Ilmavoimien tulevaisuus

Kuulostaa aika arveluttavalta, etenkin transatlanttisen yhteyden ja kehityksessä mukana pysymisen kannalta. Luulisi uudempia koneita tarvittavan aisapariksi myöskin.

Suurempana ongelmana näkisin sen saman kuin aiemminkin: miksi Gripenit myytäisiin meille puoli-ilmaiseksi, jos ne kerran ovat niin hyviä? Paljonko pelkkä koneiden käyttöönotto ja aseistaminen maksaa? Onko kustannustehokasta versus Hornetin tekohengittäminen?

Saataisiinko konehankintaa edes siirrettyä sen parempaan ajankohtaan? Jos seuraava konehankinta osuisi 30-luvun loppuun ja 40-luvun alkuun, niin ei se kyllä olisi juurikaan parempi kuin 2025-2030. 30-luvun lopulla ja 40-luvun alussahan menee paaliin about kaikki kalusto: Pasit, CV90:t, Leopardit noin isoimpina. Nykyinen hävittäjähanke vaarantaa maavoimissa Crotalen, vanhan tykkikaluston (sekä ilmatorjunta- että kenttätykistö) ja MT-LB:n (sekä ehkä telakuorma-autot), mutta en osaa nähdä sitä niin vakavana kuin tuota 30-luvulla eteen tulevaa: BMP-2, Leopard 2, Pasit (ja ehkä telakuorma-autot, jos ne ei mene paaliin vielä 2020-luvulla)...

Ehkä realistisin tapa saada Suomeen käytettyjä Gripeneitä nojaa siihen, että Suomi on todella P-A ja Ruotsi kokee tarvetta parantaa omaa puolustustaan vahvistamalla Suomea ja haluaa vientikauppoja Gripen E:lle. Tällöin olisi helppoa kaupata Suomelle 20-40 uutta konetta, joiden lisäksi Ruotsin valtio sitten lahjoittaisi merkittävän määrän käytettyjä Gripeneitä. Hawkin korvaaminen voitaisiin jättää väliin, koska Gripen D lienee suhteellisen helppo lentää eikä ole juurikaan raskaampi kuin esim. KAI T-50. Tämä voisi olla Suomen kannalta hyvinkin tyydyttävä ratkaisu, jolla vapautettaisiin rahaa maavoimille, mutta onko ratkaisu tyydyttävä Ruotsille?


Lainaan loppuun vanhaa kirjoitustani:





Hävittäjien verran rahaa pitäisi kyllä saada kaavittua, ei veroja korottamalla tai lainaa ottamalla, vaan turhuudesta karsimalla. Esimerkiksi kehitysapuun menee 675 miljoonaa euroa, taiteeseen ja kulttuuriin 463 miljoonaa euroa, maaseudun kehittämiseen 373 miljoonaa euroa... vuodessa.

Lisää karsittavaa:

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:



Yääk, elä ny viitti tuollaisia puhua, menee ruokahalu... :( Olisikohan meillä tuolloin ammattiarmeija? Noilla kalustomäärillä voisi olla järkevämpi vaihtoehto. En tiedä, ehkä/varmaan. Ja liittoutumattomana ihan varmasti yhä...

Pahoittelut jos maalaan piruja seinille :D

CD-Gripenien liisaaminenhan on lähinnä kauhuskenaario. Ehkä kuitenkin realismin rajoissa jos kaikki menee oikein huolella persiilleen.

Mitä tuohon maavoimien ytimenä olevaan prikaatiin tulee niin miksipä se ei voisi olla ammattilaisilla miehitetty. Ressut rymyäisivät sitten lähinnä hajautetun taistelun opein kevyemmin varustettuna.

Ja kyllä. Suomi ei sotilasliittoon mene vaikka helvetti jäätyisi.
 
Pahoittelut jos maalaan piruja seinille :D

CD-Gripenien liisaaminenhan on lähinnä kauhuskenaario. Ehkä kuitenkin realismin rajoissa jos kaikki menee oikein huolella persiilleen.

Mitä tuohon maavoimien ytimenä olevaan prikaatiin tulee niin miksipä se ei voisi olla ammattilaisilla miehitetty. Ressut rymyäisivät sitten lähinnä hajautetun taistelun opein kevyemmin varustettuna.

Ja kyllä. Suomi ei sotilasliittoon mene vaikka helvetti jäätyisi.

Niin maalaat. Päättelyketju on yksinkertainen:

1) ilman erillisrahoitusta ei tule hävittäjiä
2) ilman hävittäjiä ei ole ilmavoimia
3) ilman ilmavoimia voidaan koko PV:ssä lyödä lappu luukulle
4) tällöin voidaan suoraan soittaa Vladimirille ja sanoa hätäisesti opiskellulla venäjänkielellä "tervetuloa"

Jos uskot ettei erillisrahoitusta tule, uskot samalla että valtiojohto haluaa soittaa kohdan 4 puhelun. Minä en usko.
 
CD-Gripenien liisaaminenhan on lähinnä kauhuskenaario. Ehkä kuitenkin realismin rajoissa jos kaikki menee oikein huolella persiilleen.

Kokonaisuutta ajatellen Gripen C/D:n hankinta ei kaikilla parametreilla ole kauhuskenaario, ei edes minulle. Jos meille päädytään hankkimaan Gripen E, niin Gripen C/D koplattuna mukaan sopimukseen toisi turvaa siltä varalta, ettei Gripen E ole vielä 2025 täydessä tikissään. Lisäksi C/D voisi hyvin mahdollisesti toimia aikaa myöten Hawkin korvaajana. Sekin helpottaisi maavoimien tilannetta, kun Hawkien korvaaminen uusilla koneilla maksaa varovastikin arvioiden puoli miljardia tai enemmän.

Mutta katsotaan nyt. Eihän se ole sanottua, että vanhoja Gripeneitä olisi meille edes koskaan tarjolla. Ehkä vanhat Gripenit ovat Ruotsin salainen ase, jolla varmistetaan Saabin voitto Lockheed Martinia vastaan Intiassa. Ken tietää.

Mitä tuohon maavoimien ytimenä olevaan prikaatiin tulee niin miksipä se ei voisi olla ammattilaisilla miehitetty. Ressut rymyäisivät sitten lähinnä hajautetun taistelun opein kevyemmin varustettuna.

Ajattelin kyllä koko asevoimien ammattimaistamista... vaikka tuottaahan ammattiarmeijakin toki reserviä, minkä voisi sitten pistää möyrimään ympäriinsä. Mutta huolestuttavaltahan tuo kuulostaa, että meillä olisi yksi prikaati ja sitten X-määrä kevyitä jalkaväkipataljoonia ilman tykistöä tai panssariajoneuvoja.

Ehkä asevelvollisuudesta luopuminen oli kuitenkin meikäläiseltä vähän radikaali ajatus. Norjalaistyylinen valikoiva asevelvollisuus lienee realistisempi tulevaisuudenkuva Suomelle.
 
Niin maalaat. Päättelyketju on yksinkertainen:

1) ilman erillisrahoitusta ei tule hävittäjiä
2) ilman hävittäjiä ei ole ilmavoimia
3) ilman ilmavoimia voidaan koko PV:ssä lyödä lappu luukulle
4) tällöin voidaan suoraan soittaa Vladimirille ja sanoa hätäisesti opiskellulla venäjänkielellä "tervetuloa"

Jos uskot ettei erillisrahoitusta tule, uskot samalla että valtiojohto haluaa soittaa kohdan 4 puhelun. Minä en usko.

Onhan tässä muitakin pelimerkkejä kuin lisärahoitus. Puolustusbudjetissa on 15 vuoden jaksolla noin 8 miljardia euroa hankintavaroja joilla saa kyllä järjesteltyä kaikenmoista.

Käytettyjen koneiden ostaminen tai liisaaminen on ihan realistinen vaihtoehto jos talous napsahtaa kunnolla kuralle eikä poliittista tahtoakaan löydy.
 
Kokonaisuutta ajatellen Gripen C/D:n hankinta ei kaikilla parametreilla ole kauhuskenaario, ei edes minulle. Jos meille päädytään hankkimaan Gripen E, niin Gripen C/D koplattuna mukaan sopimukseen toisi turvaa siltä varalta, ettei Gripen E ole vielä 2025 täydessä tikissään. Lisäksi C/D voisi hyvin mahdollisesti toimia aikaa myöten Hawkin korvaajana. Sekin helpottaisi maavoimien tilannetta, kun Hawkien korvaaminen uusilla koneilla maksaa varovastikin arvioiden puoli miljardia tai enemmän.

Mutta katsotaan nyt. Eihän se ole sanottua, että vanhoja Gripeneitä olisi meille edes koskaan tarjolla. Ehkä vanhat Gripenit ovat Ruotsin salainen ase, jolla varmistetaan Saabin voitto Lockheed Martinia vastaan Intiassa. Ken tietää.



Ajattelin kyllä koko asevoimien ammattimaistamista... vaikka tuottaahan ammattiarmeijakin toki reserviä, minkä voisi sitten pistää möyrimään ympäriinsä. Mutta huolestuttavaltahan tuo kuulostaa, että meillä olisi yksi prikaati ja sitten X-määrä kevyitä jalkaväkipataljoonia ilman tykistöä tai panssariajoneuvoja.

Ehkä asevelvollisuudesta luopuminen oli kuitenkin meikäläiseltä vähän radikaali ajatus. Norjalaistyylinen valikoiva asevelvollisuus lienee realistisempi tulevaisuudenkuva Suomelle.

Miesvahvuutta on hyvä olla joten en lähtisi koko firmaa ammattilaistamaan.
 
Ja koulutuspolitiikasta takaisin aiheeseen. Uskooko joku, että sveduilla olisi voinut olla mielessä pohjoismaiden kaikkien aikojen suurin yksittäinen asekauppa(tarkastamaton tieto), kun esittivät tänään puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Vielä hetki sitten asia ei kiinnostanut pätkääkään... Ei suinkaan ne meitä narrais:rolleyes:

http://yle.fi/uutiset/3-9394577
 
Onhan tässä muitakin pelimerkkejä kuin lisärahoitus. Puolustusbudjetissa on 15 vuoden jaksolla noin 8 miljardia euroa hankintavaroja joilla saa kyllä järjesteltyä kaikenmoista.

Käytettyjen koneiden ostaminen tai liisaaminen on ihan realistinen vaihtoehto jos talous napsahtaa kunnolla kuralle eikä poliittista tahtoakaan löydy.

Mikäli maa- ja merivoimien hankinnoille lyödään 15 vuodeksi rasti päälle voidaan nämä puolustushaarat lakkauttaa toimintakyvyttöminä, ja ollaan taas puhelin kourassa.
 
Mikäli maa- ja merivoimien hankinnoille lyödään 15 vuodeksi rasti päälle voidaan nämä puolustushaarat lakkauttaa toimintakyvyttöminä, ja ollaan taas puhelin kourassa.

Kyllä Maavoimat kesti vuosikymmenen sivuraiteella viimeksikin. Muutama ikäluokka ei pääse kertaamaan mutta elämä on sellaista. Tärkeimmät hankkeet saadaan maapuolella välttävälle tolalle 20-luvun alussa ja siitä jatketaan 2035 jälkeen.

Eli pari laivuetta meille uusia hävittäjiä kyllä kaivetaan vaikka kiven alta. Ne ei vaan välttämättä ole sitä kuuminta hottia.
 
Onhan tässä muitakin pelimerkkejä kuin lisärahoitus. Puolustusbudjetissa on 15 vuoden jaksolla noin 8 miljardia euroa hankintavaroja joilla saa kyllä järjesteltyä kaikenmoista.

