Ilmavoimien tulevaisuus

Pihatonttu

Kenraali
BAN
OFF TOPIC

Meikäläisen näkökulmasta kiinnostavin kohta on tämä:

Suomen kansallinen koulujärjestelmä ei riittävällä tavalla seulo esiin älykkäitä nuoria...
Osin totta, osin ei.

Siinä kohtaa kun älykkyys liikkuu 2-4 keskihajontaa Gaussin käyrän oikealla reunalla - ellei jo aiemmin - alkaa se aiheuttamaan vakavaa syrjäytymisriskiä.

Syrjäytymisriskiä lisää se, että matalan älyykkyden omaavat ovat keskimääräistä useammin varhaiskypsiä ja korkeammalle älykkyystasolle kehittyvät keskimäärin myöhäiskypsiä. Ja - niin kuin täällä on tuotu esille - matala älykkyys liittyy usein aggressiivisuuteen.

Noh... Pistetään samalle luokalle nippu varhaiskypsiä, fyysisyyttä ihannoivia öykkäröiviä ja kiusaavia äo 75-90 -tapauksia ja vaikkapa yksi myöhäiskypsä vähemmän fyysinen äo 145 -tapaus. Ja laitetaan naapurustoon vielä yksi herttainen labradorinnoutaja äo:lla 51.

Kommunikaatiokuilu on älykkyyserosta johtuvaa tilanteista kommunikointiongelmaa kuvaava termi. Jos kaksi ihmistä käsittelee samaa aihepiiriä ja heidän välisensä älykkyysero on sen kykyalueen suhteen yli 20 pojoa, niin he elävät niin erilaisessa käsite- ja logiikkajärjestelmien maailmassa, ettei vuorovaikutus enää onnistu kovin hedelmällisesti.

Tässä esimerkissä luokan öykkärikaarti on 24-39 pojon etäisyydellä fiksusta hauvasta ja 51-76 pojon etäisyydellä siitä älykkäästä kaverista. Öykkäreistä on ajattelukyvyn suhteen siis kaksi kertaa pidempi matka fiksuun ihmiseen kuin nelijalkaiseen luontokappaleeseen.

Jokainen voi kuvitella minkä verran tuon asian osittainenkin tajuaminen korpeaa sitä aggressiivista öykkärilaumaa. Ja miten he sen vuoksi toimivat.

Hyvin todennäköinen seuraus on se, että luokan tollot onnistuvat vuosia jatkuvalla kiusaamisella vahingoittamaan sitä fiksumpaa tyyppiä aika pahasti. Seuraus voi hyvinkin olla se, että jos kiusattu yleensäkään selviää hengissä, niin ehkä sitten työ- ja opiskelukyvyttömänä.

Poikkeuksellisen lahjakkaisiin ihmisiin liittyvä tutkimus kertoo lähes yksimielisesti samaa. Hyvät keskinkertaisuudet ja erityislahjakkaat panostavat yleensä arvosanoihin ja koulumenestykseen. Huippulahjakkuudet ja siitä ylöspäin panostavat siihen mikä heitä kiinnostaa. Muut arvosanat ja tulokset voivatkin sitten olla mitä sattuu.

Yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykokeissa ja etenkin pääsykoevastausten tulkitsemisessa on erittäin voimakas sen suuntainen trendi, että hyviä pisteitä saa muista-toista -osaamisella eikä ymmärtämällä jotain. Kaikkein lahjakkaimmilla voi siis olla jopa vaikeuksia päästä korkeimpiin oppilaitoksiin pääsykokeiden kautta sisään.

Joissain tietyissä syrjäytyneiden ryhmissä tämä ilmiö näkyy hyvin selvästi. Osa ihmisistä syrjäytyy älykkyyden vähyyden vuoksi. Heille on miljoona toimivaa tuki-, kuntoutus-, apu- jne. järjestelmää. Osa syrjäytyy - ainakin osittain - älykkyytensä vuoksi. Heille ei ole mitään muuta kuin jatkuvaa kateellisten paskojen harjoittaman kiusaamisen kohteena olemista ja vielä jatkuvampi vaatimus että heidän pitäisi olla toisenlaisia tullakseen hyväksytyksi.

