Ilmavoimien tulevaisuus

[jokuvaan]

https://www.flightglobal.com/news/articles/poland-launches-new-fighter-study-443697/

"The Polish defence ministry's armament inspectorate has launched the analysis/market survey phase of a process supporting a new multirole fighter selection.

Potential bidders are required to submit responses including a general description of their proposed equipment by 18 December. Selected contenders will later be issued with a request for information.
Likely candidates for the Harpia requirement include the Eurofighter Typhoon, Saab Gripen and a US government-backed proposal with the Lockheed Martin F-16V."

https://theaviationist.com/2017/11/...e-to-procure-a-new-multirole-combat-aircraft/

"Polish MoD expects the potential bidders to present offers related to EW pods or modules that could be potentially integrated with the fighter aircraft."

///
Taitaa Puolalla olla visainen ongelma, F-35 ei ole maukas vaihtoehto ymmärrettävistä syistä, mutta poliittiset syyt painavat kuitenkin USA:n suuntaan. Eli looginen vaihtoehto olisi F-16V, mutta kun rinnalle laitetaan Gripen E, niin asia ei olekaan niin yksinkertainen.

 

[Einomies1]

Super Hornet on sikäli hyvä referenssi meille että väitetysti sen käyttökustannukset ovat vain 1% korkeammat kuin perus-Hornetin. Tämä voi tosin olla mainosmiehen suusta joten kaikki normaalit varaukset siihen mukaan.

Block III kyvyt lisäävät Block II linjan E/F:n hintaa Boeingin mukaan 10 milj.USD. Nykyisellään Block II hinta on reilusti alle 100 miljoonaa USD.

III-versioon tulee niin paljon uutta teknologiaa ja parannuksia että konetyyppi olisi varmaan kokonaisuutena paras jos suorituskyky suhteutetaan hintaan + käyttökustannuksiin.

 

[Einomies1]

http://www.air-cosmos.com/suisse-8md-debat-102975

Sveitsin hävittähanke näyttää käynnistyvän. Tarkoituksena korvata sekä 30 F/A-18 että 26 F-5-konetta. Budjetti 6,85M€ ja 100% offsetvaatimus. Päätös tehdään 2020 ja toimitukset tapahtuvat 2025 alkaen. Määrästä ei ole vielä tietoa, mutta RFI lähtee pian Dassaultille, Airbusille, Boeingille, Lockheed Martinille ja Saabille.

Kovin tutulta vaikuttaa, varmaan jonkun verran tiedonvaihtoa voidaan tehdä Suomen ja Sveitsin välillä.

Aika paljon rivakampi hanke kuin meillä. No, Gripen-kaupat menivät jo puihin aikaisemmin joten mitä voidaan odottaa tästä tulevasta jos kansalta kysytään taas?

 

[Huhta]

Aika paljon rivakampi hanke kuin meillä. No, Gripen-kaupat menivät jo puihin aikaisemmin joten mitä voidaan odottaa tästä tulevasta jos kansalta kysytään taas?

Sveitsiläiset ovat jo tehneet aika paljon pohjatyötä edellisen hankinnan aikana. Se varmasti nopeuttaa prosessia, vaikka kireältä tuo minunkin silmään näyttää.

Sen sijaan voit olla varsin varma, ettei tämä kaadu kansalaisten vastustukseen. Maa jäisi kokonaan ilman ilmavoimia, ja Sveitsissä on kuitenkin mm. yleinen asevelvollisuus... Lisäksi muistutan, ettei asiaa viimeksikään "kysytty kansalta", vaan kansalaiset itse kaatoivat hankkeen.

Ei Sveitsin hallitus mitään kansalta kysynyt.

