Ilmavoimien tulevaisuus

[magitsu]

Lukekaapa alta.

Ettei vain olisi meilläkin tehty tälläinen hankinta"mulkkaus", johon Mcdonnell ilolla ryhtyi vai oliko F-18 tosiaan meidän itse keksimä?

Foreseeing future needs is critical to writing good SORs. Canada originally specified the CF-18s ordered in 1980 for air defense. The government did not specify a ground-attack capability, and McDonnell-Douglas was more than happy to oblige by leaving it out. When 24 CF-18s were deployed during Desert Storm (Canada’s Operation Scimitar), they were only able to perform top-cover missions, which became unnecessary when the Iraqi Air Force flew its surviving combat aircraft to Iran. Without much ground attack capability, a Canadian CF-18 attempted to attack an Iraqi patrol boat with a $50,000 Sparrow air-to-air missile, and missed. Bombing capability was later retrofitted to the CF-18s, but at considerable expense.

http://www.atlanticcouncil.org/blog...e-canada-s-interim-fighters-obsolete-on-order

Tämä vielä toinen esimerkki, eli edellinen kappale:

Many times, major militaries miss critical elements that end up costing a fortune to remedy—if that is possible at all. The UK’s Ministry of Defense ordered eight Chinook Mk3 helicopters in 1995, but forgot to demand access to the source code essential to certify them. When Boeing was asked to supply the codes afterwards, the company refused. The helicopters ended up un-airworthy and unusable for 13 years afterwards. Ultimately, the problem was partly solved by downgrading the aircraft to the Mk2 standard, and then retrofitting them with add-ons for a capability that should have come off-the-shelf. This was a decidedly inferior and costly Band-Aid fix by one of the best militaries in the world.

 

[Huhta]

Lukekaapa alta.

Ettei vain olisi meilläkin tehty tälläinen hankinta"mulkkaus", johon Mcdonnell ilolla ryhtyi vai oliko F-18 tosiaan meidän itse keksimä?

http://www.atlanticcouncil.org/blog...e-canada-s-interim-fighters-obsolete-on-order

Tämä vielä toinen esimerkki, eli edellinen kappale:

Jos/Kun Boeingilla on samanlainen linja, niin Super Hornetin menestymättömyys maailmalla ei ehkä ole lopulta suuri ihme... ei sillä, että LM olisi itse pyhimys.

Haavelasku-kirjan mukaan suomalaiset suorittivat osan koulutuksen maahyökkäysosuudesta koneen kaikkien järjestelmien tuntemiseksi, mm. harjoituspommeja pudottamalla ja tulittamalla tykillä maamaaleja (s. 195-196). Lisäksi sivulla 169 kerrotaan, että "Hornetissa on välitön järjestelmävalmius käyttää mittavaa määrää [offensiiviseen vastailmatoimintaan tarkoitettuja] niin sanottuja stand-off aseita -- Offensiiviseen vastailmatoimintaan soveltuvan varustuksen käyttö ei ole enää järjestelmäkykyyn liittyvä kysymys; se on pelkästään kustannus- ja saatavuuskysymys."

 

[Einomies1]

Vietnamista opittiin ennemminkin että teknologian kehittyminen ei korvaa lentäjien koulutusta. Lähitaistelussa voittajan ratkaisee yleensä lentäjän osaaminen ja tilannekuva, ei niinkään koneen ominaisuudet. Kaikilla koneilla on kaartotaistelussa heikkoutensa ja vahvuutensa (F-35 on erinomainen hitailla nopeuksilla ja korkeilla kohtauskulmilla), kyse on lentäjän kyvystä hyödyntää oman koneensa vahvuudet ja vastustajan heikkoudet.

Juuri näin! Muuan "Illu" Juutilainen pudotti mm. lukuisia LaGG-7 koneita ilmataisteluissa saamatta naarmuakaan koska kykeni lentämään Mersuaan (MS G-2/G-6) sen suorituskyvyn ylärajoilla ja taktisesti ylivoimaisesti. Näin toimien hän onnistui vaikka LaGG-7 oli monilta osin Mersua perempi suorituskyvysä.

