Ilmavoimien tulevaisuus

Eikä hornetin tai superin siiven tulokulmakaan ole 180 astetta enemmän kuin F-16 tai gripenin. High off boresight + kypärätähtäimen tuoma hyöty on siis oleellisesti suurempi kuin F-18 etu koneen nokan osoittamisessa muihin aikakautensa koneisiin verrattuna. Ts jos nuo ominaisuudet olisivat olleet koneissa jo 90 luvulla, hornet olisi voinut jäädä ilmavoimien vertailussa jo silloin kakkoseksi jollekin toiselle koneelle.

Voin olla väärässäkin, siitä on aikaa kun Haavelaskun luin, mutta muistaakseni silloin evaluoitiin suorituskykyä skenaariotasolla, eikä niinkään koneiden yksittäisiä teknisiä ominaisuuksia.
 
Voin olla väärässäkin, siitä on aikaa kun Haavelaskun luin, mutta muistaakseni silloin evaluoitiin suorituskykyä skenaariotasolla, eikä niinkään koneiden yksittäisiä teknisiä ominaisuuksia.

Kyllä minunkin mielestäni juuri näin, ja yksi ip-ohjuksella suoritetussa torjunnassa merkittävä ominaisuus saa mielestäni nyt suhteettoman suuren arvon. Kaikilla koneilla on optimaalinen taktiikkansa. Hornet voi yrittää saada vihollisen heti piikille, jokin toinen kone taas kenties hakeutuu ylemmäksi tai muutoin parempaan hyökkäysasemaan. Hornetissakin pitää muistaa, että mitä enemmän siitä sauvasta riuhtoo, sitä enemmän kone menettää energiaansa. Ei ongelma, jos ollaan tyhjiössä, mutta jos vihollisia on enemmän kuin yksi, niin siinä voi käydä kuin istuvalle ankalle.
 
JDAMista on näkyvillä ollut vain 1000lbs versio.
Nämä kyvyt on todennettu: Mk84-sirpalepommi (GBU-31V1, 2000 lb), Mk83-sirpalepommi (GBU-32, 1000 lb), Mk82-sirpalepommi (GBU-38, 500 lb) ja BLU-109 -tunkeumapommi (GBU-31V3, 2000 lb).

"Viikon aikana pudotettiin Boeingin valmistaman JDAM-pommin eri versioita GBU-38, GBU-32 ja GBU-31 (Guided Bomb Unit). "
"Kaikkiaan koeammunnoissa pudotettiin neljä sirpalepommia."

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ilmavoimien_hornet_pudotti_gpu_sarjan_jdam_tasmapommeja_lapissa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000948080.html
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin uskon samaan asiaan myöskin (ja kohta joku älähtää lapsenomaisesta uskosta). Karu fakta kuitenkin on, että ilma- tai meripuolustuksen jättäminen hoitamatta asettaa koko valtion olemassaolon riskialueelle. Jos idässä olisi naapurina normaali länsimainen demokratia, voisi poliitikoilla ollakin suuri kiusaus hankintojen peruuttamiseen. Tällä sivustolla tuskaillaan aina rahan riittymättömyyttä, mutta kannattaa muistaa, että merivoimien korvetit maksavat länsimetron verran ja uudet hävittäjät sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaisesta budjetista noin 10% (jos hankinnat jaetaan vuosikymnenelle) tai Olkiluodon ydinvoimalan verran.
Puolustuksen rahoituksella on eduskunnassa laaja kannatus yli hallitus/oppositiorajan. Ainoastaan Vasemmistoliitto vastustaa, mutta vassarit ei näitäkään asioita päätä.

Toki vivahde-eroja ja erilaisia näkemyksiä varmasti on, ja tällainen näkemysero budjettia sorvatessa tarkoittaa helposti 10-20 koneen vähennystä lopputuloksessa.

Joka tapauksessa on hyödytöntä valittaa, että raha ei koskaan riitä mihinkään. Rahaa kyllä on miljardikaupalla, kyse on poliittisesta tahdosta.
 
Lebano_receives_3rd_AC_208B_Combat_Caravan_from_United_States_640_001.webp

-Ohjuksen varoittimet,
-Viestintä ja datalinkit
-Lämpökamera ja voi myös seurata/jäjittää kohdetta sekä aluevalvonta mahdollisuus.
-hellfire ohjukset.
 
