Ilmavoimien tulevaisuus

[ajs178]

Voisiko joku vielä kerrata lyhyesti, missä ominaisuuksissa Super Hornet on Suomen F/A-18 Hornet C/D MLU2 -pakettia kyvykkäämpi? Mielestäni tämä on olennainen kysymys, että tuleeko aitoa suorituskykyparannusta, vai tuleeko vain ”lisää lentotunteja”. Kannettava asekuorma on suurempi, sen tiedän, mutta Suomelle tämä on epäolennaista, koska meillä on niin vähän aseita varastossa, että täydellä kuormalla tuskin koskaan lennättäisiin.

 

[Rannari]

Voisiko joku vielä kerrata lyhyesti, missä ominaisuuksissa Super Hornet on Suomen F/A-18 Hornet C/D MLU2 -pakettia kyvykkäämpi? Mielestäni tämä on olennainen kysymys, että tuleeko aitoa suorituskykyparannusta, vai tuleeko vain ”lisää lentotunteja”. Kannettava asekuorma on suurempi, sen tiedän, mutta Suomelle tämä on epäolennaista, koska meillä on niin vähän aseita varastossa, että täydellä kuormalla tuskin koskaan lennättäisiin.

En ole tämän(kään) aihepiirin asiantuntija mutta olen ymmärtänyt että tutkan ja muun elektroniikan puolella ollaan ihan eri sukupolven vehkeissä. Samoin häiveasioissa on saatu parannusta.

 

[salama-anteri]

tutkan ja muun elektroniikan puolella ollaan ihan eri sukupolven vehkeissä. Samoin häiveasioissa on saatu parannusta.

Aivan, vaikka haivepuolella kysymys pienehkosta "incrementalismista".

Tama on siita hyva aihe, etta siita ovat kirjottaneet molemmilla koneilla aktiivipalvelusta tehneet. Muistikuvia:
- tutkat, paitsi eri sukupolvea, niin SH:n APG-79 toimii yht'aikaisesti ilma- ja maamoodissa
- aseet on samat, paitsi jostain syysta SH:iin ei kay "tyhmat" raketit?
- A2A ero on kuin britti-Phantom vastaan alkuperainen matalammissa korkeuksissa, mutta talla parilla tasoittuu, eika kaanny painvastaiseksi ylempana: At lower altitudes, the Rhino’s engines produce much more thrust than the Hornet’s. This allows for improved energy addition and sustained turn rate. Maintaining airspeed while pulling high G is much easier than it was before. At higher altitudes, however, both aircraft have a little bit of a hard time with energy addition. - tuon kirjoittaja kirjoittaa nimimerkilla, mutta lentanyt molemmilla
- A2G: samat aseet, mutta kuten aloituksessa todettiinkin, SH kantaa niita enemman. Ilmatorjunnan piirissa toimittaessa seur. sukupolven omasuojajarjestelmat ovat toki ISO +.

SH:ssa Suomi saisi ei vain EW-koneelle pika-option, mutta myos buddy-buddy -tankerin, eika puhe ole ihan pienista maarista: sisaisen hopon lisaksi siipitankkaussailiot kun lasketaan mukaan, tulee bensaa 30 tuh. paunan verran... mikahan mahtaa olla vanhemman (pienemman) gripukan omapaino?
- tassa kuten taydessa asekuormassa auttaa se, etta lentoon paasee 1,000 jalkaa lyhyemmalta matkalta, joka toki sitten, kun laitetaan lisabensat tai Hornetin ylittava asekuorma, muuttuu

 

[ajs178]

Aivan, vaikka haivepuolella kysymys pienehkosta "incrementalismista".

Tama on siita hyva aihe, etta siita ovat kirjottaneet molemmilla koneilla aktiivipalvelusta tehneet. Muistikuvia:
- tutkat, paitsi eri sukupolvea, niin SH:n APG-79 toimii yht'aikaisesti ilma- ja maamoodissa
- aseet on samat, paitsi jostain syysta SH:iin ei kay "tyhmat" raketit?
- A2A ero on kuin britti-Phantom vastaan alkuperainen matalammissa korkeuksissa, mutta talla parilla tasoittuu, eika kaanny painvastaiseksi ylempana: At lower altitudes, the Rhino’s engines produce much more thrust than the Hornet’s. This allows for improved energy addition and sustained turn rate. Maintaining airspeed while pulling high G is much easier than it was before. At higher altitudes, however, both aircraft have a little bit of a hard time with energy addition. - tuon kirjoittaja kirjoittaa nimimerkilla, mutta lentanyt molemmilla
- A2G: samat aseet, mutta kuten aloituksessa todettiinkin, SH kantaa niita enemman. Ilmatorjunnan piirissa toimittaessa seur. sukupolven omasuojajarjestelmat ovat toki ISO +.

