Ilmavoimien tulevaisuus

[lääkAU]

Ilmavoimien tukikohta Malmilla saattaisi olla poliittisesti vaikea perusteltava... enkä ole vakuuttunut tukikohdan taistelunkestävyydestä sodan oloissa tai harmaassa vaiheessa.

Mutta onhan se nyt huonoa aluepolitiikkaa, että koneet on hajautettu pitkin maita ja mantuja, vaikka yleisesti on tiedossa, ettei koko maata puolusteta samalla intensiteetillä. Tampere-Pirkkala takaisin ja Lounais-Suomeen uusi tukikohta, jossa voi käydä töissä Turusta tai PK-seudulta käsin. Tampere-Pirkkalaan ja uuteen tukikohtaan sijoitetaan kumpaiseenkin 20 konetta, Rovaniemelle 10 ja Rissalaan 10. Jos ostetaan enemmän kuin 60 HX:ää, loput laitetaan Rissalaan, josta voidaan tarvittaessa siirtää voimaa kätevästi joko pohjoisen tai etelän suuntaan, kulloisestakin tilanteesta riippuen. Uusi Lounais-Suomen tutkikohta voisi toimia myös merivoimien SUTO-koptereiden tukikohtana, toiminta onnistuu helposti sekä Saaristomeren että Suomenlahden suuntaan. (Toiveajattelua tietysti 72 HX:ää, uusi tukikohta ja etenkin merivoimien SUTO-kopterit. )

Minulla on kyllä villimpikin ehdotus: aletaan kierrättää Gotlannissa Hornet-parvea Kaliningradin vastaisiin rynnäkköoperaatioihin ja ruotsalaiset lähettävät vastineeksi Gripen-parven ilmavalvontatehtäviin Rovaniemelle. Syvennetään yhteistyötä ja näin, eikös ole kivaa?

Koko Malmin kenttä stenataan kohta, joten siinähän olisi hyvä propaganda-ase kentän puolustajille.

Ei se ole villi ehdotus. Viime vuonna sovittu pohjoismainen puolustussopimus valtuuttaa käyttämään naapureiden lentokenttiä kriisitilanteessa jos näin vaaditaan. Eli suomalaiset koneet saavat käyttää Ruotsin kenttiä vapaasti, ja samoin tanskalaiset hävittäjät saavat käyttää Suomen kenttiä mikäli Kenia tai joku hyökkää heitä vastaan.

 

[magitsu]

Varatkaa pannullinen kahvia ja pari tuntia aikaa jos haluatte kaluta loppuun asti.
https://basicsaboutaerodynamicsandavionics.wordpress.com/2017/02/22/electro-optical-systems/

 

[Patu]

Pyyntö: Olen jo pidemmän aikaa jäljittänyt sitä Siivet-lehden numeroa, jossa oli fiktiivinen kuvaus suomalaisten Drakeneiden sodan ajan operaatioista maantietukikohdasta.

Juttu löytyy Siivet-lehden numerosta 1/1995, kirjoittajana Hasse Vallas. Skannasin tarinan, mutta en keksinyt mihin olisin saanut sen helposti jakoon PDF-muodossa. Joten tässä tulee JPEG-muotoisena sivu kerrallaan, toivottavasti kelpaa näinkin.

Spoiler

@Rannari @crane

Edit: kuvat.fi näemmä tuki myös PDF-tiedostoja, joten tässä sama artikkeli PDF-muodossa.

 

[tulikomento]

Juttu löytyy Siivet-lehden numerosta 1/1995, kirjoittajana Hasse Vallas. Skannasin tarinan, mutta en keksinyt mihin olisin saanut sen helposti jakoon PDF-muodossa. Joten tässä tulee JPEG-muotoisena sivu kerrallaan, toivottavasti kelpaa näinkin.

Spoiler

@Rannari @crane

Jes ! Juuri tästä oli kyse. Suuret kiitokset !

 

[Tähystäjä]

Ilmavoimien tukikohta Malmilla saattaisi olla poliittisesti vaikea perusteltava... enkä ole vakuuttunut tukikohdan taistelunkestävyydestä sodan oloissa tai harmaassa vaiheessa.

