Ilmavoimien tulevaisuus

An artificially intelligent fighter pilot system has defeated two attacking jets in a combat simulation.


The AI, known as Alpha, used four virtual jets to successfully defend a coastline against two attacking aircraft – and did not suffer any losses.

Alpha, which was developed by a US team, also triumphed in simulation against a retired human fighter pilot.

One military aviation expert said the results were promising.

In the simulation described in the study, both attacking jets – the blue team – had more capable weapons systems.

But Alpha’s red team was able to dispatch the enemy planes after performing evasive manoeuvres.
http://www.bbc.com/news/technology-36650848
 
Bitching bettyn ja täysin autonomisten AI-hävittäjien välillä on varmaan pitkä transitio-jakso, jossa tekoäly tulee eri tavoin helpottamaan hävittäjälentäjän päätöksentekoa.

Varmaan. En tiennyt pitäisikö tätä laittaa drone ketjuun vai jonnekkin muualle, koska simulaatio on simulaatio eikä oikea tapahtuma. Mutta se on varma, että tekoäly kehittyy tämän ja ensi vuosikymmenen välillä melkoisesti.

Toinen asia on, että tuossa artikkelissa ei kerrottu millainen massa koneita oli ajamassa tekoälyä ihmisiä vastaan, ja voi hyvinkin olla että sillä oli räkki kaupalla rautaa takanaan yhden koneen sijasta. Joten kysymys on miten paljon tekniikka pitää kehittyä, että tekoäly voidaan laittaa dronen (taikka hävittäjän) kyytiin ja lähettää se taivaalle maata puolustamaan?
 
Varmaan. En tiennyt pitäisikö tätä laittaa drone ketjuun vai jonnekkin muualle, koska simulaatio on simulaatio eikä oikea tapahtuma. Mutta se on varma, että tekoäly kehittyy tämän ja ensi vuosikymmenen välillä melkoisesti.

Henkilökohtaisesti suhtaudun tekoälyn kehitykseen hieman skeptisemmin. Ilmasodankäynti on lopulta hyvin mutkainen kokonaisuus, johon sisältyy paljon muuttujia. Vaikka shakki onkin jo ratkaistu, tietokoneilla on edelleen suuria vaikeuksia hallita hyvinkin yksinkertaisia korttipelejä voitollisesti. Siten en usko, että ilmasodankäyntiäkään "ratkaistaan" tekoälyllä lähitulevaisuudessa.

Tekoälyyn voidaan toki panostaa nykyistä enemmän ja lisätä sitä päätöksenteon avuksi. En tiedä, missä määrin sitä on jo hyödynnetty esimerkiksi taistelujohtojärjestelmissä. Mikäli tähän asti on luotettu pelkästään ihmisen kykyyn, eikä järjestelmä edes tarjoa ihmiselle tilanteeseen räätälöityjä toimintamalleja, niin pidän sitä loukkauksena teknologiaa kohtaan.

Tekoälyn edellytysten suuri kehitys seuraavien vuosien aikana ei kuitenkaan ole realistista. Ilman kvanttitietokoneita ei ole toivoakaan, että laskentakapasiteetti riittäisi ilmasodankäynnin ratkaisuun meidän elinaikanamme. Mooren lakikin näyttäisi menevän päin seinää, ja vaikka ei menisikään, niin laskentakapasiteetin mahdollinen kaksin-, kolmin- tai nelinkertaistuminen tästä päivästä 2020-luvulle ei juuri tekoälyn edellytyksiä paranna.

Toinen asia on, että tuossa artikkelissa ei kerrottu millainen massa koneita oli ajamassa tekoälyä ihmisiä vastaan, ja voi hyvinkin olla että sillä oli räkki kaupalla rautaa takanaan yhden koneen sijasta. Joten kysymys on miten paljon tekniikka pitää kehittyä, että tekoäly voidaan laittaa dronen (taikka hävittäjän) kyytiin ja lähettää se taivaalle maata puolustamaan?

Tarvitseeko laitteisto välttämättä laittaa "dronen" kyytiin? Eikö maasta/lentotukialukselta viestivä tekoäly-taistelunjohto toimisi lähes yhtä hyvin?
 
Eikö maasta/lentotukialukselta viestivä tekoäly-taistelunjohto toimisi lähes yhtä hyvin?

Tuota pystyy häiritsemään, ja mitä sitten tehdään kun linkki katkeaa? Käykö kuin Iranissa missä jenkkien lennokki (RQ170) otettiin haltuun, vai kääntykö kone automaagisesti takaisin suorittamatta tehtävää?
 