Sveitsissä "kansalaisliike" keräsi 50 000 nimeä vaatimukseen kumota rahoituslaki Gripen-hankintaan. Viisikymmentätuhatta ääntä vaaditaan Sveitsissä sitovaan kansanäänestykseen. Tässä meni laki kumoon 52% vastaan 48% .

http://www.reuters.com/article/us-swiss-vote-gripen-idUSBREA4H05920140518

 

[fyysikko]

Block III kyvyt lisäävät Block II linjan E/F:n hintaa Boeingin mukaan 10 milj.USD. Nykyisellään Block II hinta on reilusti alle 100 miljoonaa USD.

III-versioon tulee niin paljon uutta teknologiaa ja parannuksia että konetyyppi olisi varmaan kokonaisuutena paras jos suorituskyky suhteutetaan hintaan + käyttökustannuksiin.

Ehkä, mutta asiaan vaikuttaa miten ne käyttökustannukset lasketaan, ja lasketaanko kaikille samalla tavalla?
Esim jos jollain koneella on korkeat tuntikustannukset, mutta erinomainen simulaattori, olisiko mahdollista että kyseisellä konetyypillä lennetään vähemmillä käyttötunneilla kuin muilla ja vastaavasti virtuaalikoneelle selvästi enemmän? Esim 4 simua Tanskan malliin mahdollistaa yli 35000 virtuaali lentotuntia vuodessa, ja enemmänkin niitä on mahdollista hankkia. Silloin kokonaiskäyttötunnit ovat riittävät, mutta koska oikeilla koneilla lentely vähenee, ei kokonais käyttökulut kasvaisikaan korkeasta tuntihinnasta huolimatta. Jollekin toiselle koneelle tämä ei ehkä ole edes mahdollista, joten asian huomioiminen johtaa käytännössä erilaiseen käyttötapaan ja siten erilaiseen tapaan laskea käyttökuluja koko elinkaarelle.
Mikään ei myöskään estä pitämästä todellisilla koneila lennettyjä tunteja lentäjää kohti samana, niistä vain siirtyisi suurempi osuus Hawkille ja aikanaan sen seuraajalle. Tällöin virtuaali- + todelliset lentotunnit kasvaisivat huomattavasti ja silti kustannus voisi alentua.

Ps, minä en oikeasti tiedä simujen kyvyistä tarpeeksi, enkä varsinkaan niiden mahdollisista eroista, joten tämä on 100% spekulaatiota eikä mikään väite. Veikkaan kuitenkin ainakin osan olevan olennaisesti parempia kuin nykyiset simumme, ihan julkaistujen kuulopuheiden perusteella. ilmavoimien hankinnasta vastaavat tietävät varmasti paremmin, ja toivottavasti osaavat asian oikein arvioida ja ennakoida myös elinkaarikulujen osalta.

 

[HotShot]

Mahtaisikohan seuraavanlainen toimnta olla mahdollista nykyaikaisilla simulaattoreilla?

Tukikohdassa olisi esim. 4 simulaattoria jotka ovat linkitetty toisiinsa sekä myös ilmassa lentävään oikeaan koneeseen, kuudes osallsituja olisi kentän laidalla maassa oleva hävittäjä jossa pilotti sisällä ja järjestelmät päällä. Tällaisella systeemillä voisi saada hyvin monipuolisia harjoituksia ja kustannukset ei karkaisi. Ilmassa lentävä oikea kone jakaisi aitoa tilannekuvaa simulaattoreille ja maassa oleville muille harjoitukseen osallistuville koneille.

 

[Huhta]

Mahtaisikohan seuraavanlainen toimnta olla mahdollista nykyaikaisilla simulaattoreilla?

Tukikohdassa olisi esim. 4 simulaattoria jotka ovat linkitetty toisiinsa sekä myös ilmassa lentävään oikeaan koneeseen, kuudes osallsituja olisi kentän laidalla maassa oleva hävittäjä jossa pilotti sisällä ja järjestelmät päällä. Tällaisella systeemillä voisi saada hyvin monipuolisia harjoituksia ja kustannukset ei karkaisi. Ilmassa lentävä oikea kone jakaisi aitoa tilannekuvaa simulaattoreille ja maassa oleville muille harjoitukseen osallistuville koneille.