Mutta onhan se nyt huonoa aluepolitiikkaa, että koneet on hajautettu pitkin maita ja mantuja, vaikka yleisesti on tiedossa, ettei koko maata puolusteta samalla intensiteetillä. Tampere-Pirkkala takaisin ja Lounais-Suomeen uusi tukikohta, jossa voi käydä töissä Turusta tai PK-seudulta käsin. Tampere-Pirkkalaan ja uuteen tukikohtaan sijoitetaan kumpaiseenkin 20 konetta, Rovaniemelle 10 ja Rissalaan 10. Jos ostetaan enemmän kuin 60 HX:ää, loput laitetaan Rissalaan, josta voidaan tarvittaessa siirtää voimaa kätevästi joko pohjoisen tai etelän suuntaan, kulloisestakin tilanteesta riippuen. Uusi Lounais-Suomen tutkikohta voisi toimia myös merivoimien SUTO-koptereiden tukikohtana, toiminta onnistuu helposti sekä Saaristomeren että Suomenlahden suuntaan. (Toiveajattelua tietysti 72 HX:ää, uusi tukikohta ja etenkin merivoimien SUTO-kopterit. )

Minulla on kyllä villimpikin ehdotus: aletaan kierrättää Gotlannissa Hornet-parvea Kaliningradin vastaisiin rynnäkköoperaatioihin ja ruotsalaiset lähettävät vastineeksi Gripen-parven ilmavalvontatehtäviin Rovaniemelle. Syvennetään yhteistyötä ja näin, eikös ole kivaa?

Eihän tuo nyt edes ole niin kaukaa haettua. Johan suomalainen Hornet-parvi harjoittelee Gotlannin puolustamista Ruotsin Aurora17 pääsotaharjoituksessakin...

 

[Huhta]

Eihän tuo nyt edes ole niin kaukaa haettua. Johan suomalainen Hornet-parvi harjoittelee Gotlannin puolustamista Ruotsin Aurora17 pääsotaharjoituksessakin...

Niin. Silti pysyvä, vastavuoroinen "deployment" kovat piipussa putkessa lienee vielä kaukana.

Tällä hetkellä se tarjoaisi jotakin lisäkykyä molemmille. Ruotsalaisten Gripeneistä puuttuu "oikea" risteilyohjus (RBS-15:n uudet versiot tuovat kieltämättä jonkinlaisen maahyökkäyskyvyn) ja Suomelta taas puuttuu Meteor tai vastaava pitkän kantaman ohjus tutkavalvontalentokoneita ym. maaleja vastaan.

Mutta pääasiallinen vaikutus olisi kuuluisa "ansalanka", jolloin Venäjän hyökkäys Suomen tai Ruotsin kimppuun veisi molemmat maat mukaan sotaan. Ollaanko sellaiseen sitoutumiseen sitten valmiita ainakaan Pohjanlahden tällä puolen, se on minulle vielä hieman epäselvää.

 

[Tähystäjä]

Niin. Silti pysyvä, vastavuoroinen "deployment" kovat piipussa putkessa lienee vielä kaukana.

Tällä hetkellä se tarjoaisi jotakin lisäkykyä molemmille. Ruotsalaisten Gripeneistä puuttuu "oikea" risteilyohjus (RBS-15:n uudet versiot tuovat kieltämättä jonkinlaisen maahyökkäyskyvyn) ja Suomelta taas puuttuu Meteor tai vastaava pitkän kantaman ohjus tutkavalvontalentokoneita ym. maaleja vastaan.

Mutta pääasiallinen vaikutus olisi kuuluisa "ansalanka", jolloin Venäjän hyökkäys Suomen tai Ruotsin kimppuun veisi molemmat maat mukaan sotaan. Ollaanko sellaiseen sitoutumiseen sitten valmiita ainakaan Pohjanlahden tällä puolen, se on minulle vielä hieman epäselvää.

Johonkin tämänkaltaiseen tulisi silti mielestäni pyrkiä seuraavan parin vuoden sisällä, ja jos se ei onnistu niin sitten kannattaa tämän Suomi-Ruotsi yhteistyön sijaan suunnata paukut muualle...

Parempi testata jo näin rauhan aikana miten pitkälle ruotsalaisilla riittää intoa todelliseen yhteistyöhön ja tehdä sitten sen mukaiset johtopäätökset.

 

[min3mat]

Niin. Silti pysyvä, vastavuoroinen "deployment" kovat piipussa putkessa lienee vielä kaukana.