Kun F-18 aikanaan valittiin missään koneessa ei ollut kypärätähtäintä, siksi piti valita kone jolla koneen nokan sai parhaiten käännettyä sinne minne ohjus halutaan ampua, riippumatta siitä mihin suuntaan kone ko hetkellä kulkee.
Kun koneessa on kypärätähtäin ja se toimii hyvin, on koneen nokan osoittamisella suuresti väliä vain tykin kannalta, ellei sekin sitten jonkin verran käänny kypärätähtäimen osoittamaan suuntaan. Toki ohjuksen lähettäminen johonkin muuhun suuntaan kuin minne nokka osoittaa vie energiaa, eli täysin merkityksetöntä nokan osoittaminen ei ole vieläkään, mutta sen merkitys on olennaisesti vähentynyt. Suurin F18 valtti on siis mennyttä aikaa.
Mikään tuosta ei tietenkään takaa että Gripen löisi Superin, mutta yksi peruste miksi niin ei tapahtuisi on nyt poissa.

Eikä hornetin tai superin siiven tulokulmakaan ole 180 astetta enemmän kuin F-16 tai gripenin. High off boresight + kypärätähtäimen tuoma hyöty on siis oleellisesti suurempi kuin F-18 etu koneen nokan osoittamisessa muihin aikakautensa koneisiin verrattuna. Ts jos nuo ominaisuudet olisivat olleet koneissa jo 90 luvulla, hornet olisi voinut jäädä ilmavoimien vertailussa jo silloin kakkoseksi jollekin toiselle koneelle.

Voin olla väärässäkin, siitä on aikaa kun Haavelaskun luin, mutta muistaakseni silloin evaluoitiin suorituskykyä skenaariotasolla, eikä niinkään koneiden yksittäisiä teknisiä ominaisuuksia.

Kyllä minunkin mielestäni juuri näin, ja yksi ip-ohjuksella suoritetussa torjunnassa merkittävä ominaisuus saa mielestäni nyt suhteettoman suuren arvon. Kaikilla koneilla on optimaalinen taktiikkansa. Hornet voi yrittää saada vihollisen heti piikille, jokin toinen kone taas kenties hakeutuu ylemmäksi tai muutoin parempaan hyökkäysasemaan. Hornetissakin pitää muistaa, että mitä enemmän siitä sauvasta riuhtoo, sitä enemmän kone menettää energiaansa. Ei ongelma, jos ollaan tyhjiössä, mutta jos vihollisia on enemmän kuin yksi, niin siinä voi käydä kuin istuvalle ankalle.

Hornet on yksi parhaita kurva-vääntäjiä, ja ilman muuta oli eduksi Hornetille. Mutta tuskin se oli kuitenkaan määrittäviä tekijöitä valinnassa. Näin ei ainakaan ole kommunikoitu ulospäin. Monia muita asioita on.

Jos vielä mietitään, mitä tuo hävittäjältä edellyttää, niin tärkeitä ominaisuuksia ovat:
  • High-angle of attack / high alpha -kyky
  • Alhainen siipikuormitus tuottaa hyvän instantenous turn raten
  • Suuret ohjainpinnat auttavat liikkeen aloituksessa ja kontrolloimisessa
F-16 puuttuu tuo ensimmäinen, se ei siis siihen pysty.

Gripeniä en kommentoi.

Miragesta sen sijaan voi sanoa, että se pystyi kyllä myös kyseiseen suoritukseen.

https://hushkit.net/2016/10/13/mirage-2000-pilot-interview-cutting-it-in-the-electric-cakeslice/

It’s easy to fly once you get the hang of it but the delta wing takes a unique approach to flying – it’s not like a conventional wing. It generates huge amounts of lift but also an enormous amount of drag – great for a ‘Bat Turn’ but you always end low on energy afterwards.

As mentioned, the delta wing could catch you out, it would give you 9G+ performance but at a penalty

DACT was interesting in the M2000 – if your opponent was new to fighting a delta it could make his eyes water! At the merge the initial 9G+ turn was eye-watering

Instantaneous turn rates (at low/medium and high altitudes)

“Stunning – at all altitudes – with its big wing even at 50,000 feet using the leading edge slats it could still turn well.”

High Alpha

“The Mirage 2000 was legendary at its low speed high Alpha Passes -120 knots was pretty easy to fly.”
 