Tuota pystyy häiritsemään, ja mitä sitten tehdään kun linkki katkeaa? Käykö kuin Iranissa missä jenkkien lennokki (RQ170) otettiin haltuun, vai kääntykö kone automaagisesti takaisin suorittamatta tehtävää?

Kaikkea pystyy häiritsemään. Mitäpä veikkaat, kuinka hyvin ilman viestiyhteyksiä lentävä ilma-alus pärjää taistelukentällä? Ei se pärjää, ei pärjännyt Bekaan laaksossakaan. Eli en näe kovinkaan suurta eroa sillä, missä tekoäly on, jos viestiyhteydet ovat poikki. Ainoa poikkeustilanne voisi muodostua siitä, että vihollisellakaan ei ole viestiyhteyksiä, mutta se lienee hyvin epätodennäköinen tilanne.
 
Eli en näe kovinkaan suurta eroa sillä, missä tekoäly on, jos viestiyhteydet ovat poikki.

Keinoäly, joka on koneen kyydissä ei välttämättä tarvitse mitään viestiyhteyksiä. Riittää kun sillä on tehtävän parametrit kyydissä, ja se pystyy joko käyttämään oppimaansa taikka mukautumaan lennossa kentän uusiin olosuhteisiin/tilanteisiin.
 
Keinoäly, joka on koneen kyydissä ei välttämättä tarvitse mitään viestiyhteyksiä. Riittää kun sillä on tehtävän parametrit kyydissä, ja se pystyy joko käyttämään oppimaansa taikka mukautumaan lennossa kentän uusiin olosuhteisiin/tilanteisiin.

Kyllähän lihaa ja verta oleva lentäjäkin pystyy reagoimaan ja toimimaan tilanteenmukaisesti. Kyse nyt vain on siitä, että sotakokemusten perusteella yksinäiset sudet (yksinäiset hävittäjät) eivät pärjää. Aina tarvitaan yhteistyötä muiden kanssa. Jos viestiyhteydet on poikki, niin on samantekevää, vaikka tekoäly olisi kuinka fiksu, kun tähän yhteistyöhön ei kyetä.
 
Minulla oli eilen tilaisuus jutustella oikein pidemmän kaavan mukaan muutaman amerikkalaisen lenskarimiehen kanssa. 80% oli sitä mieltä että Suomen kannattaa ilman muuta hankkia seuraavaksi F-35. Yksi oli Super Hornetin kannalla mutta hänkin korosti tuota vaihtoehtoa todennäköisesti edullisempana. Kaikki viisi joko ovat Boeingin palveluksessa tai sieltä hiljattain eläköityneet. Osin tuttuja ukkoja MDC:n Hornetin Suomen kokoonpanon organisaatiosta. SH:n arveltiin vanhenevan ennen kuin Suomi ehtii käyttää koneet loppuun. Eurooppalaiset kilpailijat tietysti ovat ihan kuraa ;) Siitä olimme samaa mieltä että Rafale on kaikista parhaan näköinen.
 
http://www.reuters.com/article/us-japan-defence-jets-idUSKCN0ZF2Z8

"In one of the biggest fighter jet contracts up for grabs in years, a ministry spokesman said Japan will contact foreign and domestic defense contractors soon after a July 5 deadline for expressions of interest in the tender for about 100 warplanes."

"The project launch comes as Japan seeks a plane to maintain air superiority over China, now asserting itself in regional maritime disputes."

Japani harkitsee siis tällä hetkellä kolmen eri teknisen vaihtoehdon kanssa, joista yksi on täysin uuden hävittäjän kehittäminen.
http://www.svd.se/japan-laddar-for-jatteaffar--saab-mojlig-partner
 
http://warontherocks.com/2016/06/the-myth-of-high-threat-close-air-support/

" For the Air Force, making an argument that airpower can be effective in performing high threat CAS is not a credible story and could drive an unnecessary and unproductive diversion of scarce resources."

Aamen. Tuossa se nyt sanottiin asiantuntijan suulla: ei nykymaailmassa onnistu, että Ven... siis teknologisesti edistynyttä keltaista osapuolta, vastaan lennetään heidän orgaanisen IT:nsä vaikutuspiirissä. Siinä tulee turpaan.
 
Aamen. Tuossa se nyt sanottiin asiantuntijan suulla: ei nykymaailmassa onnistu, että Ven... siis teknologisesti edistynyttä keltaista osapuolta, vastaan lennetään heidän orgaanisen IT:nsä vaikutuspiirissä. Siinä tulee turpaan.
Niin, kyse taisi olla lähi-ilmatuesta.
 
Niin, kyse taisi olla lähi-ilmatuesta.

