Huomaa termi "guidance beam."Onnistuu siis säteenseuraajallakin. Mutta komento-ohjauksella on toki etunsa, kun se mahdollistaa ohjuksen ohjaamisen monipuolisemmin. Säteenseuraaja ei käytännössä voi kääntyä tiettyä rajaa tiukemmin poikkittain ohjaussäteeseen mikä rajoittaa torjunnan geometriaa muihin ohjausmenetelmiin verrattuna.
Juu ymmärrän. Säteenseuraaja seuraa maalia seuraavan tutkan sädettä, mutta säteenseuraaja seuraa erillisen tulenjohtolähettimen lähettämää sädettä. Jälkimmäisellä voidaan säteenseuraajaohjuskin ohjata suoraan ennakkopisteeseen sen tarvitsematta kurvata kohteen mukaan. Ohjuksen ei edes tarvitse tietää kummantyyppistä lähetintä se seuraa. Sen sijaan säteenseuraajaa ei voida muutamastakaan syystä saada kääntymään yli 90 astetta sivuun ohjaavasta lähettimestä ulospäin osoittavalta reitiltä, komento-ohjatulla ohjuksella tämäkin saadaan onnistumaan niin haluttaessa.
Hyvä linkki, mutta joitain tietoja jätetään kertomatta, ehkä tarkoituksella?Niin se vain on..
http://www.army-technology.com/projects/rbs70
The operator aims the missile towards the target, fires and tracks the target, aiming a laser guidance beam continuously at the target until the moment of impact.
The RBS 70 missile has a laser beam detector mounted at the back of the missile which detects the laser guidance beam.
The outputs from the laser beam detectors in the tail of the missile are used by an onboard processor to generate the steering and course correction signals to the missile control fins. The missile's flight is gyroscopically stabilised.
The missile has no seeker head at the front of the missile and the laser beam riding system in the tail of the missile is extremely difficult to jam.
If the missile loses the laser beam or if no guidance signals are received after a predetermined period of time during missile flight the missile switches to self-destruct mode.
----
Ei tarvi siirrellä "yli valonnopeudella", koska maalit eivät liiku yli valonnopeudella, ja erityisesti sivuttaissiirtymä on geometriasta johtuen aika vähäinen, kunnes lähestytään maalia. Toki hävittäjäasenteinen olisi monesta eri syystä paljon hankalampi kuin maasta laukaistava, kuten jo keskusteltu.
Maalin säteenseuraamisella menetelmänä on etunsa, mutta on sillä myös haittansa. Esim. Ilmamaalin kyseessä ollessa, ohjus joutuu aina tekemään kurvan. Laserhakeutuva, tutka tai infrapuna saati komento-ohjattu pystyvät lentämään suoraan osumapisteeseen, jos maali lentää suoraan. Kuvat alla selventävät.
Säteenseuraaja tekee aina mutkan
Muut menetelmät hakevat itse ennakko-osumapisteen
Komento-ohjattu voidaan ampua suoraan osumapisteeseen
Tuo voisi tarkoittaa että susteinerin halkaisija on olennaisesti pienempi kuin boosterin, jolloin boosterin irtoamisen jälkeen taakse jää enemmän pinta-alaa lasersensorille.
Ajattelin ensin etten viitsi vastata näihin, mutta laitetaan kuitenkin kun jauhetaan vieläkin. Tässä raportti F-35:n äänistä ja vertailu muihin koneisiin:Alla stealthin tappamista. Vakavasti puhuen, kun koneet yritetään piilottaa tutkasäteilyltä, tulee tilalle varmasti muita tapoja havaita koneita. Tiettävästi esim. F-35 on erityisen kovaääninen, joten "korvakuulolla" oleva tarkkailija havaitsee sen ennemmin kuin jonkin muun koneen. Äänen perusteella ei tietenkään saa niin tarkaa kuvaa kohteesta kuin vaikka tutkalla mutta kun äänen perustella on kohde paljastunut, voidaan sen suuntaan osoittaa sitten muilla havaitsimilla. Peräänkuulutan edelleen konetta, joka on stealhin lisäksi näkymätön, äänetön ja kylmä.
Katso liite: 16319
Omituista se olisikin jos yksimoottorinen kone olisi kaksimoottorisia kovempi mökeltäjä.
Vaikkei desibeleissä olisikaan eroa, niin eikös Hornetissa ole muihin verrattuna, ainakin naapurin koneisiin, erittäin raaka ääni? Siis hyvällä tapaa raaka