Ne maalit simulaattoreille kyetään kyllä luomaan ilmankin, että yksittäinen oikea kone lentelee ilmassa... saati että joku istuu kentän laidalla ohjaamossa.

 

[Huhta]

Ehkä, mutta asiaan vaikuttaa miten ne käyttökustannukset lasketaan, ja lasketaanko kaikille samalla tavalla?
Esim jos jollain koneella on korkeat tuntikustannukset, mutta erinomainen simulaattori, olisiko mahdollista että kyseisellä konetyypillä lennetään vähemmillä käyttötunneilla kuin muilla ja vastaavasti virtuaalikoneelle selvästi enemmän? Esim 4 simua Tanskan malliin mahdollistaa yli 35000 virtuaali lentotuntia vuodessa, ja enemmänkin niitä on mahdollista hankkia. Silloin kokonaiskäyttötunnit ovat riittävät, mutta koska oikeilla koneilla lentely vähenee, ei kokonais käyttökulut kasvaisikaan korkeasta tuntihinnasta huolimatta. Jollekin toiselle koneelle tämä ei ehkä ole edes mahdollista, joten asian huomioiminen johtaa käytännössä erilaiseen käyttötapaan ja siten erilaiseen tapaan laskea käyttökuluja koko elinkaarelle.
Mikään ei myöskään estä pitämästä todellisilla koneila lennettyjä tunteja lentäjää kohti samana, niistä vain siirtyisi suurempi osuus Hawkille ja aikanaan sen seuraajalle. Tällöin virtuaali- + todelliset lentotunnit kasvaisivat huomattavasti ja silti kustannus voisi alentua.

Ps, minä en oikeasti tiedä simujen kyvyistä tarpeeksi, enkä varsinkaan niiden mahdollisista eroista, joten tämä on 100% spekulaatiota eikä mikään väite. Veikkaan kuitenkin ainakin osan olevan olennaisesti parempia kuin nykyiset simumme, ihan julkaistujen kuulopuheiden perusteella. ilmavoimien hankinnasta vastaavat tietävät varmasti paremmin, ja toivottavasti osaavat asian oikein arvioida ja ennakoida myös elinkaarikulujen osalta.

Tämä on hereettinen ajatus, mutta voisiko olla, että simulaattori ei mahdollistakaan absoluuttisista lentotuntimääristä tinkimistä?

Julkisuudessa on ollut juttua hävittäjälentäjien ominaisuuksista. Tulevaisuuden valinnoissa pitäisi kuulemma painottaa enemmän oppimis- ja sopeutumiskykyä ym. korkeita, henkisiä ominaisuuksia. Ovatko tulevaisuuden hävittäjät kenties jopa nykyisiä vaativampia ohjaajilleen? Simulaattorissa voidaan luultavasti suorittaa suhteessa suurempi osuus koulutuksesta kuin ennen, mutta voiko olla, että koulutuksen kokonaisuus on yhä laajempi? Tällöin todellisten lentotuntien määrää ei välttämättä voidakaan leikata, jos halutaan ottaa kalustosta "kaikki irti".

 

[Einomies1]

