Ilmavoimien tulevaisuus

En usko että Cuda (tai itseasiassa USAF ohjelma on nimeltää SACM jonka yhden valmistajan implementaation nimi on Cuda) on mitenkään häiveen korvaaja. SACM on suunniteltu pääasiassa normaaliksi ilmataisteluohjukseksi jolla on myös kyky torjua ohjuksia.
En kyllä tarkoittanutkaan, että SACM korvaisi häiveen teknologisesta näkökulmasta, vaan että valtiolla jonka budjetti on varsin rajoitettu (kuten Suomi) ei ole varaa hankkia molempia tinkimättä koneiden määrästä aivan liikaa. Niinpä tarkoitus oli vertailla kumpi pitäisi hankkia jos molempiin ei ole varaa, häive vai omasuojaohjus. Hinnat voivat hyvinkin olla sen verran lähellä toisiaan että nuo ovat taloudellisesti vaihtoehtoja toisilleen sitten kun molemmat on saatavilla, mikä voi tietysti toteutua vasta konehankintapäätöksen jälkeenkin, mutta jos on valittu tarpeeksi edullinen kone omasuojaohjus voi silloin olla mahdollinen.
Nostit kuitenkin esiin varsin hyvän huomion, eli ohjuksen sensorin tuhoaminen 5...10 km päästä vaatii huomattavasti vähemmän lasertehoa kuin koko koneen BVR etäisyydeltä (1...10 MW tai vieläkin enemmän?). Tuo kaiketi pätee riittävän hyvin myös tutkahakuisiin ohjuksiin, vaikka IR-hakupää onkin herkempi hajoamaan laserin vaikutuksesta.
Omassa esityksessäsi > 10 kW laser oli asennettuna roadmapissä jo 2022 nimenomaan 4 sukupolven F-15 koneeseen, eikä 5-sukupolven koneeseen. Tuo ajankohta on suomen hankintaa ajatellen tarpeeksi ajoissa, mikäli toteutuisi ja olisi saatavissa. Laserin käyttökulut lienevät ylivoimaisesti edullisimmat omatorjuksiin tai häiveeseen verrattuna, ja huolto voidaan joko tehdä täällä tai lähettää pelkkä komponetti huoltoon muualle, tätä kaiketi ilmavoimat painottavat hankintapäätöksessään.
 
Montako omasuojaohjustinta tarvitaan yhteen torjuntaan?
Se kaiketi selvinnee vasta sitten kun niitä on saatavilla. Tietääkseni nykyiset ilmataisteluohjukset eivät kuitenkaan yritä väistellä, mikä parantanee oleellisesti torjuntamahdollisuuksia. Mahdollista lienee sekin, että seuraava torjuntaohjus lähetetään ainoastaan jos ensimmäinen ei osu, ja se jälkimmäinen ehtii silti torjuntaan ajoissa. Jos tarve on yli kaksi koko järjestelmä lienee virheinvestointi sekä käyttäjän että tuotekehityksen rahoittajan kannalta.
Jos taas ilmataisteluohjuksiin ohjelmoidaan väistelykykyä joko niiden kantama laskee huomattavasti nykyisestä, tai niiden koko ja paino kasvavat sellaisiksi ettei niitä 5. sukupolven sisäisiin asekuiluihin edes mahdu.
 
Montako omasuojaohjustinta tarvitaan yhteen torjuntaan?

"Mullon joka ohjukses *****n nimi päällä." Torjuntaan tarvittavaa määrää on vaikea arvioida, sillä kuvausten kaltaisia "raekuuro-ohjuksia" ei vielä ole käytössä. Nämä soveltuvat kokonsa ja hintansa puolesta (näiden pitää olla halpoja) massamaisempaan käyttöön kuin suuremmat sisarensa.

Esim. CUDA perustuu kineettiseen energiaan eli se tuhoaa kohteen törmäämällä siihen. Ohjus on kooltaan puolet AMRAAMista, jonka kanssa sillä on huomattava määrä yhteisiä osia.

Kyllä tällaiset pikkuvintiöt ovat lähietäisyyksille jouduttaessa eräänlainen game changer. Ja näitä voi teknisen kehityksen puolesta tulla arsenaaliin aiemmin kuin tuikuttimia ja valopalloja.
 
