa taas jarrutti vähäiset taloudelliset resurssit.

Sukellusveneiden osalta lienee syytä huomauttaa, että Los Angeles-luokan sukellusveneet tulivat palveluskäyttöön v. 1976 kun taas Akula-luokan sukellusveneet 1986.

Kyllähän NL:ssä ja myöhemmin Venäjällä on tehty hyvää/kilpailukykyistä kalustoa, mutta yleensä 10-15 vuotta länttä jäljessä.

 

[Teräsmies]

Tässä hyvää lukemista jos haluaa tietää lisää F-117 (ja muistakin koneista) projektista.
http://www.suomalainen.com/sk/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=334694

 

[Einomies1]

Venäjällä on vahvuutensa sotatekniikassa ja myös heikkoutensa. Sama pätee USAan ym.

Tuo GLONASS ei toimi vieläkään ja vaikka Putin uhosi Georgian sodanjälkeen että systeemi tulee toimintaan 2010-luvulla, se viivästyy siitä edelleen eli ei toimi vielä.

Aika pian unohdettiin että vasta Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukovin puhe viime vuonna kun Mistral-kaupoista oli juttu. Siinä puolustusministeri selitti hankintaa ulkomailta että Venäjän on yhä vaikeampaa itse tuottaa riittävästi nykyaikaisia asejärjestelmiä.

Olisiko tuo syynä miksi Venäläiset ovat huonoja suoltamaan teorioitaan käytäntöön:

"PISA-vertailussa venäläiset oppilaat menestyvät hyvin muun muassa luonnontieteissä.
Venäläiset osaavat teoriaa ja ovat idearikkaita, mutta käytännön toteutus
uupuu. Kansainväliset kouluvertailut tuovat tämän selvästi esille."

Lainaus on otettu Suomen Puolustusministeriön selvityshankkeesta "Haasteiden Venäjä" vuodelta 2007. Suosittelen kiinnostuneille! Alla muutama lainaus arviosta.
http://www.defmin.fi/files/1232/Haasteiden_Venaja.pdf

Sekurokraatit ja Venäjän poliittinen järjestelmä:

Presidentti Putinin kahden presidenttikauden aikana turvallisuuspalvelutaustaiset sekurokraatit vahvistivat jalansijaansa Venäjän politiikassa. Nimittäessään uutta hallintoansa Putin luotti ennen kaikkea turvallisuuspalvelun henkilöstöön ja sotilaisiin, joita yleisessä kielenkäytössä alettiin kutsua silovikeiksi. Silovik-sana tulee venäjänkielisestä termistä silovyje struktury (voimarakenteet; asevoimat, tiedustelupalvelu ja lainvalvonta).

Turvallisuuspalvelu- ja armeijataustaisten henkilöiden nimittäminen talouden, politiikan ja hallinnon avainvirkoihin on lisääntynyt siinä määrin, että jotkut tutkijat ovat alkaneet puhua Venäjällä vallitsevasta ”sekurokratiasta”, ”militokratiasta” tai ”suojellusta diktatuurista” (ohrannaja diktatura).22 Venäläisen sosiologin, Olga Kryshtanovskajan tutkimuksen mukaan neljännes nyky-Venäjän korkeimmista byrokraateista on silovikeja. Määrä nousee kolmannekseen, jos lasketaan kaikki turvallisuusorganisaatioihin sidoksissa olevat. Kryshtanovskajan mukaan silovikit muodostavat ajatusmaailmaltaan homogeenisen ryhmän.

Vaikka silovikien taustojen merkityksestä löytyy monta näkemystä, yhtenevä näkemys on, että silovikeja edustava ryhmä on hyvin vaikutusvaltainen, ellei jopa vaikutusvaltaisin Venäjän politiikassa. Venäjän politiikan eliitit voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmittymään: silovikeihin, teknokraatteihin ja liberaaleihin. Silovikit ovat eripuraisin ryhmittymä, mutta neljä näkemystä yhdistää niitä.

1. Valtion täytyy olla voimakkaasti keskustasta hallittu maa, jolla on vahvat ja hyvin
rahoitetut puolustus– ja turvallisuusrakenteet.
2. Laki, järjestys ja vakaus ovat
tärkeämpiä käsitteitä kuin demokratia tai aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta.
3. Valtion tulee olla vahvasti mukana talouden strategisilla alueilla.
Luonnonvarat kuuluvat Venäjän kansalle ja ne tulee pitää kokonaan valtion
omistuksessa.
4. Yhdysvallat ja Nato ovat uhka Venäjälle. Venäjän suuruus ja arvostus löytyy vain
vahvan armeijan kautta.