Klippi YLE:n arkistosta jossa haastatellaan Illua 1944 suurhyökkäyksen jälkeen. Suomalaislentäjät kävivät max. 8 koneella n. 400 viholliskoneen muodostelmaa vastaan! Todellinen Spartalaisten taistelu!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/28/ilmari-juutilainen-lensi-kannaksen-ilmataistelussa-1944

"Punalentäjien kiusana" alkusanoissa US NAVYn korkea upseeri on kirjoittanut alkusanat (en muista ulkoa kuka ja tarkalleen sanoja) joissa ylistetään Juutilaista ylivertaisen taktisen silmän ansiosta, aggressiivisuudesta ja kyvystä tuntea lentämiensä koneiden ominaisuudet tarkasti. Hänen kykynsä lentää hävittäjää hyödyntäen sen parhaat ominaisuudet ja rohkeutensa jopa ylittää koneet suorituskyvyn rajat (Juutilainen sanoi ylittäneensä mm. Messerschmitillä syöksyssä 900 km/h nopeuden!) teki hänestä pelottavan vastustajan.

Imavoimien Komentaja Kim Jäämeri on sanonut että "tilannekuva jonka pilotti kykenee rakentamaan päänsä sisällä tekee hänestä hävittäjälentäjän". Uusi teknologia auttaa tässä varmasti huomattavan paljon mutta jos/kun joudutaan lähitaisteluun, ratkaisee loppujen lopuksi se kumpi on parempi lentäjä, ei tuuri tai näytöt koneessa.

 

[Einomies1]

Siivet-lehden numerossa 5/2016 julkaistiin "Taas yksi turha HX-hävittäjävertailu, osa 1". Siinä vertailtiin medioista saatujen tietojen perusteella eri ehdokkaita ja osassa 1 käytiin lävitse mittoja ja lento-ominaisuuksia lukuina.

Itselleni vertailussa oli pari silmiinpistävää seikkaa:

1. Rafale yllätti taas, pieninpiin kuuluva kone kantaa käsittämättömät 9500 kg ulkoista kuormaa! Se on suunnilleen saman verran kuin SU-34 pommittaja! Rafalessa on myös eniten kiinnityspisteitä, 14 kpl ja paras "Supercruise" (1600 km/h). Tosin kuormaa ei kerrottu.

2. Heikoin teho-paino suhde on Gripen E:ssä kun koneita vertaillaan täydellä sisäisellä polttoaineella+ 2000 kg:n kuorman kanssa. Paras suhde on Typhoonissa jonka suhde on kuormalla ainoana konetyypeistä yli 1. Kirjoittajan mielestä kuorman kanssa vertailu on ainoa järkevä tapa vertailla suhdetta hävittäjän kohdalla, ei tyhjänä vertaaminen (olen samaa mieltä).

3. Saab Gripenin odotetaan saavan IOC:n Ruotsin Ilmavaivoissa vuonna 2021 (ilman viivästyksiä). Samana vuonna Suomen on määrä päättää Hornetin korvaajasta. Onko tämä Gripenin kannalta (taas)liian myöhään? Laivuepalvelusta ei ehdi kertymään juuri lainkaan operatiivisesta käytöstä ja toimivalla lentueella/laivueella. Onko kone tuolloinkaan TÄYSIN taisteluvalmis vai kehitetäänkö vielä jotain?

Gripeniä mainostetaan koneeksi joka on ominaisuuksiltaan ainoana "Perfectly Balanced". Tämä voi mahdollisesti pitää kutinsa käyttökustannuksissa mutta maata ei puolusteta halvoilla kustannuksilla vaan suorituskyvyllä ja luotettavuudella. Suoritusarvoissa paperilla Rafale on tässä minusta todellinen monitoimikone. Konetyyppi kykenee kantamaan monipuolista aseistusta pienen kokonsa lisäksi todella hurjasti, jopa ydinasetta. Koneessa on jo nyt AESA ja kun se saa Meteorin niin kyseessä on todella kova luu, 4.5 gen. koneeksi. Ainoa miinus on edelleen kypäränäytön puute.