Ehkä, mutta asiaan vaikuttaa miten ne käyttökustannukset lasketaan, ja lasketaanko kaikille samalla tavalla?
Esim jos jollain koneella on korkeat tuntikustannukset, mutta erinomainen simulaattori, olisiko mahdollista että kyseisellä konetyypillä lennetään vähemmillä käyttötunneilla kuin muilla ja vastaavasti virtuaalikoneelle selvästi enemmän? Esim 4 simua Tanskan malliin mahdollistaa yli 35000 virtuaali lentotuntia vuodessa, ja enemmänkin niitä on mahdollista hankkia. Silloin kokonaiskäyttötunnit ovat riittävät, mutta koska oikeilla koneilla lentely vähenee, ei kokonais käyttökulut kasvaisikaan korkeasta tuntihinnasta huolimatta. Jollekin toiselle koneelle tämä ei ehkä ole edes mahdollista, joten asian huomioiminen johtaa käytännössä erilaiseen käyttötapaan ja siten erilaiseen tapaan laskea käyttökuluja koko elinkaarelle.
Mikään ei myöskään estä pitämästä todellisilla koneila lennettyjä tunteja lentäjää kohti samana, niistä vain siirtyisi suurempi osuus Hawkille ja aikanaan sen seuraajalle. Tällöin virtuaali- + todelliset lentotunnit kasvaisivat huomattavasti ja silti kustannus voisi alentua.

Ps, minä en oikeasti tiedä simujen kyvyistä tarpeeksi, enkä varsinkaan niiden mahdollisista eroista, joten tämä on 100% spekulaatiota eikä mikään väite. Veikkaan kuitenkin ainakin osan olevan olennaisesti parempia kuin nykyiset simumme, ihan julkaistujen kuulopuheiden perusteella. ilmavoimien hankinnasta vastaavat tietävät varmasti paremmin, ja toivottavasti osaavat asian oikein arvioida ja ennakoida myös elinkaarikulujen osalta.

Minähän en tiedä kustannuksista mitään sen enempää kuin simulaattoreista. Olin tosin lentämässä Finnavian museolla Diamond D-42 simulaattoria jota voin suositella niille jota simut ja lentäminen kiinnostaa. Hinta on kova 120 e/ tunti mutta kyllä laitekin on sen 300 000 euroa maksavana ihan toista kun pelkkä kotitietokone. Näkymä on 180 astetta ja kabiini on aito ja oikea 2-moottorisen ohjaamo.

Olen kyllä julkisestikin sanonut kannattavani F-35A:a suomelle mutta mikäli käyttökustannukset nousevat paljon nyky Hornetista, en pidä konetyypiä meille mahdollisena tai järkevänä. Parasta suorituskykyä se kyllä toisi.

 

[jokuvaan]

Konevalmistajien simulaattoreissa tuskin on hirmuisia eroavaisuuksia, joten lentotuntien määrä on kaikilla melko sama, jolloin erottavaksi tekijä tulee yhä lentotunnin hinta.

 

[BarrelNut]

Konevalmistajien simulaattoreissa tuskin on hirmuisia eroavaisuuksia, joten lentotuntien määrä on kaikilla melko sama, jolloin erottavaksi tekijä tulee yhä lentotunnin hinta.

Ei tässä mitään tarjouslenkkimakkaraa olla ostamassa, suurimmaksi erottavaksi tekijäksi näiden koneiden välillä tulee se vanha kunnon suorituskyky.

 

[fyysikko]

Konevalmistajien simulaattoreissa tuskin on hirmuisia eroavaisuuksia, joten lentotuntien määrä on kaikilla melko sama, jolloin erottavaksi tekijä tulee yhä lentotunnin hinta.

Jos koneita on suunniteltu aivan eri vuosikymmenillä, niin eikö saman voisi olettaa pätevän simuihinkin?
Onko ne kaikki simut siis päivitetty nykypäivään tekemällä ne täysin uusiksi kaikkien HX hankkeen ehdokkailla?

 

[fyysikko]

Ei tässä mitään tarjouslenkkimakkaraa olla ostamassa, suurimmaksi erottavaksi tekijäksi näiden koneiden välillä tulee se vanha kunnon suorituskyky.

