Super Hornetista kannattaa pohtia yksittäisten teknisten tietojen lisäksi sitä, miksi ei ole käynyt kaupaksi juuri kenellekään. Edes verrattuna aiempaan Hornetiin. Moni maa on tehnyt kokonaisharkinnan, jonka tuloksena SH ei ole voittanut kilpailussa kertaakaan.
RAAF on käytännössä ainoa merkittävä ulkomainen kauppa. Sekin lyhytikäinen sole source -suorahankinta (eli ilman kilpailua) jos 12kpl Growleria ajattelee erillisenä.
Siksi varoisin hieman ajatuskulkua, että sattumalta valitun tukialushävittäjän jatkoksi tarvittaisiin samanlainen. Nyt moni johtaa eräitä ajatuskulkuja Hornetista turhan helposti. Palstalla ei toki sorruta yhtä höperöihin kaksi moottoria / superkestävä jarrukoukku pakko edelleen -ajatuksiin kuin muualla netissä.
Onhan tuo hieman noinkin. Tarkoittaneeko se sitten, että koneessa on jotakin vikaa? Kestihän Rafalellakin pieni ikuisuus päästä maailmanmarkkinoille. Etenkin uusien päivitysten pitäisi parantaa SH:n mahdollisuuksia.
Kieltämättä Yhdysvaltain voitot vientimarkkinoilla ovat olleet jo jonkin aikaa linjalla F-15(E), F-16, F-35. Kuitenkin Boeingin valinta meille näyttäisi olevan Super Hornet eikä F-15, vaikka jälkimmäistäkin kysyttiin. F-15 taas on myynyt hyvin 2000-luvulla. esim. Korea, Saudi-Arabia, Singapore, Qatar.
Suurin selittävä tekijä löytynee tukialuskoneen rakenteesta. Jos haluaa pitkälle ja raskaassa kuormassa lentävän rynnäkköhävittäjän, F-15E on paljon parempi vaihtoehto suorituskyvyltään. Ainakaan hankintahinnassa tuskin on kovinkaan isoa eroa. Käyttökuluissa Super Hornet voinee tosin olla jonkin verran edullisempi uudemman suunnittelun ansiosta, vaikea sanoa. Jos taas haluaa näppärän monitoimihävittäjän yleiskäyttöön, niin F-16 on aika hyvä kompromissi joka suhteessa. Super Hornetilla ei oikein ole sijaa tuossa kilpailuympäristössä.
Suomen osalta tilanne voi olla toinen. Super Hornet on täällä ikään kuin kotikentällään: hajautettu operointi, hyvät kokemukset Hornetista, hieman helpompi siirtymä uuteen konetyyppiin, aseyhteensopivuudet ja TURPO-vaikutukset. Etenkin poliittisesti Super Hornet lienee vahvoilla, kun teollisen yhteistyön järjestämisen luulisi olevan helppoa ja samalla USA-yhteys säilyisi.
Tehdään loppuun vielä lottorivi, mitä Ainola kirjoittaa 2046, kun 25 vuoden salassapidon jälkeen osa hankintaa koskevasta materiaalista tulee julki:
1. Gripen: ei ehtinyt mukaan tälläkään kierroksella.
2. Rafale: houkutteli teknisesti parhaana heti F-35:n jälkeen, mutta siinä ne valtit sitten olivatkin.
3. Super Hornet: ???
4. EF Typhoon: kokoelma eri-ikäistä museoteknologiaa.
5. F-35: ilmavoimien upseerien märkä uni, kaatui teollisen yhteistyön vaikeuteen ja korkeisiin käyttökustannuksiin.
^Äskeinen ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi.