BarrelNut kirjoitti:
Juurihan pistin lainauksen siitä että esim. Malesia on joutunut ostamaan muuta kuin USA:laista teknologiaa koska sitä ei ole heille myyty. Esimerkkinä oli AMRAAM-ohjukset. Niitä ei heille ole ilmeisesti myty. Pääasiassa venäläistä kalustoa ostavat maat eivät saa jenkeistä tai muista länsimaista parasta kalustoa. Su-30 koneita ovat ostaneet Intia, Kiina, Venezuela ja Malesia. Kaikki maita joihin USA ei ole tarjonnut parasta kalustoaan.
Maailmassa on paljon maita, joihon Jenkit ei myy, joten on tilastollinen todennäköisyys, että ne on luonnollisesti iso osa Venäjän asiakkaista. Toistan itseäni vielä lisää ja jankkaan Intiasta, kun et näytä tahtovan millään hyväksyä tosiasioita. Intia on operoinut eurooppalaisia hävittäjiä vuosikymmeniä(Ranska on länsimaa, tiedäthän?), se olisi siis aivan mainiosti voinut parin viime vuosikymmenenkin aikana rakentaa hävittäjäarsenaalinsa puhtaasti länsiteknologian varaan, mutta on vielä 2000-luvulla panostanut raskaasti Venäjän hävittäjiin, kuten Su-30MKI joita Intia on hankkimassa pitkälti kolmatta sataa ja modernisoituihin MiG-29hin. Kuten esimerkiksi MRCA on osoittanut, niin ainakin viime vuosina Yhdysvallat on ollut hyvinkin halukas tarjoamaan hienoja moderneja hävittäjiään Intialle, kuitenkin Intia nojaa lisää venäläiseen osaamiseen myös seuraavan polven hävittäjissään(sekä raskaassa että kevyessä sarjassa).
Indonesiakin käyttää sekä yhdysvaltalaisia F-16 ja F-5E että venäläisiä Flankereita(hylkäsi option ostaa lisää Falconeita ja kääntyi Sukhoin puoleen). Algeria nojaa Venäjän hävittäjiin, vaikka operoi myös jenkkikoneita. Perulla on palveluksessa sekä ranskalaisia että venäläisiä hävittäjiä että yhdysvaltalaisia kuljetuskoneita, kuten Hercules. Mitä tulee Malesiaan, niin se hankki MiG-29 1995 Venäjältä, Hornetteja 1997 Yhdysvalloista ja Su-30MKM 2000-luvun lopulla, joten jokin ajoittainen kiukuttelu Yhdysvaltojen puolelta ei selitä panostusta venäläisiin hävittäjiin, koska Hornet tuli Fulcrumin jälkeen.
BarrelNut kirjoitti:
Kaksi tärkeintä liikehtimiskykyyn vaikuttavaa seikka on suuri teho/paino-suhde ja pieni siipikuormitus. Jos siipikuormituksella ei olisi suurta merkitystä, hävittäjissä olisi suhteellisen pienet siivet. Nostavathan isot siivet sekä painoa että ilmanvastusta.
Käytännössä kaikissa moderneissa hävittäjissä siipikuormitus on kohtalaisen lähellä toisiaan, varmasti se on ratkaiseva tekijä, jos mennään teoreettisiin äärimmäisyyksiin, mutta todellisessa maailmassa erot liikkuvuudessa nykyaikaisten hävittäjien välillä tulee pitkälti muista tekijöistä(koska siinä siipikuormituksessa ei ole mitään dramaattisia eroja). Sinä katsoit wikipediasta, että F-15ssa on marginaalisesti pienempi siipikuormitus kuin Flankerissa ja tulet suurella itseluottamuksella julistamaan että se on siksi liikehtimiskykyisempi, vaikka mm. rungon nosteesta ym. lukemattomista aerodynaamisista tekijöistä ei ole hajuakaan. Lisäksi yleinen stereotyyppihän on nimenomaan Flankereiden erityisen hyvä liikehtimiskyky(perustoisikohan siihen "perssilmällä" katseluun lentonäytöksissä, tiedä sitten).
baikal kirjoitti:
Tuo kuvapostaus kertoo sen, että ovatpa onnistuneet tuomaan maahan erinomaista Korrekin autovahaa. Ei se muuta kerro. Venäläisiä en halveeraa ollenkaan. Mutta Venäjän teollisuuden kykyä tuottaa Maailman huipputuotteita, sitä epäilen erittäin vahvasti. Erittäin.