Varmasti, mutta suorituskykyyn tarvitaan sitä sekä koneelta että lentäjältä. Jälkimmäiseen niillä lentotuntikustannuksilla saattaa olla vaikutusta. Kysymys on juurikin siitä että onko vai onko asia hoidettavissa niistä riippumatta hyödyntäen simuja ja harjoitushävittäjää nykyistä enemmän ihan samoilla kokonais käyttökustannuksilla.
Voiko asia siis olla niin, että jollain konevalinnalla rahat riittää paremmin koulutettuihin lentäjiin kuin jollain toisella valinnalla, jolloin koneiden suorituskykyjen ero ei näykään ihan suoraan ja sellaisenaan kone+lentäjä kokonaisuuden suorituskyvyssä?

 

[fyysikko]

Tämä on hereettinen ajatus, mutta voisiko olla, että simulaattori ei mahdollistakaan absoluuttisista lentotuntimääristä tinkimistä?

Julkisuudessa on ollut juttua hävittäjälentäjien ominaisuuksista. Tulevaisuuden valinnoissa pitäisi kuulemma painottaa enemmän oppimis- ja sopeutumiskykyä ym. korkeita, henkisiä ominaisuuksia. Ovatko tulevaisuuden hävittäjät kenties jopa nykyisiä vaativampia ohjaajilleen? Simulaattorissa voidaan luultavasti suorittaa suhteessa suurempi osuus koulutuksesta kuin ennen, mutta voiko olla, että koulutuksen kokonaisuus on yhä laajempi? Tällöin todellisten lentotuntien määrää ei välttämättä voidakaan leikata, jos halutaan ottaa kalustosta "kaikki irti".

Monikin asia on mahdollista sellaiselle (kuten minulle) jotka ei asiasta tarpeeksi tiedä. Ehkäpä ilmavoimissa kuitenkin tiedetään ja osataan asia ihan oikein arvioida.
.
Absoluuttisista lentotuntimääristä ei edes tarvitse tinkiä, jos oikeita lentotunteja siirretään hävittäjältä harjoitushävittäjälle ja samalla simutunteja lisätään vähintään samalla määrällä. Samalla kalliita lentotunteja kertyy vähemmän, joten kustannukset lentotunneista eivät nouse, vaikka tuntihinta nousisikin. Tämä on vain matemaattinen/taloudellinen tosiasia, se ei välttämättä liity suomen ilmavoimien tulevaan toimintaan mitenkään, mutta voi yhtähyvin liittyäkin.

 

[Huhta]

Monikin asia on mahdollista sellaiselle (kuten minulle) jotka ei asiasta tarpeeksi tiedä. Ehkäpä ilmavoimissa kuitenkin tiedetään ja osataan asia ihan oikein arvioida.
.
Absoluuttisista lentotuntimääristä ei edes tarvitse tinkiä, jos oikeita lentotunteja siirretään hävittäjältä harjoitushävittäjälle ja samalla simutunteja lisätään vähintään samalla määrällä. Samalla kalliita lentotunteja kertyy vähemmän, joten kustannukset lentotunneista eivät nouse, vaikka tuntihinta nousisikin. Tämä on vain matemaattinen/taloudellinen tosiasia, se ei välttämättä liity suomen ilmavoimien tulevaan toimintaan mitenkään, mutta voi yhtähyvin liittyäkin.

Olen skeptinen tässä suhteessa. Meikäläisen Toyotalla ei harjoitella äf-ykkösiin... if you get what I mean.

Jos nämä vanhat jutut pitävät paikkansa, niin Ranskassa budjettipaineet pakottivat vähentämään Rafale-lentotunteja. Ykköstason pilotit lentävät jatkossakin 180 tuntia vuodessa Rafalella, mutta kakkostason pilotit lentävät vain 40 tuntia Rafalella ja 140 tuntia harjoituskoneella. Ovatko kakkostason pilotit nopeasti käyttöönotettavissa? Eivät, tarvitaan pari-kolme kuukautta intensiivistä harjoittelua taistelukoneella ennen kuin kakkostason pilotit voidaan lähettää taisteluun.

https://forum.keypublishing.com/sho...osts-Pilot-Flight-Hours-Two-Tier-Pilot-Policy

 

[fyysikko]

Olen skeptinen tässä suhteessa. Meikäläisen Toyotalla ei harjoitella äf-ykkösiin... if you get what I mean.