Tällä hetkellä se tarjoaisi jotakin lisäkykyä molemmille. Ruotsalaisten Gripeneistä puuttuu "oikea" risteilyohjus (RBS-15:n uudet versiot tuovat kieltämättä jonkinlaisen maahyökkäyskyvyn) ja Suomelta taas puuttuu Meteor tai vastaava pitkän kantaman ohjus tutkavalvontalentokoneita ym. maaleja vastaan.

Mutta pääasiallinen vaikutus olisi kuuluisa "ansalanka", jolloin Venäjän hyökkäys Suomen tai Ruotsin kimppuun veisi molemmat maat mukaan sotaan. Ollaanko sellaiseen sitoutumiseen sitten valmiita ainakaan Pohjanlahden tällä puolen, se on minulle vielä hieman epäselvää.

Voin jo tässä sanoa että ei Meteor mikään tutkavalvontakonetta vastaan toimiva ohjus tule olemaan missään tapauksessa. Se vaatii huomattavasti suuremman kokoluokan ohjusta, oli sitten moottori minkälainen tahansa, jo pelkästään tarpeeksi suuren räjähde/sirpalevaikutuksen takaamiseksi.

Ruotsin ilmavoimista tällä hetkellä on hyvä edelleen muistaa seuraavat

• Amraameja ei ole kuin sata, ostettu samana vuonna kuin Suomen hornetit
• Gripenejä on n. 50 käytössä, wikin 200 laskee myös vanhemmat päivittämättömät A-mallit joiden tutka ei ole yhteensopiva amraamin, vaan vanhemman skyflashin kanssa (rb71)
• Maahyökkäyskyky lähentelee nollaa
• Sodanajan sijoittelu on massiivinen kysymysmerkki, hajauttaminen ei todennäköisesti ole nykyhenkilöstöllä mahdollista, jolloin koko ilmavoimat voidaan lamauttaa yhteen tai kahteen lentotukikohtaan vaikuttamalla
• ilmatorjunnan kapasiteetti tukea gripeneitä lähentelee nollaa, pari ito05-patteria saattaa irrota parhaimmassa tapauksessa muuallekkin kuin lentokenttien ja tukholman ympärille

 

[ajs178]

Johonkin tämänkaltaiseen tulisi silti mielestäni pyrkiä seuraavan parin vuoden sisällä, ja jos se ei onnistu niin sitten kannattaa tämän Suomi-Ruotsi yhteistyön sijaan suunnata paukut muualle...

Parempi testata jo näin rauhan aikana miten pitkälle ruotsalaisilla riittää intoa todelliseen yhteistyöhön ja tehdä sitten sen mukaiset johtopäätökset.

Puheiden tasolla riittää intoa ruotsalaisten taholta niin kauan, kun HX-hanke on vielä avoinna. Sitten KUN ei valita Gripeniä, loppuvat ne puheet. Mitään sitovia sopimuksi ei tietenkään ruotsalaiset allekirjoita missään vaiheessa.

 

[jan86]

Voin jo tässä sanoa että ei Meteor mikään tutkavalvontakonetta vastaan toimiva ohjus tule olemaan missään tapauksessa. Se vaatii huomattavasti suuremman kokoluokan ohjusta, oli sitten moottori minkälainen tahansa, jo pelkästään tarpeeksi suuren räjähde/sirpalevaikutuksen takaamiseksi.

Ruotsin ilmavoimista tällä hetkellä on hyvä edelleen muistaa seuraavat

• Amraameja ei ole kuin sata, ostettu samana vuonna kuin Suomen hornetit
• Gripenejä on n. 50 käytössä, wikin 200 laskee myös vanhemmat päivittämättömät A-mallit joiden tutka ei ole yhteensopiva amraamin, vaan vanhemman skyflashin kanssa (rb71)
• Maahyökkäyskyky lähentelee nollaa
• Sodanajan sijoittelu on massiivinen kysymysmerkki, hajauttaminen ei todennäköisesti ole nykyhenkilöstöllä mahdollista, jolloin koko ilmavoimat voidaan lamauttaa yhteen tai kahteen lentotukikohtaan vaikuttamalla
• ilmatorjunnan kapasiteetti tukea gripeneitä lähentelee nollaa, pari ito05-patteria saattaa irrota parhaimmassa tapauksessa muuallekkin kuin lentokenttien ja tukholman ympärille

Kiitos viestistä. Koin hyväksi tiedoksi, ettei hävittäjäohjus välttämättä pudota hävittäjää isompaa konetta, kuten tankkeri, tutkakone, rahtikone, maahanlaskukone tai pommikone. Tarvimme siis Amraamien ohella ohjuksia, joissa on isompi taistelukärki. Toivottavasti näitä saadaan.