SH:ssa Suomi saisi ei vain EW-koneelle pika-option, mutta myos buddy-buddy -tankerin, eika puhe ole ihan pienista maarista: sisaisen hopon lisaksi siipitankkaussailiot kun lasketaan mukaan, tulee bensaa 30 tuh. paunan verran... mikahan mahtaa olla vanhemman (pienemman) gripukan omapaino?
- tassa kuten taydessa asekuormassa auttaa se, etta lentoon paasee 1,000 jalkaa lyhyemmalta matkalta, joka toki sitten, kun laitetaan lisabensat tai Hornetin ylittava asekuorma, muuttuu

Ottaen huomioon, että HX:n elinkaaren aikana Venäjä siirtynee Su-27/30/35 kalustosta PAK-FA:n käyttöön, niin onko Hornet => Super Hornet riittävä suorituskykyparannus, jotta vastataan Flanker => PAKFA suorituskykyloikkaan? Tällä hetkellä uskallan väittää, että Suomen Hornetit pieksevät Venäjän Flankerit 6-0, mutta entä PAKFA:n kanssa?

 

[Rannari]

Ottaen huomioon, että HX:n elinkaaren aikana Venäjä siirtynee Su-27/30/35 kalustosta PAK-FA:n käyttöön

Tiukkaa tekee aikataulun kanssa...

 

[StmSvejk]

Ottaen huomioon, että HX:n elinkaaren aikana Venäjä siirtynee Su-27/30/35 kalustosta PAK-FA:n käyttöön, niin onko Hornet => Super Hornet riittävä suorituskykyparannus, jotta vastataan Flanker => PAKFA suorituskykyloikkaan? Tällä hetkellä uskallan väittää, että Suomen Hornetit pieksevät Venäjän Flankerit 6-0, mutta entä PAKFA:n kanssa?

Pitäisin HX:lle pahempana ilmauhkana PAKFA:n sijaan lainattuja / ostettuja kiinalaisia häivehävittäjiä. Niitä voi olla yllättävänkin suuri määrä...

 

[ajs178]

Tiukkaa tekee aikataulun kanssa...

Vaikka HX lienee käytössä tyyliin vuoteen 2060 asti? Kai ne venäläiset nyt siihen mennessä on PAKFA:n ottanut käyttöön?

 

[Rannari]

Vaikka HX lienee käytössä tyyliin vuoteen 2060 asti? Kai ne venäläiset nyt siihen mennessä on PAKFA:n ottanut käyttöön?

No joo. Puolittain huumorilla mutta murheitakin riittää. Aika näyttää tuleeko koko värkki ikinä kunnolla käyttöön.

 

[Einomies1]

Aivan, vaikka haivepuolella kysymys pienehkosta "incrementalismista".

Tama on siita hyva aihe, etta siita ovat kirjottaneet molemmilla koneilla aktiivipalvelusta tehneet. Muistikuvia:
- tutkat, paitsi eri sukupolvea, niin SH:n APG-79 toimii yht'aikaisesti ilma- ja maamoodissa
- aseet on samat, paitsi jostain syysta SH:iin ei kay "tyhmat" raketit?
- A2A ero on kuin britti-Phantom vastaan alkuperainen matalammissa korkeuksissa, mutta talla parilla tasoittuu, eika kaanny painvastaiseksi ylempana: At lower altitudes, the Rhino’s engines produce much more thrust than the Hornet’s. This allows for improved energy addition and sustained turn rate. Maintaining airspeed while pulling high G is much easier than it was before. At higher altitudes, however, both aircraft have a little bit of a hard time with energy addition. - tuon kirjoittaja kirjoittaa nimimerkilla, mutta lentanyt molemmilla
- A2G: samat aseet, mutta kuten aloituksessa todettiinkin, SH kantaa niita enemman. Ilmatorjunnan piirissa toimittaessa seur. sukupolven omasuojajarjestelmat ovat toki ISO +.