Moni koittaa sopeutua jälkimmäiseen vaatimukseen dokaamalla, narkkaamalla tai ampumalla aivot päästään.

Eli hyvin kaunistellen sanottuna: Jos halutaan jonnekin älykkyyttä (tai luovuutta tai...) niin pitäisi ensin antaa älykkyyspotentiaalia omaaville olemassa- ja elossa olemisen oikeus kaikissa tuon oikeuden keskeisissä ulottuvuuksissa ja länkyttää vasta sitten että jossain tarvittaisiin lisää älykkäitä ihmisiä.

Kai niitä olisi enemmän jos niitä ei tuhottaisi jo lapsena.

Koulutusjärjestelmä seuloo kyllä lahjakkuuksia esiin - syrjäyttääkseen tai tuhotakseen ne. Keskinkertaisuuksia ja etenkin hyviä keskinkertaisuuksia kohtaan koulutusjärjestelmä kyllä on erittäin suopea.

...tu!
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Sitäkin kannattaa miettiä, kumpaa saa kriisissä helpommin lisää? Lisää hävittäjiä ilmavoimiin vai lisää maasijoitteista ohjuskalustoa?
Tämä on niin herkullinen kysymys yksisilmäisyydessään, että eihän asiaa voi jättää pohtimatta, vaikka tiedänkin haetun vastauksen. Vastaan: riippuu mistä roikkuu.

Jos Natosta roikkuu, niin Turkkihan sai ilmatorjuntaohjuksia suojaksi Syyriaa vastaan... Jos taas ajasta riippuu, hävittäjä voittaa 6-0. Viron Ämarista ei kauaa lennä Suomeen, jos siellä sattuu olemaan päivystysrotaatio paikalla.

Mutta jätetään Nato taakse ja katsotaan itsenäistä puolustusta:

Saatavuuden/Ostettavuuden osalta? No, aletaanpa laskea Hornetin ja NASAMS:n käyttäjämaita ja kokonaismääriä maailmalla. Hävittäjä voittaa tämän kisan (niukasti, NASAMS taitaa olla tilauksessa aika moneen maahan tällä hetkellä, joten tilanne elää). Tietty jotain Stingeriä löytyy maailmalta vaikka lampaat söis, mutta ei hävittäjää ja olkapääohjusta voi rinnastaa toisiinsa.

Käyttöönotettavuuden, mikä lienee tärkein seikka, osalta? Riippunee materiaalista: kuinka vaativasta materiaalista on kyse? Onko ennestään käytössä vaiko eikö ole? Kuinka paljon materiaalia pitäisi ottaa käyttöön?

Epäilemättä raskas ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on helpompi ja nopeampi ottaa käyttöön kuin monitoimihävittäjä. Ei siinä mitään. Toisaalta raskaat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät olisivat yhä paljon monimutkaisempia käyttöönotettavia kuin lukutaidottomien vuohipaimenien käyttämät olkapääohjukset. Homma ei ehkä toimi ihan silleen, että Patriot-patteristo puretaan laivasta, seuraava yö luetaan manuaaleja ja aamulla järjestelmä on käyttövalmis pk-seudun suojaamiseksi... Jopa Ahti Lappi voisi olla hetken aikaa ihmeissään, kun missään ei näy kyrillisiä... :D

Paljonhan riippuu kriisin kestosta, sen myönnän. Kolmen viikon salamasota? 105 Kunnian päivää? Jatkosota? Ensimmäisessä skenaariossa se ennestään tuttu kalusto voi ehtiä mukaan sotaan. Kolmessa kuukaudessa Patriot saattaisi ehtiä mukaan. Kolmessa vuodessa Raptor voisi ehtiä mukaan sotaan.