Muulta osin olen eri mieltä. Jos Ruotsilla on 50 Gripeniä, niin se tasan tarkkaan riittää. Heille itsenäisyys ei ole rahakysymys, vaan itseisarvo. Mikä tahansa ei-Nato maa on hoitanut puolustuksensa riittävän hyvin. Jos Ruotsi ei tarvitse offensiivista vasta-ilma toimintaa, niin se johtuu siitä, että Itämeri on välissä. Me tarvimme. Meritorjuntaohjukset heillä on.

Koko idea, etteikö Ruotsi hoitaisi itseään, on kertakaikkiaan päätön, näytti nykytilanne ihan miltä tahansa.

 

[Huhta]

Voin jo tässä sanoa että ei Meteor mikään tutkavalvontakonetta vastaan toimiva ohjus tule olemaan missään tapauksessa. Se vaatii huomattavasti suuremman kokoluokan ohjusta, oli sitten moottori minkälainen tahansa, jo pelkästään tarpeeksi suuren räjähde/sirpalevaikutuksen takaamiseksi.

Yksittäisen ohjuksen osuma ei koskaan takaa minkään lentolaitteen välitöntä putoamista, ja vaikka isompi kone kestäisi keskimäärin enemmän vauriota, yksikin osuma voi aiheuttaa katastrofaalista vahinkoa. Vähimmilläänkin vaurioitunut kone täytyy korjata, joka voi kestää tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Sen aikaa se on pois rintamapalveluksesta. Lisäksi tukirooliin suunniteltujen lentokoneiden rakenteessa ei yleensä ole painotettu taistelunkestävyyttä kovin voimakkaasti, koska niiden ei oleteta joutuvan suoraan taisteluun. Usein kyseessä on suoraan siviilikäytöstä sotilaskäyttöön muokattu konetyyppi.

Yksi ainoa olkapääohjus miltei tuhosi suuren, kaksimoottorisen A300-rahtikoneen. Kone pelastui lähinnä lentäjien kylmähermoisuuden ja hyvän tuurin ansiosta, ja siltikin se kärsi vakavia vaurioita, joiden korjaus kesti vuosia.

https://en.wikipedia.org/wiki/2003_Baghdad_DHL_attempted_shootdown_incident

Ruotsin ilmavoimista tällä hetkellä on hyvä edelleen muistaa seuraavat

• Amraameja ei ole kuin sata, ostettu samana vuonna kuin Suomen hornetit
• Gripenejä on n. 50 käytössä, wikin 200 laskee myös vanhemmat päivittämättömät A-mallit joiden tutka ei ole yhteensopiva amraamin, vaan vanhemman skyflashin kanssa (rb71)
• Maahyökkäyskyky lähentelee nollaa
• Sodanajan sijoittelu on massiivinen kysymysmerkki, hajauttaminen ei todennäköisesti ole nykyhenkilöstöllä mahdollista, jolloin koko ilmavoimat voidaan lamauttaa yhteen tai kahteen lentotukikohtaan vaikuttamalla
• ilmatorjunnan kapasiteetti tukea gripeneitä lähentelee nollaa, pari ito05-patteria saattaa irrota parhaimmassa tapauksessa muuallekkin kuin lentokenttien ja tukholman ympärille

VMP mitä tuubaa.

AMRAAM-ohjusten hankintamäärät voi jokainen tarkistaa Siprin rekistereistä tai tästä poiminnasta. Hankintamäärä on yli 250 ohjusta. Ei yhtä paljon kuin Suomessa, mutta ei suinkaan merkityksetön määrä. Lisäksi tässä yhteydessä täytyy huomioida Meteorit, joiden määrä lienee toistaiseksi pieni, mutta joiden määrän inventaariossa voi olettaa kasvavan jatkuvasti.

Gripeneitä (C/D) on Ruotsin ilmavoimien käytössä yli 90. Luvun voit tarkistaa esimerkiksi Wikipediasta. Toinen artikkeli kertoo käytössä olevaksi konemääräksi 80. Ruotsin tapauksessa rajoittavia tekijöitä on toki useita, kuten huoltoresurssien, ampumatarvikkeiden ja ohjaajien riittävyys. Mutta on epäilyttävää väittää, että käytössä olisi vain 50. Ainakaan mainitsemasi Wikipedia ei näytä tukevan sellaista ajatusta.