Käytettyjen koneiden ostaminen tai liisaaminen on ihan realistinen vaihtoehto jos talous napsahtaa kunnolla kuralle eikä poliittista tahtoakaan löydy.

On näitä sun juttuja kieltämättä hauska välillä lukea, toisaalta joskus kyllästyttää. Ihan vaan pienenä tarkennuksena yksi kysymys: Mistä syntyi ajatus jonka mukaan liisaaminen olisi edullisempi vaihtoehto kuin ostaminen?

Oikeastaan vielä toinenkin: oletko sitä mieltä, että on ok ostaa hävittäjiä esim Mainitsemisillasi 8mrd€:lla ja jättää samalla ostamatta patruunat rynkkyihin, kokardit hattuihin, kengät jalkoihin ja vaikkapa ohjukset niihin suihkareihin. Sitähän tuo ajatelmasi tarkoittaisi.

Pakko vielä kysyä kolmaskin asia: onko näillä päättömillä kommenteilla joku tarkoitus?
 
On näitä sun juttuja kieltämättä hauska välillä lukea, toisaalta joskus kyllästyttää. Ihan vaan pienenä tarkennuksena yksi kysymys: Mistä syntyi ajatus jonka mukaan liisaaminen olisi edullisempi vaihtoehto kuin ostaminen?

Oikeastaan vielä toinenkin: oletko sitä mieltä, että on ok ostaa hävittäjiä esim Mainitsemisillasi 8mrd€:lla ja jättää samalla ostamatta patruunat rynkkyihin, kokardit hattuihin, kengät jalkoihin ja vaikkapa ohjukset niihin suihkareihin. Sitähän tuo ajatelmasi tarkoittaisi.

Pakko vielä kysyä kolmaskin asia: onko näillä päättömillä kommenteilla joku tarkoitus?

Eihän koko kahdeksaa miljardia tietenkään voi hävittäjiin käyttää. Noin puolet voi. Silti rahaa riittää Merivoimien paatteihin ja välttämättömiin perushankintoihin jotka jatkuvasti syövät puolustuksen rahoituksesta 25-40%. Maavoimissa olisi 10 vuotta hiljaista mutta se pitää huomioida jo tällä vuosikymmenellä niin kuin näyttää tapahtuvankin.

Ja on kirjoituksillani tarkoitus. Muistuttaa siitä että tuulenhuuhtomat haavekuvat miljardisotalla laareihin vyöryvästä lisärahasta eivät ehkä ajatuksena lopulta olekaan tästä maailmasta. Siihenkin mahdollisuuteen pitää tietenkin varautua. Niin mukava kuin onkin tuhlata miljardeja toisensa perään ja ostaa uusinta uutta niin elävä todellisuus voi vielä muotoutua kovastikin erinäköiseksi.

Liisaaminen voi tuntua sillä hetkellä hyvälle ajatukselle koska raha ei liiku heti. Halpaa se ei pitkässä juoksussa todennäköisesti ole. Ei edes edullista. Saattaisi kuitenkin joissain olosuhteissa toimia hätäratkaisuna.

Pahoittelen tympeitä tarinoitani. Minulle kun on tuota järjen valoa annostettu vähän pienemmällä kipolla niin ymmärrän hyvin että kaltaisesi älykkötyyppi voi niistä turhautua.
 
Kyllä Maavoimat kesti vuosikymmenen sivuraiteella viimeksikin. Muutama ikäluokka ei pääse kertaamaan mutta elämä on sellaista. Tärkeimmät hankkeet saadaan maapuolella välttävälle tolalle 20-luvun alussa ja siitä jatketaan 2035 jälkeen.

Eli pari laivuetta meille uusia hävittäjiä kyllä kaivetaan vaikka kiven alta. Ne ei vaan välttämättä ole sitä kuuminta hottia.