Jos sitten katsotaan ennestään käytössä olevia järjestelmiä ja laajennusmahdollisuuksia, niin Hornetillehan on koulutettu käyttäjiä jo yli 20 vuotta. NASAMS puolestaan on vielä aika tuore järjestelmä Suomessa, kuten virallinen nimikekin kertoo. Eli perstuntumalta väitän, että olisi helpompaa ottaa käyttöön lisää Horneteja, ainakin jos määrä on maltillinen (enemmän luokkaa kymmeniä kuin satoja). Tietysti lentäminen on vaikeampi taito ylläpitää kuin ilmatorjuntaohjusjärjestelmän käyttö, mutta uskoisin silti olevan nopeampaa kertauskouluttaa entinen Hornet-ohjaaja takaisin lentopalvelukseen kuin muuntokouluttaa massavanhentunut BUK-mies Patriotille.

Eli tilanne elää jatkuvasti eikä mitään kovin varmoja vastauksia voi tämän aiheen tiimoilta antaa. Nämä minunkin listaamani menevät monelta osin uusiksi, kun käyttöön otetaan HX ja Hornetista luovutaan. Samaan aikaan NASAMS:lle on koulutettu väkeä se parikymmentä vuotta ja HX:lle on koulutettu vasta ensimmäinen sukupolvi lentäjiä ja teknistä henkilöstöä...
 
Viimeksi muokattu:

Raveni

Ylipäällikkö
Tuossa aikataulua (keväällä), määrää (64) ja rahoitusta (velaksi).
https://yle.fi/uutiset/3-9945043
Siellä on laskettu laskutikkupunaisena hommaa. Nurjapuoli uutisessa oli se, että seuraava hallitus voi käytännössä pyyhkiä persettä nykyisen tahdolla ja päätöksillä. Täytyy muistaa, että seuraavassa hallituksessa on suurella todennäköisyydellä; demarit, vasemmisto ja vihreät höystettynä rkp:llä. Kokoomuksen ollessa suurin puolue puolueessa.
 

crane

Kenraali
Lahjoittaja
OFF TOPIC


Moni koittaa sopeutua jälkimmäiseen vaatimukseen dokaamalla, narkkaamalla tai ampumalla aivot päästään.

Eli hyvin kaunistellen sanottuna: Jos halutaan jonnekin älykkyyttä (tai luovuutta tai...) niin pitäisi ensin antaa älykkyyspotentiaalia omaaville olemassa- ja elossa olemisen oikeus kaikissa tuon oikeuden keskeisissä ulottuvuuksissa ja länkyttää vasta sitten että jossain tarvittaisiin lisää älykkäitä ihmisiä.

Kai niitä olisi enemmän jos niitä ei tuhottaisi jo lapsena.

Koulutusjärjestelmä seuloo kyllä lahjakkuuksia esiin - syrjäyttääkseen tai tuhotakseen ne. Keskinkertaisuuksia ja etenkin hyviä keskinkertaisuuksia kohtaan koulutusjärjestelmä kyllä on erittäin suopea.

...tu!
Älä huoli, leikkaukset koulutuksesta mahdollistaa sen, ettei sieltä tule ko niitä keskinkertaisuuksia. Erityisryhmien integrointi oli ihan vitun huono idea, mistä kouluissa kärsivät päivittäin. Pienryhmiä ei ole tarpeeksi, tai resursseja ei ole tarpeeksi pienryhmäopetukseen.