Olisi hirveän surullista ja hämmentävää jos Suomi kuluttaisi miljardeja lähinnä poliittisin ja säästösyin koneeseen joka ei pärjäisi siinä mihin se on ostettu eli mahdollisessa taistelussa Venäjän ykköskalustoa vastaan. Ilmavoimien parhaaksi arvioiman ehdotuksen poliittinen vesittäminen saatetaan maksaa liian kalliisti.

"AirPower is like poker. A second best hand is like none at all -- it will cost you dough and win you nothing."

Se olisi surullista ja hämmentävää :) Siksi on varsin epätodennäköistä että näin kävisi. Erityisesti, kun ottaa huomioon, että nämä kaikki vaihtoehdot ovat joka tapauksessa todella kalliita. Eihän siinä olisi mitään järkeä käyttää kymmeniä miljardeja euroja hävittäjään, jolla ei sitten kuitenkaan tekisi mitään.
 
Jotenkin uskon samaan asiaan myöskin (ja kohta joku älähtää lapsenomaisesta uskosta). Karu fakta kuitenkin on, että ilma- tai meripuolustuksen jättäminen hoitamatta asettaa koko valtion olemassaolon riskialueelle. Jos idässä olisi naapurina normaali länsimainen demokratia, voisi poliitikoilla ollakin suuri kiusaus hankintojen peruuttamiseen. Tällä sivustolla tuskaillaan aina rahan riittymättömyyttä, mutta kannattaa muistaa, että merivoimien korvetit maksavat länsimetron verran ja uudet hävittäjät sosiaali- ja terveysministeriön vuosittaisesta budjetista noin 10% (jos hankinnat jaetaan vuosikymnenelle) tai Olkiluodon ydinvoimalan verran.

Nythän on vireillä sairaahankkeita hävittäjähankintaa vastaavalla summalla. Eikä ne toteuttamalla rakentamistarve varmasti poistu seuraavaksi 30 vuodeksi.
 
Nythän on vireillä sairaahankkeita hävittäjähankintaa vastaavalla summalla. Eikä ne toteuttamalla rakentamistarve varmasti poistu seuraavaksi 30 vuodeksi.
Hankkeita riittää. SOTE soppa käyttökulut ovat 100x hankintakulu tulevaisuudessa... :)
Mittasuhteet katoaa, kun vaan kirjotellaan twitteriin, että kuinka hyvä on meidänpuolue... :D
 
Tänään julkistettiin VTV:n selvitys

Teollinen yhteistyö tuo HX-hävittäjähankinnalle lisähintaa, mutta on Puolustusvoimien suorituskyvylle välttämätöntä


Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi teollisen yhteistyön nykykäytäntöjä, toimivuutta ja edellytyksiä käynnissä olevassa HX-hävittäjähankkeessa, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky. Vaikka teollinen yhteistyö tuo hankinnalle lisäkustannuksia, sitä tarvitaan puolustuksen huoltovarmuuden takaamiseksi. Teollista yhteistyötä ei kuitenkaan voida enää edellyttää taloudellisilla perusteilla. Teollista yhteistyötä voidaan perustella säädösten mukaan ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä. Myös teollisen yhteistyön markkinavaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.

”Vaikka teollinen yhteistyö lisää hankintahintaa, se on investointi uskottavaan puolustukseen. Suomen tulevan hävittäjähankinnan arvo on noin 10 miljardia euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan teollinen yhteistyö – aiemmin vastakauppa – lisää hankintakustannuksia noin 10 prosentilla. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja laskee sille oman hinnan”, projektiasiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus taustoittaa.

Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. ”Lainsäädännön muutos ja sen vaikutukset on huomioitu HX-hankkeen valmistelussa, mutta kompensaatiotoiminnan prosesseja ei ole vielä käytännössä päivitetty”, Keskinarkaus kertoo.


Teollisen yhteistyön mahdollisia negatiivisia vaikutuksia markkinoihin ei ole huomioitu. Euroopan komissio on kuitenkin katsonut teollisen yhteistyön vääristävän vapaita markkinoita, sillä se suojelee ostajamaan omaa teollisuutta. ”Markkinavääristymien riski pitäisi tunnistaa, sillä taloudellisessa mielessä teollinen yhteistyö on veronmaksajien tuki puolustusteollisuudelle”, sanoo Keskinarkaus. Yhteistyölle asetettujen vaateiden tulisi kohdistua kuitenkin puolustuksen suorituskyvyn turvaamiseen eikä tiettyyn prosenttiosuuteen kauppasummasta.

Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa toimivan kompensaatiotoimikunnan työn sisällöstä ja tuloksista ei raportoida. VTV suosittaa tietojen keräämistä epäsuoran teollisen yhteistyön kohdistumisesta, jotta toiminnan tuloksia voitaisiin seurata nykyistä systemaattisemmin, tuloksista viestiä aktiivisemmin ja kaikesta teollisesta yhteistyöstä muodostaa kokonaiskuva. TEM:ä kehotetaan myös tarkastelemaan toimikunnan toimintaa kriittisesti prosessin läpinäkyvyyden, tehokkuuden ja tietopohjan kannalta. Teollisen yhteistyön avulla tuetaan hankitun suorituskyvyn operointia. Teollinen yhteistyö ei saa olla hankinnan itsetarkoitus.


Linkki prujuun: https://www.vtv.fi/files/5389/2_2016_Teollinen_yhteistyo_HX-havittajahankkeessa.pdf
 
Pikaselauksella löydettyjä mielenkiintoisia kohtia:

Tietopyyntövaiheessa selvitetään mahdolliset tarjoajat ja niiden tuotteet, toimintakonsepti, elinkaarikustannukset ja kotimaisen teollisuuden rooli. Tarjoajia pyydettiin tilannekuvien perusteella ehdottamaan, millaisia ratkaisuja niillä olisi tarjota esitettyihin skenaarioihin sekä kuvaamaan mahdollisia huoltomalleja.

Puolustuksen näkökulmasta on haastavaa tunnistaa, millaisia huoltovarmuusvaateita elinkaaren aikana nousee esiin. Tämän vuoksi sopimus tulee sisältämään mekanismit muokata sisältöä elinkaaren aikana sekä velvollisuuden tuottaa tietoa Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle.

Voidaan kysyä, paljonko kustannuksia toimittajalle muodostuu siitä, että se myynnin ohessa ryhtyy puolustusmateriaalin tuotannolliseen ja koulutukselliseen yhteistyöhön ostajamaan kanssa, etenkin ellei toiminta istu suoraan myyvän yrityksen strategiaan tai ellei sillä ole valmiiksi kompetenssia ryhtyä toimintaan, joka täyttää velvoitteen.

Koska Puolustusvoimat on siirtänyt huoltovarmuuden elementtejä kumppaniyritysten hoidettavaksi, on huomioitava, että valmistautuminen maksaa mallista riippumatta. Toisin sanoen varautuminen maksaa joka tapauksessa, tulee se teollisen yhteistyön avulla tai muilla mekanismeilla.

Puolustuksen näkökulmasta kriittisten suorituskykyjen on oltava kotimaassa, koska muuten syntyy riski, että toimittaja nostaisi huoltopalveluiden hintaa tai jopa kieltäytyisi kokonaan toimittamasta varaosia kriisin tai sodan aikana. On myös huomioitava, että mahdollisen kriisin aikana tilanne on todennäköisesti poikkeuksellinen myös kumppanimaissa.

Huoltovarmuuden ulottuvuuksia ovat materiaalinen ja teknologinen huoltovarmuus. Materiaalinen huoltovarmuus on logistiikkajärjestelmän kyky ylläpitää toimintakykyisiä järjestelmiä (vaihtolaitteet, varaosat, työkalut, mittalaitteet, henkilöstö). Materiaalinen huoltovarmuus syntyy suoran teollisen yhteistyön avulla. Teknologinen huoltovarmuus puolestaan on kykyä ymmärtää suorituskykyä ja operoida sitä kaikissa olosuhteissa. Teknologinen huoltovarmuus syntyy epäsuoran teollisen yhteistyön avulla tiedon ja immateriaalioikeuksien kautta. Kun materiaaliseen huoltovarmuuteen liittyy keskeisesti teollisuus, on teknologisen huoltovarmuuden keskeinen sidosryhmä myös tiedeyhteisö. Puolustuksessa teknologisen huoltovarmuuden merkitys kasvaa jatkuvasti ohjelmistojen keskeisyyden korostuessa.

Monitoimihävittäjä sisältää teknologiaa, jota ei voida kriisin aikana hyödyntää, ellei varmistuta siitä, että hankinnan yhteydessä saadaan ostettua oleelliset ohjelmistokoodit ja oikeus käyttää niitä.

