Ilmavoimien tulevaisuus

En tiedä kuka on Pierre Sprey ja vertaukseni on syntynyt ihan intuitiivisesti omaa pääkopassa.:)

Eli argumentointisi perustuu "musta tuntuu" faktoihin.

Tämä ilmasta-maahan hypetys Suomen ilmavoimille on vähän samanlaista kuin oli 90-luvun helikopteriseikkailut. Tuolloin Hollywood yms. propagandatahot antoivat ymmärtää taistelu-, saatto- yms. helikopterien olevan ylivoimainen sota-ase ja meillä pöllöt laukkasivat innosta kiljuen perässä.

Nyt lännen käymät kehitysmaasodat ovat luoneet erilaisista ilmasta-maahan ohjuksista kuvan ylivoimaisena aseena. Ja meillä pöllöt laukkaa taas kerran innosta kiljuen perässä. Vaikka ohjukset toimivatkin kehitysmaata vastaan ihan hyvin, ei silti ole mitään näyttöä, että Suomi ilma-alivoimaisena osapuolena mahdollisessa sodassa voisi mitenkään hyödyntää kalliita risteily- yms. ohjuksiaan.

Kehitysmaasotiin kelpaisi SuperHornet, koska kehitysmailla ei ole tehokasta ilmatorjuntaa, tai ilmavoimia, jota vastaan stelth on parhaimillaan.
Venäjällä taas on paljonkin molempia kykyä, vaikka se ei ehkä olekkaan state of art tyyppistä.

Kannattaa muistaa,että jokainen valmistaja kertoo kehityksessä olevan uuden hävittäjän olevan stelth. Sinun mukaasi kaikki tämä turhaan. Ja vaikka todisteita risteilyohjuksen hyödyistä puolustuksellemme ei ole, ei vastakkaistakaan todistetta. Sama taakka koskee koko puolustustamme, onko edes soppatykki enää todellisessa taistelussa testattu.
 
Meidän oloissa on kuitenkin järkevää pohtia kannattaako siitä maksaa niin paljon muuta fyysistä suorituskykyä kuin esim. jos hankitaan traktorin oloinen sotalentokone verrattuna Ferrariin.

Tämä pohdinta olisi järkevää, jos olisimme ostamassa torjuntahävittäjäksi F-117:n. Mutta emme ole, joten pohdinta on hyödytöntä.

Toisaalta, jos sotalentokoneella on tarkoitus kyntää peltoa ja levittää paskaa, on traktori ihan ylivoimainen Ferrariin verrattuna. :p
 
Tuli mieleen, että mitenköhän Hawkin jälkipolttimen puute vaikuttaa koneen polttoainelastiin taistelukäytössä? Hornetissa tankit on äkkiä imetty tyhjäksi jälkipolttimella, mutta Hawkin tapauksessa täyteen tankattu kone saattaisi olla kovin raskas sen joutuessa kaartotaisteluun lennettyään vain lyhyen matkan tukikohdasta.

Mitä äkkiseltään netistä katsoin, niin 60-sarjalaisen Hawkin polttoainelasti on 1750 litraa. Jet A1:n tapauksessa (en tiedä, mitä Hawkissa poltetaan) tämä tarkoittaisi n. 1 398 kg polttoainekuormaa. Mk 66:n tyhjäpaino on Suomen ilmavoimien ilmoituksen mukaan 3635 kg, jolloin fuel fraction on 1398/(3635+1398), eli n. 0,28. Tämä on aika lähellä varsinaisia taistelukoneita, ja Hawkin suurin lentomatkakin on samaa luokkaa kuin taistelukoneilla.