Kerro toki milloin on ollut 10 vuoden ajanjakso jolloin maavoimiin ei ole hankittu mitään.
 
Kerro toki milloin on ollut 10 vuoden ajanjakso jolloin maavoimiin ei ole hankittu mitään.

Jostain vuodesta -92 alkaen oli Maavoimien rahoitus vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vaatimattomalla tasolla. Vuosikymmen muttei ihan kymmentä vuotta.Nuohan ei tyypillisesti mene ihan veitsellä leikaten vaan 90-luvun alussa varmaan hoidettiin vielä vanhojen hankintojen häntiä ja valmiusprikaatit alkoivat hiipiä osingoille vuosituhannen vaihtuessa. Valmiusprikaateihin panostettiinkin sitten maapuolen hankkeeksi poikkeuksellisen voimakkaasti.

Eikä sellaista tilannetta voi koskaan syntyäkään ettei jollekin puolustushaaralle pitkään aikaan hankittaisi yhtään mitään. Ylläpidon ja varaosahankintojen yms. pitää pyöriä koko ajan vaikkei mitään miehekkäämpiä tilausvaltuuksia olisikaan tulilla.
 
Jostain vuodesta -92 alkaen oli Maavoimien rahoitus vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vaatimattomalla tasolla. Vuosikymmen muttei ihan kymmentä vuotta.Nuohan ei tyypillisesti mene ihan veitsellä leikaten vaan 90-luvun alussa varmaan hoidettiin vielä vanhojen hankintojen häntiä ja valmiusprikaatit alkoivat hiipiä osingoille vuosituhannen vaihtuessa. Valmiusprikaateihin panostettiinkin sitten maapuolen hankkeeksi poikkeuksellisen voimakkaasti.

Eikä sellaista tilannetta voi koskaan syntyäkään ettei jollekin puolustushaaralle pitkään aikaan hankittaisi yhtään mitään. Ylläpidon ja varaosahankintojen yms. pitää pyöriä koko ajan vaikkei mitään miehekkäämpiä tilausvaltuuksia olisikaan tulilla.

Niin, totta on että maapuolustuksen hankinnat olivat vähäisempiä tuolla ajanjaksolla ja sillä maksettiin osittain HN-hankintaa. Tämän mahdollisti myös historiallisesti ainutlaatuinen DDR-kauppa ja toisaalta NL:n hajoaminen ja uhan merkittävä pieneneminen Venäjän 1990-luvun vaikeuksien johdosta. Silti maavoimillekin jotain hankittiin, mm iso läjä telakuorma-autoja, kranaatinheittimiä, kenttätykkejä, viestijärjestelmiä, rynnäkkökiväärejä ja ties mitä.

2020-luvulle on vaikea nähdä mutta näyttää tällä hetkellä siltä että puoli-ilmaista asevarastoa ovet sepposen selällään ei tällä kertaa ilmesty ja vieressä on pienempien naapurimaiden valloittamiseen sekä halukas että kykenevä diktatuuri. Tämä on sitä paljon puhuttua turvallisuusympäristön muuttumista. HX-hankinnan maksujen ollessa päällä happanee loputkin 80/90-lukujen taitteessa hankitut kamat jolloin tullaan jälleen samaan lopputulemaan, panostusten puolustukseen on yksiselitteisesti kasvettava. Halvin ratkaisu olisi liittoutua mutta minkäs teet kun ei äly ja sisu riitä...
 
Niin, totta on että maapuolustuksen hankinnat olivat vähäisempiä tuolla ajanjaksolla ja sillä maksettiin osittain HN-hankintaa. Tämän mahdollisti myös historiallisesti ainutlaatuinen DDR-kauppa ja toisaalta NL:n hajoaminen ja uhan merkittävä pieneneminen Venäjän 1990-luvun vaikeuksien johdosta. Silti maavoimillekin jotain hankittiin, mm iso läjä telakuorma-autoja, kranaatinheittimiä, kenttätykkejä, viestijärjestelmiä, rynnäkkökiväärejä ja ties mitä.