Jos nämä vanhat jutut pitävät paikkansa, niin Ranskassa budjettipaineet pakottivat vähentämään Rafale-lentotunteja. Ykköstason pilotit lentävät jatkossakin 180 tuntia vuodessa Rafalella, mutta kakkostason pilotit lentävät vain 40 tuntia Rafalella ja 140 tuntia harjoituskoneella. Ovatko kakkostason pilotit nopeasti käyttöönotettavissa? Eivät, tarvitaan pari-kolme kuukautta intensiivistä harjoittelua taistelukoneella ennen kuin kakkostason pilotit voidaan lähettää taisteluun.

https://forum.keypublishing.com/sho...osts-Pilot-Flight-Hours-Two-Tier-Pilot-Policy

Toyotaasi ei varmaankaan ole suunniteltu harjoitteluun F1:llä kisaamista varten. Sekä simu että harjoituskone on nimenomaan suunniteltu varsinaisen hävittäjän lentämisen harjoittelua varten. Harjoituskone toiminee ainakin yleisen ilmataistelu- (koiratappelu-) taktiikan ja taistelulentämisen koordinaation (G-monikertojen alaisena) harjoittelussa, ja simu konespesifien juttujen harjoittelussa mukaan lukien myös ilmataistelutaktiikka.

Mitäpä veikkaat, jos Rafalella on/olisi erinomainen simu, ja ne kakkostason pilotit lentäisivät 40 tuntia Rafalella + 140 tuntia harjoituskoneella + lisäksi 140 tuntia simulla enemmän kuin ykköstason pilotit, niin mitenkä silloin kyky vertautuisi niihin nykyisiin ykköstason pilotteihin? Ei ainakaan samoin kuin kokonaan ilman simutunteja. 40 tuntia Rafalella voi toki olla jo aivan liian vähän, mutta suomen nykyisistä hornetilla lentotunneista voitaneen siltikin tinkiä alaspäin menettämättä kykyjä. Eikös ne lentäjien tunnit ole pyörineet jossain 150 tunnissa vuodessa, siitä sataan voinee ainakin pudottaa jos ne korvataan sekä simu että harjoittushävittäjien tunneilla, olettaen että valitun uuden koneen tunnit maksaa todella paljon, ja simu on olennaisesti nykyisiä suomen hornet simuja parempi.
Vain hieman vajaat lentäjän kyvyt voivat yhdessä paremman koneen kanssa olla paremmat kokonaiskyvyt kuin toisinpäin. Tai sitten juuri päinvastoin, mutta minulle tuokaan ei ole itsestään selvä.
Ps, F-35 ketjussa olleen mukaan Israel aikoo ainakin alussa laittaa F-35 lentäjänsä 50/50 koneella lento/simu harjoitteluun.

 

[Pihatonttu]

Jos koneita on suunniteltu aivan eri vuosikymmenillä, niin eikö saman voisi olettaa pätevän simuihinkin?
Onko ne kaikki simut siis päivitetty nykypäivään tekemällä ne täysin uusiksi kaikkien HX hankkeen ehdokkailla?

Koska simulaattoreiden päivittäminen on halvempaa ja helpompaa kuin koneiden suorituskyvyn ja muiden ominaisuuksien muuttaminen niiden elinkaaren aikana, niin käännän tämän kysymyksen toisinpäin:

Yksi koneen ominaisuuksien ja hallintalaitteiden suunnittelua ohjaava tekijä on pilotin havainnoinnin ja huomion suuntaamisen eri osa-alueet ja niiden yhdistäminen.

Se, että kuinka paljon ja mitä voidaan viedä taivaalta simulaattoreihin riippuu hyvin paljon siitä, että miten yhteneviksi simuloitu ja todellinen maailma saadaan. Ja siinä mennään juuri tuolle huomion ja havainnoinnin alueelle.