Miten Hawkin kanssa toimittaisiin? Monissa lentokoneissahan on mahdollisuus dumpata ylimääräinen polttoaine hätätilanteessa, mutta onko Hawkissa ja kuinka nopea/käytännöllinen tämä ominaisuus on? Esimerkiksi 747 dumppaa minuutissa noin 1-2 tonnia polttoainetta. Jos tämän suhteuttaa koneiden polttoainekuormaan, niin Hawk dumppaa minuutissa ehkä pari-kolmekymmentä kiloa, mikä vaikuttaa hitaalta. Tankattaisiinko kone esimerkiksi vain puolitäyteen, jos oletus on, että taistelu käydään verrattaen lähellä tukikohtaa?
 
Jet-A1, JP-5 ja JP-8 eroavat toisistaan vähemmän kuin Nesteen ja ST-1:n 95E10. Mutta riidelläänhän siitäkin onko kokis vai pepsi parempaa...
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ei, mutta kritiikki joka pohjaa "musta tuntuu" argumentteihin, on kaikkea muuta kuin varteenotettavaa.

Millainen argumentointi sitten on varteenotettavaa? Heitän tämän vain retorisena kysymyksenä.

Auktoriteettiin vetoaminen on yksi tavallinen argumentaation keino, mutta lisääkö se varteenotettavuutta, jos kritisoin F-35:ttä ja vetoan Pierre Spreyhin? Tai jos puolustan vapaata maahanmuuttoa vetoamalla Li Andersonin näkemyksiin?

Joku kirjoitti joskus foorumilla, muistaakseni foorumin kadettiupseerien keskusteluihin liittyen, että hän luottaa enemmän ammattilaisen mielipiteeseen kuin amatöörin lähdeviitoitettuun esseeseen. Mutta kuka todella on ammattilainen ja miten ylipäätään osoittaa se verkossa?

Minulta saa varmasti kommentin aiheeseen kuin aiheeseen, liittyi se sitten sotahistoriaan, turvallisuuspolitiikkaan, sisäiseen turvallisuuteen, globaaliin sotaan terrorismia vastaan, merisodankäyntin, lentokoneisiin, tykistöön, panssarivaunuihin tai jalkaväen aseisiin. Joku tietämätön ehkä pitäisi minua auktoriteettina, kun mukailen foorumin yleisiä linjoja, vaikka todellisuudessa en ole käynyt lähelläkään kadista tai mitään muutakaan ammattitaitoa tarjoavaa tahoa.
 
Ja vaikka todisteita risteilyohjuksen hyödyistä puolustuksellemme ei ole, ei vastakkaistakaan todistetta. Sama taakka koskee koko puolustustamme, onko edes soppatykki enää todellisessa taistelussa testattu.

Toisaalta esimerkiksi meiltä poistettiin käytöstä ilmeisen ideologisin syin järjestelmä, joka on näyttänyt hampaansa tosipaikoissa.
 
Kehitysmaasotiin kelpaisi SuperHornet, koska kehitysmailla ei ole tehokasta ilmatorjuntaa, tai ilmavoimia, jota vastaan stelth on parhaimillaan.
Venäjällä taas on paljonkin molempia kykyä, vaikka se ei ehkä olekkaan state of art tyyppistä.

Siis venäjä joka on maailman suurin ilmatorjuntajärjestelmien kehittäjä ja valmistaja ei omaa kehittynyttä ilmatorjuntaa? Pl. Jenkit on aika vaikea nähdä mitään eu-maata jonka ilmatorjunta olisi lähelläkään venäjän nykykalustoa laadussaan. Useimmilla alkaa koko aselaji olemaan historiaa
 
Siis venäjä joka on maailman suurin ilmatorjuntajärjestelmien kehittäjä ja valmistaja ei omaa kehittynyttä ilmatorjuntaa? Pl. Jenkit on aika vaikea nähdä mitään eu-maata jonka ilmatorjunta olisi lähelläkään venäjän nykykalustoa laadussaan. Useimmilla alkaa koko aselaji olemaan historiaa
Yhdysvallat ei taida olla EU:ssa.
 
Yhdysvallat ei taida olla EU:ssa.