Vaikka hankittavaa tuotetta saataisiin teollisen yhteistyön hintalisän vuoksi vähemmän, voidaan järjestelyllä kuitenkin ostaa kyky operoida koneita pidempi aika ja tehokkaammalla käyttöasteella. Tämä huoltojärjestelmä elää hankinnan elinkaaren aikana, eli Suomella on oltava kyky ja oikeus toteuttaa pitkäikäisten järjestelmien ylläpito itse.

Teollisen yhteistyön hinnanlisäys on viime kädessä kuitenkin pois hankintainvestoinnista eli ostettavien koneiden määrästä. Tällöin puolustuksen näkökulmasta Suomi saa vähemmän hävittäjiä mutta toisaalta turvaa monipuoliset asejärjestelmän hyödyntämismahdollisuudet ylläpitokyvyn, osaamisen ja teknologian siirron avulla.

Toimittajien edustajat ovat jo aloittaneet sekä päätöksentekijöihin että yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisen markkinointiviestinnän keinoin. Maanpuolustuksen näkökulmasta suorituskyvyn on oltava hankinnan ensisijainen kriteeri ja mahdollisen teollisen yhteistyön on kohdistuttava tiukasti puolustukseen.
 
Lainauksia:
"Teollisen yhteistyön kontekstissa huoltovarmuus merkitsee sitä, että Suomelle saadaan hankinnan yhteydessä ostettua operointiin tarvittava teknologia, käyttöoikeudet ja osaaminen koko käyttöajalle."

"Teollisen yhteistyön hinnanlisäys on viime kädessä kuitenkin pois hankintainvestoinnista eli ostettavien koneiden määrästä. Tällöin puolustuksen näkökulmasta Suomi saa vähemmän hävittäjiä mutta toisaalta turvaa monipuoliset asejärjestelmän hyödyntämismahdollisuudet ylläpitokyvyn, osaamisen ja teknologian siirron avulla."

"Puolustuksen näkökulmasta kriittisten suorituskykyjen on oltava kotimaassa, koska muuten syntyy riski, että toimittaja nostaisi huoltopalveluiden hintaa tai jopa kieltäytyisi kokonaan toimittamasta varaosia kriisin tai sodan aikana. On myös huomioitava, että mahdollisen kriisin aikana tilanne on todennäköisesti poikkeuksellinen myös kumppanimaissa"

"Vaikka Suomi on aiemmin edellyttänyt teollista yhteistyötä koko kauppasummasta, ei tätä nykyisessä toimintaympäristössä pidetä realistisena tai tavoittelemisen arvoisena. Puolustushallinto korostaa, että huomio on kiinnitettävä teollisen yhteistyön laatuun. Jos Suomi nykylainsäädännön puitteissa pyytäisi teollista yhteistyötä sadasta prosentista kauppasummasta, saattaisi yhteistyön hinta muodostua hyvin korkeaksi, koska suoraan puolustukseen liittyvää kauppaa on hyvin haasteellista luoda koko hankintahinnan arvosta. Toisaalta suurella teollisen yhteistyön vaateella voidaan toimittajalta myös edellyttää paljon, eli Suomen neuvotteluasema on parempi."

"Puolustushallinto katsoo saavansa teollisen yhteistyön investoinnille vastinetta, koska hankinnan kohteen operointi on kriisiaikana mahdotonta ilman itsenäistä ylläpitokykyä."

"Selvityksessä ilmeni, että HX-tietopyyntö on muotoiltu tavalla, joka korostaa teollisen yhteistyön tärkeyttä. Tarjoajia kannustetaan aloittamaan valmistelut suomalaisten yhteistyöyritysten kanssa..."

"Osa toimijoista korosti teollisen yhteistyön kohdistuvan puhtaasti sotilaalliseen huoltovarmuuteen, kun taas toiset näkivät teollisen yhteistyön tulevaisuudessakin turvaavan kokonaishuoltovarmuuden"

"Puolustuksessa teknologisen huoltovarmuuden merkitys kasvaa jatkuvasti ohjelmistojen keskeisyyden korostuessa."

"Suvereniteettinäkökulmasta kriittisten järjestelmien ylläpitokyvyn on oltava Suomessa."

"Monitoimihävittäjä sisältää teknologiaa, jota ei voida kriisin aikana hyödyntää, ellei varmistuta siitä, että hankinnan yhteydessä saadaan ostettua oleelliset ohjelmistokoodit ja oikeus käyttää niitä."

"Tarjoajien erot tulevat esiin juuri teknologian luovutusehdoissa."

"Puolustusvoimien, teollisuuden ja tiedeyhteisön yhteistoiminta on kriittinen edellytys sille, että tulevia hankintoja voidaan maksimaalisesti hyödyntää."

"Kriisiaikana Suomi ei voi luottaa siihen, että apua tulee ulkopuolelta, vaan Suomen tulee olla valmis toimimaan itse. Huoltovarmuuden on myös toimittava riittävän pitkään, vaikka yhteydet toimittajavaltioon jostain syystä katkeaisivat"

"Ilmavoimat operoi tulevan hankinnan kohdetta ja määrittelee sitä koskevat suorituskykyvaatimukset."

"Ostokriteereissä teollinen yhteistyö on huoltovarmuuden kanssa siis vasta kolmantena suorituskyvyn ja hinnan (sis. elinkaarikustannukset) jälkeen"

"...puolustusmateriaalikauppojen löytäminen 10 miljardin arvosta ei ole Suomen kokoisen maan teollisuuspohjalla käytännössä mahdollista."
///
Näiden tietojen valossa odotan mielenkiinnolla heilahtaako gallup-luvut toisessa ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko antaa pointtereita/linkkiä/vinkkiä onko A-10 koneesta keskusteltu jossain täällä.
"With a variety of upgrades and wing replacements, the A-10's service life may be extended to 2040."

Taitaa A-10 olla parhaita ilma-aseita maajoukkojen tukemisessa. Mietin kannattaisko moisia olla suomella. Olisko parempi olla tunnistuslentoihin halpa hävittäjä (SuperHornet?) ja maataisteluiden tueksi parasta mahdollista. (F35 kait olisi kompromissi joka ei ole paras missään)
(+Ilmapuolustus hoidettaneen ohjuksin maasta.)
 
Älä unta nää...
Kaikkien tarjoajien tuotteissa pysyvät valmistajien hallussa.

Kyllä noita on usein luovutettu tai tarjottu.

Rafale: http://www.dassault-aviation.com/wp-content/blogs.dir/1/files/2012/08/Fox_Three_nr_3.pdf
Full scale in-country maintenance will be carried out by customers, and the local industry will benefit from technology transfers: French authorities have already approved source codes transfers, and even radar cross section reduction material will be maintained locally. The electronic warfare suite can be programmed by indigenous experts, and new weapons can be easily integrated. This facilitates transparent decision making process and support through the life of the aircraft.

Gripen: https://en.wikipedia.org/wiki/Saab_JAS_39_Gripen
Operators also have access to the Gripen's source code and technical documentation, allowing for upgrades and new equipment to be independently integrated.

Eurofighter: http://www.network54.com/Forum/2480...st-1306854278/Eurofighter+Offers+Source+codes
Speaking to Today's Zaman on the condition of anonymity, a leading executive from European Eurofighter -- an aerospace consortium of Germany, Italy, Spain and the United Kingdom -- said they agree to fulfill Turkey's demands to that end. We are ready to share all software codes and critical technologies with Turkey, the official said.

Jopa Yhdysvalloista, tosin kai vain F-16:sta.
https://www.strategypage.com/htmw/htairfo/20111104.aspx
Warplanes: Turkey Gets F-16 Source Code

November 4, 2011: The U.S. has agreed to supply Turkey with source code for F-16 fire control and flight system software, so that Turkey can modify F-16 software to use Turkish made weapons and equipment.
 
Onko antaa pointtereita/linkkiä/vinkkiä onko A-10 koneesta keskusteltu jossain täällä.
"With a variety of upgrades and wing replacements, the A-10's service life may be extended to 2040."

Taitaa A-10 olla parhaita ilma-aseita maajoukkojen tukemisessa. Mietin kannattaisko moisia olla suomella. Olisko parempi olla tunnistuslentoihin halpa hävittäjä (SuperHornet?) ja maataisteluiden tueksi parasta mahdollista. (F35 kait olisi kompromissi joka ei ole paras missään)
(+Ilmapuolustus hoidettaneen ohjuksin maasta.)

Aa-kymppi ketju löytyy: http://maanpuolustus.net/threads/usa-myy-a-10-koneet-meille.3386/
 
Back
Top