Maahyökkäyskyky on verrannollinen Suomeen. Ruotsi on ostanut Israelista 14 kpl Litening III -maalinosoitussäiliöitä ja Yhdysvalloista 400 kpl Paveway-pommeja. Lisäksi Ruotsi on hankkinut pienemmän määrän SDB-pommeja Yhdysvalloista (n. 50 kpl). Nuo luvut ovat Sipristä eivätkä ne häviä tippaakaan Suomen vastaaville luvuille. Kaukovaikutuskyky on toki hyvin lähellä nollaa.

Gripeneitä operoidaan Ruotsissa rauhan ajan oloissakin kolmesta päätukikohdasta (F 7 Såtenäs, F 17 Kallinge ja F 21 Luleå). Eli "yhteen tai kahteen lentotukikohtaan vaikuttaminen" ei riitä koko ilmavoimien lamauttamiseen. Ruotsin ilmavoimat on myös osoittanut kykynsä sijoittaa koneita rauhan aikanakin päätukikohtien ulkopuolelle, Gripeneitähän on päivystänyt ajoittain Gotlannissa. Lisäksi Ruotsi investoi parhaillaan kaksi miljardia kruunua hajautettuun tukeutumiseen tarvittavan materiaalin hankintaan.

 

[SJ]

Kiitos viestistä. Koin hyväksi tiedoksi, ettei hävittäjäohjus välttämättä pudota hävittäjää isompaa konetta, kuten tankkeri, tutkakone, rahtikone, maahanlaskukone tai pommikone. Tarvimme siis Amraamien ohella ohjuksia, joissa on isompi taistelukärki. Toivottavasti näitä saadaan.

Emme tarvitse. Jos se ohjus osuu siihen koneeseen, niin se kone ei osallistu siihen sotaan enää uudestaan, ellei ryssät päätä järjestää jonkinlaisen jäätyneen konfliktin. Ja silloinkin veikkaisin siihen menevän vähintään kuukausia, ellei vuosia. Ja jos kyseessä on joku tutka tai tiedustelukone, niin niihin raaskii ampua useamman ohjuksen.

 

[Sarek1]

Voin jo tässä sanoa että ei Meteor mikään tutkavalvontakonetta vastaan toimiva ohjus tule olemaan missään tapauksessa. Se vaatii huomattavasti suuremman kokoluokan ohjusta, oli sitten moottori minkälainen tahansa, jo pelkästään tarpeeksi suuren räjähde/sirpalevaikutuksen takaamiseksi.
...

Tähän väitteeseen olisi mukava saada lihaa luiden ympärille. Mikä on se suuremman kokoluokan ohjus, jolla tutkavalvontakoneita vastaan toimitaan? Ydinkärjellä varustettu?

Nojatuolin pohjalta puupäätuumailtuna tuntuisi siltä, että räjähdysvaikutukseltaan osuman sattuessa Meteor, AMRAAM, Sidewinder jne. käytössä olevat ilmataisteluohjukset riittävät ainakin vaurioittamaan suurtakin konetta. Jos ilmojen sinivalaassa on reikä seinässä, on syytä tutkailla pikaisesti sopivaa laskeutumispaikkaa.

Jos suureen maaliin ammutaan useampi puikko, niin vaikutuskin voi olla vankempi. Toki noilla koneilla on käytössään omasuojaa ja vastatoimia. Ammuttu ohjus ei taida olla aina pudotus.

 

[kimmo.j]

Kiitos viestistä. Koin hyväksi tiedoksi, ettei hävittäjäohjus välttämättä pudota hävittäjää isompaa konetta, kuten tankkeri, tutkakone, rahtikone, maahanlaskukone tai pommikone. Tarvimme siis Amraamien ohella ohjuksia, joissa on isompi taistelukärki. Toivottavasti näitä saadaan.

Muulta osin olen eri mieltä. Jos Ruotsilla on 50 Gripeniä, niin se tasan tarkkaan riittää. Heille itsenäisyys ei ole rahakysymys, vaan itseisarvo. Mikä tahansa ei-Nato maa on hoitanut puolustuksensa riittävän hyvin. Jos Ruotsi ei tarvitse offensiivista vasta-ilma toimintaa, niin se johtuu siitä, että Itämeri on välissä. Me tarvimme. Meritorjuntaohjukset heillä on.

Koko idea, etteikö Ruotsi hoitaisi itseään, on kertakaikkiaan päätön, näytti nykytilanne ihan miltä tahansa.