Ei ole, mutta ovat lähes ainoa nato/länsimaa jotka vielä kehittävät omia järjestelmiä (patriot/stinger). Ranska voidaan tuohon listaan vielä laittaa, mutta samp/mistralin kehityskaari on lakihuippunsa jo käsittääkseni saavuttanut eikä uusia järjestelmiä ole kehityksessä tai tuotannossa. Norja olisi toinen ehdokas, mutta järjestelmä on pitkälti yhdysvaltalaisista osista (ohjus/tutka)tehty.

Ilmatorjunnan puolesta siis state of art kuvaa mielestäni pitkälti ainoastaan yhdysvaltojen tai venäjän uusimpia järjestelmiä. Kiinalainen tavara on vielä pitkälti venäläistä/venäläisistä komponenteista tehtyä. Eu:n it-kehittely puolestaan tapettiin lähes heti nl:n hajottua, ja silloin meni monta lupaavaa projektia nurin. Luurilla näppäillen ulkomuistista lähinnä Bamse, roland vt ja rapierin jatkoversiot. Selviytyjinä olivat lähinnä crotale (kiitos suomen, kreikan ja saudien) ja nasams
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole, mutta ovat lähes ainoa nato/länsimaa jotka vielä kehittävät omia järjestelmiä (patriot/stinger). Ranska voidaan tuohon listaan vielä laittaa, mutta samp/mistralin kehityskaari on lakihuippunsa jo käsittääkseni saavuttanut eikä uusia järjestelmiä ole kehityksessä tai tuotannossa. Norja olisi toinen ehdokas, mutta järjestelmä on pitkälti yhdysvaltalaisista osista (ohjus/tutka)tehty.

Ilmatorjunnan puolesta siis state of art kuvaa mielestäni pitkälti ainoastaan yhdysvaltojen tai venäjän uusimpia järjestelmiä. Kiinalainen tavara on vielä pitkälti venäläistä/venäläisistä komponenteista tehtyä. Eu:n it-kehittely puolestaan tapettiin lähes heti nl:n hajottua, ja silloin meni monta lupaavaa projektia nurin. Luurilla näppäillen ulkomuistista lähinnä Bamse, roland vt ja rapierin jatkoversiot. Selviytyjinä olivat lähinnä crotale (kiitos suomen, kreikan ja saudien) ja nasams
Jos tarkoitit "länsimaita" yleensä, niin googleta ihmeessä MEADS, Isrealistakin löytyy yhtä sun toista, jopa ehkä vanjan superohjuksia suorituskykyisempää kamaa.
 
Ei ole, mutta ovat lähes ainoa nato/länsimaa jotka vielä kehittävät omia järjestelmiä (patriot/stinger). Ranska voidaan tuohon listaan vielä laittaa, mutta samp/mistralin kehityskaari on lakihuippunsa jo käsittääkseni saavuttanut eikä uusia järjestelmiä ole kehityksessä tai tuotannossa. Norja olisi toinen ehdokas, mutta järjestelmä on pitkälti yhdysvaltalaisista osista (ohjus/tutka)tehty.

Ilmatorjunnan puolesta siis state of art kuvaa mielestäni pitkälti ainoastaan yhdysvaltojen tai venäjän uusimpia järjestelmiä. Kiinalainen tavara on vielä pitkälti venäläistä/venäläisistä komponenteista tehtyä. Eu:n it-kehittely puolestaan tapettiin lähes heti nl:n hajottua, ja silloin meni monta lupaavaa projektia nurin. Luurilla näppäillen ulkomuistista lähinnä Bamse, roland vt ja rapierin jatkoversiot. Selviytyjinä olivat lähinnä crotale (kiitos suomen, kreikan ja saudien) ja nasams

Venäjällä on tosiaan varsin kehittynyt ja monipuolinen ilmatorjunta.

Länsimaissa ilmatorjuntaa löytyy käsittääkseni aika hyvin laivaston puolelta. Erilaisia, hyviä ratkaisuja, monesta eri maasta ja myös yhteenliittymästä.
 
Back
Top