Putinin presidenttikaudella Venäjä rakentui Putinin oman silovikeista koostuvan eliitin varaan, eivätkä asiantuntijoiden tekemät pitkän aikavälin suunnitelmat todellisuudessa ole merkityksellisiä. Putinin ja hänen lähipiirin tarkoituksena ei ollut liberalisoida Venäjän taloutta enempää tai jakaa omistuksiaan piirin ulkopuolisille, vaan pitää Venäjän luonnonvarojen hyödyntäminen omissa käsissään. Erityisesti energiasektori ja puolustusteollisuuden alat asetettiin tarkkailuun. Ulkomaalaisille ei haluta antaa edes aiemmin sopimuksilla
sovittuja osuuksia. Sopimuksia tarkistetaan jos näyttää siltä, että ne eivät ole
kansallisen edun mukaisia.

Presidentti Putinin turvallisuuspalvelutaustaiseen lähipiiriin kuuluivat presidentinhallinnon johtajat Igor Setshin ja Viktor Ivanov, FSB:n johtaja Nikolai Patrushev sekä entinen puolustusministeri Sergei Ivanov. Sergei Ivanov on kuitenkin itse ottanut etäisyyttä varsinaisesta siloviki- ryhmittymästä. Putinin tavoin he kaikki ovat pietarilaisia.

Samalla kun Putinilla ja hänen lähipiirillään oli turvallisuuspalvelu FSB otteessaan,
hankkivat he itselleen merkittävän jalansijan Venäjän talouden kannalta keskeisten
yritysten johdosta. Igor Setshin toimii Venäjän suurimman öljy-yhtiön Rosneftin hallituksen puheenjohtajana. Viktor Ivanov toimii puolestaan Aeroflotin ja ilmatorjuntaohjusyritys Almaz-Antein johtokunnan johtajana. Sergei Ivanov puolestaan toimii aseteollisuuden ja ilmailuteollisuuden johtavissa asemissa.

Venäjän aseteollisuudella menee ulkomaankauppojen ansiosta hyvin. Silovikien ote talouden, infrastruktuurin ja luonnonvarojen hallinnassa ulottuu kuitenkin myös alemmille tasoille. Useat FSB-taustaiset byrokraatit ovat keskeisillä paikoilla. Gazpromin ja Gazprombankin varatoimitusjohtajana toimii Sergei Ivanovin poika. Presidentti Putinin lehdistösihteeri Aleksei Gromov istuu Venäjän päätelevisiokanavan hallituksessa. Valtion rautateiden johdossa toimii
Vladimir Jakunin. Presidentti Putinin hyvä ystävä Sergei Tshemezov on puolestaan valtion aseteollisuusviraston Rosoboronexportin johtaja. Putinin pietarilainen lähipiiri on miehittänyt politiikan ja talouden tärkeimmät virat.

Presidentiksi tultuaan Putin katsoi päätehtäväkseen maan hallinnon uudistamisen, poliittisen valta-asemansa vahvistamisen ja vaihtoehtoisten poliittisten voimien neutralisoimisen. Putinin aikana Kreml kääntyi presidentti Jeltsinin aikaisia vaikutusvaltaisia oligarkeja vastaan. Poliittisesti aktiivisimmat oligarkit, Boris Berezovski ja Vladimir Gusinski lähtivät maanpakoon erilaisia oikeustoimia välttääkseen.

Pelon ilmapiiri hallinnon välineenä Putinin nomenklatuuran tärkeimpänä tehtävänä on valvonta, joka taas ei ole mahdollista ilman kontrollia, viholliskuvia ja uutta lainsäädäntöä. Kontrollin rakentaminen on aloitettu uusista hallintopiireistä ja FSB:n tehostuneesta toiminnasta. Viholliskuvien rakentamisessa
on turvauduttu neuvostoaikaiseen ressentiment-ajatteluun, joka on ollut käytössä
Venäjän hallinnossa kautta aikain. Se on ollut usein merkkinä hallinnon heikkenemisestä ja uudistusten hitaudesta tai epäonnistumisesta. Ressentiment-ajattelu perustuu siihen, että joku tai jokin ulkopuolinen on syyllinen siihen, etteivät hallinnon uudistukset mene eteenpäin tai että lupauksia ei voida pitää.
Putinin hallinnolle hankalien oligarkkien kesyttämiseen käytettyjen byrokraattisten ja oikeudellisten keinojen lisäksi Kreml tai sen suosioon pyrkivät tahot ovat turvautuneet myös uhkakuvien luomiseen. Uhkakuvat liittyvät usein toiseen Tshetshenian sotaan tai terrorismin vastaiseen sotaan.