Koska joku poliitikko Ruotsissa on päättänyt että määrä x on riittävä, se on sitten jumalan totus asiassa ja riittää, vai?

Ruotsalaisilla on ongelmana, että he hylkäsivät oman valtakuntansa ouolustuksen ja keskittyivät siirtomaasitiin. Pari vuotta sitten heräsivät, että eihän se Venäjä ollutkaan sivistysmaa, vaan se vanhan rosvovaltio joka se on ollut aina. Nyt Ruotsin PV on varustettuja ja organisoitu tehtävään joka on toisijainen, mutta ei kotimaan puolustukseen.
Itämeri ei ole mikään puolustus, vaan ihan selitys on että siirtomaasodissa jalkaväen tukemiseen katsottiin riittäväksi nuo Paveway pommit.

Kyllä Ruotsalaisilla onvarmasti halua puolustaa maataan, mutta se on eri asia kuin, onko heillä oikeat välineet siihen ja tarpeeksi niitä.

 

[Mustaruuti]

Noihin esitettyihin väitteisiin olisi tosiaan hyvä saada perusteluja.

Liittyen Meteorin kykyyn pudottaa koneita, helppo osoittaa, ettei esitetty väite pidä paikkaansa.

Siinä on ilmeisesti sama warhead kuin Amraamissa. Se painaa ilmeisesti 18kg. http://www.airforce-technology.com/projects/aim-120-advanced-medium-range-air-to-air-missile-amraam/

Siinailla tipahti hiljan se iso venäläisten matkustajakone: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrojet_Flight_9268

Sen tiputtamiseen riitti 300g pommi. Meteorin warhead on siis 60X tuon.

Bukia taas varmasti kaikki pitävät riittävän järeänä tiputtamaan isonkin koneen? Kuten esim. Ukrainan yllä nähtiin?

Bukin warhead on 70kg http://www.military-today.com/missiles/buk.htm

On se iso, mutta siis vain 3,9X Meteor.

Jos edelleen mietitään, missä BUK Ukrainassa räjähti, se oli ihan suoraan ohjaamon vieressä. Ohjaamo tuhoutui ja lentäjät kuolivat välittömästi. Samassa paikassa räjähtäneenä Meteor olisi aiheuttanut täsmälleen saman lopputuloksen.

Edelleen, jokainen voi miettiä, mitä lentokoneen ohjattavuudelle ja aerodynamiikalle tekee se, jos ohjus räjähtää pyrstössä. Siellä ovat koneen ohjaamiselle ja hallinnalle välttämättömät sivu ja korkeusvakaajat ja niiden liikkuvat ohjainpinnat.

Sekin kannattaa huomioida, että ei tarvita edes alunperin isoa vauriota, niin ilmavirta repii nopeasti vauriota isommaksi.

 

[adam7]

Vaikka tuo olisi tehtävissä turvallisesti, hyppy Grobista Gripeniin/F-35:een, niin tyrmään ajatuksen suoraan kulujen takia. Hawkille laskeskeltiin äsken foorumilla 4000 euroa tunti, ja Gripeniä (E-malli) on arvioitu Hornetin hintaiseksi, jotkut kalliimmaksikin, kun tekniikkaa on enemmän Hornetiin nähden. Hankintakuluistakin voi sanoa, että oikea hävittäjä maksaa helposti kolme kertaa harjoitushävittäjän verran. Ei toimi. Ja jos jätät jotakin niistä Gripeneistä pois (lähinnä avioniikkaa voi karsia, koska rakenteelliset kevennykset tulisivat luultavasti kalliiksi suunnitella), niin se ruunaa sitten suoraan konekaluston taistelukyvyn tuomatta kuitenkaan kovin merkittäviä säästöjä (kts. edellinen viestini ja Super Hornetin avioniikan hinta).

Jotakin tarvitaan välttämättä Grobin ja oikean hävittäjän väliin, vähintään kulujen pitämiseksi kurissa. Onko se sitten korkean suorituskyvyn potkuriturbiinikone (esim. PC-9) vai harjoitushävittäjä? Uskoisin, että ilmavoimat haluaisi jatkaa harjoitushävittäjällä, koska sillä on mahdollista viedä koulutus pidemmälle.