SH:ssa Suomi saisi ei vain EW-koneelle pika-option, mutta myos buddy-buddy -tankerin, eika puhe ole ihan pienista maarista: sisaisen hopon lisaksi siipitankkaussailiot kun lasketaan mukaan, tulee bensaa 30 tuh. paunan verran... mikahan mahtaa olla vanhemman (pienemman) gripukan omapaino?
- tassa kuten taydessa asekuormassa auttaa se, etta lentoon paasee 1,000 jalkaa lyhyemmalta matkalta, joka toki sitten, kun laitetaan lisabensat tai Hornetin ylittava asekuorma, muuttuu

Pitänee vielä korostaa että mahdollinen suomi-versio olisi Block III sarjaa joka on vielä askeleen verran pidemmällä kehityksessä.

Muutosta Block II-sarjaan:
- parannettu keulan häivekäsittely
- parannettu versio F-414 Ge 400 moottoreista 129kN maks.työntövoimalla
- tst-järjestelmä kehitetty varta vasten verkostokeskeistä sodankäyntiä varten: NIFC-CA (USN), uusi DTP-N tehtävätietokone, Rockwell-Collins TTNT-monikanavadatalinkki.
- ohjaamossa Elbitin 254x484 näytöt ja uusi käyttöasu (myös F-ohjaamot).
- CFT-tankit joilla 220 km pidempi kantama= maksimillaan 1385 km toimintasäde
- päivitetty APG-79 tutka
- päivitetty Exelis ALQ-214 block 4 integroitu elektroninen sodankäyntijärjestelmä
- Adv IRST keulan alla (kehityksessä ja valmis 2020). USN päivittää Block II-sarjan koneet Block III-tasolle mutta epäselvää on, tuleeko niihin tuota uutta IRST-keilainta. L&M ASG-34 podi tulee ainakin välivaiheen IRST ratkaisuksi.

Jo Block I Super Hornet tarjosi FA-18C/D verrattuna enemmän asekuormaa, paremman tst-järjestelmän, ELSOn ja lisää kantamaa. Myös SH:n maksimi paluupaino tukialukselle oli suurempi. Block I koneet ajetaan loppuun eikä niitä enää päivitetä.

 

[salama-anteri]

Tuossahan tuli hyvaa asiaa, yritan viela jatkaa:

tst-järjestelmä kehitetty varta vasten verkostokeskeistä sodankäyntiä varten: NIFC-CA (USN

- tuosta nifkasta ei meille ole riemua, muutenhan nuo vermeet on viimosen paalle

Adv IRST keulan alla (kehityksessä ja valmis 2020). USN päivittää Block II-sarjan koneet Block III-tasolle mutta epäselvää on, tuleeko niihin tuota uutta IRST-keilainta. L&M ASG-34 podi tulee ainakin

- kylla se sinne podiin jaa, jos ei siita Trumpin peraankyselemasta super_SH:sta mitaan kuulu

Mutta tuo parempi moottori, se on tehty samoihin mittoihin kuin edellinen (retrofit'in yksinkertaistamiseksi... voi olla vaikutuksia muissakin koneissa?).

 

[salama-anteri]

Suunnitelmallisuus auttaa paljon, olikos se nyt joku 3v sitten kun rohmuttiin tarpeeksi varaosia, jotta koneet (osa) pystytaan pitamaan kaytossa 2030 asti
- tuohan on pakostakin perustettu omaan kayttokokemukseen ( ja siita kertyneisiin varsin pitkan ajan tilastoanalyyseihin: MTBF jne)
- mutta sille ei kylla voi mitaan, etta lopussa kasissa on kayttamattomia varaosia; olivatko ne halvat ostaa, ku muut olivat jo luopumassa? Ainakin verrattuna vastaavaan rohmuamiseen, mita Kanada suunnitelmiansa muutettuaan tekee juuri nyt, yes. Mutta kokonaisuutena varmaan kalliimpaa kuin tilata tehtaalta juoksevasti, JIT.