2020-luvulle on vaikea nähdä mutta näyttää tällä hetkellä siltä että puoli-ilmaista asevarastoa ovet sepposen selällään ei tällä kertaa ilmesty ja vieressä on pienempien naapurimaiden valloittamiseen sekä halukas että kykenevä diktatuuri. Tämä on sitä paljon puhuttua turvallisuusympäristön muuttumista. HX-hankinnan maksujen ollessa päällä happanee loputkin 80/90-lukujen taitteessa hankitut kamat jolloin tullaan jälleen samaan lopputulemaan, panostusten puolustukseen on yksiselitteisesti kasvettava. Halvin ratkaisu olisi liittoutua mutta minkäs teet kun ei äly ja sisu riitä...

Samaa mieltä siitä että panostusta pitäisi kasvattaa. En kuitenkaan usko niin tapahtuvan. Siitä taas seuraa kaikenlaista. Toivottavasti saavat kuitenkin kertaluonteisesti tiristettyä jostain edes sen verran lisää ettei muiden puolustushaarojen ihan tarvitse sammutella valoja ja silti saadaan uusia koneita kentälle.

Joskus käy tuuri kun diktatuurit romahtavat sopivalla hetkellä. Vaikka ei se DDR-hankinta lopulta niin merkillinen ollut kun 90-luku meni ainakin BMP-1-kalustoa kunnostaessa ja 2005 ne lähtivät jo Stenalle.
 
Niin, totta on että maapuolustuksen hankinnat olivat vähäisempiä tuolla ajanjaksolla ja sillä maksettiin osittain HN-hankintaa. Tämän mahdollisti myös historiallisesti ainutlaatuinen DDR-kauppa ja toisaalta NL:n hajoaminen ja uhan merkittävä pieneneminen Venäjän 1990-luvun vaikeuksien johdosta. Silti maavoimillekin jotain hankittiin, mm iso läjä telakuorma-autoja, kranaatinheittimiä, kenttätykkejä, viestijärjestelmiä, rynnäkkökiväärejä ja ties mitä.

2020-luvulle on vaikea nähdä mutta näyttää tällä hetkellä siltä että puoli-ilmaista asevarastoa ovet sepposen selällään ei tällä kertaa ilmesty ja vieressä on pienempien naapurimaiden valloittamiseen sekä halukas että kykenevä diktatuuri. Tämä on sitä paljon puhuttua turvallisuusympäristön muuttumista. HX-hankinnan maksujen ollessa päällä happanee loputkin 80/90-lukujen taitteessa hankitut kamat jolloin tullaan jälleen samaan lopputulemaan, panostusten puolustukseen on yksiselitteisesti kasvettava. Halvin ratkaisu olisi liittoutua mutta minkäs teet kun ei äly ja sisu riitä...

Jep ja taisipa venäjä tuohon aikaan kuitata Suomelle vanhoja NL:n aikaisia velkojaan aseilla. Buk tuli muistaakseni 1996 sen arvoa nykyrahassa on vaikea arvioida, mutta hatusta voi heittää arvion jotain 500 me ja miljardin haarukkaan. Joka osaa paremmin arvioida niin kertokoon. DDR:n jäämistöstä tuli tuohon ajanjaksoon ennennäkemätön määrä kalustoa maavoimille, olisko ollut romuraudasta siivoamisen jälkeenkin parin prikaatin peruskaluston verran. Sen kaluston arvoa nykyrahassa on vieläkin vaikeampi arvioida.Ei se tietenkään ihan parasta tavaraa ollut, mutta paljon sitä on vieläkin käytössä.

Tässä Rannarille muutamia hankintoja ajanjaksolta jolloin mielestäsi ei juurikaan mitään hankittu. Mieti hetki ennenkuin lähetät tuollaisia paikkaansapitämättömiä viestejä faktana, pieni tarkistuskin on välillä paikallaan.
 