Apropoo mutta valitettavan usein on myöskin niin, että ne luokan älykkäät oppilaat on monesti sosiaalisesti heikkoja. Ei toki aina mutta valitettavan usein on näin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Rannari

Ylipäällikkö
Täytyy muistaa, että seuraavassa hallituksessa on suurella todennäköisyydellä; demarit, vasemmisto ja vihreät höystettynä rkp:llä. Kokoomuksen ollessa suurin puolue puolueessa.
Ei Kokoomus tuollaiseen hullunmyllyyn lähde syntipukiksi. Veikkaisin ministerinpaikoilla laskien tasapainoisempaa jakoa Kok+RKP vs. SDP+Vihr. Eli käytännössä 50-50. Vasemmistoliiton linjauksilla on paha lähteä hallitukseen. Eikä heitä mitenkään välttämättä sinne edes haluta.
 

ajs178

Kenraali
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711212200550256_u0.shtml

"Taistelulentäjän valintakokeissa pitää lisätä älykkyyttä, sopeutumiskykyä sekä oppimiskykyä mittaavien testin osuutta, Maanpuolustuskorkeakoulussa tehty tutkimus ehdottaa."
Komppaan tätä kyllä ihan näin maallikon näkökulmasta. Pari vuotta sitten olin aikast uppoutunut Falcon-tietokonepeliin, jossa oli mallinnettu F-16 -hävittäjä ml. ohjaamo mahdollisimman tarkasti. Siis jokaista nappia ja kytkintä myöten, joita sitten piti klikkailla koneen operoimiseksi. Ja täytyy sanoa, että oppimismäärä on ihan tajuton, kun saman hemmon pitää hallita lentämisen lisäksi navigointi, tutkamoodien käyttäminen, ilmasta-ilmaan asejärjestelmä, ilmasta-maahan asejärjestelmä. En ihmettele yhtään, että Tomcatissa ja Strike Eaglessa on päädytty kahden pilotin taktiikkaan. Oikeasti tuntui, että tuossa pelissä jouduin opiskelemaan manuaalia enemmän kuin suorittaessani ylempää korkeakoulututkintoa. Tuskin asia helpommaksi käy F-35:n kanssa
 

Lurker

Eversti
Komppaan tätä kyllä ihan näin maallikon näkökulmasta. Pari vuotta sitten olin aikast uppoutunut Falcon-tietokonepeliin, jossa oli mallinnettu F-16 -hävittäjä ml. ohjaamo mahdollisimman tarkasti. Siis jokaista nappia ja kytkintä myöten, joita sitten piti klikkailla koneen operoimiseksi. Ja täytyy sanoa, että oppimismäärä on ihan tajuton, kun saman hemmon pitää hallita lentämisen lisäksi navigointi, tutkamoodien käyttäminen, ilmasta-ilmaan asejärjestelmä, ilmasta-maahan asejärjestelmä. En ihmettele yhtään, että Tomcatissa ja Strike Eaglessa on päädytty kahden pilotin taktiikkaan. Oikeasti tuntui, että tuossa pelissä jouduin opiskelemaan manuaalia enemmän kuin suorittaessani ylempää korkeakoulututkintoa. Tuskin asia helpommaksi käy F-35:n kanssa
Lisää tuohon vielä radioviestintä parven muiden koneiden kanssa, radioviestintä taistelunjohtajan kanssa, jatkuva tilannetietoisuuden ylläpito missä oman parven koneet + muut parvet menee, omien ja vihollisen ohjusten kinematiikan miettiminen edulliseen ampumatilanteeseen pääsemiseksi, vihollisen toteuttama elso, ahdas ohjaamo ja G-voimien tuoma rasitus jota voit simuloida kotona vaikka polkemalla kuntopyörää pelatessa, alat pääsemään lähemmäs parvenjohtajan elämää. Melko fakiireja ne ukot.
 

Pihatonttu

Kenraali
BAN
...oppimismäärä on ihan tajuton, kun saman hemmon pitää hallita lentämisen lisäksi navigointi, tutkamoodien käyttäminen, ilmasta-ilmaan asejärjestelmä, ilmasta-maahan asejärjestelmä.. ...Tuskin asia helpommaksi käy F-35:n kanssa
Olen itse päätynyt täsmälleen päinvastaiseen tulokseen muutamaa eri reittiä:
- Lentäjien lausunnot.
- Koneen suhteen suhteellisen kokemattomien lentäjien suoritustaso harjoituksissa.
- Lentäjää avustavien järjestelmien kehityssuunta.
- Luottamus siihen, että huippuammattilaiset tajuavat kuinka suorituskykyä optimoidaan.
- Oma vinksahtanut logiikkani.

