Mopo-tutka oli sarkasmia, en tiedä miten paljon olet keskustelua seurannut, mutta @Mustaruuti :in teesi on ollut nimenomaan se, että jo noihin aikoihin Gripenin tutka vastasi kantamaltaan tuota AN/APG-68 V9:ä
Itse taas olen inttänyt vastaan, ja esittänyt Gripenin tutkan olleen tuohon aikaan suorituskyvyltään heikompi, ja vasta uudempien PS/05:n versioiden vastaavan tuota V9:ää suorituskyvyltään.
Oikeastaan Typhoonin osalta se pääse lennostoon kokeiltavaksi kesällä, uuden softapaketin mukana, kuten täältä selviää
En ota kantaa siihen minkä tutkan suorituskyky on milloinkin ollut parempi kun jonkin toisen. On kuitenkin ehkä syytä lisätä että kun Northrop Grumman siirtyi kehittämään AESA tutkaa, olettaisin vanhempien tutkatyyppien kehityksen loppuneen siihen. Saab on hyvinkin saattanut jatkaa niiden kehittelyä pitemmälle, ellei ole AESAan siirtynyt. Jo se tekee vähintäänkin todennäköiseksi että saabin ei-aesan paras versio on parempi kuin NG:n paras ei-aesa.
Selkeytän siten, että olet tuossa asiassa oikeassa, ja asiaa voi kukin itse googlata lisää minkä jaksaa. Jos haluaa ymmärtää asian kunnolla joutuu lukemaan yli 100 kpl A4:sia ja lisäksi ymmärtämään lukemansa. Eli asiaan vaikuttaa todella moni seikka, joita ei mitenkään voi järkevän kokoiseksi postaukseksi tiivistää.
Ja lisäksi F-16 koneissa on käytetty tuoreempiakin tutkia kuin APG-68 viimeisin versio, esim jo mainittu APG-80.
Saa valistaa, jos näin ei ole.
Myyntikonttorilla lurahti välittömästi ruokalusikallinen housuihin:
Eikö ole aika itsestään selvää keskustelunaihe huomioon ottaen, että meillä ei täällä ole varmaa, eksaktia tietoa oikein mistään? Aika hiljainen tulee tästä foorumin kalusto-osiosta, jos keskustelemme vain "varman tiedon" pohjalta. Olet todennäköisesti itsekin sortunut tekemään olettamia ja arviota asioista joista sinulla ei ole sen kummempaa tietoa.
Tottakai olen mutta en jaksa tapella sivu kaupalla siitä, että onko jonkun 10 vuotta vanhan tutkan kantama 63, 70 vai 100 kilometriä. Onko se uusi tutka parempi vai huonompi kuin jonkin toisen valmistajan vastaava tutka.
Jaksat kuitenkin vuosikausia vääntää esimerkiksi F-35:n elinkaarikustannuksista ymmärtämättä mitä sana "inflaatio" tarkoittaa... Anna nyt vaan muiden keskustella heille mielenkiintoisesta aiheesta, jooko. Modet sitten puuttuvat jos näkevät aiheelliseksi.
Onko siellä HX:ssä montakin lennokkia ja jumbojettiä mukana. Hävittäjän (joista nimenomaan puhuit) fyysinen koko ei näyttele hirveän isoa osaa sen tutkapoikkipinta-alan muodostamisessa.
Eikö elinkaarikustannuksilla sitten ole merkitystä? Mielestäni jos ajatellaan sitä, että budjetti on se mikä on ja se jakaantuu kolmen puolustushaarankesken. Jos yhden haaran menot kasvavat vaikka vain 10% mutta sitä ei saada budjettiin vietyä niin se tarkoittaa tarkoittaa, että kahden muun haaran menoja täytyy pienentää. Silloin sillä on merkitystä vaikka ei Gyllis1:lle niin ainakin kahdelle puolustushaaralle ja niiden toimintakyvylle. Elinkaarikustannukset ja niiden vaikutukset ovat myös mitattavissa ihan tavana tallaajalle ja niitä voidaan arvioida tälläkin foorumilla. Toki ei vielä F-35:n kohdalla koska ko. Kone ei ole meidän budjettia rasittamassa. Jos ja kun joskus on niin silloin saadaan täällä esitetyille arvioille ja luuloille lihat ympärille. Sille emme tule koskaan saamaan miten kaus gripenin tutka on joskus kantanut ja kuinka pitkälle sen uusi tutka kantaa millaiseenkin kohteeseen ja millaisessa korkeudessa.
Koolla ei sanojesi mukaan ole merkitystä. Minä väitän, että sillä on merkitystä mutta hävittäjien kohdalla sillä ei ole merkittävää merkitystä koska koko erot ovat loppujen lopuksi pienet. Enemmän merkitystä on varmaankin materiaaleilla ja muotoilulla kuin koolla mutta et nyt ihan oikeasti voi väittää ettei sillä ole mitään merkitystä. Tutkapoikkipinta-alaan kuitenkin vaikuttaa fysiikanlait joista koko nyt vain sattuu olemaan se yksi tekijä. Tästä taas päästään siihen, että merkityksen suuruutta on vaikea mitata koska todellista dataa ei ole.