Tshetshenian presidentti 1996-1997 Zelimhan Jandarbijev salamurhattiin
autopommilla Qatarissa vuonna 2004. Tshetshenian vuonna 1997 kansanäänestyksellä valittu presidentti Aslan Mashadov tapettiin maaliskuussa 2005 ja tshetsheenikapinallisten radikaalisuunnan johtaja Shamil Basajev heinäkuussa 2006. Lisäksi Venäjällä on salamurhattu joukko hallintoon kriittisesti suhtautuvia journalisteja ja poliitikkoja. Erityisesti tutkivat journalistit
kuuluvat riskiryhmään. Tshetshenian tai keskus- ja paikallishallinnon korruptiota käsittelevät kirjoitukset sekä ihmisoikeusasiat ja talousrikokset ovat teemoja, joiden alle voidaan laittaa lähes kaikki salamurhat Venäjällä sitten vuoden 1992.

Tavalla tai toisella Tshetshenian sotaan kriittisesti suhtautuvat tahot ovat erityisesti
joutuneet vaikeuksiin tai murhattu. Vuonna 1998, neljä kuukautta sen jälkeen kun Putinista tuli FSB:n johtaja, kansainvälisesti tunnettu demokraatti ja duuman oppositiojohtaja, Galina Starovoitova murhattiin Pietarissa. Yleinen käsitys on, että Starovoitovan murhasta tuomitut eivät olleet teon takana. Starovoitova oli äänekäs ensimmäisen Tshetshenian sodan arvostelija. Vuonna 2000 salamurhattujen lehtimiehien (Igor Domnikov, Sergei Novikov, Iskandar Hatlon, Sergei Ivanov ja Adam Tepsurgajev) murhaajia ei ole saatu kiinni. Suurin osa heistä kirjoitti Tshetsheniasta tai kyseenalaisti turvallisuuspalvelun toimia. Huhtikuussa 2002 suosittu kenraali Aleksander Lebed sai surmansa lento-onnettomuudessa, ja 2003 murhattiin kotiovellensa Sergei Jushenkov, venäläinen liberaali ja demokraatti. Molemmilla oli tausta Venäjän asevoimissa, mutta he suhtautuivat
hyvin kriittisesti Putinin hallinnon tapaan hoitaa Tshetshenian sotaa. Jushenkov oli
ollut mukana niin sanotussa Kovaljovin komiteassa, joka tutki syytteitä, joiden mukaan Putinin väitettiin olevan vastuussa Moskovan kerrostalojen räjäyttämisestä, mikä toimi myös toisen Tshetshenian sodan lähtölaukauksena. Loput komitean jäsenet joko menettivät henkensä tai joutuivat muuten vaikeuksiin.

Surmansa on myös saanut rasismin vastaisessa taistelussa kunnostautunut professori Nikolai Girenko vuonna 2004 sekä saman vuoden heinäkuussa surmattu Paul Hlebnikov. Hlebnikov oli tutkinut Tshetshenian uudelleen rakentamiseen tarkoitettujen varojen väärinkäyttöä. Vuoden 2006 syksyllä tapettu pankkimies Andrei Kozlov oli tutkinut samanlaisia syytöksiä kuin Hlebnikov. Suurinta kansainvälistä huomiota herätti toimittaja Anna Politkovskajan murha lokakuussa 2006. Politkovsjakan kohdalla tiedotusvälineissä esitettiin useita eri teorioita murhasta. Anna Politkovskajan muistetaan erityisesti Tshetshenia-kysymyksen pitämisestä julkisessa keskustelussa. Murhan jälkeen Novaja Gazeta- lehdestä, missä Politkovskaja työskenteli, kertoi hänen työskennelleen Tshetshenian presidentin, Ramzan Kadjrovin Tshetsheniasta kertovan artikkelin parissa. Politkovskajan murhaajaa tai murhaajia ei ole tavoitettu.

Marraskuussa 2006 Lontoossa asunut Iso-Britanniaan emigroitunut entinen FSB:n upseeri Aleksander Litvinenko murhattiin Lontoossa. Hänellä oli läheinen suhde venäläiseen liikemieheen Boris Berezovskiin, joka on avoimessa oppositiossa Venäjän nykyisen valta eliitin kanssa. Litvinenkon murhaan on kytketty erilaisia arvailuja siitä, mitä hän tiesi toisen Tshetshenian sodan alkuvaiheista. Joidenkin venäläisten tutkijoiden mukaan Litvinenkon kuoleman taustalla oli Kremlin sisäinen valtataistelu. Venäläisen tutkijan Josif Diskinin mukaan Litvinenkon, Politkovskajan ja keskuspankin ensimmäisen varajohtajan Andrei Kozlovin murhat vuonna 2006 olivat yhteydessä toisiinsa: murhasarjan taustalla oli Diskinin mukaan “jonkun ryhmän” halu ohjata presidentti Putinin politiikkaa ja “joko saada hänet neuvottelemaan seuraajastaan tai pakottaa Putin kolmannelle kaudelle”.