Lentäjän merkitys lienee suunnittelijoille ja suunnittelulle aika hyvin selvillä. Se, että miten paljon huomionsuuntaamisen jatkuva jakaminen ja katkominen vaikuttaa lentäjän suorituskyvyn optimointiin, lienee selvillä. Työmuistin ja pidempikestoisten muistialueiden keskinäisen työnjaon ja kapasiteettien suhde lienee selvilleä.

Niinpä pidän itsestään selvänä sitä, että suunnittelun tärkeimpiin lähtökohtiin on täytynyt kuulua se, että pilotti voi keskittyä tilanteeseen ja tilannekuvaan automatiikan ja koneiden hoitaessa kaikenlaista muuta.

Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että osa tilanteisen huomion jakamisen tarpeista on siirretty tilanteista niitä varhaisempiin vaiheisiin - opetteluun, koulutukseen, harjoitteluun...

Eli oletan, että asioiden ja niiiden soveltamisen syvällinen ja tarkka oppiminen voi olla aiempaa vaativampaa, mutta itse lentosuorituksen ja siinä tapahtuvan kontaktin aikana kuski kohtaa aiempaa vähemmän häiriöitä. Tämä on nimenomaan oletus, ei tieto. Eikä minulla ole mitään keinoa tarkistaa tämän oletuksen totuusarvoa, joten siihen kannattaa suhtautua varauksella.
 

Sugsilla

Kersantti
Tuossa aikataulua (keväällä), määrää (64) ja rahoitusta (velaksi).
https://yle.fi/uutiset/3-9945043
Se on positiivista ettei tässä vaiheessa karsita määrää. Kuten trendinä on ollut useissa maissa. Tosin määrä kerkiää vielä muuttua ennen kuin koneet ovat käytössä.
Pelkoni on tosin että kalliimpia koneita jotenkin vesitetään tai kustannuksia siirretään huoltoon aivan kuin mustesuihku tulostimissa.
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Erittäin positiiviselta näyttää ja on näyttänyt HX-selvityksestä lähtien, Suomi ei ole munaamassa hävittäjähankintaa kuten niin moni muu maa on tehnyt. Tällä linjalla kun jatketaan niin osa valmistajista jättää leikin kesken parin vuoden sisällä johtuen 64 koneen pyynnöstä ja sen seurauksista, jos kilpailija maksaa 2-3 miljardia vähemmän, peli on pelattu. Suomi viestii sangen selvästi, että ominaisuuksilla(kuten kaksimoottorisuus) ei voi korvata määrää, yksi kone ei ole voi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

Raveni

Ylipäällikkö
64kpl F35:a olisi euroopan mittakaavassa aikamoinen. Toki myös muiden koneiden kohdalla.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
F-35 lentotunnin hinta on n €35 500 [lähde], hornetin vastaavasti €15 900 [lähde]. Ostettiinpa koneita 1 tai 64, mikäli niillä lennetään samat lentotunnit kuin nyt (8800-8900), tarkoittaa se vuosittain 170-175 miljoonan vuosittaista lisäystä operointimenoihin vaikka hankinta toteutettaisiin erillisrahoituksella.

Onneksi maavoimissa riittää leikattavaa. 2022 on sitten jäljellä on kaksi varuskuntaa, Dragsvik ja Santahamina ja sodanajan joukkojen vahvuus 54 000.
 