Eihän koko kahdeksaa miljardia tietenkään voi hävittäjiin käyttää. Noin puolet voi. Silti rahaa riittää Merivoimien paatteihin ja välttämättömiin perushankintoihin jotka jatkuvasti syövät puolustuksen rahoituksesta 25-40%. Maavoimissa olisi 10 vuotta hiljaista mutta se pitää huomioida jo tällä vuosikymmenellä niin kuin näyttää tapahtuvankin.

Niin ja nyt kun pienen mietinnän jälkeen tiputtit "säästöbudjettisi" neljään miljardiin, niin kerro perään miten sillä hankitaan toimiva hävittäjäkalusto Suomelle?
 
Niin ja nyt kun pienen mietinnän jälkeen tiputtit "säästöbudjettisi" neljään miljardiin, niin kerro perään miten sillä hankitaan toimiva hävittäjäkalusto Suomelle?

Mä mitään tiputtanut... Ostetaan Ruotsista kaksi laivuetta käytettyjä C/D-Gripeneitä.
 
Jep ja taisipa venäjä tuohon aikaan kuitata Suomelle vanhoja NL:n aikaisia velkojaan aseilla. Buk tuli muistaakseni 1996 sen arvoa nykyrahassa on vaikea arvioida, mutta hatusta voi heittää arvion jotain 500 me ja miljardin haarukkaan. Joka osaa paremmin arvioida niin kertokoon. DDR:n jäämistöstä tuli tuohon ajanjaksoon ennennäkemätön määrä kalustoa maavoimille, olisko ollut romuraudasta siivoamisen jälkeenkin parin prikaatin peruskaluston verran. Sen kaluston arvoa nykyrahassa on vieläkin vaikeampi arvioida.Ei se tietenkään ihan parasta tavaraa ollut, mutta paljon sitä on vieläkin käytössä.

Tässä Rannarille muutamia hankintoja ajanjaksolta jolloin mielestäsi ei juurikaan mitään hankittu. Mieti hetki ennenkuin lähetät tuollaisia paikkaansapitämättömiä viestejä faktana, pieni tarkistuskin on välillä paikallaan.

Rahoituksesta oli puhe. Saksan kamat hankittiin nälkävuosina ennen Horneteja ja Bukit maksoivat peräti 150 miljoonaa markkaa. Loput 850 miljoonaa kuitattiin vanhoista veloista. Maavoimiin ei siis pystytty rahallisesti panostamaan. Siitähän tässä oli kysymys. Onneksi sillä kertaa saatiin käyttökelpoista tavaraa naurettavan halvalla.
 
Mä mitään tiputtanut... Ostetaan Ruotsista kaksi laivuetta käytettyjä C/D-Gripeneitä.
No tiputithan, aikaisemmin olit sitä mieltä, että 8miljardia löytyy. Oletko oikeasti sitä mieltä, että C/D gripen on isänmaan ja itsenäisyyden puolustamiseen paras vaihtoehto???
 
No tiputithan, aikaisemmin olit sitä mieltä, että 8miljardia löytyy. Oletko oikeasti sitä mieltä, että C/D gripen on isänmaan ja itsenäisyyden puolustamiseen paras vaihtoehto???

Niin budjetissa siis on mainitulla 15 vuoden jaksolla suunnilleen tuon verran hankintarahaa. En ole sanonut että koko rahalla voi ostaa hävittäjiä. Päin vastoin totesin jo tuolla edellä että 25-40% hankintabudjetista on jatkuvasti sidottuna suurelle yleisölle näkymättömiin hankkeisiin. Siksi jo 50% panostus olisi kokonaisuuden kannalta kipurajoilla. Etenkin kun puhutaan noin pitkästä aikavälistä.

Ja Gripen oli vain esimerkki siitä että jonkinlainen ratkaisu voisi tarvittaessa olla löydettävissä nyt kaavailtua halvemmallakin. Paras se ei varmasti ole. Ei edes toivottava.
 
Back
Top