Jep, siksipä puhuin nimenomaan orgaanisesta ilmatorjunnasta, eli tarkoittaa taistelevien yksiköiden omaan organisaatioon kuuluvia Tunguskoja, Pantsireita, Streloja yms.
 
http://warontherocks.com/2016/06/the-myth-of-high-threat-close-air-support/

" For the Air Force, making an argument that airpower can be effective in performing high threat CAS is not a credible story and could drive an unnecessary and unproductive diversion of scarce resources."

Niin, kyse taisi olla lähi-ilmatuesta.

Jep, siksipä puhuin nimenomaan orgaanisesta ilmatorjunnasta, eli tarkoittaa taistelevien yksiköiden omaan organisaatioon kuuluvia Tunguskoja, Pantsireita, Streloja yms.

Kuten jutun alussa lainatusta jenkkien puolustusministeriön määritelmästä käy ilmi, lähi-ilmatuen ei tarvitse tapahtua läheltä. Tuettava joukko ja uhkaava maali ovat lähellä toisiaan.

Close air support (CAS) is air action by fixed-wing and rotary-wing aircraft against hostile targets that are in close proximity to friendly forces and requires detailed integration of each air mission with the fire and movement of those forces.

Vaikka en missään nimessä suosittelekaan hengailua Pantsirin yläpuolella viidessä kilometrissä, niin kuka ryhtyy siihen vapaaehtoisesti? Nykyaikainen aseteknologia mahdollistaa hyökkäämisen 10 kilometrin korkeudelta ja kymmenien kilometrien päästä, eikä tarvita mitään kalliita ihmeaseita. Ei siis ole juuri mitään pakottavaa tarvetta tulla @Samses luettelemien aseiden kantamalle, vaikka se voi tietysti olla hyväksi joukkojen moraalille.

Ylipäätään kirjoitus on jokseenkin harhaanjohtava ja yksipuoleinen, kuten evp. eversteillä yleensäkin. Mies vaikuttaa jonkinlaiselta tykistön Ahti Lapilta, vaikka onkin ilmavoimista "kotoisin". Huomionarvoista on mm. se, että Pantsirin tutkasta käytetään Carlo Koppin taulukoita. Kyllä siinä vähän silmäkulmat nousee. Samaten voi kysyä, kumpi tuntee F-35:n kyvyt paremmin, tämä ohjelman ulkopuolinen hävittäjän takapenkillä joskus matkustanut tyyppi vai konetyypin ja ohjelman oikeasti tuntevat ihmiset?

Kaiken kaikkiaan "F-35 ei voi suorittaa CAS-tehtäviä" -teema on aika kulunut. Jos puhtaasti kustannustehokkuutta mietitään, niin varmasti tykistö on parempi siinä suhteessa useimmissa tilanteissa, mutta aina ei ole varaa valita. Kyllä silloin kelpaa ilma-aluksestakin tuleva tulituki ainakin itselleni...
 
Se mitä itse olen ymmärtänyt niin kritiikkiä on CAS tehtävien suhteen suuntautunut siihen, että koneen toiminta-aika kohde alueella on lyhyt ja toisaalta rungon sisäpuolinen asekuorma vaatimaton. Toki kompromissihan se on tuossa suhteessa. A-10 nyt on ihan omaa luokkaansa.

10 kilometrin korkeudelta ja kymmenien kilometrien päästä ei varmasti tarvita ihme aseita mutta äly aseita kyllä. Toisaalta aika tulitehtävän pyynnöstä siihen kun se kukkuu maalissa ei saa olla liian pitkä.
 
Se mitä itse olen ymmärtänyt niin kritiikkiä on CAS tehtävien suhteen suuntautunut siihen, että koneen toiminta-aika kohde alueella on lyhyt ja toisaalta rungon sisäpuolinen asekuorma vaatimaton. Toki kompromissihan se on tuossa suhteessa. A-10 nyt on ihan omaa luokkaansa.

10 kilometrin korkeudelta ja kymmenien kilometrien päästä ei varmasti tarvita ihme aseita mutta äly aseita kyllä. Toisaalta aika tulitehtävän pyynnöstä siihen kun se kukkuu maalissa ei saa olla liian pitkä.
B1B lancer on sekä asekuorman että toiminta-ajan suhteen omaa luokkaansa, ei A-10.
He said [the B-1B] was being used due to its long loiter time, its ability to hold lots of munitions and [its] “extraordinary precision.” The B-1 is able to hold 84 500lb general-purpose bombs, and loiter up to 10 hours without a single refueling.
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/b-1b-bombers-are-the-aerial-weapon-of-choice-for-suppor-1750018432
 
Back
Top