Turha siitä kaksimoottorisuudesta on jatkuvasti jauhaa konetta tai sen hintaa erityisesti määrittävänä tekijänä. F-35 on yksimoottorinen ja vastaa ominaisuuksiltaan monia kaksimoottorisia koneita. Esim. Brasiliassa Super Hornet ja Gripen olisivat olleet suunnilleen samassa hintaluokassa Roussefin todistuslausunnon mukaan.

Polttoaineen kulutus käyttökustannuksissa ei ole erityisen merkittävä, vaan esim. varaosien ja huoltojärjestelmien hinta vaikuttaa enemmän ja ne ovat suhteessa tuotannon mittakaavaan ja valmistajan ja alihankkijoiden kykyyn ylläpitää tuotantoa ja kehitystä elinkaaren ajan.

Moottoreiden lukumäärää tärkeämpää on työntövoima ja sen suhde painoon, mikä mahdollistaa enemmän suorituskykyä (joka tapauksessa kallista) konetta kohti ja enemmän kehityspotentiaalia.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
Ehkä vertailukelpoiset luvut tai sitten ei?
Vaikea sanoa, ainoat vertailukelpoiset luvut löytyvät DoD:n Reinbursement Rate Report 2016 ja sielläkin on vain F-35A ja FA-18F eli Super Hornet
http://www.businessinsider.com/price-military-aircraft-per-flight-hour-2016-8?r=US&IR=T&IR=T/#fa-18f-8
F-35A: $28,455/h
FA-18F: $10,507/h
Jonka mukaan F-35 on n 2.7 kertaa FA-18 kalliimpi operoida

Jenkeille lentotunnin hinta on varmasti halvempi kuin suomalaisille joten aiemmin esittämäni luvut voivat olla varovainen arvio.
 

Pihatonttu

Kenraali
BAN
Ihan ajatusleikkinä heitän ilmaan että jonkun kannattaisi varmaan laskea että tulisiko halvemmaksi uusia samalla kerralla myös harjoitushävittäjäkanta sellaiseksi, että isompi osa harjoitus- sun muusta toiminnasta voidaan toteuttaa sillä kuin venyttää Hawkien käyttöaikaa maksimiin.

Hyvin karkeasti ja epätarkasti asiaa voisi pohtia vaikka niin, että jos 64 koneen tulevista lentotunneista voitaisiin siirtää vaikka 1 500 tuntia per kone kehittyneelle harjoitushävittäjälle niin että säästö per lentotunti olisi vaikkapa luokkaa 15 000$, niin (64 * 1500 * 15000$ = ) niin säästö olisi melkein puolitoista miljardia.

Jos erittäin suorituskykyinen harjoitushävittäjä maksaisi vaikkapa 30 miljoonaa per kappale, niin 24 koneen pläjäys maksaisi alle puolet lentotuntien siirtämisestä koituvasta säästöstä ja kehittyneen harjoituskoneen käyttötuntimääräksi tulisi näillä luvuilla 4 000 tuntia per kone.

Kertyvä rahallinen säästö olisi merkittävä ja suorituskykykin paranisi.

Painotan, että tämän ajatusleikin luvut on revitty hatusta eivätkä pohjaudu tietoon vaan mielikuviin.

Olisi kuitenkin kiinnostavaa jos joku aihepiiriä paremmin tunteva ja vertailukelpoisempien lukujen löytämiseen kykenevä tekisi yksinkertaisen ja yksinkertaistavan laskelman siitä, että miten kehittyneen harjoitushävittäjän samanaikainen hankinta ja täysimääräinen hyödyntäminen vaikuttaisi kokonaiskustannusten määrään.

Samalla pitäisi ilmeisesti tarkastella sitä, että miten kokonaisuuteen vaikuttaisi se, jos kehittyneitä harjoitushävittäjiä sijoitettaisiin Lentosotakoulun ohella lennostoihin niin että niiden hyödyntämiseen saataisiin lisää mahdollisuuksia. Vai olisiko sellaisessa järkeä?
 
Viimeksi muokattu:
Top