Se kaiketi selvinnee vasta sitten kun niitä on saatavilla. Tietääkseni nykyiset ilmataisteluohjukset eivät kuitenkaan yritä väistellä, mikä parantanee oleellisesti torjuntamahdollisuuksia. Mahdollista lienee sekin, että seuraava torjuntaohjus lähetetään ainoastaan jos ensimmäinen ei osu, ja se jälkimmäinen ehtii silti torjuntaan ajoissa.

Ohjuksia ammutaan joka tapauksessa usein kaksi kerrallaan samaan kohteeseen torjuntatodennäköisyyden varmistamiseksi. Taktisesti on fiksumpaa ampua kaksi ohjusta ja nostaa torjuntamahdollisuus vaikkapa 50 prosentista 70 prosenttiin, kuin säästellä yhtä ohjusta jota ei sitten ehkä pääse ampumaan ollenkaan jos ensimmäinen menee ohi.

Anyhoo, 'kovat' vastatoimenpiteet yleistynevät tulevaisuudessa ilmataistelussakin. Nykyohjukset ovat liian ketteriä että niitä voisi lentokoneella luotettavasti väistää, silput ja soihdut eivät enää oikein toimi ja tulevaisuudessa 2-menetelmä-hakupäät (tai jopa 3-menetelmä) heikentävät häirinnän ja häiveen tehoa. Jotain on kuitenkin pakko keksiä.
 
Ohjuksia ammutaan joka tapauksessa usein kaksi kerrallaan samaan kohteeseen torjuntatodennäköisyyden varmistamiseksi. Taktisesti on fiksumpaa ampua kaksi ohjusta ja nostaa torjuntamahdollisuus vaikkapa 50 prosentista 70 prosenttiin, kuin säästellä yhtä ohjusta jota ei sitten ehkä pääse ampumaan ollenkaan jos ensimmäinen menee ohi.

Anyhoo, 'kovat' vastatoimenpiteet yleistynevät tulevaisuudessa ilmataistelussakin. Nykyohjukset ovat liian ketteriä että niitä voisi lentokoneella luotettavasti väistää, silput ja soihdut eivät enää oikein toimi ja tulevaisuudessa 2-menetelmä-hakupäät (tai jopa 3-menetelmä) heikentävät häirinnän ja häiveen tehoa. Jotain on kuitenkin pakko keksiä.

3?

Tutka, ip ja uv vai näkyvä?

Onko jotain esimerkkejä?
 
Boeing lupaa Tanskassa viime metreillä 3500 tuntia lisää lentoaikaa rungolle perustuen siihen, että siellä ei mahdollisesti ole yhtä kuluttavat olosuhteet kuin lentotukialuksilla.
Eli 6000 vs. F-35:n 8000. Kuuluu naps ja se onkin 9500 vs. 8000.
Eurofighter pistää vielä paremmaksi, kuulemma Tanskan F-16 käyttöön pohjautuen voivat luvata 11000 tuntia!

http://politiken.dk/indland/ECE3188810/konkurrenter-er-endt-i-talkrig-om-kommende-kampfly/

Vihjataan myös, että heillä olisi todella punaleimaisesta paperista kuva toimistolla.
Siinä kerrottaisiin, että valinnan kohdistuessa F-35 riittävä määrä on 28, mutta muita pitäisi olla 34 Typhoonia tai 38 Super Hornetia. (Noilla tähän uutiseen keksityillä luvuilla 21 Typhoonia ja 24 Super Hornetia riittäisi vastaavaan)
Eli ilmeisesti tuohon käyttötuntitarkasteluun keskittyy. Eivät kuitenkaan tiedä onko Kampflykonttorin vai myöhemmän nelimiehisen ryhmän paperista, joka valmistelee esityksen puolustusministerille ja poliitikoille.

6k ainakin pätee selvästi USN:n Super Horneteihin. https://news.usni.org/2015/08/12/na...-mission-as-super-hornets-approach-6000-hours
 
Viimeksi muokattu:
3?

Tutka, ip ja uv vai näkyvä?

Onko jotain esimerkkejä?

Juuri noin. Näkyvän valon alueella toimivia hakupäitä tullee käyttöön ennen pitkää kun hahmontunnistus on kehittynyt jo melko tehokkaaksi. IP/tutka-hakupäitä on olemassa ainakin joissain it-ohjuksissa, esimerkiksi Standard-ohjuksissa, en ole varma onko vielä ilmataisteluohjuksissa.
 