Jossain Foorumin kirjoituksessa lainattiin Ruotsalaispilottia joka haukkui Typhoonia laiskaksi ja raskaaksi koneeksi joka menettää nopeasti energiaa kaarroissa. Jälleen täytyy ihmetellä miten tämä voi pitää paikkansa kun Typhoon on selvästi teho-painosuhteessa paras ja kykenee myös toimimaan tehonsa ansiosta korkeimmalla.

Ensi numerossa vertaillaan konetyyppien syömähammasta eli taistelukykyä ja aseita.

 

[Rannari]

3. Saab Gripenin odotetaan saavan IOC:n Ruotsin Ilmavaivoissa vuonna 2021 (ilman viivästyksiä). Samana vuonna Suomen on määrä päättää Hornetin korvaajasta. Onko tämä Gripenin kannalta (taas)liian myöhään? Laivuepalvelusta ei ehdi kertymään juuri lainkaan operatiivisesta käytöstä ja toimivalla lentueella/laivueella. Onko kone tuolloinkaan TÄYSIN taisteluvalmis vai kehitetäänkö vielä jotain?

Pitäisin jokseenkin varmana että teknisessä tarkastelussa Gripen putoaa kisasta keskeneräisyyden takia. Siitähän ei nähtävästi edes tavoitella valmista tuotetta siihen mennessä kun Suomi tekee päätöksiä. Olisi melkoinen ihme jos ei vielä tuon päälle tulisi mitään mutkia matkaan. Polittisella päätöksellä se voi silti tulla valituksi. Ja sitten jännitetään mitä tulikaan ostettua

 

[Mustaruuti]

Pitäisin jokseenkin varmana että teknisessä tarkastelussa Gripen putoaa kisasta keskeneräisyyden takia. Siitähän ei nähtävästi edes tavoitella valmista tuotetta siihen mennessä kun Suomi tekee päätöksiä. Olisi melkoinen ihme jos ei vielä tuon päälle tulisi mitään mutkia matkaan. Polittisella päätöksellä se voi silti tulla valituksi. Ja sitten jännitetään mitä tulikaan ostettua

On täysin selvää, että jos kone putoaa kisasta keskeneräisyyden takia, ei sitä sitten myöskään poliittisella päätöksellä valita. Jos on vähän seurannut ulospäin annettuja lausuntoja, on aika selvää, missä rajoissa se poliittinen harkinta voi liikkua.

 

[Mustaruuti]

Siivet-lehden numerossa 5/2016 julkaistiin "Taas yksi turha HX-hävittäjävertailu, osa 1". Siinä vertailtiin medioista saatujen tietojen perusteella eri ehdokkaita ja osassa 1 käytiin lävitse mittoja ja lento-ominaisuuksia lukuina.

Itselleni vertailussa oli pari silmiinpistävää seikkaa:

1. Rafale yllätti taas, pieninpiin kuuluva kone kantaa käsittämättömät 9500 kg ulkoista kuormaa! Se on suunnilleen saman verran kuin SU-34 pommittaja! Rafalessa on myös eniten kiinnityspisteitä, 14 kpl ja paras "Supercruise" (1600 km/h). Tosin kuormaa ei kerrottu.

2. Heikoin teho-paino suhde on Gripen E:ssä kun koneita vertaillaan täydellä sisäisellä polttoaineella+ 2000 kg:n kuorman kanssa. Paras suhde on Typhoonissa jonka suhde on kuormalla ainoana konetyypeistä yli 1. Kirjoittajan mielestä kuorman kanssa vertailu on ainoa järkevä tapa vertailla suhdetta hävittäjän kohdalla, ei tyhjänä vertaaminen (olen samaa mieltä).