Tanaan tuli Kanadan ostoksista (varaosiksi kai nuo koneet on laskettava) vahvistus; maara, hinta ja aika-janakin selvinnee
December 7/17: Interim fighters-Second-hand It has been reported that Canada has scrapped an earlier plan to buy F/A-8 Super Hornets from manufacturer Boeing, and instead will sign next week

a deal to buy second-hand models from the Australian government. A previous plan would have seen Canada obtain 18 new Super Hornet fighter jets as part of its interim solution to its CF-18 fleet replacement program, however, Ottawa’s anger at a decision by Boeing to launch a trade challenge against Canadian planemaker Bombardier—which the US giant accuses of dumping airliners on the American market—caused the deal to be cancelled and has likely put future Boeing military sales to Canada in serious doubt. When asked about the second-hand deal, the offices of Public Works Minister Carla Qualtrough and Defence Minister Harjit Sajjan—who share responsibility for Canada’s military procurement—both declined to comment. Boeing, and the Australian mission in Ottawa were also unavailable for comment, however, the Australian Department of Defense did confirm that Canada lodged a formal expression of interest for “a number” of Australia’s F/A-18 Classic Hornets on Sept. 29.
- sanoo DiD, eli FMS asiat kai on setvitty, kun niita ei lainkaan mainita

 

[Jukkis]

Mutta tuo parempi moottori, se on tehty samoihin mittoihin kuin edellinen (retrofit'in yksinkertaistamiseksi... voi olla vaikutuksia muissakin koneissa?).

Juu, eiköhän nuo parantelut toteutuessaan myös Gripenin myllyversioon valu. Paitsi ehkä jos GE on onnistunut jotenkin suututtamaan senaattorinsa...

 

[ajs178]

Pitäisin HX:lle pahempana ilmauhkana PAKFA:n sijaan lainattuja / ostettuja kiinalaisia häivehävittäjiä. Niitä voi olla yllättävänkin suuri määrä...

Venäläiset ostavat kiinalaiia koneita? Ja reverse-engineeraa ne, jotta osaisivat itsekin tehdä? How the tables have turned

 

[intternetsoturi]

Tanaan tuli Kanadan ostoksista (varaosiksi kai nuo koneet on laskettava) vahvistus; maara, hinta ja aika-janakin selvinnee
December 7/17: Interim fighters-Second-hand It has been reported that Canada has scrapped an earlier plan to buy F/A-8 Super Hornets from manufacturer Boeing, and instead will sign next week

a deal to buy second-hand models from the Australian government. A previous plan would have seen Canada obtain 18 new Super Hornet fighter jets as part of its interim solution to its CF-18 fleet replacement program, however, Ottawa’s anger at a decision by Boeing to launch a trade challenge against Canadian planemaker Bombardier—which the US giant accuses of dumping airliners on the American market—caused the deal to be cancelled and has likely put future Boeing military sales to Canada in serious doubt. When asked about the second-hand deal, the offices of Public Works Minister Carla Qualtrough and Defence Minister Harjit Sajjan—who share responsibility for Canada’s military procurement—both declined to comment. Boeing, and the Australian mission in Ottawa were also unavailable for comment, however, the Australian Department of Defense did confirm that Canada lodged a formal expression of interest for “a number” of Australia’s F/A-18 Classic Hornets on Sept. 29.
- sanoo DiD, eli FMS asiat kai on setvitty, kun niita ei lainkaan mainita

Ainakin osa kaupasta on ilmeisesti varaosia, mutta osa koneista myytäneen kokonaisina:

https://www.reuters.com/article/us-...ters-amid-trade-dispute-sources-idUSKBN1DZ2W2

Two sources also said Australian military officials had been in Ottawa late last month for talks.

One source said that by buying the Australian fleet, Canada would save money as well as avoid the need to train its pilots on a new aircraft or spend money on a new supply chain.

Officials had previously said that if the purchase went ahead, some of the Australian aircraft would be used for spare parts

Tuo tarvinnee tosiaan hyväksynnän Yhdysvaltojen ulkoministeriöltä, ainakin ITAR taitaa rajoittaa jälleenmyyntiä.

 

[magitsu]

Super Hornetista kannattaa pohtia yksittäisten teknisten tietojen lisäksi sitä, miksi ei ole käynyt kaupaksi juuri kenellekään. Edes verrattuna aiempaan Hornetiin. Moni maa on tehnyt kokonaisharkinnan, jonka tuloksena SH ei ole voittanut kilpailussa kertaakaan.

RAAF on käytännössä ainoa merkittävä ulkomainen kauppa. Sekin lyhytikäinen sole source -suorahankinta (eli ilman kilpailua) jos 12kpl Growleria ajattelee erillisenä.