Tshetshenian sotien merkitys Venäjän sisäpolitiikan muokkaajana on suuri. Valtio, joka on taistelussa määriteltyä (tshetsheenikapinalliset) ja määrittelemätöntä (terrorismi) vihollista vastaan, voi harvoin samalla käynnistää aitoa demokraattista kehitystä. Demokraattinen kehitys ja valtiomuodon luominen edellyttävät ensisijaisesti yhteiskuntaa, joka ei käy sotaa. Venäjällä demokratiakehitys pysähtyi viimeistään 1994, kun ensimmäinen Tshetshenian sota alkoi.

”Kipupisteitä” tulevaisuudessa:

Venäjä tavoittelee yhdenvertaisuutta suhteessaan Yhdysvaltoihin. Koska
Yhdysvalloilla on taloudellinen ja sotilaallinen ylivoima, tulee suhteessa olemaan
runsaasti kipupisteitä.
•
Naton koetaan edelleen uhkaksi Venäjälle ja muistutukseksi kylmän sodan nollasumma-
pelistä. Natoon liittyvät kysymykset ovat herkkiä Venäjälle ja vastavetoja
on odotettavissa.
•
EU:n ja Venäjän suhteissa kipupisteitä esiintyy erityisesti suhteessa EU:n uudempiin
jäsenmaihin ja kun kyseessä EU:n ja Yhdysvaltojen suhde. Huonosti hoidettuina
kiistakysymykset saattavat tulehtua periaatteellisiksi ongelmiksi EU:n Venäjän
väleissä.
•
Yhteistyö uusien valtakeskusten kanssa todennäköisesti tiivistyy tulevaisuudessa
kuten Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) ja BRIC-valtioiden muiden jäsenten
kanssa (Brasilia, Intia, Kiina). On todennäköistä, että nämä suhteet pysyvät
myös tulevaisuudessa suhteellisen kipupisteettöminä, joskin Kiinan kanssa
kipupistepotentiaali on olemassa.
•
Samalla kun Venäjä vaatii muita maita kunnioittamaan sen alueellista
koskemattomuutta, tulee Venäjä itse todennäköisesti jatkamaan omien
naapurimaitten härnäämistä esimerkiksi ilmatilaloukkauksin. Venäjän
kahdenvälisten suhteiden painotus erityisesti rajanaapureiden kanssa kasvaa,
mikä tulee olemaan haaste ja mahdollinen ongelma EU-jäsenmaille. Kun entisen
Neuvostoliiton alue on kysymyksessä, vallalla on edelleen nollasumma-peliajattelu.
•
Jäätyneet konfliktit Venäjän lähialueilla jäävät ilman ratkaisua myös
lähitulevaisuudessa ennen kaikkea Venäjän jyrkän asenteen vuoksi. Abhasiassa
asuvat Venäjän kansalaiset on merkittävät kipupiste.
•
Venäjän ulkopolitiikan kulttuuri-imperialistiset ainekset vahvistuvat
lähitulevaisuudessa. Venäjän kielen asemaa on pyritty vahvistamaan maissa,
joissa on suuria venäjänkielisiä vähemmistöjä. Venäjä ottaa roolin venäläisen
vähemmistön puolustajana yhä useammin.

 

[Teräsmies]

 

[juhapar]

Hieno esimerkki Teräsmieheltä. Tuli vaan mieleen, jotta miten käy, kun Raptoria pommitetaan tutkasäteillä ylä- tai alaviistosta. Silloinhan säteet osuvat kohtisuoraan ja kimpoavat takaisin lähettävään tutkaan. Menikö siinä koko homman itu?

 

[Teräsmies]

Arvelisin että tuota varten nuo "kuorrutetaan" RAM aineilla.

 

[Teräsmies]

Tämmöiseen meillä saattaisi olla varaa :a-rolleyes:



Vuonna 2020 nuo lentelevät jo todennäköisesti kiinalaisten omilla moottoreilla. Löytyy IRST ja muut vimpulat.

J-10A maksaa sellaiset 30+ miljoonaa, joten tämä J-10B varmaankin maksaa semmoiset 60 miljoonaa.

:a-cool:

 

[Teräsmies]

:a-lipsrsealed:

 

[SJ]

Ja vieläkö joku taivastelee, miksi ryssiltä ei osteta mitään "halpaa" kalustoa?