3. Saab Gripenin odotetaan saavan IOC:n Ruotsin Ilmavaivoissa vuonna 2021 (ilman viivästyksiä). Samana vuonna Suomen on määrä päättää Hornetin korvaajasta. Onko tämä Gripenin kannalta (taas)liian myöhään? Laivuepalvelusta ei ehdi kertymään juuri lainkaan operatiivisesta käytöstä ja toimivalla lentueella/laivueella. Onko kone tuolloinkaan TÄYSIN taisteluvalmis vai kehitetäänkö vielä jotain?

Gripeniä mainostetaan koneeksi joka on ominaisuuksiltaan ainoana "Perfectly Balanced". Tämä voi mahdollisesti pitää kutinsa käyttökustannuksissa mutta maata ei puolusteta halvoilla kustannuksilla vaan suorituskyvyllä ja luotettavuudella. Suoritusarvoissa paperilla Rafale on tässä minusta todellinen monitoimikone. Konetyyppi kykenee kantamaan monipuolista aseistusta pienen kokonsa lisäksi todella hurjasti, jopa ydinasetta. Koneessa on jo nyt AESA ja kun se saa Meteorin niin kyseessä on todella kova luu, 4.5 gen. koneeksi. Ainoa miinus on edelleen kypäränäytön puute.

Jossain Foorumin kirjoituksessa lainattiin Ruotsalaispilottia joka haukkui Typhoonia laiskaksi ja raskaaksi koneeksi joka menettää nopeasti energiaa kaarroissa. Jälleen täytyy ihmetellä miten tämä voi pitää paikkansa kun Typhoon on selvästi teho-painosuhteessa paras ja kykenee myös toimimaan tehonsa ansiosta korkeimmalla.

Ensi numerossa vertaillaan konetyyppien syömähammasta eli taistelukykyä ja aseita.

Tiedoissa ei muuten uutta, mutta tarkoittikohan supercruise kuitenkin Typhoonia?

Se foorumin kirjoitus taisi olla juuri sinun kirjoittamasi? Siihen on vaikea ottaa kantaa ilman alkuperäistä lähdettä. Löytyisikö se jostain?

 

[Rannari]

On täysin selvää, että jos kone putoaa kisasta keskeneräisyyden takia, ei sitä sitten myöskään poliittisella päätöksellä valita. Jos on vähän seurannut ulospäin annettuja lausuntoja, on aika selvää, missä rajoissa se poliittinen harkinta voi liikkua.

On selvää ettei pitäisi mutta se ei ole selvää etteikö silti valittaisi. Poliittinen harkinta vaikuttaa loppupeleissä jokseenkin 100% ja tekninen tarkastelu tehdään vain sen tueksi. Valitettavasti...

 

[Mustaruuti]

On selvää ettei pitäisi mutta se ei ole selvää etteikö silti valittaisi. Poliittinen harkinta vaikuttaa loppupeleissä jokseenkin 100% ja tekninen tarkastelu tehdään vain sen tueksi. Valitettavasti...

Mitä perusteita tuolle käsitykselle on?

Minulla on nimittäin se käsitys, että jos ilmavoimien mielestä jokin kone on selkeästi paras valinta Suomelle, niin sitten sillä mennään. Jos on pari tasaväkistä vaihtoehtoa, niin sitten voidaan ottaa poliittista harkintaakin enemmän peliin.

Jos sen sijaan jokin kone on auttamattomasti pihalla, niin ei sitä kyllä nosteta sieltä millään poliittisella venkuloinnilla.

Miksi ihmeessä niin edes tehtäisiin? Jos kansakunta käyttää hankintaan kahden käden miljardit, niin eikö se nyt ole järkevää käyttää ne mahdollisimman fiksusti?

 

[Rannari]

Mitä perusteita tuolle käsitykselle on?

Minulla on nimittäin se käsitys, että jos ilmavoimien mielestä jokin kone on selkeästi paras valinta Suomelle, niin sitten sillä mennään. Jos on pari tasaväkistä vaihtoehtoa, niin sitten voidaan ottaa poliittista harkintaakin enemmän peliin.

Jos sen sijaan jokin kone on auttamattomasti pihalla, niin ei sitä kyllä nosteta sieltä millään poliittisella venkuloinnilla.

Miksi ihmeessä niin edes tehtäisiin? Jos kansakunta käyttää hankintaan kahden käden miljardit, niin eikö se nyt ole järkevää käyttää ne mahdollisimman fiksusti?

Ei tässä nyt fiksuudesta olekaan kysymys vaan sen vastakohdasta eli politikoinnista.

Päätöksenhän tekevät poliitikot yksin. Yhdelläkään kenraalilla ei ole osuutta siinä äänestyksessä. Poliitiikka taas on... no sellaista Voi hyvin olla että mennään sotilaiden tahdon mukaan. Tätät me kaikki varmaan toivomme. Ei kuitenkaan tuudittauduta siihen etteikö tässä voida vielä törmätä pahanlaatuiseen suhmurointiinkin.

 

[HotShot]

Pitäisin jokseenkin varmana että teknisessä tarkastelussa Gripen putoaa kisasta keskeneräisyyden takia. Siitähän ei nähtävästi edes tavoitella valmista tuotetta siihen mennessä kun Suomi tekee päätöksiä. Olisi melkoinen ihme jos ei vielä tuon päälle tulisi mitään mutkia matkaan. Polittisella päätöksellä se voi silti tulla valituksi. Ja sitten jännitetään mitä tulikaan ostettua

Tai sitten kahden koneen vaihtoehto on mukana juuri Gripenin vuoksi. Ensin hankitaan F-35:sia yhden laivueen tarpeiksi niin Grippen saa heti pari vuotta lisäaikaa kehitystyölle.

 

[Gyllis1]

Jossain Foorumin kirjoituksessa lainattiin Ruotsalaispilottia joka haukkui Typhoonia laiskaksi ja raskaaksi koneeksi joka menettää nopeasti energiaa kaarroissa. Jälleen täytyy ihmetellä miten tämä voi pitää paikkansa kun Typhoon on selvästi teho-painosuhteessa paras ja kykenee myös toimimaan tehonsa ansiosta korkeimmalla.

Justin Bronkin mukaan RAFin Typhoon kuskit ajattelevat Gripenistä näin:

"Gripen is a bit of an unknown quantity against modern air superiority machines because it takes a fundamentally different approach to survivability. Whilst in traditional DACT exercises, Typhoon pilots have often referred to the Gripen as ‘cannon-fodder’ due to its inferior thrust-to-weight ratio, speed, agility and armament, in the few cases where the Gripen has ‘come to play’ with its full electronic warfare capabilities, it has given Typhoons very nasty shocks."

 

[Mustaruuti]

Ei tässä nyt fiksuudesta olekaan kysymys vaan sen vastakohdasta eli politikoinnista.

Päätöksenhän tekevät poliitikot yksin. Yhdelläkään kenraalilla ei ole osuutta siinä äänestyksessä. Poliitiikka taas on... no sellaista Voi hyvin olla että mennään sotilaiden tahdon mukaan. Tätät me kaikki varmaan toivomme. Ei kuitenkaan tuudittauduta siihen etteikö tässä voida vielä törmätä pahanlaatuiseen suhmurointiinkin.

Jos tätä kysymystä lähestyy analyyttisesti, niin esittäisin kaksi kysymystä.

1. Miksi poliitikot toimisivat noin?
- Jos poliitikot muuttaisivat valintaa tuolla tavoin, niin siihen olisi varmasti hyvät perusteet?
- En itse osaa keksiä yhtään syytä.

2. Mikä on skenaarion todennäköisyys?
- Kaikki on tietysti mahdollista. Mutta onko esimerkiksi jotain tapausta historiasta, jossa poliitikot olisivat toimineet näin. Minä en ainakaan muista yhtään. Antaisin tälle skenaariolla alle 0,5% todennäköisyyden

Jos pohdit asiaa noiden kautta, niin voidaan varmaankin saavuttaa yhteinen ymmärrys asiasta. Jos esim. kohtaan 1 tulee hyvät perusteet, niin nostan todennäköisyysarviota.