Gripen/F-35 sekoitukseen suhtaudun epäilevästi, monestakin syystä. On todettu aika moneen kertaan, että kahden koneen järjestelmän ylläpito tulee kalliiksi. Ja miksi Gripen olisi hyvä ohjuslavetti, kun F-35 pystyy kantamaan huomattavasti enemmän ilmataisteluohjuksia? Koneet eivät verkotukaan kovin hyvin keskenään, ei parvilinkkien tasolla.

Lähinnä näkisin jaon siten, että Gripenit toimisivat selkeästi kotirintaman ilmapuolustuksessa, jossa ero F-35:een ei välttämättä ole niin suuri. F-35:t puolestaan hoitaisivat maajoukkojen tarvitseman ilmasuojan ja erilaiset tiedustelu- ja rynnäköintitehtävät. Mutta käytännössähän tällaiseenkaan järjestelyyn tuskin on järkeä lähteä, ellei koneiden välille synny sitten selkeästi odotettua suurempaa eroa kustannuksissa.

Tässä harjoituskonekeskustelussa voi hieman verrata eri järjestelmiä. Jenkit, aussit ja britit käyttävät systeemiä jossa oppilaat joilla ei ole lentlupakirjaa aloittavat peruspotkurikoneella, siirtyvät sitten hieman vaativampaan potkurikoneeseen ja siitä harjoitusjettiin ja lopuksi kaksipaikkaiseen hävittäjään ja lopuksi yksipaikkaiseen.

Meillähän on kolmiportainen (tai 4) järjestelmä. Ruotsissa taas on aloitettu suoraan SK-60 jetillä ja siirrytty siitä kaksipaikkaiseen Gripeniin ja siitä yksipaikkaiseen.

Ruotsissa on nyt SK-60 vanhenemassa ja FMV on siellä juuri laittanut ulos RFI:n lentoharjoitusjärjestelmästä. Ensisijaisesti ovat pyytäneet ehdotusta järjestelmästä jossa olisi vain yksi kone. Toisaalta aiemmin siellä on esitetty että hyppy SK-60:stä Griipeniin kasvaa liian isoksi E:n myötä. Ensin tosin ei ollut tarkoitus pitää Gripen D koneita (2-paikkaisia), mutta nyt ne näköjään aiotaan pitää.

Itse epäilen, että voi olla vaikeata löytää SK-60 koneelle seuraajaa, jossa voisi suoraan hypätä suihkukoneen puikkohin ja josta mennään oikeaan hävittäjään.

Norja ja Tanskahan antavat perustavan potkurikoneopetuksen kotimaassa, mutta sen jälkeen lentäjäoppilaat siirtyvät ulkomaille koulutukseen.

 

[tulikomento]

Tässä harjoituskonekeskustelussa voi hieman verrata eri järjestelmiä. Jenkit, aussit ja britit käyttävät systeemiä jossa oppilaat joilla ei ole lentlupakirjaa aloittavat peruspotkurikoneella, siirtyvät sitten hieman vaativampaan potkurikoneeseen ja siitä harjoitusjettiin ja lopuksi kaksipaikkaiseen hävittäjään ja lopuksi yksipaikkaiseen.

Meillähän on kolmiportainen (tai 4) järjestelmä. Ruotsissa taas on aloitettu suoraan SK-60 jetillä ja siirrytty siitä kaksipaikkaiseen Gripeniin ja siitä yksipaikkaiseen.

Ruotsissa on nyt SK-60 vanhenemassa ja FMV on siellä juuri laittanut ulos RFI:n lentoharjoitusjärjestelmästä. Ensisijaisesti ovat pyytäneet ehdotusta järjestelmästä jossa olisi vain yksi kone. Toisaalta aiemmin siellä on esitetty että hyppy SK-60:stä Griipeniin kasvaa liian isoksi E:n myötä. Ensin tosin ei ollut tarkoitus pitää Gripen D koneita (2-paikkaisia), mutta nyt ne näköjään aiotaan pitää.

Itse epäilen, että voi olla vaikeata löytää SK-60 koneelle seuraajaa, jossa voisi suoraan hypätä suihkukoneen puikkohin ja josta mennään oikeaan hävittäjään.

Norja ja Tanskahan antavat perustavan potkurikoneopetuksen kotimaassa, mutta sen jälkeen lentäjäoppilaat siirtyvät ulkomaille koulutukseen.

Norja ja Tanska taitavat noudattaa systeemiä, joka on ollut käytössä laajemminkin NATO-maissa. Ainakin Saksa koulutti samalla tavalla. Alkeisopetus potkurikoneella kotimaassa. Suihkukonekoulutus Yhdysvalloissa (T-37, T-38) ja päälle vielä hävittäjän tyyppikoulutus (esim. F-104).