Yhteistyö mm. italialaisten, ranskalaisten ja sakujen kanssa tulee tietysti koroittamaan Venäjän potentiaalia, aikaa myöten lujasti.
Kuva halpisladasta köyhille venäläisille kertoo sinulle paljonkin, mutta nämä ei mitään? Ihmeellistä. Mitä se kertoo venäläisestä laadusta, että rankassa Dakar-rallissa Kamaz on voittanut ennätykselliset 10 kertaa(kilpalijoina mersut, renaultit ja kumppanit)? Ei rallia vahalla voiteta.
RistoJ kirjoitti:
NL:llä olisi ollut kyllä tarvetta stealth-koneille, sillä Länsi-Saksa oli
todella vahvasti puolustettu it-järjestelmillä. Pelkästään Länsi-Saksalla oli n. 30 Patriot-patteria ja 36 I-HAWK -patteria + USA:n ja NATO-maiden järjestelmät. Lisäksi oli tietenkin Roland- ja Gepard-järjestelmät. Kyseessä olisi ollut yksi vahvimmin ilmatorjunnalla suojatuista alueista maailmassa. Stealth-koneista olisi varmasti ollut hyötyä myös vihollisen hävittäjiä ja vahvaa tutkavalvontaa (AWACS:t ja maatutkat) vastaan. Ongelma vain oli, ettei käytössä ollut teknologia ja osaaminen mahdollistanut stealth-koneiden kehittämistä. Euroopassa asiaa taas
jarrutti vähäiset taloudelliset resurssit.
Sukellusveneiden osalta lienee syytä huomauttaa, että Los Angeles-luokan sukellusveneet tulivat palveluskäyttöön v. 1976 kun taas Akula-luokan sukellusveneet 1986.
Kyllähän NL:ssä ja myöhemmin Venäjällä on tehty hyvää/kilpailukykyistä kalustoa, mutta yleensä 10-15 vuotta länttä jäljessä.
Häivekoneesta varmaankin olisi ollut hyötyä Saksan pommittamisessa, mutta on eri asia olisiko se ollut kaikkien niiden kustannusten arvoista. Toisin kuin Neuvostoliiton ilmatorjunta, joka hyötyi merkittävästi NLn ilmatilan "syvyydestä"(NLn koon vuoksi välimatkat oli suuria, jolloin vastustaja olisi joutunut tunkeutumaan satoja tai tuhansia kilometrejä vihamieliseen ilmatilaan iskeäkseen tärkeisiin kohteisiin), L-Saksan ITllä ei ollut mahdollisuutta vastaavaan puolustukselliseen joustavuuteen, vaan NLn maajoukkojen oli mahdollista ja tarkoitus jyrätä Patriot ym. asemat nopeasti. Jos/kun NL siis kuvitteli ajavansa noiden IT-asemien yli joka tapauksessa nopeasti, niin häivekoneen tarjoamalla paremmalla selviytymisennusteella kyseisessä ilmatilassa olisi varsin rajallinen merkitys. Sen lisäksi NLn ohjusarsenaalilla oli mahdollista kurittaa Saksan ilmatorjuntaa omalta puolelta käsin. Saatat tietysti olla oikeassa ja ainoa oikea este oli osaaminen, vaikka se on tietysti pitkälti vain aika- ja resurssi-kysymys.
LA-luokka tuli kyllä aiemmin käyttöön kuin Akula, mutta LAn paranneltu versio 688i, tuli käyttöön vain muutama vuosi ennen Akulan paranneltua versiota, joka kuitenkin ainakin Yhdysvaltojen "merivoimien tiedusteluviraston" mukaan oli hiljaisempi.
Olet toki siinäkin ihan oikeassa, että NL/Venäjä on usein tuon 10-15v hitaampi ollut uuden kaluston tuottamisessa, mutta se on taas eri asia kuin kyvyttömyys tuottaa hyvää teknologiaa, kuten täällä jotkut ovat olleet väittämässä.