Juuri noin. Näkyvän valon alueella toimivia hakupäitä tullee käyttöön ennen pitkää kun hahmontunnistus on kehittynyt jo melko tehokkaaksi. IP/tutka-hakupäitä on olemassa ainakin joissain it-ohjuksissa, esimerkiksi Standard-ohjuksissa, en ole varma onko vielä ilmataisteluohjuksissa.

Itse olisin arvannut, että tutka, IP ja ARM.
 
Itse olisin arvannut, että tutka, IP ja ARM.

Sekin voisi onnistua, hävittäjätutkat vaan ovat aika haastavia maaleja sähkömagneettiseen säteilyyn hakeutuville ohjuksille...keilat ovat kapeita ja lukitus katoaa jos hävittäjä sulkee tutkansa edes vähäksi aikaa, tai vain kääntyy poispäin. Sähköisen keilanmuodostuksen tutkissa sivukeilatkin ovat heikkoja.
 
Sekin voisi onnistua, hävittäjätutkat vaan ovat aika haastavia maaleja sähkömagneettiseen säteilyyn hakeutuville ohjuksille...keilat ovat kapeita ja lukitus katoaa jos hävittäjä sulkee tutkansa edes vähäksi aikaa, tai vain kääntyy poispäin. Sähköisen keilanmuodostuksen tutkissa sivukeilatkin ovat heikkoja.

Se voi olla, mutta toisaalta tutkahäirintään se hakeutuu vallan hyvin.
 
Epäsuorasti tämä liittyy varsinkin tämän sivun keskusteluun. Tiedemiehet ovat luoneet kennon joka pystyy havaitsemaan sekä käsittelemään IP valoa koko sen spektrin alueella. Tämä liitettynä viime aikojen teknologia mullistukseen mahdollisesti tulee parantamaan FLIR ominaisuuksia jo ennen vuosikymmenen vaihdetta.

srep24144-f1.jpg


Multispectral detection or simultaneous collection of signal from different infrared bands provides enhanced target discrimination and identification.

The shortwave infrared (SWIR) wave band enables detecting reflected light which produces more intuitive and visible-like images. Meanwhile, longer wavelength regimes provide thermographic images. The mid-wave infrared (MWIR) detection is capable of detecting hot plumes while long-wave infrared (LWIR) as the peak of the radiation spectrum for room temperature objects can detect cooler bodies.

Providing this new dimension of contrast, when coupling with powerful signal processing algorithms, multispectral detectors offer important advantages over single band detectors under a wide range of applications. Third generation infrared imagers have considered multispectral detection as one of the key requirements.
http://www.nature.com/articles/srep24144
 
Viimeksi muokattu:
Joo, mutta hakeutuu kaikkeen muuhunkin häirintään.

Sorry, tarkennatko ajatusta? Ainakin minulle jäi epäselväksi. Mitä on se muu häirintä?
 
Häirintään hakeutuminen ei ole yksiselitteisesti hyvä ominaisuus koska nykyään on olemassa myös perässä vedettäviä ja pudotettavia häirintälähettimiä.
 
Tanskan hävittäjähankintaa seuraava sivusto kertoo saaneensa jonkin sortin RFI paperia haltuunsa, liittyen skenaarioihin joihin Tanska haluaa valmistajilta vastauksia.
http://nytkampfly.dk/archives/8356

Suuri osa jutusta on suoraan englanniksi, loppuja voi vääntää google translatella.
 
image.webp Hieman jatkoa tuolle toisessa ketjussa virinneeseen wvr-keskusteluun. Kuka arvaa mikä kone kyseessä?
Kun löydätte vastauksen kysymykseen, ymmärrätte miksi kenenkään intresseissä ei ole viedä satoja miljoonia maksavaa konetta ja miljoonilla koulutettua pilottia näköetäisyydellä tapahtuvaan ilmataisteluun, vaan pyrkimyksenä on tuhota vihollinen kaukaa
 
Viimeksi muokattu:
Tuollainen määrä 5gen silhuetteja, melkeinpä pakko olla joku Aggressor Squadronista. Nämä ovat kouluttajia, jotka lentävät esim. Red Flagissa liittoumaa vastaan.

Edit: Tätä nykyä kaikki ilmavoimien harjoitusvastustajat taitavat lentää f-16 konetta.

Tai sitten tämä on tankkerista, jossa on ollut tavallista tumpelompi puomioperaattori :)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top