 

[SJ]

Noihin esitettyihin väitteisiin olisi tosiaan hyvä saada perusteluja.

Liittyen Meteorin kykyyn pudottaa koneita, helppo osoittaa, ettei esitetty väite pidä paikkaansa.

Siinä on ilmeisesti sama warhead kuin Amraamissa. Se painaa ilmeisesti 18kg. http://www.airforce-technology.com/projects/aim-120-advanced-medium-range-air-to-air-missile-amraam/

Siinailla tipahti hiljan se iso venäläisten matkustajakone: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrojet_Flight_9268

Sen tiputtamiseen riitti 300g pommi. Meteorin warhead on siis 60X tuon.




Bukia taas varmasti kaikki pitävät riittävän järeänä tiputtamaan isonkin koneen? Kuten esim. Ukrainan yllä nähtiin?

Bukin warhead on 70kg http://www.military-today.com/missiles/buk.htm

On se iso, mutta siis vain 3,9X Meteor.

Jos edelleen mietitään, missä BUK Ukrainassa räjähti, se oli ihan suoraan ohjaamon vieressä. Ohjaamo tuhoutui ja lentäjät kuolivat välittömästi. Samassa paikassa räjähtäneenä Meteor olisi aiheuttanut täsmälleen saman lopputuloksen.

Edelleen, jokainen voi miettiä, mitä lentokoneen ohjattavuudelle ja aerodynamiikalle tekee se, jos ohjus räjähtää pyrstössä. Siellä ovat koneen ohjaamiselle ja hallinnalle välttämättömät sivu ja korkeusvakaajat ja niiden liikkuvat ohjainpinnat.

Sekin kannattaa huomioida, että ei tarvita edes alunperin isoa vauriota, niin ilmavirta repii nopeasti vauriota isommaksi.

Puhumattakaan siitä, että yllä puhutaan vain sirpalekärjellä olevista ohjuksita. Jos kyseessä olisi niitä "continuous-rod" taistelukärkiä, niin kone muutaisi muotoaan melkein oletuksena. Jos ei, niin kaikenlaiset johdot ja hydrauliikka letkut olisi siinä osassa konetta poikki. Mutta niitä ei juuri ole käytössä enää, koska ne eivät oikein toimi pieniä maaleja vastaan.

 

[Huhta]

Itse epäilen, että voi olla vaikeata löytää SK-60 koneelle seuraajaa, jossa voisi suoraan hypätä suihkukoneen puikkohin ja josta mennään oikeaan hävittäjään.

Kuinka niin? Saab 105 edustaa 60-luvun alun teknologiaa. Käsittääkseni koneet ovat sen jälkeen tulleet huomattavasti helpommiksi lentää, kun tietokone huolehtii ohjauskomentojen välittymisestä sauvasta ohjainpinnoille. Samalla esimerkiksi trimmaus on jäänyt historiaan, eikä lentäjän tarvitse tuijottaa kymmeniä öljynpainemittareita. Jos ihminen voi hypätä suoraan tuollaiseen koneeseen, niin luulisi onnistuvan modernimmillakin suihkuharjoitushävittäjillä.

Tosin mielestäni on rahan tuhlausta, että "peruslentoja" (tyyliin mitä PPL:n saamiseksi tarvitaan) lennetään tuhansien eurojen lentotuntihinnoilla. Ne voisi suorittaa pikku-Cessnassa tai vastaavassa muutaman satasen kustannuksilla per tunti.

 

[lääkAU]

Gripeneitä (C/D) on Ruotsin ilmavoimien käytössä yli 90. Luvun voit tarkistaa esimerkiksi Wikipediasta. Toinen artikkeli kertoo käytössä olevaksi konemääräksi 80. Ruotsin tapauksessa rajoittavia tekijöitä on toki useita, kuten huoltoresurssien, ampumatarvikkeiden ja ohjaajien riittävyys. Mutta on epäilyttävää väittää, että käytössä olisi vain 50. Ainakaan mainitsemasi Wikipedia ei näytä tukevan sellaista ajatusta.

Arviot taitavat heitellä 70 ja 90 koneen välillä. Joitakin C/D yksilöitä on jo kannibalisoitu tulevaisuutta varten, mutta en löytänyt tietoa kuinka monta.