Siksi varoisin hieman ajatuskulkua, että sattumalta valitun tukialushävittäjän jatkoksi tarvittaisiin samanlainen. Nyt moni johtaa eräitä ajatuskulkuja Hornetista turhan helposti. Palstalla ei toki sorruta yhtä höperöihin kaksi moottoria / superkestävä jarrukoukku pakko edelleen -ajatuksiin kuin muualla netissä.

 

[Huhta]

Super Hornetista kannattaa pohtia yksittäisten teknisten tietojen lisäksi sitä, miksi ei ole käynyt kaupaksi juuri kenellekään. Edes verrattuna aiempaan Hornetiin. Moni maa on tehnyt kokonaisharkinnan, jonka tuloksena SH ei ole voittanut kilpailussa kertaakaan.

RAAF on käytännössä ainoa merkittävä ulkomainen kauppa. Sekin lyhytikäinen sole source -suorahankinta (eli ilman kilpailua) jos 12kpl Growleria ajattelee erillisenä.

Siksi varoisin hieman ajatuskulkua, että sattumalta valitun tukialushävittäjän jatkoksi tarvittaisiin samanlainen. Nyt moni johtaa eräitä ajatuskulkuja Hornetista turhan helposti. Palstalla ei toki sorruta yhtä höperöihin kaksi moottoria / superkestävä jarrukoukku pakko edelleen -ajatuksiin kuin muualla netissä.

Onhan tuo hieman noinkin. Tarkoittaneeko se sitten, että koneessa on jotakin vikaa? Kestihän Rafalellakin pieni ikuisuus päästä maailmanmarkkinoille. Etenkin uusien päivitysten pitäisi parantaa SH:n mahdollisuuksia.

Kieltämättä Yhdysvaltain voitot vientimarkkinoilla ovat olleet jo jonkin aikaa linjalla F-15(E), F-16, F-35. Kuitenkin Boeingin valinta meille näyttäisi olevan Super Hornet eikä F-15, vaikka jälkimmäistäkin kysyttiin. F-15 taas on myynyt hyvin 2000-luvulla. esim. Korea, Saudi-Arabia, Singapore, Qatar.

Suurin selittävä tekijä löytynee tukialuskoneen rakenteesta. Jos haluaa pitkälle ja raskaassa kuormassa lentävän rynnäkköhävittäjän, F-15E on paljon parempi vaihtoehto suorituskyvyltään. Ainakaan hankintahinnassa tuskin on kovinkaan isoa eroa. Käyttökuluissa Super Hornet voinee tosin olla jonkin verran edullisempi uudemman suunnittelun ansiosta, vaikea sanoa. Jos taas haluaa näppärän monitoimihävittäjän yleiskäyttöön, niin F-16 on aika hyvä kompromissi joka suhteessa. Super Hornetilla ei oikein ole sijaa tuossa kilpailuympäristössä.

Suomen osalta tilanne voi olla toinen. Super Hornet on täällä ikään kuin kotikentällään: hajautettu operointi, hyvät kokemukset Hornetista, hieman helpompi siirtymä uuteen konetyyppiin, aseyhteensopivuudet ja TURPO-vaikutukset. Etenkin poliittisesti Super Hornet lienee vahvoilla, kun teollisen yhteistyön järjestämisen luulisi olevan helppoa ja samalla USA-yhteys säilyisi.


Tehdään loppuun vielä lottorivi, mitä Ainola kirjoittaa 2046, kun 25 vuoden salassapidon jälkeen osa hankintaa koskevasta materiaalista tulee julki:

1. Gripen: ei ehtinyt mukaan tälläkään kierroksella.
2. Rafale: houkutteli teknisesti parhaana heti F-35:n jälkeen, mutta siinä ne valtit sitten olivatkin.
3. Super Hornet: ???
4. EF Typhoon: kokoelma eri-ikäistä museoteknologiaa.
5. F-35: ilmavoimien upseerien märkä uni, kaatui teollisen yhteistyön vaikeuteen ja korkeisiin käyttökustannuksiin.

^Äskeinen ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

 

[magitsu]

1. Gripen: ei ehtinyt mukaan tälläkään kierroksella.
2. Rafale: houkutteli teknisesti parhaana heti F-35:n jälkeen, mutta siinä ne valtit sitten olivatkin.
3. Super Hornet: ???
4. EF Typhoon: kokoelma eri-ikäistä museoteknologiaa.
5. F-35: ilmavoimien upseerien märkä uni, kaatui teollisen yhteistyön vaikeuteen ja korkeisiin käyttökustannuksiin.