 

[Mustaruuti]

Justin Bronkin mukaan RAFin Typhoon kuskit ajattelevat Gripenistä näin:

"Gripen is a bit of an unknown quantity against modern air superiority machines because it takes a fundamentally different approach to survivability. Whilst in traditional DACT exercises, Typhoon pilots have often referred to the Gripen as ‘cannon-fodder’ due to its inferior thrust-to-weight ratio, speed, agility and armament, in the few cases where the Gripen has ‘come to play’ with its full electronic warfare capabilities, it has given Typhoons very nasty shocks."

@Einomies1 viittaama lausunto kuulostaa kummalliselta. Siihen on kyllä yksi hypoteesi, mutta ilman alkuperäislähdettä mahdoton ottaa kantaa.

 

[tiedotusosasto]

Kahden konetyypin mahdollisuuteen on sekin ihan selkeä syy, että vaikka esim F35:n kanssa neuvottelut etenisivät pitkälle niin voidaan roikottaa vaikka Gripen mukana pudottamassa kappalemäärää ja pitämässä 35:n myyntimiehiä loppuun asti herkkänä. Oletan, että tuon pystyisi tekemään uskottavasti.

 

[Rannari]

Jos tätä kysymystä lähestyy analyyttisesti, niin esittäisin kaksi kysymystä.

1. Miksi poliitikot toimisivat noin?
- Jos poliitikot muuttaisivat valintaa tuolla tavoin, niin siihen olisi varmasti hyvät perusteet?
- En itse osaa keksiä yhtään syytä.

2. Mikä on skenaarion todennäköisyys?
- Kaikki on tietysti mahdollista. Mutta onko esimerkiksi jotain tapausta historiasta, jossa poliitikot olisivat toimineet näin. Minä en ainakaan muista yhtään. Antaisin tälle skenaariolla alle 0,5% todennäköisyyden

Jos pohdit asiaa noiden kautta, niin voidaan varmaankin saavuttaa yhteinen ymmärrys asiasta. Jos esim. kohtaan 1 tulee hyvät perusteet, niin nostan todennäköisyysarviota.

Haavekuvat puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ovat varmasti ne todennäköisimmät vaikuttimet vääntää hommaa väkisin Gripenin suuntaan. Haavekuvat koska tämä on taas niitä järjestelyjä joilla meillä kuvitellaan voitavan sekä liittoutua että olla liittoutumatta samanaikaisesti. Liittoutumista haetaan ja halutaan mutta ainoa realistinen vaihtoehto eli NATO ei käy. Skenaario on tietyillä tulevaisuuskuvioilla ihan mahdollinen. Kauhuesimerkissä Vanhanen pressaksi ja ennen kaikkea SDP:n vetämä hallitus takapirunaan E. Heinäluoma niin Gripen alkaa jo voittajasuosikki. Itse uskon meille tulevan jatkossakin jenkkikoneita mutta mikään varma asia se ei ole.

 

[Mustaruuti]

Haavekuvat puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ovat varmasti ne todennäköisimmät vaikuttimet vääntää hommaa väkisin Gripenin suuntaan. Haavekuvat koska tämä on taas niitä järjestelyjä joilla meillä kuvitellaan voitavan sekä liittoutua että olla liittoutumatta samanaikaisesti. Liittoutumista haetaan ja halutaan mutta ainoa realistinen vaihtoehto eli NATO ei käy. Skenaario on tietyillä tulevaisuuskuvioilla ihan mahdollinen. Kauhuesimerkissä Vanhanen pressaksi ja ennen kaikkea SDP:n vetämä hallitus takapirunaan E. Heinäluoma niin Gripen alkaa jo voittajasuosikki. Itse uskon meille tulevan jatkossakin jenkkikoneita mutta mikään varma asia se ei ole.

Noita skenaarioita voi pyöritellä sitten siinä vaiheessa, jos koneet ovat tasaväkiset.

Jos Gripen sen sijaan on täysin keskeneräinen, niin en usko, että sitä sieltä pohjalta noukitaan valinnaksi.

 

[Rannari]

Noita skenaarioita voi pyöritellä sitten siinä vaiheessa, jos koneet ovat tasaväkiset.

Jos Gripen sen sijaan on täysin keskeneräinen, niin en usko, että sitä sieltä pohjalta noukitaan valinnaksi.

Uskon asioitahan nämä toistaiseksi tosiaan ovat. Katellaan miten homma etenee.

 

[arcanine98]

Ei tässä nyt fiksuudesta olekaan kysymys vaan sen vastakohdasta eli politikoinnista.

Päätöksenhän tekevät poliitikot yksin. Yhdelläkään kenraalilla ei ole osuutta siinä äänestyksessä. Poliitiikka taas on... no sellaista Voi hyvin olla että mennään sotilaiden tahdon mukaan. Tätät me kaikki varmaan toivomme. Ei kuitenkaan tuudittauduta siihen etteikö tässä voida vielä törmätä pahanlaatuiseen suhmurointiinkin.

Totta, poliitikot tekevät päätöksen käsittääkseni virkamiesten esityksestä. Ja tähän esitykseen vaikuttavat varmasti sotilaiden, virkamiesten, poliitikkojen ja elinkeinoelämän näkemykset. Uskon, että Suomen HX-hanke poikkeaa monen muun maan vastaavasta kilpailusta siinä mielessä, että meillä itse kone ja sen vaikutus puolustuskykyyn on paljon tärkeämmässä asemassa kuin muualla. Muualla uhat voivat olla hyvin kaukana (esim. Sveitsi, Belgia ja Etelä-Afrikka tulevat ensimmäisinä mieleen) ja tärkeimpänä kriteerinä on poliittinen ulottuvuus, vastakaupat (parhaimmillaan luvataan reilusti yli 100 prosenttia hankintahinnasta) tai se, kuinka paljon erilaista osaamista/teknologioita konekaupan myötä maan teollisuudelle saadaan (esim. Brasilia/Intia).

Itse koneen kyvykkyyttä tärkeämpi kriteeri Suomessa saattaa olla hävittäjähankinnan strateginen / puolustuspoliittinen ulottuvuus (vaikka PAK-FA / J-31 voisivat teoriassa olla soivia pelejä, niin ne eivät jostain kumman syystä päätyneet shortlistalle).

Puolustusministeriön HX-esiselvitystä lainatakseni:
"Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. [...] Puolustusyhteistyön merkitys puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä kasvaa. [...] Hornet-suorituskyvyn korvaaminen vaikuttaa merkittävästi Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin suhteisiin ja asemaan. [...] Suomen puolustusta kehitetään toimintaympäristössä, jossa toimijoiden keskinäisriippuvuus kasvaa ja puolustukseen käytettävissä olevat voimavarat säilyvät rajallisina. Sotilaallisia suorituskykyjä kehitetään Suomen sotilaallisen puolustamisen lähtökohdista. Puolustusvoimien tulee kyetä vastaamaan sekä konventionaalisiin sotilaallisiin että laaja-alaisempiin uhkiin. Näihin uhkiin ei voida vastata ilman kattavaa kansainvälistä yhteistyötä. [...]"

 

[Rannari]

Totta, poliitikot tekevät päätöksen käsittääkseni virkamiesten esityksestä. Ja tähän esitykseen vaikuttavat varmasti sotilaiden, virkamiesten, poliitikkojen ja elinkeinoelämän näkemykset.

Kyllä sieltä myllystä saadaan ulos just sellainen esitys kuin halutaan. Kenutkin ovat sujuvasti samaa mieltä kun kystytään ostetaanko Gripeneitä vai pannaanko lappu luukulle

Peli on kovaa vaikkakin likaista