Voisi siis olettaa, että eri järjestelmillä ja koneilla on eroja - isojakin - siinä, että miten aisti-integraatio pilotin päässä ja selkäytimessä toteutuu.

Kone ja sen järjestelmät saattavat asettaa reunaehtoja sille, että kuinka täydellisesti tai epätäydellisesti simuloitu ympäristö voi vastata todellisia lentämisen tai tehtävän suorittamisen tilanteita.

Pidän täysin mahdollisena - jopa todennäköisenä - sitä, että mitä uudempi kone, sitä enemmän siinä on panostettu sodanajan suorituskykyyn. Ja silloin lentotunnin hinta nousee. Ja mitä korkeampi lentotunnin hinta, sitä todennäköisempänä pidän sitä, että simulaattorituntien määrä pyritään maksimoimaan jopa niin että iso osa lentotunneista viedään simulaattoreihin.

Ja nyt se käännetty kysymys:

Kuinka iso ero eri konevaihtoehtojen välillä on siinä, että kuinka paljon harjoittelua voidaan viedä simulaattoreihin ilman että kyky suoriutua tehtävistä laskee?

Kysymys on esitetty ei niinkään konekohtaisen maksimisuorituskyvin näkökulmasta vaan enemmän koneiden keskinäisten suorituskykyvertailujen näkökulmasta.

 

[jokuvaan]

Se mitä yritin aiemmin sanoa, on että konevalmistaja ei voi neutralisoida (kilpailijoihin nähden) kallista lentotunnin hintaa simulaattorilla, koska myös näiltä kilpailijoilta löytyy simulaattorit ja kyky yhtälailla tiputtaa lentotuntien määrää, hintaero jää olemaan.

 

[aab]

Se mitä yritin aiemmin sanoa, on että konevalmistaja ei voi neutralisoida (kilpailijoihin nähden) kallista lentotunnin hintaa simulaattorilla, koska myös näiltä kilpailijoilta löytyy simulaattorit ja kyky yhtälailla tiputtaa lentotuntien määrää, hintaero jää olemaan.

Lasketaanko hävittäjän lentotuntihintaan myös simulaattorikoulutus?

 

[Mustaruuti]

Keskustelua kun sivusta seuraa, niin tulee vaikutelma, kuin foorumilla ajateltaisiin, että tämä simulaattorijuttu on jotenkin uusi juttu. En tiedä, vastaako vaikutelma todellisuutta. Mutta, simulaattorit eivät ole uusi juttu. Niitä on käytetty ilmavoimissa "aina". Ja myös niiden käyttöä on lisätty.

Puolustusvoimat säästää - Simulaattoriharjoittelua lisää
http://www.ksml.fi/keski-suomi/Puolustusvoimat-säästää-Simulaattoriharjoittelua-lisää/243686

Ilmavoimat on korvannut Hornet-lentoja simulaattorikoulutuksella. Kuva: Marko Happo

Puolustusvoimien kulukuurin vuoksi Hornet-hävittäjillä lennetään vuodessa noin 900 tuntia vähemmän kuin aiemmin. Ensi vuodesta alkaen lentotunnit palaavat vuoden 2010 tasolle. Tämän mahdollistavat säästöt, jotka syntyvät Puolustusvoimien organisaatiomuutoksessa.

Ilmavoimat on korvannut Hornet-lentoja simulaattorikoulutuksella. Noin 400 tuntia Hornetilla lentänyt Karjalan lennoston kapteeni Antti Juntunen istuu simulaattorin sijaan mieluummin oikean hävittäjän ohjaamoon.

–Taivaalla lentäminen on jännittävämpää, koska simulaattorissa tiedät olevasi koko ajan maan pinnalla. Samalla fyysiset ja psyykkiset tuntemukset jäävät oikeaa lentämistä vähemmälle, Juntunen toteaa.