^Äskeinen ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

1. kohtaa saa pelätä puolivakavissaan. Muut ei ole ufoja nekään. Superin ??? tilalle voi sijoittaa Kanada.

Onkohan SH mitenkään erityisesti hyvä hajautetussa operoinnissa. Se tuntuu olevan sellainen klisee, jota moni tarjoaa erityisolosuhteiden tavoin. Tuolta pohjaltahan voisi ajatella USMC:n F-35B -doktriinin todistavan nimenomaan sen olevan moiseen sopiva.

Teollisen näkymiä saisi joku ammatikseen kirjoittava pohtia hiljakseen.

 

[salama-anteri]

Boeingin valinta meille näyttäisi olevan Super Hornet eikä F-15, vaikka jälkimmäistäkin kysyttiin. F-15 taas on myynyt hyvin 2000-luvulla.

Koko SH syntyi sattuman satona:
- ensin otettiin rauhanosingot heti kotiin, ja peruutettiin laivaston F-14D
- sitten A-12 meni makeen, kun siita tuli maaritellyn tehtavan tayttaakseen niin painava, etta senaikaisilta hoyrykatapulteilta (vrt. EMALS +25%) loppui puhti
- sitten oliskin ollut uupelo koneista pian, eli tehtiin akkia "all in one" paketti = SH

Niin, ja miksi vain toista tarjottiin? Kummatkin linjat yskivat, mutta F-15 (koneen ominaisuuksista riippumatta) pahemmin... 2000-luku lainauksessa on hyva osviitta

Super Hornet on täällä ikään kuin kotikentällään: hajautettu operointi, hyvät kokemukset Hornetista, hieman helpompi siirtymä uuteen konetyyppiin, aseyhteensopivuudet ja TURPO-vaikutukset. Etenkin poliittisesti Super Hornet lienee vahvoilla, kun teollisen yhteistyön järjestämisen luulisi olevan helppoa

- hyva lista; onko muiden kuin SH:n ja Gripenin osalta mitaan isompaa "yhteistyota" nakyvilla, vaikkakin viela vasta utuisesti horisontissa?

Teollisen näkymiä saisi joku ammatikseen kirjoittava pohtia hiljakseen.

- tuo olisi hyva, mutta kun asiassa pitaa olla "kieli keskella suuta" EU-direktiivin takia (vastakaupat; teollinen yhteistyo... missa menee raja?) niin joutunemme hetkosen odottamaan viela

 

[StmSvejk]

Venäläiset ostavat kiinalaiia koneita? Ja reverse-engineeraa ne, jotta osaisivat itsekin tehdä? How the tables have turned

En usko että reverse-engineeringiiin pian kykenevät. Näkisin kuitenkin paljon realistisempana että Kiina kykenee tuottamaan viidennen sukupolven hävittäjiä Venäjän sijaan. Maan taloudelliset muskelit ovat eri luokkaa.

Kumpikohan on tuottanut enemmän moderneja sotilaslentokoneita viimeisen kymmenen vuoden aikana, ts. ajanjakson aikana jolloin NL:n aikaiset osat ovat jo olleet lopussa, Kiina vai Venäjä?

 

[salama-anteri]

Kiina kykenee tuottamaan viidennen sukupolven hävittäjiä Venäjän sijaan. Maan taloudelliset muskelit ovat eri luokkaa.

- menee vahan OT, mutta tilanne on kovin 1938-39:n nakoinen
- "altavastaajaksi" itsensa kokeva valtio on ylittanyt resurssinsa aloittamalla kilpavarustelun; arviolta 1942 NL olisi jo kyennyt hyokkayssotaan Saksaa vastaan. Mutta ei siina mitaan, pitaa hyokata ensin, niin kauan kuin pystyy ottamaan aloitteen ( ja 1940-41 kohdalla olisi Saksalla ollut jo ulkoinen vararikko haamottamassa; vahan niinkuin Japanin laivat olisivat jm. vuoden paattyessa pian olleet jaamassa satamiin, jos ei Hollannin Ita-Intian oljya olisi otettu (Burman kanssa se kai jai vahan puolitiehen).